7.2.9. HISTORIA 193 Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuullisesti toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. ta ohjataan ymmärtämään, että kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia rakentaa identiteettiään, perehdyttää ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa. LUOKAT 5-6 Perusopetuksen vuosiluokkien 5 ja 6 historianopetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilas historiallisen tiedon luonteeseen, sen hankkimiseen ja peruskäsitteisiin sekä omiin juuriinsa ja eräisiin historian merkittäviin tapahtumiin ja ilmiöihin esihistoriasta Ranskan suureen vallankumoukseen saakka. Perusteissa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaan historian toiminnallisuutta ja oppilaan kykyä eläytyä menneeseen. TAVOITTEET oppii ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin ja käyttämään oikein käsitteitä esihistoria, historia, vanha aika, keskiaika, uusi aika tunnistamaan muutoksia oman perheen tai kotiseudun historiassa ja kuvailemaan muutoksia, joiden on katsottu vaikuttaneen olennaisesti ihmisen elämään, kuten maanviljelyn syntyminen tunnistamaan esimerkkien avulla jatkuvuuden historiassa esittämään muutoksille syitä.
KESKEISET SISÄLLÖT YLEINEN HISTORIA SUOMEN HISTORIA OMAN PAIKKAKUNNAN JA LÄHIALUEEN HISTORIA Omat juuret ja Oman perheen historia historiallinen tieto Leppävirran historiaa Museokäynti Esihistoriallinen aika ja Esihistorialliset kaudet Esihistorialliset kaudet Suomessa ensimmäiset korkeakulttuurit Maanviljelyn synty Valtioiden synty Kirjoitustaidon keksiminen Muinainen Egypti Eurooppalaisen Antiikin Kreikka ja Rooma sivilisaation synty Antiikin vaikutukset nykypäivään Keskiaika ja uuden ajan Uskontojen vaikutukset ihmisten Suomen liittäminen Ruotsiin murros elämään Elämää keskiajan Suomessa Eurooppalaisen ihmisen Maailmankuvan ja arvojen muuttaminen = löytöretket ja niiden vaikutukset Suomi Ruotsin Ruotsista suurvalta valtakunnan osana Suomalaiset suurvallan asukkaina Suomen asema Venäjän ja Ruotsin Vapauden aate syntyy ja leviää Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate Itsevaltius ja valistus Ranskan suuri vallankumous ja vaikutukset Keskeiset valtiolliset muutokset 1800-luvun Euroopassa Kansallisuusaate Euroopassa välissä Suomalaisen kulttuurin muotoutuminen Suomen sota 1808-1809 Suomalaisten elämää 1800-luvulla Kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana 194 Mahdollinen käynti paikallismuseossa Suomen sodan tapahtumat Leppävirralla ja Savossa Snellman Kuopiossa
195 Teollinen vallankumous Teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään Siirtolaisuus Kaupungistuminen Murrosten aika Suomessa Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan Imperialismin vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille ja sodan seuraukset ensimmäisen maailmansodan alkamiseen johtaneet syyt ja sodan seuraukset Venäjän keisarikunnan luhistuminen Laman ja totalitarismin Maailmantalouden romahtaminen aika ja sen vaikutukset Euroopassa Elämä demokraattisessa ja diktatuurisessa yhteiskunnassa Toinen maailmansota Toinen maailmansota, sen alkamisen syyt ja sodan seuraukset Suomi 1950-luvulta nykypäivään Teollistuminen Suomessa Teollistuminen Leppävirralla Suomen siirtolaisuus / muuttoliike (sahateollisuus ja Hackman) Sääty-yhteiskunnan murentuminen Venäläistyminen Suomessa ja suomalaisten vastustus venäläistymistä kohtaan Suomen itsenäistyminen ja vuoden 1918 sota Suomi 1920-luvulla Suomi 1930-luvulla Lapuan liike Suomi toisessa maailmansodassa: talvisota, jatkosota ja Lapinsota Suomalaisten selviäminen sodasta Elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset suomalaisten elämään Suomi muuttuvassa Euroopassa Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen Suuren adressin kerääminen ja vieminen Pietariin (Leppävirran lähialueiden edustajat) Vuoden 1918 sodan tapahtumat Pohjois-Savossa
Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa Kylmä sota Maailman jakautuminen rikkaisiin ja köyhiin valtioihin ja siitä seuranneet ongelmat Länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ympäristöön ja ihmisten elämään Tiedonvälityksen kehittyminen 196 ARVIOINTI Arvioidaan tiedot, niiden soveltaminen ja historian työmenetelmien hallinta. Arvioinnin pohjan (1/3 arvosanasta) muodostavat kirjalliset kokeet. Oppilaan tuntityöskentely (2/3 numerosta) pyritään arvioimaan monipuolisesti. Tuntityöskentelyssä arvioidaan tuntiaktiivisuutta, aineeseen liittyvää kiinnostusta ja harrastuneisuutta ja osallistumista erilaisiin työskentelytapoihin, joissa korostuu oppilaan aktiivinen rooli. Arviointiin kuuluu oppilaan itsearviointi, jota voidaan toteuttaa erilaisin tavoin. Itsearviointi voidaan esimerkiksi suorittaa lomaketta tai arviointikiekkoa käyttäen. Myös itsearviointiin liittyvä keskustelu on mahdollinen. Historian arvostelun kriteeriosa-alueet ovat: käsitys historiallisen tiedon luonteesta historiallisen tiedon hankkiminen historiallinen ymmärtäminen historiallisen tiedon käyttäminen Neljää arvosteluun liittyvää kriteeriosa-aluetta sovelletaan arvosteluun ottaen huomioon oppilaan ikäkausi arvostelua tehtäessä. ARVOSANOJEN PERUSTEET ERI LUOKKA-ASTEILLA KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ (ARVOSANAN 8) OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ osaa hankkia tietoa menneisyydestä ymmärtää annetut ohjeet ja toimii niiden mukaan auttaa myös muita oppilaita oppimisessa osaa jaotella Suomen esihistorialliset kaudet ja ymmärtää, että Suomi on ollut Ruotsin ja Venäjän osana osaa eläytyä menneen ajan suomalaisen asemaan.
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ (ARVOSANA 8) OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ 197 osaa erottaa faktan mielipiteestä erottaa toisistaan lähteen ja siitä tehdyn tulkinnan. ymmärtää historian ilmiöitä kronologia: oppilas tietää, että menneisyyttä voi jaotella eri aikakausiin, ja pystyy nimeämään yhteiskunnille ja aikakausille ominaisia piirteitä muutos ja jatkuvuus: oppilas tunnistaa ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakaudesta toiseen ja ymmärtää, ettei muutos ole sama asia kuin edistys eikä se myöskään merkitse samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta syy ja seuraus: oppilas osaa eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan: hän osaa selittää miksi eri aikakausien ihmiset ajattelivat ja toimivat eri tavoin. osaa käyttää historiallista tietoa osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön joidenkin toimijoiden kannalta tietää, että jotkut asiat voidaan tulkita eri tavoin, ja hän pystyy selittämään, miksi niin tapahtuu. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ (ARVOSANA 8) OSAAMISESTA 7. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Napoleonin Eurooppa ymmärtää Napoleonin valtapolitiikan seuraukset tuntee Napoleonin valtarakennelman ja sen vaikutukset Suomeen on selvillä Wienin kongressissa luodusta poliittisesta järjestelmästä hallitsee Suomen sodan tapahtumat käsittää autonomian ajan uudistusten merkityksen Suomen valtiolliselle kehitykselle tuntee autonomian ajan hallintojärjestelmän. Konservatismi, liberalismi, nationalismi ja kansallinen herääminen on selvillä aatteiden synnyn historiallisesta taustasta tunnistaa ja erottaa konservatismin, liberalismin ja nationalismin toisistaan ymmärtää aatteista johtuvat konfliktit tietää aatteiden vaikutukset Suomessa ja on selvillä keskeisistä uudistuksista
on selvillä kansallisten suurmiesten (Snellman, Lönnrot, Topelius ja Runeberg) työstä ja merkityksestä Suomen historiassa. 198 Teollistuminen tietää teollisen vallankumouksen kehitysvaiheet ja osaa selittää teollistuminen aiheuttamat muutokset (tekninen-, taloudellinen-, tuotannollinen-, yhteiskunnallinen- ja sosiaalinen muutos) ymmärtää vapaakaupan ja teollistumisen vaikutukset kaupankäyntiin ja talouteen on selvillä Suomen teollistumisen vaiheista ja teollistumisen aiheuttamista yhteiskunnallisista muutoksista Suomessa 1800-luvulla ymmärtää sosialismin pääkohdat ja on selvillä työväenliikkeen synnystä ja kahtiajakautumisesta tuntee teollisen yhteiskunnan rakenteen ja siitä johtuvat ongelmat. Euroopan ulkopuoliset alueet Pohjois-Amerikka 1800-luvulla on selvillä alkuperäisasukkaiden elinolosuhteista tietää miten alkuperäisasukkaiden elämä muuttui siirtolaisten saavuttua tuntee Amerikan asuttamisen vaiheita ymmärtää siirtolaisuuden syyt tietää Yhdysvaltain sisällissodan; tuntee sen syyt, päätapahtumat ja sodan vaikutukset ja merkityksen maalle osaa selvittää Yhdysvaltain taloudellisen mahdin syntymisen ja vaikutukset. Imperialismi Aasiassa ja Afrikassa tuntee käsitteen imperialismi merkityksen hallitsee imperialismin vaiheet ja sen harjoittajien toimintatavat on selvillä imperialismin vaikutuksista Afrikassa ja Aasiassa tietää Kiinan merkityksen ihmiskunnan historiassa on selvillä Japanin kehittymisestä talousmahdiksi. Venäjä ja Suomi tuntee Venäjän yhteiskunnalliset olot 1800-luvulla tietää sortokausien syyt, vaiheet ja suomalaisten autonomian puolustamisen on selvillä jääkäriliikkeen synnystä ja sen tavoitteista.
ARVIOINTI 8. LUOKAN PÄÄTYESSÄ 199 Historian arvostelun kriteeriosa-alueet ovat: käsitys historiallisen tiedon luonteesta historiallisen tiedon hankkiminen historiallinen ymmärtäminen historiallisen tiedon käyttäminen Hylätty 4 oppilas ei saavuta arvosanan 5 tavoitteita historian opiskelussa Välttävä 5 oppilas hallitsee jonkin verran historiaa kaikilta neljältä arvostelun osa-alueelta ei välitä historian opiskelusta työskentely on vähäistä ja vaatii jatkuvaa opettajan puuttumista laiminlyönteihin oppilas häiritsee muiden työskentelyä tehtävät jäävät kesken Kohtalainen 6 oppilaalla on huomattavia puutteita historian neljän arvostelukriteerin hallinnassa ja lisäksi oppilas on vain osittain kiinnostunut oppiaineen tavoitteiden saavuttamisesta opettaja joutuu puuttumaan usein työskentelyyn toisten häiritsemisen tai työskentelyn puutteiden takia tehtävistä suoriutuminen hankalaa tai ne jäävät usein kesken Tyydyttävä 7 oppilaalla on puutteita historian neljän arvostelukriteerin hallinnassa ja lisäksi on kiinnostunut oppiaineen tavoitteiden saavuttamisesta ei pysty suoriutumaan ilman apua tehtävistä, koska ei muista annettuja ohjeita saa yleensä tehtävät tehtyä ei häiritse muiden työskentelyä Hyvä 8 osaa hankkia tietoa menneisyydestä osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä.
