KIRJALLINEN KYSYMYS 729/2005 vp Työllisyysmäärärahojen riittämättömyys Eduskunnan puhemiehelle Jo kuluvan vuoden budjettia laadittaessa oli selvää, etteivät ehdotetut työllistämismäärärahat vastanneet tarvetta. Jo nyt useissa työvoimapiireissä tarjotaan "eioota" työllistämistoimille ja etenkin jatkotyöllistämiselle. Erityisen ongelmallinen tilanne on niillä alueilla, joilla muun muassa satoja teollisia työpaikkoja on hävinnyt kuluneiden parin vuoden aikana ja jotka alueina eivät ole toipuneet 1990-luvun jättityöttömyydestä ja sen jälkeisestä pitkäaikaistyöttömyyden kierteestä. Esimerkiksi Tampereen alueella työllistämistilanne ei vuosiin ole ollut näin vaikea kuin tänä syksynä. Tampereen alue on jo nyt syyskuun alussa rahoituksellisesti miinuksella, eli täksi vuodeksi myönnetyt 9,6 milj. euroa on käytetty jo kokonaan. Tampereen alueella on erikoislupa ylittää 2,6 %:lla myönnetty kiintiö, mutta sekin on kohta käytetty. Jatkohakemuksia ynnä muita toiveita tukirahasta on toimitettu iso nippu Tampereen alueen tukitiimin pöydälle. Lisärahan toivossa tiimi ei ole niihin vielä tehnyt kielteisiä päätöksiä, vaan ne ovat "odottavien" pinossa. Varmuus lisärahoituksesta on kuitenkin saatava pikaisesti, sillä on vähintäänkin huonoa asiakaspalvelua pitää sekä työllistettävät että työtä tarjoavat tahot epätietoisuudessa. Rahoitustilanne on myös vastoin pitkäjänteistä ja aitoon työllistymiseen tähtäävää työvoimapolitiikkaa. Ellei lisärahaa ole tulossa lähiaikoina, niin koko Tampereen alue joutuu lopettamaan kaikkien valtion, kunnan ja yksityisten työllistämispäätösten teon kokonaan, koska määrärahat ovat yksinkertaisesti lopussa. On nimittäin hyvä muistaa, että Valtiontalouden tarkastusviraston aiempien huomautusten mukaan päätöksiä tekevillä virkamiehillä ei ole oikeutta sitoa rahaa enempää kuin mitä kulloisellekin alueelle on myönnetty. Kuten pääministeri Vanhasen hallitus itse viimeksi budjettiriihen yhteydessä toisti, työllistyminen on parasta köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisessa toiminnassa. Lisäksi hallitus mielellään puhuu aktivointitoimista. Työllistyminen on myös vaikeuksissa olevalle kuntataloudelle eduksi, koska työllistymisen myötä kuntien saamat verotulot lisääntyvät ja toisaalta paineet toimeentulotuen osalta merkittävästi vähenevät. Valitettavasti vain näyttää siltä, että hallituksen kauniit sanat aktivointitoimien tärkeydestä eivät vieläkään muutu konkreettisiksi teoiksi eli lisämäärärahoiksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo turvata loppuvuoden työllisyysmäärärahojen riittävyyden? Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2005 Minna Sirnö /vas Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Minna Sirnön /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 729/2005 vp: Miten hallitus aikoo turvata loppuvuoden työllisyysmäärärahojen riittävyyden? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Vuoden 2005 talousarviossa eduskunta osoitti momentille 34.06.51 (Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet) määrärahoja yhteensä 476,886 milj. euroa. Valtioneuvosto jakoi helmikuussa 2005 TE-keskuksille määrärahasta yhteensä 461,9 milj. euroa, josta työllistämiseen yhteensä 239,748 milj. euroa ja työvoimakoulutukseen 196,661 milj. euroa sekä työvoimapalvelujen erityismenoihin 28,492 milj. euroa. Loput jätettiin työministeriön käytettäväksi. Lisätalousarviossa momentille myönnettiin yhteensä 14,25 milj. euroa, josta 2 milj. euroa oli tarkoitettu starttitukeen ja loput tulopoliittisen sopimuksen työllistymisen ja muutosturvan toimintamallin mukaiseen työvoimakoulutuksen hankintaan. Valtioneuvoston vuoden alussa päättämää määrärahojen jakoa on muutettu vuoden aikana lisätalousarvion ja alun perin työministeriön käytettäväksi jätettyjen jakamattomien määrärahojen jaon mukaisesti sekä TE-keskusten esittämien momentin sisäisten siirtojen ja alueiden kesken tapahtuvien siirtojen mukaisesti. Kevään ja kesän aikana TE-keskuksille jaettiin lisää määrärahaa lisätalousarvion määrärahat mukaan lukien yhteensä 21,3 milj. euroa. Työllistämismäärärahaa jaettiin lisää yhteensä 