FI lausuntopyyntö VV 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Hallintopäällikkö Sja Saarelainen Sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen, juha.kinnunen@ksshp.fi, 014-269 1670 22.3.2017 Kuntayhtymän hallitus 2. Onko vastaaja kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhtstoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhtstoimintaelin valtion viranomainen järjestö yksityinen palveluntuottaja joku muu 3. 1. Voidaanko uudistuksella kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta?
kantaa 4. Vapaamuotoiset huomiot. - Valinnanvapauden rajauksia on tarpeen täsmentää palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden turvaamiseksi. 5. 2. Edistääkö uudistus tarkoituksenmukaisella tavalla asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia omiin palveluihin? kantaa
6. Vapaamuotoiset huomiot. - Osaajat tulevat keskittymään maakuntien keskuksiin. Vaarana on, että osa maakuntakeskuksista tulee kärsimään osaajapulasta. Kun valinnanmahdollisuudet puuttuvat, synny yhtenäisiä palveluketjuja. 7. 3. Antaako uudistus asiakkaalle riittävät mahdollisuudet hakeutua asiakkaan omaan tilanteeseen sopivaan palveluun? kantaa 8. Vapaamuotoiset huomiot. - Katso edellä kohta 2 9. 4. Jos asiakkaalla on laaja-alaisia palveluntarpta, toteutuuko uudistuksessa asiakkaan mahdollisuus saada tarpeen mukaisella tavalla yhteensovitettuja palveluita? kantaa
10. Vapaamuotoiset huomiot. - Uudistuksen aikataulu on liian nopea, jotta ko. palveluita syntyisi. Maakunnan ohjausmahdollisuudet ovat liian hkot siihen, että eri toimijat saataisiin toimimaan yhteen. 11. 5. Antaako uudistus riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite? kantaa 12. Vapaamuotoiset huomiot. - Lisääntyvä markkinaperustnen tarjonta nostaa kustannuksia. Maakunnalla ole todellisia mahdollisuuksia hillitä kustannuksia. 13. 6. Toteutuuko demokratia esityksessä riittävällä tavalla? Jos, miten esityksen kansanvaltaisuutta voisi vahvistaa? kantaa
14. Vapaamuotoiset huomiot. - Maakunnan ohjausknoja tulisi lisätä ja/tai valinnan vapautta rajoittaa. 15. 7. Edistääkö uudistus toimintatapojen muutosta ja uusien palveluinnovaatioiden käyttöönottoa, millä voidaan varautua tulevaisuuden haastsiin? 16. Vapaamuotoiset huomiot. 17. 8. Sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslakiluonnoksen 3 luvussa säädettäisiin asiakkaan suoran valinnan sosiaali- ja terveyspalveluista. 8a. Ovatko säännökset suoran valinnan palveluista riittävän selktä siltä osin, mitkä palvelut kuuluvat yhtiöitettävien valinnanvapauspalveluiden piiriin ja mitkä kuuluvat maakunnan liikelaitoksen tuottamiin palveluihin? 18. Jos, miten olisi tarkoituksenmukaista määritellä ne perusteet, joilla maakunnat määrittelevät tarkemmin sote-keskuksissa tuotettavat perustason ja laajennetun perustason palvelut? 19. Vapaamuotoiset huomiot. 20. 8b. Turvaako maksusetelijärjestelmä maakunnalle riittävät ohjaus- ja vaikutusmahdollisuudet järjestämisvastuun kannon näkökulmasta? kantaa
21. Vapaamuotoiset huomiot. - Maakunnan ohjausknot ovat liian vähäiset. Maakunta on liian hkko. 22. 8c. Onko maksusetelijärjestelmässä sote-keskuksen oikeuksista ja velvollisuuksista säädetty tarkoituksenmukaisesti? kantaa 23. Vapaamuotoiset huomiot. - Julkisen palvelun tuottajan on hoidettava maksuseteltä koskeva päätöksenteko. Valinnanvapaudella tulee olemaan vaikutusta koulutuksen toteuttamiseen. 24. 8d. Mahdollistaako maksusetelijärjestelmä asiakkaalle riittävät mahdollisuudet vaikuttaa tarvitsemiensa palvelujen toteutukseen?
