Painotetun opetuksen työryhmän loppuraportti Nurmijärven kunta
Sisältö 1. Johdanto... 3 1.1. Työryhmän perustaminen... 3 1.2 Käsitteet... 3 1.2.1. Painotettu opetus... 3 1.2.3. Kerhotoiminta... 4 1.3 Asiantuntijoiden kuuleminen... 5 1.3.1. Tutkijatohtori Sonja Kosunen... 5 1.3.2. Yläkoulujen edustajat... 5 1.3.3. Yhteistyökumppanit... 6 2. Lähialueilla järjestettävä painotettu opetus... 7 3. Painotetun opetuksen järjestäminen... 8 5. Työryhmän esitys... 9 2
1. Johdanto 1.1. Työryhmän perustaminen Sivistyslautakunta päätti 24.5.2016 pidetyssä kokouksessa ( 46) perustaa työryhmän kartoittamaan Nurmijärven kunnan mahdollisuuksia järjestää painotettua opetusta. Samalla sivistyslautakunta nimesi työryhmään lautakunnan edustajiksi Virpi Korhosen ja Ritva Viitala-Aaltion. Työryhmän viranhaltijajäseniksi lautakunta nimesi sivistystoimenjohtaja Tiina Hirvosen (puheenjohtaja), opetuspäällikkö Kati Luostarisen ja aluerehtori Janne Taipaleen. Nuorisovaltuusto valitsi edustajikseen Siiri Peltosen NYK:un lukiosta sekä Joni Ojalan NYK:un lukiosta. Työryhmän sihteerinä toimi ensimmäisessä kokouksessa opetuspäällikkö Kati Luostarinen ja sen jälkeen hallintosihteeri Ville Mäkinen. Sivistyslautakunta antoi painotetun opetuksen työryhmälle seuraavat tehtävät kartoittaa Nurmijärven kunnan mahdollisuuksia järjestää painotettua opetusta kartoittaa minkälaisille painotuksille olisi kysyntää selvittää painotetun opetuksen järjestämisen etuja ja haittoja Työryhmän tuli tehdä esityksensä painotetun opetuksen järjestämisestä joulukuun 2016 loppuun mennessä. Työryhmä aloitti toimintansa järjestäytymiskokouksella 22.6.2016. Kokouksessa käytiin läpi työryhmän tehtävänantoa sekä sovittiin seuraavien kokousten ajankohdat ja niissä käsiteltävät asiat. 1.2 Käsitteet 1.2.1. Painotettu opetus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan opetuksen järjestäjä päättää paikallisessa opetussuunnitelmassa mitkä ovat opetuksen mahdolliset painotukset ja miten ne toteutetaan; miten painotus näkyy tuntijaossa sekä opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, luku 1.4.). Oppilaat otetaan painotettuun opetukseen perusopetuslain 28 :n 2 momentin mukaisessa toissijaisessa oppilaaksiotossa, jossa käytetään valintakoetta. Valintakokeilla selvitetään oppilaan taipumuksia niissä oppiaineissa, jotka opetussuunnitelmassa painottuvat. Oppilaan yleistä koulumenestystä ei oppilasvalinnan suorittamiseksi saa lain mukaan mitata. Muista valintaperusteista laissa ei ole säännöksiä, mutta tällöin on noudatettava perusopetuslain 28 :ää, jonka mukaan oppilaita otettaessa painotettuun opetukseen, hakijoihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Painotettavia oppiaineita voivat olla esimerkiksi ilmaisutaito, vieraat kielet, liikunta, luonnontieteet tai musiikki. Oppiaineen painottaminen tarkoittaa sitä, että kyseiseen oppiaineeseen/oppiaineisiin käytetään painotusluokalla enemmän tunteja kuin valtakunnallinen vähimmäismäärä edellyttää 3
Tuntimäärän lisäys on yleensä 2 vuosiviikkotuntia. Osa tunneista on painotusopetukseen annettuja tunteja, jotka lisäävät oppilaiden viikoittaista tuntimäärää. Osa tunneista taas on oppilaiden valinnaisainetunteja, jotka vähentävät oppilaiden muuten valittavissa olevaa valinnaisuutta. Painotetussa opetuksessa oppilailla on vaativammat sisältö- ja taitotavoitteet suhteessa opetussuunnitelman perusteisiin. 