ymmärtää historian ilmiöitä kronologia: oppilas kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen muutos ja jatkuvuus: oppilas osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään syy ja seuraus: oppilas osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia. 200 osaa käyttää historiallista tietoa pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä saamaansa informaatiota pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä. Kiitettävä 9 oppilas hallitsee historiaa kaikilta neljältä arvostelukriteerien osa-alueelta ja lisäksi: oppilas osoittaa harrastuneisuutta oppiaineessa osaa toimia itsenäisesti annettujen ohjeiden mukaan auttaa mielellään toisia oppilaita Erinomainen 10 oppilas hallitsee historiaa kaikilta neljältä arvostelukriteerien osa-alueelta ja lisäksi oppilas osoittaa erityistä harrastuneisuutta oppiaineessa osaa toimia itsenäisesti ja luovasti annettujen ohjeiden mukaisesti auttaa mielellään kaikkia oppilaita.
YHTEISKUNTAOPPI 201 Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Perusopetuksen vuosiluokkien 7-9 yhteiskuntaopin opetuksen tulee antaa perustiedot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista. Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, suvaitsevaiseksi ja demokraattiseksi kansalaiseksi ja antaa hänelle kokemuksia yhteiskunnallisesta toimimisesta ja demokraattisesta vaikuttamisesta. KESKEISET SISÄLLÖT Yksilö yhteisön jäsenenä perhe, erityyppiset yhteisöt ja osakulttuurit yksilön toimintamahdollisuudet kotikunnassa, oman valtion kansalaisena ja EU:n kansalaisena Yksilön hyvinvointi hyvinvointiyhteiskunta Suomessa ja sen ilmeneminen Leppävirralla tasa-arvo ja kestävä kehitys ja muut hyvinvoinnin edistämisen keinot Vaikuttaminen ja päätöksenteko kansalaisen mahdollisuudet vaikuttaa demokratia, vaalit ja äänestäminen politiikan ja hallinnon toiminta kunnallisella, valtakunnallisella ja EU-tasolla Kansalaisen turvallisuus oikeusjärjestelmä, erityisesti 15 vuotta täyttäneen oikeudellinen vastuu turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka ja maanpuolustus liikenneturvallisuus Taloudenpito yksilön taloudenpidon perusteet yksilö työntekijänä, oikeudet ja velvollisuudet ammattiyhdistystoiminta yrittäjyys, yritysmuodot ja yrityksen kannattavan toiminnan periaatteet Kansantalous yksilö ja kotitaloudet kuluttajina ja taloudellisina toimijoina ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitys
Talouspolitiikka talouden suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio sekä niiden vaikutukset yksityistalouksiin julkinen talous ja verotus. 202 ARVIOINTI Arvioidaan tiedot, niiden soveltaminen ja yhteiskuntaopin työmenetelmien hallinta. Arvioinnin pohjan (1/3 arvosanasta) muodostavat kirjalliset kokeet. Oppilaan tuntityöskentely (2/3 arvosanasta) pyritään arvioimaan monipuolisesti. Tuntityöskentelyssä arvioidaan tuntiaktiivisuutta, aineeseen liittyvää kiinnostusta ja harrastuneisuutta ja osallistumista erilaisiin työskentelytapoihin, joissa korostuu oppilaan aktiivinen rooli. Arviointiin kuuluu oppilaan itsearviointi, jota voidaan toteuttaa erilaisin tavoin. Yhteiskuntaopin arvostelun kriteeriosa-alueet ovat: käsitys yhteiskunnallisen tiedon luonteesta yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen ja käyttäminen yhteiskunnallisen tiedon ymmärtäminen Hylätty 4 oppilas ei saavuta arvosanan 5 tavoitteita yhteiskuntaopin opiskelussa Välttävä 5 oppilas hallitsee jonkin verran yhteiskuntaoppia kaikilta kolmelta arvostellulta osa-alueelta ei välitä yhteiskuntaopin opiskelusta työskentely on vähäistä ja vaatii jatkuvaa opettajan puuttumista laiminlyönteihin