5,5 milj. euroa. Pirkanmaan TE-keskukselle jaettiin valtioneuvoston jaossa helmikuussa yhteensä 42,995 milj. euroa, josta työllistämiseen 21,853 milj. euroa ja työvoimakoulutukseen 17,788 milj. euroa. Pirkanmaalle osoitettiin kesällä lisää työllisyysmäärärahoja yhteensä 450 000 euroa. Työvoimatoimistoille TE-keskus jakaa määrärahat oman harkintansa mukaan. Resurssien tehokkaan käytön varmistamiseksi TE-keskukset tekevät tarpeen mukaan myös määrärahasiirtoja työvoimatoimistojen välillä. Syyskuun alussa TE-keskuksille osoitettiin työllistämiseen lisämäärärahaa yhteensä noin 7 milj. euroa, johon liittyi määrärahasiirtoja sekä momentin sisällä että alueiden välillä. Pirkanmaalle osoitettiin lisää työllisyysmäärärahaa yhteensä noin 1 milj. euroa, josta starttirahan osuus oli 300 000 euroa. Kaikkia TE-keskusten lisämäärärahapyyntöjä ei voitu toteuttaa. Pirkanmaan työllistämismäärärahat ovat lisääntyneet valtioneuvoston jaon jälkeen yhteensä noin 1,5 milj. eurolla. Yhtä työtöntä kohti Pirkanmaan alue saa momentin 34.06.51 määrärahaa (tammi elokuun tilanne) noin 13 euroa enemmän kuin maassa keskimäärin, mikä oli 1 728 euroa. Lisämäärärahojen turvin Pirkanmaan työllistämismäärärahat näyttävät riittävän varsin hyvin vuoden lopulle asti. Määrärahojen käyttö koko maassa on hyvin korkealla tasolla. Yli 95 % määrärahoista on sidottu. Määrärahan käyttö mm. Pirkanmaan TE-keskuksen alueella on ollut vahvasti etupainotteista, joka yhtenä syynä on johtanut siihen, että määrärahat ovat loppumassa kesken vuotta. Tarkoituksen pitäisi olla se, että TE-keskuksille jaetut määrärahat riittävät koko vuodeksi. Työllistämistukipäätösten tekeminen siten, että määrärahat riittävät koko vuoden, on mahdollista. Käytäntö näyttää kuitenkin olevan se, että silloin kun kysyntää on runsaasti, toimistot tekevät päätöksiä kysynnän mukaisesti ja sen seurauksena määrärahat 2
Ministerin vastaus KK 729/2005 vp Minna Sirnö /vas voivat loppua kesken vuotta. Kielteisiä päätöksiä ei haluta tehdä. On kuitenkin muistettava, että työllistäminen on harkinnanvarainen valtionavustus, johon tarkoitettuja määrärahoja ei ole mitoitettu siten, että raha riittäisi kaikille hakijoille. Starttirahaan tullut uudistus merkitsi sitä, että myös muut kuin työttömät voivat saada starttirahaa. Uudistus on otettu vastaan myönteisesti. Uudistuksen myötä starttirahan kysyntä on voimakkaasti lisääntynyt vuonna 2005 ja määrärahaa siihen on merkittävästi enemmän käytettävissä kuin viime vuonna. Nyt jaetut määrärahat riittänevät loppuvuodelle. Pirkanmaan työttömyysaste (työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta) oli elokuun lopussa 11,1 %, mikä oli korkeampi kuin maan keskiarvo 10,3 %. Yhdeksän TE-keskuksen työttömyysaste oli Pirkanmaata korkeampi. Vuotta aikaisemmin Pirkanmaan työttömyysaste oli 11,9 %. Työttömien määrä elokuun lopussa oli 26 012 henkilöä. Viime vuoteen verrattuna työttömien määrä on vähentynyt runsaalla 1 000:lla eli lähes 4 %:lla (koko maan luku oli 4,1 %). Lähes 4 %:lla (koko maan luku 1,6 %) väheni Pirkanmaalla myös yli vuoden työttömänä olleiden määrä, joka elokuun lopussa oli 7 300 henkilöä. Tampereen alueella työttömyysaste oli elokuun lopussa 12,6 %, kun se vuotta aikaisemmin oli 13,2 %. Työttömien määrä väheni elokuussa edellisen vuoden vastaavaan lukuun verrattuna yli 4 % ja oli 14 000 henkilöä. Tampereella työttömyyden rakenteellisena ongelmana on ollut mm. pitkäaikaistyöttömyyden korkea taso. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä elokuun lopussa oli Tampereella 29 %. Pirkanmaan vastaava luku oli 28 % ja koko maan 27 %. Merkittäviä irtisanomistilanteita varten Pirkanmaalla on käytössä erityisohjelma, jolloin työvoimatoimistoilla on valmiudet palvella tehokkaasti irtisanottavia ja yhteydet työnantajiin on hoidettu. Tämä prosessi on työhallinnon puolelta hyvin organisoitu. Tulopoliittisen sopimuksen työllistymisen ja muutosturvan toimintamallin mukaiseen työvoimakoulutuksen hankintaan tarkoitettuja määrärahoja on runsaasti käytettävissä. Työvoimapolitiikan määrärahoja kohdennetaan erityisesti työmarkkinoilla heikossa asemassa oleviin ryhmiin