Strategisia linjauksia ja nykytilan kuvausta mielenterveys- ja päihdetyössä Keski-Pohjanmaalla

Strategisia linjauksia ja nykytilan kuvausta mielenterveys- ja päihdetyössä Keski-Pohjanmaalla Projektisuunnittelija Janne Brunni Tervein mielin Keski-Pohjanmaalla osahanke Kevät 2010

SISÄLLYS 1 JOHDANTO...3 1.1 Tausta...3 1.2 Strategiatyön prosessikuvaus...3 1.3 Strategiatyön eteneminen...4 2 HYVINVOINTIA TUKEVIA STRATEGISIA LINJAUKSIA KESKI-POHJANMAALLA...6 2.1 Strategiat ja suunnitelmat...6 2.1.1 Mielenterveystyön kokonaissuunnitelma 2004-2007 Halsua, Kaustinen, Veteli...6 2.1.2 Keski-Pohjanmaan maakunnallinen päihdestrategia TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA 2007-2011...7 2.1.3 Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategia 2015...8 2.1.4 Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelma 2010-2015...9 3 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN TILA KESKI-POHJANMAALLA TUTKIMUSTIEDON VALOSSA... 10 3.1 Ehkäisevän mielenterveystyön nykytilakartoitus Keski-Pohjanmaan kunnissa 2004... 10 3.2 Tutkimus kansalaisten käsityksistä mielenterveydestä ja mielenterveyspalveluista... 11 3.3 Parasta lapsille selvitys ja työryhmän suositukset... 15 3.4 Hyvinvointi, turvallisuus ja päihteet kansalaiskysely... 18 3.5 Kokemustutkijoiden tutkimustulokset... 19 LÄHTEET... 20 LIITTEET... 21

3 1 JOHDANTO Tässä pääluvussa kuvataan tiivistetysti Keski-Pohjanmaan maakunnallisen mielenterveys- ja päihdestrategian laadinnan taustoja, prosessin tämänhetkistä tilannetta ja mahdollisia suuntaviivoja jatkossa. 1.1 Tausta Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 Sosiaali- ja terveysministeriö päätti vuonna 2007 käynnistää mielenterveys- ja päihdesuunnitelman valmistelun, jonka pohjana oli 106 kansanedustajan tekemä lakialoite vuonna 2005. Suunnitelmaa laatimaan koottiin asiantuntijatyöryhmä, jonka työn tuloksena syntyi kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009. Suunnitelma linjaa mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä vuoteen 2015 saakka. Mielenterveys- ja päihdetyötä ohjataan suunnitelmassa nyt ensimmäistä kertaa yhtenä kokonaisuutena. Suunnitelma rakentuu 18 ehdotuksesta mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi. Yhtenä ehdotuksena esitetään mielenterveys- ja päihdestrategian laadintaa kuntiin tai kuntien yhteistoiminta-alueille. Valtakunnallisen suosituksen linjaukset olisi järkevää huomioida mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisessä myös Keski- Pohjanmaalla. Kaste-ohjelman mukainen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishanke, Tervein mielin Pohjois-Suomessa, toimeenpanee Mieli 2009 suunnitelman linjauksia. Hankkeen toiminta-aika on 1.3.2009-31.10.2011. Yhtenä kehittämisen painopistealueena hanke tukee mielenterveys- ja päihdestrategian laadintaa sekä toteuttamista kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mukaisilla yhteistoiminta-alueilla osana hyvinvointistrategiaa. 1.2 Strategiatyön prosessikuvaus Mielenterveys- ja päihdestrategiatyön avulla linjataan siitä, millä tavoin mielenterveys- ja päihdeasiat on hoidettava kunnissa, jotta kuntalaisten hyvinvointi sekä palvelut turvataan. Suunnitelmiin on kirjattava ne tavoitteet, jotka halutaan saavuttaa sekä keinot, joilla tavoitteisiin päästään. (Laitila & Järvinen 2009, 7.) Mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseen liittyneessä Pohjanmaa-hankkeessa (2005-2009) muodostettiin mielenterveys- ja päihdestrategiaprosessin laadintaa ja toimeenpanoa tukeva malli (kuvio 1). Mallinnusta on sovellettu Keski- ja Etelä-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan maakunnissa tehtyjen mielenterveys- ja päihdestrategioiden laadinnassa.

4 Avainhenkilöiden sitouttaminen ja työryhmien kokoaminen Strategian arviointi ja tarkistus Nykytilaselvityksen laatiminen Arviointijärjestelmän luominen (indikaattorit) Toimeksiannon selventäminen ja työryhmätyöskentely Strategian implementointi Strategian kokoaminen Strategian hyväksyminen Strategian tarkistaminen Kuva 1. Pohjanmaa-hankkeen tukema mielenterveys- ja päihdestrategian laadintaprosessi Myös Keski-Pohjanmaan laajennetun mielenterveys- ja päihdestrategian laadinnassa mallia voidaan soveltaa. Strategiaprosessin keskeisimmät vaiheet, joihin panostaminen on erittäin tärkeää ovat 1) avainhenkilöiden sitouttaminen, 2) strategian toimeenpano sekä 3) strategian arviointi ja tarkistus. (Laitila & Järvinen 2009, 20.) 1.3 Strategiatyön eteneminen Tämänhetkinen tilanne Keski-Pohjanmaan päihdetyötä ohjaa maakunnallinen päihdestrategia, Terve kotikunta turvallinen maakunta! Keski-Pohjanmaan päihdestrategia 2007-2011. Mielenterveys- ja päihdestrategian työstämisessä katsottiin alusta lähtien tärkeäksi se, että olemassa olevan päihdestrategian linjauksia hyödynnetään myös tulevassa yhdistetyssä strategiassa. Tätä kuvaa sekin, että kyse on ollut päihdestrategian laajentamisesta mielenterveysja päihdestrategiaksi. Maakunnan yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveysjohdon kanssa on sovittu siitä (ks. liite 1), että mielenterveys- ja päihdestrategia laaditaan Keski-Pohjanmaalla laajentamalla maakunnassa tällä hetkellä voimassa oleva päihdestrategia mielenterveys- ja päihdestrategiaksi vuoden 2011 päivityksen aikana. Tällöin strategiatyöryhmiksi tulevat Perhonjoki- ja Lestijokilaakson mielenterveys- ja päihdetyön toimikunnat JYTA -alueelta ja turvallisuus-, päihde- ja mielenterveystyön neuvottelukunta Kokkolasta (liite 1). Tervein mielin Pohjois-Suomessa hanke tulee tarjoamaan koordinaatiotukea ja muuta asiantuntija-apua työn tueksi.