1.2.2. Valinnaisuus Perusopetuksen valinnaisten opintojen yhteisenä tehtävänä on syventää oppimista, laajentaa opintoja ja vahvistaa jatko-opintovalmiuksia. Valinnaiset opinnot tarjoavat oppilaille mahdollisuuden kehittää osaamistaan kiinnostuksensa suunnassa. Valinnaisuus tukee opiskelumotivaatiota ja kartuttaa valintojen tekemisen taitoja. Nykyiseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan sisältyy kolmenlaista valinnaisuutta: a) Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit Perusopetuksen valtakunnallinen tuntijako määrittelee taide- ja taitoaineiden ryhmään kuuluvat yhteiset oppiaineet, jotka ovat kotitalous, kuvataide, käsityö, liikunta ja musiikki. Tuntijako määrittelee kullekin taide- ja taitoaineelle vähimmäistunnit, joiden lisäksi näihin oppiaineisiin osoitetaan tuntijaossa valinnaisia tunteja 6 vuosiviikkotuntia (vvt) vuosiluokilla 1-6 ja 5 vvt vuosiluokilla 7-9. Koulu päättää ja kirjaa lukuvuosisuunnitelmaan, miten se jakaa muut Nurmijärven kunnan tuntijakoon kirjatut kymmenen taide- ja taitoaineiden valinnaista tuntia musiikin, kuvataiteen, käsityön, liikunnan ja kotitalouden kesken. b) Valinnaiset aineet Jokaisen oppilaan opintoihin sisältyy perusopetuksen aikana yhteensä 9 vuosiviikkotuntia valinnaisten aineiden opiskelua. Valinnaisina aineina voidaan tarjota perusopetuksen yhteisten aineiden, myös taide- ja taitoaineiden syventäviä ja soveltavia opintoja, tai useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia. c) Valinnaiset kielet Opetuksen järjestäjä päättää, tarjoaako se kaikille yhteisten kieliopintojen lisäksi mahdollisuuden kielten valinnaisiin opintoihin. Valinnaisten kielten opiskelu on oppilaille vapaaehtoista. Valinnaisia kieliä voidaan tarjota toisessa kotimaisessa kielessä tai vieraissa kielissä. Valinnaisena voidaan opettaa mitä tahansa kieltä A2- tai B2-oppimääränä. 1.2.3. Kerhotoiminta Koulun järjestämä kerhotoiminta täydentää oppilaan koulupäivää ja, yhdessä aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa, muodostaa kokonaisuuden, joka tukee oppilaan oppimista, kasvua ja kehitystä. Kerhotoiminnassa huomioidaan mahdollisuudet lisätä oppilaiden harrastuneisuutta esittelemällä erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Kerhotoiminnan painotukset ja sisällöt voidaan 4
tarvittaessa kohdentaa esim. syrjäytymisvaarassa olevien oppilaiden elämänhallinnan, turvallisuuden ja yhteisöllisyyden parantamiseen. 1.3 Asiantuntijoiden kuuleminen Työryhmä kuuli työskentelynsä aikana tutkijatohtori Sonja Kosusta sekä Nurmijärven yläkoulujen ja sivistystoimen yhteistyökumppaneiden edustajia. 1.3.1. Tutkijatohtori Sonja Kosunen Työryhmä kuuli painotettua opetusta tutkinutta tutkijatohtori Sonja Kosusta. Kosusen tutkimuksen mukaan on selvää, että painotetun opetuksen järjestämisellä on taipumusta eriarvoistaa niin kouluja kuin oppilaitakin. Ne koulut, joissa painotettua opetusta järjestettiin, koettiin yleisesti parempina kuin niin sanotut normaalit koulut. Myös oppilaiden välinen eriarvoistuminen painotetun opetuksen myötä oli yleistä, sillä korkeasti koulutettujen vanhempien lapset päätyivät useimmiten painotetun opetuksen ryhmiin. Eriarvoistuminen tapahtuu ensisijaisesti koulujen sisällä. Mikäli painotetun opetuksen järjestämiseen päädytään, niin huomiota tulee Kosusen mukaan kiinnittää ennen kaikkea siitä tiedottamiseen. Näin kaikki halukkaat voivat hakea painotetun opetuksen luokille. Kosunen kehotti painotettua opetusta suunniteltaessa pohtimaan, miksi opetus halutaan ylipäätään järjestää ja miten oppilaat valikoidaan painotetun opetuksen luokille. Ongelmia on usein painotetun opetukseen vaadittavien tietojen ja taitojen testaaminen. Miten siis luodaan hyvät ja kaikille tasapuoliset pääsykokeet? 