kuten nuoriin, pitkäaikaistyöttömiin, ikääntyneisiin ja vajaakuntoisiin. Ohjelmilla pyritään osaamisen ja ammattitaidon parantamiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja tehokkaiden työnhakutilanteiden aikaansaamiseen. Pitkäaikaistyöttömiin (yhdenjaksoisesti ja useammassa jaksossa pitkään työttömänä olleet) kohdistetaan eniten työllistämistoimenpiteitä. Alueilla tapahtuviin äkillisiin rakenteellisiin muutoksiin reagoidaan ohjaamalla niille lisää resursseja. Kuten kuluvana vuonna myös ensi vuonna tähän tarkoitukseen varataan määrärahoja. Työttömyysongelmia ei ratkaista väliaikaisilla toimenpiteillä. Rakenteelliset ongelmat ovat säilyneet pitkään. Tilapäinen palkkatuettu työllistäminen on nopeasti työttömyyttä alentava ratkaisu, mutta ei johda läheskään aina pysyvään tulokseen. Tarvitaan pysyviä työpaikkoja, jolloin talouspoliittiset ja elinkeinopoliittiset toimenpiteet ovat ensisijaisia. Työministeriö vaikuttaa omien mahdollisuuksiensa kautta työttömyyden alentamiseen. Käytössä olevia toimenpiteitä voidaan käyttää monipuolisesti asiakkaiden palvelemiseen, työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseen. Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 2005 Työministeri Tarja Filatov 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 729/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Minna Sirnö /vänst: Hur ämnar regeringen trygga att sysselsättningsanslagen för slutet av året räcker till? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I budgeten för 2005 anvisade riksdagen sammanlagt 476,886 milj. euro för moment 34.06.51 (Sysselsättnings-, utbildnings- och specialåtgärder). Statsrådet tilldelade i februari 2005 åt TEcentralerna av anslaget sammanlagt 461,9 milj. euro, av vilket sammanlagt 239,748 milj. euro gick till sysselsättning och 196,661 milj. euro till arbetskraftsutbildning samt 28,492 milj. euro till specialutgifter för arbetskraftsservice. Resten gick till arbetsministeriets disposition. I tilläggsbudgeten beviljades för momentet sammanlagt 14,25 milj. euro, av vilket 2 milj. euro var ämnat för startstöd och resten för anskaffning av arbetskraftsutbildning enligt verksamhetsmodellen för sysselsättning och omställningsskydd i enlighet med det inkomstpolitiska avtalet. Statsrådets i början av året fastställda fördelning av anslag har under året ändrats enligt anslagen i tilläggsbudgeten och enligt fördelningen av de odelade anslagen som ursprungligen lämnats för arbetsministeriets bruk samt enligt de överföringar som TE-centralerna framfört som interna överföringar och som skett bland regionerna. Under våren och sommaren tilldelades TE-centralerna mera anslag inkl. tilläggsbudgetens anslag till ett belopp på sammanlagt 21,3 milj. euro. Mera sysselsättningsanslag tilldelades sammanlagt 5,5 milj. euro. Vid statsrådets utdelning i februari tilldelades Birkalands TE-central sammanlagt 42,995 milj. euro, av vilket 21,853 milj. euro gick till sysselsättning och 17,788 milj. euro till arbetskraftsutbildning. Birkaland anvisades på sommaren mera sysselsättningsanslag, sammanlagt 450 000 euro. Arbetskraftsbyråerna anvisas av TE-centralen anslag enligt egen prövning. För att säkerställa en effektiv användning av resurserna gör TEcentralerna enligt behov också anslagsöverföringar mellan arbetskraftsbyråerna. I början av september anvisades TE-centralerna ca 7 milj. euro som tilläggsanslag för sysselsättning. Till beloppet anslöts anslagsöverföringar både inom momentet och mellan regionerna. Birkaland anvisades mera sysselsättningsanslag, sammanlagt ca 1 milj. euro, av vilket andelen startpenning var 300 000 euro. TE-centralernas alla anhållanden om tilläggsanslag kunde inte tillmötesgås. Birkalands sysselsättningsanslag har ökat efter statsrådets fördelning med sammanlagt ca 1,5 milj. euro. För en arbetslös får Birkaland under moment 34.06.51 (situationen i januari augusti) ett anslag på ca 13 euro mer än i landet i medeltal, vilket är 1 728 euro. Tack vare tilläggsanslagen ser Birkalands sysselsättningsanslag ut att räcka till mycket väl ända till slutet av året. Användningen av anslag i hela landet är på en mycket hög nivå. Över 95 % av anslagen är bundna. Användningen av anslag bl.a. inom Birkalands TE-centrals område har kraftigt fördelats på början av året, vilket varit en orsak till att anslagen hållit på att ta slut mitt i året. Meningen borde vara att de till TE-centralerna anvisade anslagen räcker till för hela året. Det är möjligt att fatta beslut om sysselsättningsstöd så att anslagen räcker till för hela året, men i praktiken verkar det ändå vara så att då det finns riklig efterfrågan fattar byråerna beslut i enlighet med efter- 4