5 Ennen laajentamista on kerätty tietoa hyvinvoinnin ja mielenterveys- sekä päihdetyön tilasta Keski- Pohjanmaalla. Tietopohjaa onkin olemassa melko paljon erilaisten selvitysten, tutkimusten, kokemus- sekä indikaattoritiedon ansiosta. Niitä esitellään tässä raportissa tarkemmin. Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus sekä Sonetbotnia ovat kevään 2010 aikana keränneet kuntakohtaisissa ammattilaiskuulemisissa asiantuntijoiden näkemyksiä mielenterveys- ja päihdetyön huolenaiheista, vahvuuksista ja voimavaroista, päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittämistarpeista sekä ehdotuksia ongelmakohteiden korjaamiseksi tulevan päihde- ja mielenterveysstrategian kautta. Lisäksi JYTA -alueen strategiatyöryhmät (Perhon- ja Lestijokilaakson mielenterveys- ja päihdetoimikunnat) ovat kokoontuneet kahdesti kevään 2010 aikana. Kokouksissa on käsitelty strategiatyön etenemistä sekä esitetty mielenterveys- ja päihdetyötä linjaavia suunnitelmia sekä nykytilatietoa. Suuntaviivoja tulevaan Ensi syksynä strategiatyön tietopohjaa sekä kansalaisten osallisuutta on mahdollista vahvistaa järjestämällä kuulemistilaisuuksia Keski-Pohjanmaan asukkaille. Sitä myöten saataisiin kansalaisten näkemyksiä mielenterveys- ja päihdeasioista tukemaan strategian laadintaa. Kuulemistilaisuuksia voitaisiin järjestää keskitetysti muutamalla paikkakunnalla JYTA alueella, mikäli ei nähdä tarpeelliseksi järjestää tilaisuuksia erikseen kussakin kunnassa. Strategiatyön painopisteiden linjausta varten voisi olla tarpeellista syksyn 2010 aikana järjestää aloitusseminaari strategiatyöstä ohjausryhmälle, strategiatyöryhmille, kuntien edustajille sekä muille asiasta kiinnostuneille. Seminaarissa strategiatyö saataisiin näkyväksi sekä olisi mahdollista linjata strategiatyön painopisteitä nykytilaa kuvaavien esitysten pohjalta.

6 2 HYVINVOINTIA TUKEVIA STRATEGISIA LINJAUKSIA KESKI-POHJANMAALLA Tässä pääluvussa esitellään lyhyesti keskeisimpiä strategisia suunnitelmia hyvinvoinnin ja mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseen liittyen, joita on Keski-Pohjanmaalla tehty viime vuosien aikana. Esiteltävät suunnitelmat ovat joko maakunnallisia tai useamman kunnan yhteisiä. Yksittäisten kuntien strategioita ei tässä käsitellä. 2.1 Strategiat ja suunnitelmat Strategiatyön alkuvaiheessa on tarpeellista selvittää, millaisia hyvinvoinnin kehittämisen linjauksia on tähän mennessä tehty. Näin saadaan käsitys siitä, millaisia tavoitteita, toimintamalleja sekä painopisteitä suunnitelmissa on ilmaistu ja miltä osin jo tehtyjä sekä tekeillä olevia suunnitelmia on mahdollista hyödyntää tulevassa mielenterveys- ja päihdestrategiatyössä. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseen liittyviä suunnitelmia voi kunnissa ja maakunnassa olla esim. hyvinvointistrategia, turvallisuussuunnitelma sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Ne muodostavat hyvinvoinnin edistämistä linjaavien suunnitelmien kokonaisuuden. Taulukko 1. Alueelliset suunnitelmat Keski-Pohjanmaalla Suunnitelma Aika Osallistujat Mielenterveystyön kokonaissuunnitelma 2004-2007 Halsua, Kaustinen, Veteli Keski-Pohjanmaan maakunnallinen päihdestrategia 2006-2011 Keski-Pohjanmaan kunnat Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelma 2010-2015 Keski-Pohjanmaan kunnat sekä Kruunupyy Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategia 2010-2015 Keski-Pohjanmaan kunnat 2.1.1 Mielenterveystyön kokonaissuunnitelma 2004-2007 Halsua, Kaustinen, Veteli Vuonna 2003 laadittiin Halsuan, Kaustisen sekä Vetelin yhteinen mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ajalle 2004-2007. Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Kuntaliiton laatusuosituksissa oli aiemmin ehdotettu mielenterveystyön kokonaissuunnitelman laatimista ja kuntien yhteinen suunnitelma laadittiin suositukset huomioiden. Suunnitelma laadittiin 10-henkisen työryhmän toimesta. Tausta-aineistona käytettiin kyselyä, joka suunnattiin ehkäisevää sekä korjaavaa mielenterveystyötä tekeville ammattilaisille kunnissa.