1.3.2. Yläkoulujen edustajat Työryhmä kuuli myös yläkoulujen edustajia. Yläkouluista oli tilaisuudessa paikalla rehtoreita, opettajia sekä yksi oppilas. Klaukkalan yläaste (liite 1) näki mahdollisuutena painotetun liikunnan ja urheiluvalmennuksen järjestämisen koululla. Samalla yhteistyö eri urheiluseurojen kanssa voisi olla laajaa ja monipuolista. Kaiken kaikkiaan koulun puolelta oltiin innokkaina ja motivoituneina toteuttamassa liikuntaan painotettua koulua. Mäntysalon koulu (liite 2) toi oppilaiden ja opettajien vastaukset kyselyyn työryhmän tiedoksi. Erityisesti innostusta vieraisiin kieliin ja luonnontieteisiin pidettiin hyvänä. Oppilailta kysyttäessä tuli esiin, että liikunta kiinnostaa nimenomaan sen helppouden ja vaivattomuuden vuoksi. Isoniitun koululla (liite 3) painotettua opetusta ei nähty ajankohtaisena, sillä palveluverkkouudistus on vielä kesken, eikä tulevasta palveluverkosta ole vielä kovin paljon tietoa. Myös oppilaat halusivat heille tehdyn kyselyn ja oppilaskunnan puheenvuoron mukaan laadukkaan perusopetuksen jatkuvan. Sen sijaan Rajamäen yläasteella (liite 4) painotettu opetus nähtiin positiivisessa valossa. Liikunta oli suosituin mahdollinen painotettava aine. Koulun suunnalta tuotiin esille myös malli, jossa kielten 5
ja matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opetus voitaisiin yhdistää uudella tavalla. Esimerkkinä tällaisesta olisi suureen suosioon koulussa noussut kokeellinen kemia, jota opetettaisiin englanniksi. Nurmijärven yhteiskoulu (liite 5) näki jonkin verran myös riskejä painotetussa opetuksessa. Uhkana on oppilaiden eriytyminen, mihin voidaan vastata järjestämällä mahdollisimman monipuolista painotettua opetusta. Yläkoulujen näkemykset painotetusta opetuksesta ovat liitteenä. 1.3.3. Yhteistyökumppanit Työryhmä kuuli urheilujärjestöjen ja taiteen peruspetusta antavien oppilaitosten edustajia. Lisäksi tilaisuudessa kuultiin eri yläkoulujen matemaattis-luonnontieteellisten aineiden sekä kielten opettajien edustajia. Järjestöjen ja opetushenkilöstön edustajat keskustelivat ryhmissä painotetun opetuksen hyödyistä ja haitoista. Hyötyinä nähtiin esimerkiksi mahdollisuus saada oppilaille harrastusmahdollisuuksia jo päivällä, jolloin he voisivat hyvin ja kokonaisvaltaisesti hoitaa sekä koulun että huippu-urheilun. Samalla huomautettiin, että aamun liikunta antaa energiaa koko päivään ja parantaa oppilaiden jaksamista koulussa. Sen avulla voitaisiin rytmittää hyvin koko arkiviikkoa. Painotetun opetuksen myötä kasvatusta voitaisiin paremmin toteuttaa yhdessä koulun ja järjestöjen kanssa. Myös paine matkustaa esimerkiksi Helsinkiin harrastusten perässä vähenee, jolloin aikaa ja varoja säästyy. Muutoinkin peräänkuulutettiin koulujen ja seurojen välisen yhteistyön tärkeyttä. Myös liikuntapaikkoja haluttiin käytettävän tehokkaammin. Toisaalta muistutettiin myös siitä, että liikuntaa pitää saada yleisesti enemmän kaikille oppilaille. Ongelmana nähtiin myös se, että kokonaisuus saattaa hämärtyä kaikkien tahojen katsoessa asiaa omasta perspektiivistään ja oman lajinsa kautta. Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden osalta haasteena nähtiin, miten vastataan lahjakkaiden oppilaiden tarpeisiin, ja miten heitä tuettaisiin vahvemmin. Yhtenä haittana painotetun opetuksen järjestämisessä nähtiin oppilaiden eriarvoistuminen, johon esitettiin myös vastakkaisia mielipiteitä. Muina haittoina mainittiin kaverisuhteiden kärsiminen, runsas matkustaminen sekä oppilaiden jaksaminen hoitaa sekä koulu että urheilu. Samalla oltiin huolissaan myös siitä, että oppilaita lokeroidaan liian aikaisin. Tärkeänä seikkana nähtiin myös se, että kaikkien tulisi saada kokeilla ja harrastaa eri lajeja, jos siihen löytyy motivaatiota. Järjestöjen näkökulmasta hyötyjä painotetun opetuksen järjestämisessä nähtiin useita. Koulut voisivat hyödyntää seurojen ammattitaitoa ja intohimoa omassa arjessaan. Seurat voisivat tarjota valmentajille töitä myös koulupäivän aikana, mikä voisi mahdollistaa uusien ammattivalmentajien palkkaamisen. Myös uutta opetussuunnitelmaa voitaisiin toteuttaa paremmin seurojen ja koulujen yhteistyön kautta. Opettajat haluaisivat tarjota painotettua opetusta mahdollisimman laajalle joukolle ilman pääsykokeita. Samalla pohdittiin sitä, tarvitseeko haluamaansa aihetta jo osata, ennen kuin aloittaa painotetun opetuksen. Yhtenä vaihtoehtona ehdotettiin lyhyitä kokeilukursseja, jonka myötä oppilaat voisivat löytää uusia harrastuksia. Opettajat haluaisivat järjestää painotettua opetusta, sillä tällöin he saavat motivoituneet oppilaat, mikä kannustaa kehittämään omaa ammattitaitoaan. Näin myös koulun henki voisi parantua. Samaan aikaan todettiin, että samantasoiset oppilaat yhdessä ryhmässä antaa parhaat tulokset oppimisessa. Kansainvälisyyttä lisäämällä voisi saada helposti painotettua 6
opetusta, mikä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi siten, että osa opetuksesta toteutetaan englanniksi. Painotettua opetusta suunniteltaessa halutaan, että opettajien arjen asiantuntijuus otetaan käyttöön. Koulut voisivat myös itse suunnitella, miten ne lähtisivät toteuttamaan painotettua opetusta. Järjestöt ovat avoimia kaikille painotetun opetuksen muodoille, ja ovat mielellään myös mukana suunnittelemassa Nurmijärvellä toimivaa mallia. Järjestöt myös toivovat, että kunta lähtee projektiin kunnolla mukaan ja antaa siihen toiminnan raamit. Liikuntajärjestöt haluavat lähteä yhdessä yhteistyötä tehden ja voimansa yhdistäen painotetun opetuksen järjestämiseen. 2. Lähialueilla järjestettävä painotettu opetus Työryhmä kartoitti suurimpien Kuuma-kuntien tilannetta painotetun opetuksen järjestämisen suhteen. Kuuma-kunnissa järjestetään tällä hetkellä painotettua opetusta seuraavasti: Hyvinkää Alakoulut Musiikkiluokat (3-6 lk:t) Musiikkiluokat (7-9 lk:t) Luonnontiedeluokat (7-9 lk:t) Matematiikkaluokat (7-9 lk:t) Urheiluluokat (7-9 lk:t) Järvenpää Alakoulut Ei painotettua opetusta Painotettua opetusta kolmessa yläkoulussa kaikilla yläkoulun vuosiluokilla. Painotettavat oppiaineet määritellään lukuvuosittain. Kerava Alakoulut Musiikkiluokat (1-6 lk:t) Musiikkiluokat (7-9 lk:t) Liikuntaluokat (7-9 lk:t) Lumaluokat (7-9 lk:t) Ilmaisutaitoluokat (7-9 lk:t) Kuvataideluokat (7-9 lk:t) Kansainvälisyysluokat (7-9 lk:t) 7
Alakoulut Ei painotettua opetusta TIKU (tiedekulttuuri)-luokat (7-9 lk:t) Yrittäjyysluokat (7-9 lk:t) Tuusula Alakoulut Musiikkiluokat (3-6 lk:t) Musiikkiluokat (7-9 lk:t) Yhteenvedosta voidaan todeta, että lukuun ottamatta perinteisiä musiikkiluokkia, painotetun opetuksen järjestäminen lähialueen kunnissa alkaa vasta yläkoulussa. Laajinta painotetun opetuksen tarjonta on Keravalla ja Hyvinkäällä. 3. Painotetun opetuksen järjestäminen Tällä hetkellä Nurmijärvellä ei perusopetuksessa järjestetä painotettua opetusta. Koulut voivat valinnaisuuden avulla syventää jonkun oppiaineen opiskelua ja opetusta voimassaolevan tuntijaon ja koulun saaman tuntikehyksen puitteissa. Mikäli painotetun opetuksen järjestämiseen päädytään, se voidaan toteuttaa alla kuvatuilla tavoilla: Painotettua opetusta voidaan järjestää siten, että pääsykokeen avulla oppilaista muodostetaan painotetun opetuksen ryhmä. Tällöin luokan oppilaiden vuosiviikkotuntimäärä kasvaa kahdella. Nämä tunnit opiskellaan painotettua oppiainetta. Oppilaan valinnaisia oppiaineita voidaan käyttää painotun opetuksen järjestämiseen. Kaikilla