Ministerns svar KK 729/2005 vp Minna Sirnö /vas frågan och till följd därav kan anslagen ta slut mitt i året. Negativa beslut vill man inte fatta. Man bör emellertid komma ihåg att sysselsättning är ett behovsprövat statsunderstöd vars anslag inte dimensionerats så att pengarna skulle räcka till för alla ansökande. Startpenningsreformen betydde att också andra än arbetslösa kunde få startpenning. Reformen har tagits emot positivt. I och med reformen har efterfrågan på startpenning kraftigt ökat 2005 och anslaget för denna står betydligt mer till förfogande än i fjol. De nu fördelade anslagen torde räcka till för slutet av året. Birkalands arbetslöshetsgrad (de arbetslösa arbetssökandenas andel av arbetskraften) var i slutet av augusti 11,1 %, vilket var högre än landets medeltal 10,3 %. Nio TE-centralers arbetslöshetsgrad var högre än Birkalands. Året innan var Birkalands arbetslöshetsgrad 11,9 %. Antalet arbetslösa uppgick i slutet av augusti till 26 012 personer. Antalet arbetslösa hade jämfört med fjolåret minskat med drygt 1 000, dvs. med nästan 4 % (siffran för hela landet var 4,1 %). För nästan 4 % (siffran för hela landet 1,6 %) minskade i Birkaland också antalet personer som varit arbetslösa i över ett år, vilket betydde 7 300 personer i slutet av augusti. I Tammerforsregionen var arbetslöshetsgraden i slutet av augusti 12,6 %, medan den ett år tidigare var 13,2 %. Antalet arbetslösa minskade med över 4 % i augusti jämfört med motsvarande siffra i augusti föregående år och var över 14 000 personer. I Tammerfors har arbetslöshetens strukturella problem varit bl.a. långtidsarbetslöshetens höga nivå. Andelen långtidsarbetslösa av samtliga arbetslösa i slutet av augusti var i Tammerfors 29 %. Birkalands motsvarande siffra var 28 % och hela landets var 27 %. Med tanke på betydande uppsägningssituationer använder Birkaland ett specialprogram, varvid arbetskraftsbyråerna har beredskap att effektivt betjäna sådana som skall uppsägas och kontakterna med arbetsgivarna har blivit omskötta. Denna process har från arbetsförvaltningens sida organiserats väl. Anslag som avsetts för anskaffning av arbetskraftsutbildning enligt verksamhetsmodellen för sysselsättning och omställningsskydd baserad på det inkomstpolitiska avtalet finns det rikligt av. De arbetskraftspolitiska anslagen anvisas speciellt till grupper som har en svag ställning på arbetsmarknaden, såsom unga, långtidsarbetslösa, äldre och handikappade. Programmen försöker förbättra kunnandet och yrkeskunskapen, förhindra utslagning och få till stånd effektiva jobbsökningssituationer. Mest riktas sysselsättningsåtgärder mot de långtidsarbetslösa (som varit arbetslösa kontinuerligt eller i flera perioder). På plötsliga strukturella ändringar inom regionerna reagerar man genom att åt dem anvisa mera resurser. Liksom i år reserverar man också i nästa år anslag för detta ändamål. Arbetslöshetsproblemen löses inte genom tillfälliga åtgärder. De strukturella problemen har fortgått länge. Tillfällig lönesubventionerad sysselsättning är en lösning som snabbt sänker arbetslösheten, men som inte tillnärmelsevis alltid leder till ett bestående resultat. Det behövs permanenta arbetsplatser, varvid ekonomiskpolitiska och näringspolitiska åtgärder prioriteras. Arbetsministeriet bidrar genom sina egna möjligheter till att sänka arbetslösheten. Tillgängliga åtgärder kan på ett mångsidigt sätt användas för att betjäna kunderna och bekämpa arbetslösheten och långtidsarbetslösheten. Helsingfors den 4 oktober 2005 Arbetsminister Tarja Filatov 5