7 Tavoitteet Suunnitelma rakentuu 11 toimenpidesuosituksen pohjalta, jotka ovat: Kunnassa tuetaan asukkaiden hyvinvointia ja mielenterveyttä Kuntalaisia autetaan peruspalveluissa Jokainen pääsee elämäntilanteensa ja ongelmiensa kannalta tarkoituksenmukaiseen tutkimukseen ja hoitoon Mielenterveyspalveluissa kunnioitetaan ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia Hoito toteutuu päätetyn suunnitelman mukaan Ensisijaista on avohoito Potilas pääsee psykiatriseen sairaalahoitoon tarvittaessa Palvelujärjestelmän sisäinen yhteistyö, vastuut ja työnjako on selvitetty ja päätetty Henkilöstön määrä ja rakenne määritellään osana mielenterveystyön kokonaissuunnitelmaa Henkilöstön osaamisesta ja jaksamisesta pidetään Palveluita ja toimintaa seurataan ja havaintoja hyödynnetään suunnittelussa Mielenterveystyötä varten tehdään kokonaissuunnitelma Suunnitelmassa on kuvattu Halsuan, Kaustisen sekä Vetelin kuntien mielenterveyspalveluiden tuottajat. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoitopalveluja alueella tarjoaa Perhonjokilaakson psykiatrian aluepoliklinikka. Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys auttaa avohoidossa olevia mielenterveyskuntoutujia. Perhonjokilaaksossa toimii myös perhe- ja päihdeklinikka. Lisäksi alueella tehdään kriisityötä. 2.1.2 Keski-Pohjanmaan maakunnallinen päihdestrategia TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA 2007-2011 Tavoitteet Keski-Pohjanmaan maakunnallisen päihdestrategian (löytyy mm. http://www.pohjanmaahanke.fi/default.aspx?id=493626) tavoitteena on päihdehaittojen ehkäisy ja vähentäminen varhaisessa ja korjaavassa vaiheessa. Tavoite tarkentuu seuraavien alatavoitteiden kautta: humalahakuisen päihteiden käytön väheneminen lähisuhde- ja katuväkivallan väheneminen tartuntatautien ja päihde-ehtoisen rikollisuuden väheneminen lastensuojelun toimenpiteiden tarpeen väheneminen vanhemmuuden lisääntyminen nuorten päihteettömän vapaa-ajan ja ongelmanratkaisutaitojen lisääntyminen selviämis- ja katkaisuhoidon kehittäminen uusimuotoisten asumispalvelujen kehittäminen maakunnassa

8 Strategiassa on kuvattu laajasti eri indikaattoreiden avulla päihteiden käytön yleisyyttä, riskitekijöiden esiintyvyyttä sekä palveluiden käytön astetta Keski-Pohjanmaalla. Indikaattoritieto ohjaa osaltaan strategisten linjausten tekemistä ja suuntaa. Strategiassa on myös kuvaus senhetkisistä päihdepalveluista Keski- Pohjanmaalla. Strategiassa on huomioitu alueelliset ja kunnalliset päihdetyön kehittämistarpeet. Tämän vuoksi strategia rakentuu koko aluetta koskevista sekä kunnittaisista toimenpiteistä ja toimintamalleista päihdetyön kehittämiseksi. Päihdestrategian laajentaminen mielenterveys- ja päihdestrategiaksi Jatkossa on tärkeää Mieli 2009 ohjelman linjausten mukaisesti pyrkiä kytkemään mielenterveys- ja päihdetyön asiat yhteiseen mielenterveys- ja päihdetyön strategiaan. Keski-Pohjanmaalla tämä tarkoittaisi nykyisen päihdestrategian laajentamista mielenterveys- ja päihdestrategiaksi. Asiasta on sovittu niin, että maakunnallisen päihdestrategian vuoden 2011 päivityksen yhteydessä strategia laajennetaan koskemaan myös mielenterveystyötä. Strategiaryhmiksi tulevat Kokkolan turvallisuus-, päihde- ja mielenterveystyön neuvottelukunta sekä JYTA -alueen mielenterveys- ja päihdetoimikunnat (ks. liite 1). Tätä ennen tehdään mielenterveys- ja päihdestrategian valmistelevaa työtä mm. keräämällä tietoa kuntien mielenterveys- ja päihdetyön nykytilasta sekä kartoittamalla aiemmin tehtyjä mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelmia. Strategiatyön koordinointi tapahtuu yhteistyössä Sonetbotnia, Pompken sekä Tervein mielin Pohjois-Suomessa hankkeen välillä. JYTA-alueen strategiaryhmät ovat kokoontuneet 22.3.2010, 25.3.2010 sekä 7.6.2010. 2.1.3 Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategia 2015 Hyvinvointistrategian tulisi olla ns. sateenvarjostrategia, joka on yhteydessä mielenterveys- ja päihdetyön strategiaan, alueelliseen turvallisuussuunnitelmaan sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Strategian on tarkoitus olla suunnannäyttäjä sekä väline kuntien ja muiden yhteisöjen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Keski-Pohjanmaan maakunnan asukkaiden hyvinvointia linjaamaan on laadittu maakunnallinen hyvinvointistrategia, joka rakentuu viiden strategisen tavoitteen varaan: yhteisöllisyys ja osallisuus kasvavat, syrjäytyminen vähenee saatavilla on tarpeenmukaiset hyvinvointipalvelut terveyttä edistävät elämäntavat vahvistuvat elämässä kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset kasvavat elinympäristön turvallisuus, viihtyvyys ja arjen sujuvuus vahvistuvat

9 Kunkin tavoitteen osalta on määritelty toimijat, jotka osaltaan edistävät tavoitteen saavuttamista. Lisäksi on kuvattu toimenpiteet sekä tavoitteiden toteutumista kuvaavat indikaattorit. 2.1.4 Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelma 2010-2015 Keski-Pohjanmaan maakuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelman kehittämiskohteiksi on valittu päihdehaittojen, väkivallan, syrjäytymisen sekä elintasosairauksien ja tapaturmien ehkäisy. Turvallisuussuunnittelun tavoitteena on vähentää riskejä, ehkäistä niistä aiheutuvia vahinkoja sekä lisätä turvallisuutta. Päihdehaittojen ehkäisyllä tavoitellaan päihteiden ongelmakäytön ja siitä aiheutuvien sosiaalisten, taloudellisten ja terveydellisten haittojen vähentämistä. Maakunnallisessa päihdestrategiassa on linjattu toimintamalleja päihteiden ongelmakäytön ennalta ehkäisemiseksi. Näitä ovat mm. Vastuullinen alkoholimyynti koulutus, PKVlääkkeiden ennalta ehkäisyyn kohdistunut Lääkefoorum, mini-intervention pysyvä käyttöönotto perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa. Väkivallan ehkäisyn tavoitteena on vähentää yhteiskunnassa esiintyvää väkivaltaa ja pyrkiä puuttumaan väkivallan eri muotoihin varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on erityisesti kiusaamisen sekä lähisuhde- ja katuväkivallan ehkäisy. Syrjäytymisen ehkäisyssä keskeistä on lapsen ja nuoren sekä hänen perheensä riskitilanteen tunnistaminen, heidän tukeminen ja tarvittaessa saattaminen palveluiden piiriin. Arjen hallintataitojen kehittymistä on tuettava. Myös matalan kynnyksen ohjaus-, tieto- ja neuvontapalvelut ovat keskeisiä. Elintasosairauksien ja tapaturmien ehkäisy viittaa korkean elintason mukanaan tuomiin haittoihin yksilölle ja yhteiskunnalle. Alueellisista suunnitelmista myös Keski-Pohjanmaan maakunnallinen päihdestrategia sekä Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategia vastaavat osaltaan elintasosairauksien ehkäisyyn