25. Vapaamuotoiset huomiot. 26. 9. Lakiluonnoksen 4 luvussa säädettäisiin asiakkaan mahdollisuuksista valita maakunnan liikelaitos ja sen toimipiste. Antavatko säännökset asiakkaalle tarkoituksenmukaiset mahdollisuudet valita palvelujen tuottaja? 27. Vapaamuotoiset huomiot. 28. 10. Lakiluonnoksen 5 luvussa säädettäisiin asiakassetelin käytöstä asiakkaan valinnanvapauden lisäämisessä. 10a. Ovatko säännökset asiakkaan aseman ja oikeuksien näkökulmasta tarkoituksenmukaisia? 29. Vapaamuotoiset huomiot. 30. 10b. Turvaako asiakassetelijärjestelmä maakunnalle riittävät ohjaus- ja vaikutusmahdollisuudet järjestämisvastuun kannon näkökulmasta? kantaa
31. Vapaamuotoiset huomiot. - Julkisen palvelun tuottajan on hoidettava asiakasseteltä koskeva päätöksenteko. Koska asiakasseteliä voi ohjata liikelaitokselle, lakiluonnos asettaa yksityiset toimijat julkisen edelle. Lakiluonnoksen 41 :ssä asetetut rajaukset tulee ulottaa myös asiakassetelin käyttöön. 32. 10c. Ovatko asiakassetelijärjestelmän käyttöönottoa koskevat maakunnan päätöksentekoa koskevat rajaukset riittäviä ja turvaavatko ne asiakkaan valinnanvapauden toteutumisen? kantaa 33. Vapaamuotoiset huomiot. - 15 %:n rajaus palvelujen kokonaiskuluista on epäselvä. Lain perusteluista käy selville, tarkoitetaanko 15 %:n osuutta toiminnoittain vai kokonaisuudesta. Rajauksen määrittelyllä on merkitystä osaajien rekrytointiin ja siihen, miten turvataan opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen vaatimat resurssit sekä lisäksi perustason lääkärikoulutus ja erikoislääkärikoulutus. 34. 11. Lakiluonnoksen 6 luvussa säädettäisiin henkilökohtaisen budjetin käytöstä asiakkaan valinnanvapauden lisäämisessä. Mahdollistavatko säännökset asiakkaalle riittävät mahdollisuudet vaikuttaa tarvitsemiensa palvelujen toteutukseen?
35. Vapaamuotoiset huomiot. 36. 12. Valinnanvapauslainsäädännön myötä esitetään potilaslakiin ja sosiaalihuollon asiakaslakiin lisättäväksi uusi luku päätöksenteon tukemisesta (tuettu päätöksenteko). Valinnanvapauslainsäädäntöön sisältyisi potilaille ja asiakkaille erilaisia valinnanmahdollisuuksia (muun muassa suoran valinnan palvelut, maksuseteli, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti). Näissä erilaisissa valintatilantssa asiakkaat voivat tarvita tukea valintoja tehtäessä. Onko tuettua päätöksentekoa koskevat säännökset tarkoituksenmukaisia? 37. Vapaamuotoiset huomiot. 38. 13. Lakiluonnoksen 7 luvussa säädettäisiin palvelun tuottajien hyväksymis- ja sopimusmenettelyistä. 13a. Ovatko säännökset hyväksymismenettelyistä uudistuksen tavoittden kannalta tarkoituksenmukaisia? kantaa
39. Vapaamuotoiset huomiot. - Maakunnalla ole todellisia mahdollisuuksia estää epäsopivia toimijoita tulemasta markkinoille. Maakunnalla on vastuu, mutta todellista päätösvaltaa. Yritysten vastuuta pitäisi lisätä. Yrityksille pitäisi voida määrätä sanktioita, jos ne vät toimi sovitusti. 40. 13b. Ovatko säännökset sopimusmenettelyistä uudistuksen tavoittden kannalta tarkoituksenmukaisia? kantaa 41. Vapaamuotoiset huomiot. - Uudistuksen aikataulu on liian nopea, jotta sopimusluonnokset ehdittäisiin tehdä ja käsitellä asianmukaisesti. 42. 14. Lakiluonnoksen 8 luvussa säädettäisiin palvelujen tuottamisesta ja palvelun tuottajien velvoittsta. Ovatko säännökset uudistuksen tavoittden kannalta tarkoituksenmukaisia? kantaa