oppilas häiritsee muiden työskentelyä tehtävät jäävät kesken Kohtalainen 6 oppilaalla on huomattavia puutteita yhteiskuntaopin kolmen arvostelukriteerin hallinnassa ja lisäksi oppilas on vain osittain kiinnostunut oppiaineen tavoitteiden saavuttamisesta opettaja joutuu puuttumaan usein työskentelyyn toisten häiritsemisen tai työskentelyn puutteiden takia tehtävistä suoriutuminen hankalaa tai ne jäävät usein kesken Tyydyttävä 7 oppilaalla on puutteita yhteiskuntaopin kolmen arvostelukriteerin hallinnassa ja lisäksi on kiinnostunut oppiaineen tavoitteiden saavuttamisesta
ei pysty suoriutumaan ilman apua tehtävistä, koska ei muista annettuja ohjeita saa yleensä tehtävät tehtyä ei häiritse muiden työskentelyä 203 Hyvä 8 osaa hankkia ja käyttää yhteiskunnallista tietoa kykenee tulkitsemaan median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä pysyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen eri vaihtoehtoja ja niiden seurauksia. ymmärtää yhteiskunnallista tietoa ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on olemassa useita vaihtoehtoja ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä. Kiitettävä 9 hallitsee yhteiskuntaoppia kaikilta kolmelta arvostelukriteerien osa-alueelta ja lisäksi: osoittaa harrastuneisuutta oppiaineessa osaa toimia itsenäisesti annettujen ohjeiden mukaisesti auttaa mielellään toisia oppilaita. Erinomainen 10 hallitsee yhteiskuntaoppia kaikilta kolmelta arvostelukriteerien osa-alueelta ja lisäksi: osoittaa erityistä harrastuneisuutta oppiaineessa osaa toimia itsenäisesti ja luovasti annettujen ohjeiden mukaisesti auttaa mielellään kaikkia oppilaita. Yhdeksännen luokan päättöarvostelussa otetaan huomioon kahdeksannella luokalla päättyneen historian arvosana. Päättöarvostelun arvosana määräytyy kaikkien kurssien matemaattisena keskiarvona lähempään kokonaislukuun pyöristyen. Yhdeksännen luokan näyttöjen perusteella opettaja voi nostaa tai laskea keskiarvon perusteella määräytynyttä numeroa yhdellä numerolla.
AIHEKOKONAISUUKSIEN HUOMIOIMINEN OPETUKSESSA 204 Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito oppilasta neuvotaan käyttämään tietotekniikkaa, sähköisiä viestintävälineitä ja sanomalehtiä kriittiseen ja valikoivaan tiedonhankintaan lisäksi oppilasta ohjataan käyttämään viestintävälineitä apuna viestin tuottamisessa. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys oppilas tutustuu vaikuttamisen kanaviin kunnan ja valtion sekä globaalimmalla tasolla yksilön osallistumis-, ja vaikutusmahdollisuudet demokratiassa mahdolliset yritysvierailut tai paikallinen yrittäjä käy kertomassa yrittämisestä oppilas saa tietoa kansalaisen oikeuksista ja velvollisuuksista. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä oppilaalle voidaan kertoa ekologisesti järkevästä kuluttamisesta ja yksilön vaikutuksesta omaan ympäristöönsä. Turvallisuus ja liikenne Yhteiskuntaopissa voidaan käsitellä vastuullista liikennekäyttäytymistä ja opastaa toimimaan kriisitilanteissa. Yhteiskuntaopin lakiasioihin on mahdollista liittää asenteellista kasvatusta, jolla oppilaalle pyritään kertomaan esimerkiksi päihteiden vaaroista. Ihminen ja teknologia Historian opetuksessa voidaan käsitellä teknologian ja tietotekniikan kehitystä eri aihealueiden yhteydessä. Esimerkiksi miten tieto on kulkenut ja mitä tiedonsiirtovälineitä ihmisillä on ollut käytettävissä. Voidaan kiinnittää huomiota ihmiskunnan hyvinvoinnin edistymiseen teknisten saavutusten kautta. Historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa on mahdollista käyttää apuna tietotekniikkaa, mikä edistää oppilaan tietoteknisiä valmiuksia.