10 3 Mielenterveys- ja päihdetyön tila Keski-Pohjanmaalla selvitys- ja indikaattoritiedon valossa Tässä luvussa esitellään mielenterveys- ja päihdetyön tilaa Keski-Pohjanmaalla selvitys- ja tutkimustietoon perustuen. Taulukko 2. Mielenterveys- ja päihdetyön nykytilaselvityksiä sekä indikaattoritietoa Keski-Pohjanmaalla Esim. Ehkäisevän mielenterveystyön nykytilaselvitys (2004) Hyvinvointi, turvallisuus ja päihteet kysely keskipohjalaisille (2009) Selvitykset, raportit Parasta lapsille -selvitys lasten ja nuorten mielenterveysja päihdepalveluista (2009) Kokemustutkijoiden tutkimukset (2009) Esim. Sotkanet Indikaattoritieto (http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu) Findikaattori (www.findikaattori.fi) 3.1 Ehkäisevän mielenterveystyön nykytilakartoitus Keski-Pohjanmaan kunnissa 2004 Ehkäisevän mielenterveystyön tilaa kunnissa kartoitettiin Mielenterveyspalveluiden alueellisen saatavuuden turvaaminen Keski-Pohjanmaalla projektissa (EHK-projekti) kesällä 2004. Tilaa selvitettiin Keski- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien perusturva-/sosiaalijohtajille tehdyn kyselyn avulla. Vastaukset saatiin kaikista silloisista 13:sta sairaanhoitopiirin jäsenkunnasta (Halsua, Himanka, Kannus, Kaustinen, Kokkola, Kruunupyy, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Perho, Toholampi, Ullava, Veteli). Kyselyn aineisto kerättiin neljän avoimen kysymyksen kautta, jotka olivat: 1. Onko kunnassanne laadittu tai onko valmisteilla hyvinvointiohjelmaa? Millainen sen aikataulu on? 2. Liittyykö hyvinvointiohjelmaan mielenterveyspalveluja koskevaa selontekoa? Jos liittyy, onko selonteko valmistunut? 3. Millaisena näet kuntanne ehkäisevän mielenterveystyön nykytilan? 4. Ketkä toimijat tekevät kunnassanne ennalta ehkäisevää mielenterveystyötä ja mitä tehtäviä ne tekevät? (julkinen sektori, yritykset, kolmas sektori jne.)? Kyselyn ohella aineistona hyödynnettiin kuntien valmiita tai valmistumassa olevia hyvinvointiohjelmia, mielenterveyspalvelujen selontekoja sekä muita selvitystöitä. Aineiston analyysityökaluna käytettiin SWOTanalyysia. Yhteenveto tuloksista on esitetty alla. Vahvuudet

11 psykologi tai psykiatrian sh. toimii terveyskeskuksessa ennalta ehkäisevän mielenterveystyön vastuuhenkilönä kolmannen sektorin ja seurakunnan toiminta on aktiivista kunnan alueella lasten ehkäisevä mielenterveystyö aloitetaan neuvolasta ja neuvolatyössä korostuu perhekeskeisyys viranomaisverkostot toimivat hyvin kunnissa eri ikäryhmiä koskevia hankkeita Heikkoudet ammattitaitoisen henkilökunnan ja toimintamallien puute koordinaatiovastuun ja priorisoinnin puutteellisuus preventiivisessä työssä päättäjien ja sosiaali- ja terveysalan henkilöstön asenteet mielenterveyspalveluita kohtaan ehkäisevän työn painottuminen liiaksi lapsiin ja lapsiperheisiin, etenkin 0-6 vuotiasiin kouluikäisten syrjäytymiseen ja muiden ongelmien ennalta ehkäisyyn ei ole panostettu riittävästi psykiatrian palvelujärjestelmän hahmottaminen tuottaa vaikeuksia niin maallikolle kuin ammattihenkilöllekin resurssit ovat riittämättömät aikuisväestölle ei ole saatavilla apua lievempiin mielenterveyshäiriöihin ja elämänkriiseihin Mahdollisuudet toimiva viranomaisyhteistyö toimiva seurantajärjestelmä ohjelmia lasten ja lapsiperheiden preventiiviseen mielenterveystyöhön psyk. sairaanhoitajan vastaanotolle helpompi saapua kuin lääkärin kolmannen sektorin vapaaehtoistoimintaa edistetään Uhkat koordinoidun kokonaissuunnitelman puuttuminen päättäjät eivät koe preventiivisten palveluiden kehittämistä tärkeäksi syrjäytymisen ehkäisyyn panostettu riittämättömästi lapsuusvaiheessa pienissä kunnissa mielenterveyskysymyksistä puhuminen on arka asia mt-työhön koulutuksen saanut henkilö puuttuu tai on väliaikainen 3.2 Tutkimus kansalaisten käsityksistä mielenterveydestä ja mielenterveyspalveluista Keväällä 2005 toteutettiin kansalaiskysely, jossa selvitettiin Keski- ja Etelä-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan asukkaiden käsityksiä mielenterveydestä ja mielenterveyspalveluiden toimivuudesta alueellaan. Satunnaisotannalla tutkimukseen valittiin 5000 15-18-vuotiasta pohjalaista. Vastausprosentti oli 55,5. Tutkimustehtävät olivat

12 1. Millaisia käsityksiä kansalaisilla on mielenterveyspalveluista? a. Millaisia epäkohtia kansalaiset näkevät mielenterveyspalveluissa? b. Millaisia ehdotuksia kansalaiset tekevät palveluiden kehittämiseksi? 2. Millaisia käsityksiä kansalaisilla on mielenterveydestä? Tutkimuksen tulokset ensimmäiseen tutkimuskysymykseen olivat kootusti seuraavat: Yhdistävä kategoria Yläkategoria Alakategoria Ehdotus Epäkohta MIELEN- Hoitoon pääsy ja Joustavat palvelut Helposti avun TERVEYSPALVE- hyvä hoito saaminen LUIDEN EPÄKOH- Nopeasti avun TIA saaminen SEKÄ Potilas-lähtöinen hoito Avun hakijaan vakavasti EHDOTUKSIA PALVELUIDEN KEHITTÄMISEKSI suhtautuminen Potilaan kunnioittaminen Hoidon vaikea saatavuus Hoitoa ei saa riittävän nopeasti Ei suhtauduta vakavasti Epäkunnioittava kohtelu Masennuksen tunnistaminen Masennuksen tunnistaminen puutteellista Potilaan ja läheisten avun saaminen Potilas ei saa riittävän monipuolista apua eivätkä läheiset riittävää tukea

13 Yhdistävä kategoria Ylä-kategoria Alakategoria Ehdotus Epäkohta Lääkehoito Lääkehoito Lääkehoidon Lääkehoito MIELEN- osana kokonais- tarpeen arviointi määrätään liian TERVEYSPALVE- hoitoa helposti LUIDEN EPÄKOH-TIA Muita hoitomuotoja lisää lääkehoidon Lääkehoito ei SEKÄ rinnalle yksinään riittävä hoitomuoto EHDOTUKSIA Lääkehoidon PALVELUIDEN säännöllinen Lääkehoidon KEHITTÄMISEKSI arviointi seuranta puutteellinen Yhdistävä kategoria Yläkategoria Alakategoria Ehdotus Epäkohta MIELEN- Palvelujen Ehkäisyn ja Äitiys- ja Riittämätön TERVEYSPALVE- lisääminen varhainen lastenneuvolat panostus LUIDEN EPÄKOH- puuttumisen ehkäisevään TIA lisääminen Päiväkodit mielenterveystyöhön SEKÄ EHDOTUKSIA PALVELUIDEN KEHITTÄMISEKSI Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Työterveys-huolto Itsemurhien ehkäisy

14 Yhdistävä kategoria Yläkategoria Alakategoria Ehdotus Epäkohta MIELEN-TERVEYS Palvelujen Avohoito- Painopiste Avohoidon PALVELUIDEN lisääminen palveluiden avohoitoon resurssien EPÄKOHTIA lisääminen riittämättömyys Lisää henkilökuntaa SEKÄ vastaanotto- ja kenttätyöhön EHDOTUKSIA PALVELUIDEN Sairaalahoito KEHITTÄMISEKSI avohoidon tukena Yhdistävä kategoria Yläkategoria Alakategoria Ehdotus Epäkohta MIELENTERVEYS Palvelujen Mielen- Tuettu asuminen Mielenterveys- PALVELUIDEN lisääminen terveys-kuntoutujien kuntoutujien EPÄKOHTIA syrjäytymisen Mahdollisuus syrjäytyminen ehkäisy tukihenkilöön SEKÄ Vapaa-ajan EHDOTUKSIA toiminnan PALVELUIDEN järjestäminen KEHITTÄMISEKSI Voimavarojen mukaista työtoimintaa tai työtä

15 3.3 Parasta lapsille selvitys ja työryhmän suositukset Syksyllä 2009 tehtiin selvitys lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden nykytilasta Keski- Pohjanmaalla. Selvitystyö käsitti kahden kyselyaineiston keräämisen Keski-Pohjanmaan kuntien asukkailta sekä JYTA alueen koulujen oppilashuoltoryhmiltä. Aineistojen pohjalta moniammatillinen työryhmä työsti suositukset lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämistä varten. Keski-Pohjanmaan kuntien asukkailta kerättiin verkkokyselyssä tietoa lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden nykytilasta. Vastausten perusteella saatiin käsitys palveluiden ongelmakohdista ja kuntien asukkaiden ehdotuksia palveluiden kehittämiseksi. Vastaajia oli yhteensä 325, joista ruotsinkielisiä oli 10. Kysely koostui kuudesta monivalintakysymyksestä sekä yhdestä avoimesta kysymyksestä, johon vastaajat saivat esittää näkemyksensä omin sanoin. Selkeä yksittäinen havainto oli se, että palvelut tunnetaan huonosti. Alla on kysymyksiin saatujen vastausten jakaumat. Miten lasten mielenterveyspalvelut toimivat Keski-Pohjanmaalla? 60 % vastaajista ei tunne palveluita 23 % vastaajista on sitä mieltä, että palvelut toimivat hyvin tai erittäin hyvin 17 % vastaajista on sitä mieltä, että palvelut toimivat huonosti tai erittäin huonosti Miten lasten mielenterveyspalvelut toimivat omassa kunnassasi? 60 % vastaajista ei tunne palveluita 23 % vastaajista on sitä mieltä, että palvelut toimivat hyvin tai erittäin hyvin 17 % vastaajista on sitä mieltä, että palvelut toimivat huonosti tai erittäin huonosti Miten nuorten mielenterveyspalvelut toimivat Keski-Pohjanmaalla? 60 % vastaajista ei tunne palveluita 25 % vastaajista on sitä mieltä, että palvelut toimivat hyvin tai erittäin hyvin 15 % vastaajista on sitä mieltä, että palvelut toimivat huonosti tai erittäin huonosti Miten nuorten mielenterveyspalvelut toimivat omassa kunnassasi? 53 % vastaajista ei tunne palveluita 26 % vastaajista on sitä mieltä, että palvelut toimivat hyvin tai erittäin hyvin 21 % vastaajista on sitä mieltä, että palvelut toimivat huonosti tai erittäin huonosti Miten lasten ja nuorten päihteettömyyttä tukevat palvelut toimivat Keski-Pohjanmaalla? 60 % vastaajista ei tunne palveluita

16 24 % vastaajista on sitä mieltä, että palvelut toimivat hyvin tai erittäin hyvin 16 % vastaajista on sitä mieltä, että palvelut toimivat huonosti tai erittäin huonosti Miten lasten ja nuorten päihteettömyyttä tukevat palvelut toimivat omassa kunnassasi? 55 % vastaajista ei tunne palveluita 25 % vastaajista on sitä mieltä, että palvelut toimivat hyvin tai erittäin hyvin 20 % vastaajista on sitä mieltä, että palvelut toimivat huonosti tai erittäin huonosti Työryhmän esittämät suositukset Työryhmätyöskentelyn pohjalta laadittiin kehittämissuositukset lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämistä varten. Suositukset on luokiteltu pääryhmiin. Tiedottamisen ja viestinnän parantaminen Tiedotusta palveluista on lisättävä kautta linjan. Tiedotusta on toteutettava kohderyhmät huomioon ottaen, ihmisten kielellä ja monipuolisesti eri keinoja, kanavia, muotoja ja välineitä hyödyntäen. Nuorten tavoittaminen on tiedotuksen kannalta erityisen tärkeää. Interaktiivisia verkkopalveluita tulee kehittää. Alkuvaiheessa tärkeää olisi mahdollisuus kysyä palveluista, etsiä oikeaa palvelua käsillä olevaan ongelmaan ja saada palveluohjausta sekä antaa palautetta ja esittää kehittämisideoita verkon kautta. Tähän työhön olisi mahdollista hakea tukea julkishallinnon verkkopalveluiden kehittämismäärärahoista Interaktiivisten verkkopalveluiden osalta myöhemmin voitaisiin lisätä palveluvalikoimaan mm. ajanvaraus verkon kautta sekä jalkautuva työ verkon kautta (HabboHotelli, IRC -gallery jne.) Avoimet, näkyvät hoito- ja palveluketjut. Laaditaan kuvaukset keskeisistä hoito- ja palveluketjuista verkkoon. Kuvauksista on tärkeää tehdä sekä ammattilais- että kansalaiskäyttöä palvelevat. Näin tietoa tutkimusten ja hoidon etenemisestä saadaan jaettua myös väestölle suunnatusti. Yhteistyön parantaminen Yhteistyötä eri toimijoiden välillä on kehitettävä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että esim. kouluissa ja oppilaitoksissa toimivat yhteistyökumppanit muistetaan kutsua verkostoyhteistyöhön. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota mm. yhteistyössä käytettävään ammattisanastoon (esim. epikriisi), joka ei ole itsestään selvästi eri osapuolille tuttua.

17 Tuetaan kouluissa tapahtuvaa kehittämistyötä oppilaiden tehostetun tuen lisäämiseksi. Tämä voisi toteutua esim. järjestämällä alueellisia koulutuspäiviä, tarjoamalla konsultaatiotukea oppilashuollon henkilöstön sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden välillä, markkinoimalla kouluille työnohjausta sekä MTEA2 -koulutuksia. Kelpo-hanke on tässä tärkeä yhteistyötaho. Yhteistyötä lapsille ja nuorille harrastustoimintaa ja tukihenkilötoimintaa järjestävien tahojen kanssa on lisättävä. Näin voitaisiin vahvistaa yhteisöllisyyttä sekä edistää koko kylä kasvattaa ideologian hyödyntämistä. Tämän tavoitteen täsmentämisessä ja toteutumisessa yhteistyötahona on myös Nuppuhanke. Palveluiden tuottamisen uudet tavat Työparityöskentelyä lisätään siten, että erikoissairaanhoidon työntekijä ja perustason työntekijä voivat muodostaa tilapäisiä työpareja etenkin alueilla tehtävään työhön. Tällöin lähetteen sijasta voitaisiin tehdä työparipyyntö (sekä kunnasta erikoissairaanhoitoon että erikoissairaanhoidosta kuntaan). Laskutuskäytäntöjen osalta on vielä selvitettävä, voiko työparipyyntö toimia laskutusperusteena. Työparityöskentelyä tukisi, jos työryhmät tiedottavat toisilleen säännöllisen viikko-ohjelmansa. Ryhmämuotoisten työtapojen käyttöä on syytä lisätä merkittävästi. Tämä tuo mahdollisuuden hyödyntää vertaistukea osana hoitoa, ja samalla resurssilla voidaan tarjota hoitoa isommalle määrälle lapsia tai nuoria. Tämän vuoksi toimintamuodon kehittäminen saattaisi onnistua tilapäisen käynnistysvaiheen lisäresurssin (henkilöstöresurssi, koulutus) turvin. Erikoissairaanhoidon ns. liikkuvaa työtä tulee lisätä merkittävästi. Tämä voidaan toteuttaa mm. siirtämällä osa erikoissairaanhoidon tiimien työntekijöistä taksityöhön tai pitämällä etävastaanottoja aluepoliklinikoiden tai perheneuvoloiden yhteydessä. Esimerkkinä nykyinen taksityö tai Kaustisen perheneuvolan psykiatrin vastaanotto, tai mm. Oulun kaupungin mielenterveyspalveluiden liikkuva työryhmä, Jorvin sairaalan JERI työryhmä (nuoren psykoosialttiuden arviointi tapahtuu siellä missä nuoret ovat) tai Turun mielenterveysambulanssi. Liikkuvalle työlle on järjestettävä riittävä tiimin tuki, koulutus ja työnohjaus. Matkakulujen korvaamiseen sekä koulutukseen tarvitaan lisäresursseja, mahdollisesti työmuodon lisäämisestä aiheutuu myös muutamien lisävakanssien tarve. Toisaalta tällä toimintamuodolla voidaan ehkäistä osastohoidon tarvetta, mikä mahdollisesti vähentää lisäresurssin määrää myöhemmin.

18 3.4 Hyvinvointi, turvallisuus ja päihteet kansalaiskysely Kokkolan yliopistokeskus Chydenius toteutti Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskuksen toimeksiannosta kansalaiskyselyn keskipohjalaisille kesällä 2009. Kyselyn tavoitteena oli Selvittää keskipohjalaisten kokemuksia hyvinvoinnista ja turvallisuudesta Selvittää keskipohjalaisten päihteidenkäytön yleisyyttä Saada kansalaisilta kehittämisehdotuksia päihdepalveluiden parantamiseksi Kysely lähetettiin 1000 satunnaisotannalla valitulle 18-70 vuotiaalle keskipohjalaiselle. Kyselyn vastausprosentiksi tuli 32. Seuraavaksi tulokset pähkinänkuoressa: Hyvinvoinnin osatekijät Perhe, terveys, työ sekä ystävät ovat tärkeimmät myönteisesti hyvinvointiin vaikuttavaa asiaa keskipohjalaisten elämässä. Stressi tai kiire, taloushuolet sekä sairaus tai sen mahdollisuus ovat tärkeimmät kielteisesti vaikuttavat seikat. Työttömyys tai sen uhka vaikuttaa 14%:n elämään 17% toivoo uutta opiskelu- tai työpaikkaa tai nykyisen työn vakinaistamista Stressiä esiintyy 42-50%:lla työelämästä olevista Nuorista 18-30 -vuotiaista 64%:lla esiintyy stressiä Työttömyydellä on selvä yhteys heikompiin hyvinvoinnin arvioihin nyt ja tulevaisuudessa Eniten taloushuolia on yksinhuoltajilla Alkoholin käyttö Kyselyyn vastanneista keskipohjalaisista 68% on alkoholin kohtuukäyttäjiä. Suurkuluttajia naisista eli 16 annosta tai enemmän viikossa juovia oli tulosten mukaan 2%. Myös miehistä suurkuluttajien määrä oli 2%, kun miehien kohdalla suurkulutuksen rajana pidetään 24 viikkoannosta. Alkoholia käyttävistä naisista 19% ilmoittaa juovansa kerralla 5 annosta tai enemmän, 10% 7 annosta tai enemmän ja 3% 10 annosta tai enemmän. Vastanneista alkoholia käyttävistä miehistä 12% ilmoittaa juovansa kerralla 7 annosta tai enemmän ja 6% 10 annosta tai enemmän. Kertakäytön perusteella suositusten mukaisia kohtuukäyttäjiä olisi alkoholia käyttävistä miehistä noin 88% ja naisista noin 80%. Kysely osoittaa myös, että nuoret 18-30-vuotiaat juovat enemmän alkoholia kuin muut ikäryhmät. Nuorista 10% juo 16 annosta tai enemmän viikoittain ja 5% 24 annosta tai enemmän. 15% nuorista miehistä kuluttaa alkoholia

19 viikoittain 16 annosta tai enemmän. Muissa ikäryhmissä alkoholia käytetään vähemmän. Nuoret myös juovat kerralla isoja määriä: 33% juo kerralla 7 annosta tai enemmän. Työssäkäyvät käyttävät kokonaisuudessaan muita ryhmiä enemmän alkoholia, vaikkakin suurimmat kertakulutuksen määrät osuvat työttömiin. Työttömistä 16% juo viikoittain 16 annosta tai enemmän ja 46% juo 7 annosta tai enemmän. Eläkeläisten alkoholinkäyttö on vähäisintä. Kehittämisehdotuksia päihdepalveluiden kehittämiseksi Kansalaiset toivat seuraavia kehittämisehdotuksia Päihde- ja mielenterveyshoidon tehostaminen, hoitoon pääsyn helpottaminen ja läheisten huomiointi Aktiivisempi puuttuminen yhteiskunnan eri tahoilta: riittävän aikainen reagointi ja valvonnan lisääminen Yhteiskunnan arvomaailman muutokset ja poliittisen toimet Ennalta ehkäisy, perhepolitiikka ja nuorten harrastusten tukeminen Valistus ja tiedotus koteihin, kouluihin ja valtakunnallisesti 3.5 Kokemustutkijoiden tutkimustulokset Keski-Pohjanmaalla toimiva YYA-hanke on yhteistyössä Mielenterveyden keskusliiton (MTKL) kanssa kouluttanut mielenterveys- ja päihdekuntoutujista tutkijoita, jotka ovat tehneet tutkimuskäyntejä Keski- ja Pohjois- Pohjanmaalla sijaitseviin mielenterveys- ja päihdeyksiköihin. Heidän tutkimuksensa ovat nostaneet esiin seuraavia asioita: Ongelmakohdat Tiedon puute avun tarvitsijoista ei riittävästi tietoa avun tarpeessa olevista Palveluiden saatavuus hoitoon pääsy vaikeaa matalan kynnyksen palvelut puuttuvat Kuntoutujien asema kuntoutujien työllistymiseen pitää panostaa enemmän kuntoutujien motivointi on puutteellista Yleinen asenneilmasto

20 stigmaa esiintyy edelleen paljon Verkostoituminen kansalaisjärjestöihin ei ole yhteyksiä, yhdistyksiä olisi saatava mukaan eri toimijoiden verkostoituminen on tärkeää, palveluketjujen toimivuus pitäisi huomioida paremmin LÄHTEET Aspvik Ulla: Ajatuksia mielenterveyspalvelujen tilasta Keski-Pohjanmaalla. Esitys Tervein mielin Keski- Pohjanmaalla hankkeen aluetyöryhmän kokouksessa 18.5.2010. Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategia 2015. Keski-Pohjanmaan liitto. Kylmä Pirita: Hyvinvointi, turvallisuus ja päihteet kysely keskipohjalaisille 2009. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Laitila Minna & Järvinen Tiia 2009: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa. Yliopistopaino. Helsinki 2009. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Mieli 2009 työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3 Parasta lapsille selvitys. Selvitys lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden nykytilasta Keski- Pohjanmaalla. Syksy 2009. Stenman Tom & Hietala Susanna: Mielenterveys- ja päihdepalveluiden nykytila Keski-Pohjanmaalla. Kokemustutkijoiden puheenvuoro Tervein mielin Keski-Pohjanmaalla hankkeen aluetyöryhmän kokouksessa 5.2.2010 Terve kotikunta turvallinen maakunta! Keski-Pohjanmaan päihdestrategia 2007-2011. Saatavilla esim. Pohjanmaa-hankkeen internet-sivuilta osoitteesta http://www.pohjanmaahanke.fi/default.aspx?id=493626

21 LIITTEET Liite 1 TERVE KOTIKUNTA - TURVALLINEN MAAKUNTA Keski-Pohjanmaan maakunnallisen päihdestrategian 2007-2011 Päivitys 2010 /Seurantatyöryhmä MUISTIO Aika: 17.2 2010 klo 12.00 14.00 Paikka: Kokkolan kaupungintalo, kokoushuone Minerva Läsnä: Seppo Mattila, palvelujohtaja, sosiaali- ja vammaistyön osasto, Kokkolan kaupunki, pj Keijo Salminen, psykososiaalisten palveluiden johtaja, Jyta Jussi Salminen, sosiaali- ja terveysjohtaja, Kokkolan kaupunki Pirjo Knif, vs. kehitysjohtaja, Sonet Botnia Janne Brunni, projektisuunnittelija, Tervein mielin Pohjois-Suomessa-hanke Saara Lång, kehittämissuunnittelija Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus Poissa: Pekka Kauppinen, perheiden tukemisen palvelualueiden palvelujohtaja, Jyta Kauppi Virkkala, yhteyspäällikkö, Keski-Pohjanmaan liitto Reijo Autio, terveyspalvelujohtaja, Kokkolan kaupunki Tarja Oikarinen- Nybacka, peruspalvelujohtaja, K-P:n erikoissairaanhoito ja perupalvelukuntayhtymän peruspalveluliikelaitos Hannu Pajunpää, toimitusjohtaja, K-P:n erikoissairaanhoito ja perupalvelukuntayhtymä 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi läsnäolijat. 2. Tervein mielin Pohjois-Suomessa hankkeen esittely Projektisuunnittelija Janne Brunni esitteli Tervein mielin Pohjois-Suomessa hankkeen. Hanke on aloittanut 3/2009 ja päättyy 10/2011 Kasteohjelman rahoituksella. Hanke jatkaa Pohjanmaa-hankkeen tekemää mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä. Hankehallinnoijana toimii Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- peruspalvelukuntayhtymä.tavoitteena on valtakunnallisen päihde- ja mielenterveysohjelman linjausten eteenpäin vieminen. 3. Strategian toimeenpano- ja seurantatyöryhmän kokoonpano Keskusteltiin strategian toimeenpano- ja seurantatyöryhmän kokoonpanosta. Sovittiin, että strategian seurantatyöryhmän kokoonpano on seuraava: Keski-Pohjanmaan erityissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (1) Keski-Pohjanmaan erityissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä/peruspalveluliikelaitos (Jyta) (3) Keski-Pohjanmaan liitto(1) Kokkolan kaupunki, sosiaali- ja terveyslautakunta (4) 4. Päihdestrategian yhteys alueen turvallisuus-, mielenterveys- ja hyvinvointistrategiatyöhön Saara Lång esitteli Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelman 2010-2015. Turvallisuussuunnitelmassa on kolme painopistealuetta; syrjäytymisen, päihdehaittojen, väkivallan ja elintasosairauksien ehkäisyn. Pirjo Knif esitteli Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian ja maakunnallisen lastensuojelusuunnitelman. Todettiin, että olemassa oleva strategiat toteuttavat maakunnallisen hyvinvointistrategian linjauksia. Janne Brunni esitteli suunnitelmaa alueellisesta mielenterveysstrategiasta. Keijo Salminen esitteli Perhonjokilaaksossa olevan Mielenterveystyön kokonaissuunnitelman. Salminen kertoi, että peruspalvelulautakunta on nimennyt mielenterveys- ja päihdetyön toimikunnat Lestijokilaaksoon että Perhonjokilaaksoon. Sovittiin, että TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA Keski-Pohjanmaan maakunnallinen päihdestrategia (2007-2011) viedään vielä tämän vuoden loppuun tällä samalla päivitys- ja suunnittelumallilla. Vuoden 2011 päivityksen yhteydessä strategiaa laajennetaan koskemaan päihde- ja mielenterveystyötä. Tällöin

22 strategiatyöryhmiksi tulevat Mielenterveys- ja päihdetyön toimikunnat Jyta -alueelta ja Turvallisuus-, päihde- ja mielenterveystyön neuvottelukunta Kokkolasta. Uusi organisaatiokaavio liitetiedostona (liite 1)Strategiassa huomioidaan kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. 6. Strategian 2010 päivitys Pirjo Knif, Janne Brunni ja Saara Lång esittelivät TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA. Keski- Pohjanmaan maakunnallisen päihdestrategian 2007-2011 nykytilan, sekä strategian päivityksen 2010. Tehtiin strategiaan tarvittavat muutokset. Kokkolassa 17.2 2010 Saara Lång PÄIHDESTRATEGIAN PÄIVITYS 2011 Hallintokäsittelyt/ lautakunta, kh, valtuusto Sosiaali- ja terveyslautakunta Peruspalvelulautakunta Strategian seurantatyöryhmä Kunnittaiset strategiayhdyshenkilöt Turvallisuus-, päihde- ja mielenterveystyön neuvottelukunta/ Kokkola Mielenterveys- ja päihdetyön toimikunta/ Lestijokilaakso Mielenterveys- ja päihdetyön toimikunta/ Perhonjokilaakso

23