kunnan peruskoululaisilla on mahdollisuus hakea painotetun opetuksen luokalle. Painotettu opetus on toissijaista oppilaaksiottoa, jolloin oppilaan huoltajat vastaavat koulukuljetusten kustannuksista ja järjestelyistä. Painotettu opetus voidaan järjestää myös siten, että painotettavaa oppiainetta opiskelevista oppilaista ei muodosteta omaa erillistä luokkaa. Oppilaat kootaan samaan ryhmään vain painotetun opetuksen ajaksi. Painotettua opetusta voidaan opiskella valinnaisuuden kautta tai oppilaille voidaan lisätä valinnaisuuteen ylimääräisiä tunteja, esimerkiksi kahden vuosiviikkotunnin verran. Tällä tavoin järjestettyyn painotettuun opetukseen voidaan hakeutua joko pääsykokeen tai valinnaisaineiden valintojen kautta. 8
5. Työryhmän esitys Työryhmä esittää koulujen kuulemisen ja kolmelta koululta pyydettyjen erillisten esitysten perusteella painotetun opetuksen kokeiluja Klaukkalan ja Rajamäen yläasteilla. Rajamäen yläasteen esitys (liite 6) perustui matemaattis-luonnontieteellisten aineiden painotukseen ylimääräisen valinnaisuuden avulla. Ehdotus ei ole perinteistä painotettua opetusta, sillä pääsykokeita ei ole. Toimintamalli voisi toimia pilottihankkeena kunnalle painotetun opetuksen järjestämistapana. Kokeilu voitaisiin aloittaa lukuvuoden 2017 2018 alussa. Työryhmä esittää, että Rajamäen yläasteella painotettua opetusta voidaan kokeilla koulun esityksen mukaan. Painotus toteutettaisiin lisäämällä valinnaisuuteen ylimääräisiä tunteja. Oppilaat hakeutuisivat tähän painotukseen valitsemalla valinnaisaineen, joka kohdistuu matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin. Klaukkalan yläasteen esitys (liite 7) piti sisällään liikuntapainotuksen sisällöt ja käytännön toteutuksen alustavasti. Pääsykokeiden vuoksi opetus voisi alkaa lukuvuoden 2018 2019 alussa. Opetus toteutettaisiin toissijaisen oppilaaksioton perusteella, eli kunta ei maksaisi koulukuljetuksia. Opetus olisi suunnattu kokeilun ajan nurmijärveläisille oppilaille. Työryhmä esittää, että syksystä 2018 alkaen Klaukkalan yläasteella järjestetään painotetun opetuksen kokeilu koulun esityksen mukaisesti. Pääsykoekriteerit laaditaan yhteistyössä koulun kanssa huomioiden valtakunnalliset suositukset. Painotetun opetuksen järjestäminen Rajamäen yläasteen esityksen mukaisesti lisää kustannuksia arviolta 8 000 euroa vuositasolla yhtä ryhmää kohden. Rajamäen painotetun opetuksen kokeilun kustannukset kolmen vuoden aikana ovat arvion mukaan yhteensä noin 70 000 euroa. Klaukkalan yläasteen painotetun opetuksen kokeilun arvioidaan maksavan vuositasolla 15 000 euroa yhtä ryhmää kohden. Kokeilun kokonaiskustannukset arvioidaan olevan 135 000 euroa viiden vuoden aikana. Kustannuksiin on sisällytetty ylimääräisten oppituntien kustannukset sekä väline- ja materiaalihankinnat. Työryhmä esittää, että kokeilut kestävät kolme vuotta. Kokeilu tarkoittaa, että oppilaat otetaan kolmena peräkkäisenä vuotena painotettuun opetukseen. Kokeilun aikana haetaan painotetulle opetukselle tarkoituksenmukaista toimintatapaa. Tämän jälkeen tehdään kokeilujen perusteella mahdolliset pysyvät painotetun opetuksen järjestämisen ratkaisut. Kokeilu jatkuu niin kauan, että viimeinen kokeilussa mukana oleva luokka valmistuu yhdeksänneltä luokalta. Edelleen työryhmä esittää, että koulut voivat järjestää painotetun opetuksen kaltaista opetusta valinnaisuuden pohjalta. Tällöin koulukohtaiset painotukset määritellään koulujen lukuvuosisuunnitelmissa opetussuunnitelmaan sisältyvän tuntijaon puitteissa. Koulukohtaiset painotukset ovat hyvä vaihtoehto kuntatasoisen painotetun opetuksen järjestämiselle luokkamuotoisena. 9