43. Vapaamuotoiset huomiot. - Velvoitteet ovat liian suppeat. Yritykset voivat vapaasti lopettaa toiminnan. 44. 15. Lakiluonnoksen 9 luvussa säädettäisiin palvelun tuottajalle suoritettavista korvauksista. 15a. Ovatko suoran valinnan palveluita koskevat kiinteän maksun osuus ja sen määräytymistä koskevat edellytykset riittäviä turvaamaan palvelujen riittävä rahoitus? 45. Vapaamuotoiset huomiot. 46. 15b. Ovatko säännökset muista korvauksista uudistuksen tavoittden kannalta tarkoituksenmukaisia? 47. Vapaamuotoiset huomiot. 48. 16. Lakiluonnoksen 11 luvussa säädettäisiin lain voimaantulosta. Ovatko 71 :n mukaiset siirtymäsäännökset uudistuksen tavoittden kannalta tarkoituksenmukaisia? 49. Vapaamuotoiset huomiot. - Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alussa ja samaan aikaan maakunnat alkavat järjestää sotepalvelut. Maakunnilla olisi esityksen mukaan kaksi vuotta aikaa yhtiöittää perustason sote-palvelut. Tämä rajaus on ongelmallinen liikelaitoksen palvelutuotannon näkökulmasta. Selkeämpää toteutuksen kannalta on, että suoran valinnan piiriin kuuluvat sote-palvelut yhtiöitettäisiin vasta 1.1.2021 alkaen. Laajennetun valinnanvapauden ja toimintojen yhtiöittämisen tulee tulla voimaan samanaikaisesti vuoden 2021 alusta. Palvelujen järjestäjällä ole kattavaa tietoperustaa kaikista palveluista ja niiden käytöstä, yhdenmukaisia kustannustietoja kä laatu- ja vaikuttavuusindikaattorta. Kansalaisille pystytä antamaan neutraaleja ja luotettavia tietoja valintojen pohjaksi julkisista kä yksityisistä palveluista. 50. 17. Antaako esitys maakunnille riittävät edellytykset järjestämisvastuun toteuttamiseen?
kantaa 51. Vapaamuotoiset huomiot. - Maakunnan ohjausmahdollisuudet ovat liian suppeat. 52. 18. Antaako esitys riittävät edellytykset sosiaali- ja terveydenhuollon markkinoiden syntymiseen? kantaa
53. Vapaamuotoiset huomiot. - Julkisen yhtiön kilpailukyky markkinoilla on otettava huomioon ja kannattamattoman toiminnan rahoitusmalli on luotava. Maakunta- ja kasvukeskusten ulkopuolella toiminta tullee olemaan kannattamatonta tuottajasta riippumatta. 54. 18b. Antaako esitys riittävät edellytykset pienten toimijoiden toimimiseen sosiaali- ja terveydenhuollon markkinoilla? 55. Jos, miten esitystä tulisi muuttaa? 56. Vapaamuotoiset huomiot. 57. 19. Miten ihmisen lisääntyvä mahdollisuus valita palveluntuottaja ja vaikuttaa siten palveluihinsa vaikuttaa ihmisen hoitoon? - Hoitoketjut saattavat katketa, koska yritykset pyrkivät ohjaamaan omien palveluidensa piiriin ja koska yrityksillä on houkutus tarjota tarpeettomia lisäpalveluja. Potilas-lääkärisuhde ole tasapainoinen. 58. 20. Onko laki tarkoituksenmukainen hammashoidon näkökulmasta? 59. Vapaamuotoiset huomiot. 60. 21. Onko uudistuksen vaikutukset arvioitu näkemyksenne mukaan oikn ja riittävästi? kantaa
61. Vapaamuotoiset huomiot. - Uudistuksen kustannukset on arvioitu väärin. 62. 22. Miten arvioitte uudistuksen vaikuttavan oman taustaorganisaationne tai jäsenorganisaatioidenne asemaan? 63. 23. Muut vapaamuotoiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta. - Näin laajasta valinnanvapaudesta tulisi luopua. Uudistuksen aikataulu on liian nopea, jos halutaan antaa julkishallinnon organisaatioille mahdollisuus toimia tasavertaisensa markkinoilla. Maakunnan tulisi saada valita itse ulkoistamisen taso ja aikataulu. Uudistuksen yhteydessä ole pohdittu riittävästi sitä, miten tutkimuksen ja koulutuksen mahdollisuudet turvataan. Uudistukseen liittyy monta avointa kohtaa, esim. henkilökunnan työskentely kahden eri työnantajan palveluksessa. Monen lääkäriasema toiminta perustuu siihen, että sama henkilö on päävirassa sairaalassa ja tekee vapaa-aikanaan töitä yksityisellä sektorilla. Lainsäädännöllä tulee ottaa kanta tähän käytäntöön. Lainsäädännön valmisteluun on liitettävä uudistuksen vaikutusten arviointi käytännön tasolla. Tämä on tärkeää erityisesti nykyisen tasoisen opetus- ja tutkimustoiminnan sekä henkilöstön riittävyyden kannalta. Vaikutusten arvioinnissa on kuvattava ne knot, jolla em. kysymyksiin liittyvät riskit voidaan välttää. 64. 24. Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset.