Maiseman valokuvalliset kuvat elokuvassa Katri Lassila Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos, 20.10.2016
Tutkimuksen taustaa
Lähtökohdat Valokuvataiteilijuus, suora valokuva Elokuvan maisemakuvat (Zhang Yimou) Voiko maisemalla kertoa jotakin? Jos niin mitä? Millaisia maisemakuvia elokuvissa on, mikä niiden tarkoitus on? Koristekuva vs kertova kuva? Maisemakuvan merkitys elokuvalle? Valokuvan ja elokuvan yhteys?
Tizian (Cadore 1488/1489-1576 Venetsia) Romanttinen idylli: Maisema hämärän aikaan, ritari ja hänen rakastettunsa
Caspar David Friedrich: Vaeltaja sumumeren yllä, 1818
Elina Brotherus, Kalle Kataila
Oswald Spengler 1880 1936 Länsimaiden perikato 1918
John Ford: The Searchers Etsijät 1956
Victor Sjöström: Berg-Ejvind ja hänen vaimonsa 1918
George Schnévoigt: Laila 1929
Michael Powell: The Edge of the World, 1937
Ingmar Bergman: Kesä Monikan kanssa 1952
Michelangelo Antonioni: Seikkailu, 1960
Michelangelo Antonioni: Punainen erämaa, 1961
Wim Wenders: Matkalla Idahoon 1991
Andrei Tarkovski: Solaris 1972
Andrei Tarkovski: Stalker 1979
Andrei Tarkovski: Stalker 1979
Andrei Tarkovski: Stalker 19xx Andrei Tarkovski: Peili 1975
Mel Gibson: Braveheart 1995
Leijonakuningas, 1994
John Ford: Etsijät 1956
John Ford: Etsijät 1956
Sergio Leone: Huuliharppukostaja 1968
Sergio Leone: Hyvät, pahat ja rumat 1966
Jim Jarmusch: Dead Man 1995
Erik Blomberg: Valkoinen peura 1952
Erik Blomberg: Valkoinen peura 1952
Wim Wenders: Matkalla Idahoon 1991
Wim Wenders: Matkalla Idahoon 1991
Elokuva ja valokuva kohtaavat
Taiteellinen työni Kiinnostus valokuvaan syntyi Pentti Sammallahden kautta: suora valokuvaus, mustavalkoisuus, vedostus Ensimmäinen näyttely 1999, sen jälkeen noin kerran vuodessa Työskentelytapa: 1. Reissu 2. Kuvat 3. Vedostus 4. Näyttely Ensimmäinen lähtökohta vesi, ajan myötä muitakin teemoja mukaan Kiinnostus elokuvaan vanhaa perua, valokuvaopintojen ohella elokuvaopinnot (historia)
Pentti Sammallahti: Solovki, Vienanmeri, Venäjä, 1992, Kuvasalkusta Venäjän tie
Paul Strand, Ansel Adams, Kristoffer Albrecht, Pentti Sammallahti Katri Lassila ELO 13/02/15
Syyt väitöskirjaan Jatko-opinnot alkoivat vahingossa, halusta jatkaa elokuvaopintoja. Kuvan teoria kiinnosti, syntyi halu ymmärtää kuvaa enemmän. Tarve pystyä artikuloimaan omaa työskentelyä ja kuvailemaan omia metodeja ymmärrettävästi, taidepuheen välttäminen. Tarve ymmärtää elokuvan ja valokuvan yhteyksiä. Tutkimuksellisen kirjoittamisen tarjoamat haasteet. Tutkimuksen tarjoama ajattelun monipuolistuminen ja avartuminen.
Michael Mann: The Last of the Mohicans Viimeinen mohikaani 1992 Abbas Kiarostami: The Taste of Cherry Kirsikan maku 1997
Chris Marker: La Jetée 1964
Prosessi 2008 alkoi vaivalloisesti, perusasiat (lukemisen tapa, työjärjestys, muistiinpanojen tekeminen) hukassa. 2009 2010 lähdekirjallisuutta, hakemista aiheen suhteen, kuvausprojektit, leikkausharjoituksia, fiktioharjoitus: Kambodzha, Pariisi. 2011 lyhyen essee-elokuvan käsis, Polynesia, kuvausharjoituksia. 2012 Näkki valmis, Burma, leikkausharjoituksia, uusi ohjaaja, tutkimuskirjoittamisen kurssi. 2013 lukeminen sujuu, tarvittu lähdekirjallisuus hahmottuu, Liituympyrät leikkaus.
2014 2015 tohtorikoulutettavana, kursseja taiteellisen tutkimuksen alueelta, konferensseja, konferenssiesityksiä. Valokuvakirjan taitto (Maan kasvot). 2015 Liituympyrät valmis ja joillekin festareille. 2016 Kiina ja Tiibet: taiteellisen osan kuvaaminen. Väikkärin jatkotyöstäminen, jakaminen kahteen päälukuun Näkymä ja Havainto.
Lukulistastani Semiotiikka ja kuvan teoria: Umberto Eco, Roland Barthes, Roman Jacobson, Victor Burgin Filosofia: Gilles Deleuze ja Gaston Bachelard Teoria: Damien Ziegler, Ronald Hubscher, Maurizia Natali, Siegfried Kracauer, Susan Sontag Taide: Maya Deren, Jean Renoir, Andrei Tarkovski, Ingmar Bergman, Agnés Varda, Peter von Bagh, Jouko Aaltonen, Chris Marker, André Bazin, Susanna Helke
Johtopäätöksiä
Maiseman kuva muodostaa aikasillan elokuvan ja valokuvan välille. Maisema elokuvassa on usein pysähtynyt kuva. Se eroaa muista kuvista elokuvassa aikansa tähden ja muistuttaa siksi enemmän valokuvaa kuin elokuvaa. Syitä maisemakuvan erityiseen luonteeseen ovat mm. maiseman merkitys taidehistoriassa sekä ihmisen totunnainen maiseman katsomisen tarve. Maiseman kuva liittyy usein muistiin ja pysähtyneisyyteen nykyisyyden ja liikkeen sijaan.
Lähteet: Barthes, Roland: Rhétorique de l'image (1964), read in Finnish in the collection Kuvista Sanoin 3, 1986. Bazin, André: Qu'est-ce que le cinéma (1975), 21st edition Septième Art, France 2013 Bellour, Raymond: The Pensive Spectator 1984, Cinematic, Peter Wollen Fire and Ice 1984 Bordwell, David: Poetics of Cinema, Routledge USA 2008 Campany, David (edit.): Cinematic Documents of Contemporary Art, Whitechapel London and the MIT Press Cambridge, Massachusetts, USA 2007 Deleuze, Gilles: Cinema 1 & 2 (1983&1989), Bloomsbury Publishing PLC, London 2005. Lefebvre, Martin: Between Setting and Landscape in Cinema, in Lefebvre, Martin (ed.) Landscape and Film, London and New York, Routledge, 19-60, 2006 Lupton, Catherine: Chris Marker Memories of the Future, Reaktion Books, London 2004 Mannoni, Laurent: The Great Art of Light and Shadow Archeology of the Cinema, University of Exeter Press 2000 Marker, Chris: La Jetée: ciné-roman, Zone Books, USA 2008 Metz, Christian: Photography and Fetish (1985), read in Finnish in the collection Kuvista Sanoin 3, 1986. Sontag, Susan: On Photography. New York: Farrar, Straus and Giroux, 1973. Rpt. 1977 Katri Lassila ELO 13/02/15 Spengler, Oswald: The Decline of the West. Oxford University Press, England 1991