KOMISSION ASETUS (EU) N:o /, annettu XXX,

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel XXX [ ](2013) XXX draft KOMISSION ASETUS (EU) N:o /, annettu XXX, tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti ja komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 kumoamisesta FI FI

KOMISSION ASETUS (EU) N:o /, annettu XXX, tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti ja komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 kumoamisesta EUROOPAN KOMISSIO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 108 artiklan 4 kohdan, ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin 7 päivänä toukokuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 994/98 1, on julkaissut tämän asetuksen luonnoksen, on kuullut neuvoa-antavaa valtiontukikomiteaa, sekä katsoo seuraavaa: (1) Perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdan perusteet täyttävä valtion rahoitus on valtiontukea, josta on ilmoitettava komissiolle perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan nojalla. Perussopimuksen 109 artiklan mukaisesti neuvosto voi kuitenkin määrittää tukimuodot, joihin ilmoitusvelvollisuutta ei sovelleta. Perussopimuksen 108 artiklan 4 kohdan mukaan komissio voi antaa tällaisia valtiontukimuotoja koskevia asetuksia. Neuvosto on päättänyt asetuksen (EY) N:o 994/98 nojalla perussopimuksen 109 artiklan mukaisesti, että tietty tuki voidaan vapauttaa perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa säädetystä menettelystä. Asetuksen (EY) N:o 994/98 perusteella komissio antoi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin 15 päivänä joulukuuta 2006 asetuksen (EY) N:o 1857/2006 2, jota sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2013 saakka. (2) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin annetun asetuksen (EY) N:o 994/98 muuttamisesta 22 päivänä heinäkuuta 2013 annetussa neuvoston asetuksessa (EU) N:o 733/2013 3 säädetään uusista tukimuodoista, kuten kulttuuriperinnön edistämiseen tarkoitetusta tuesta, luonnonmullistusten aiheuttamien tuhojen korvaamisesta sekä metsätalousalan tuesta, jotka voidaan tietyin edellytyksin vapauttaa perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta. (3) Perussopimuksen 42 artiklan mukaan maataloustuotteiden tuotantoon ja kauppaan sovelletaan kilpailusääntöjä vain siltä osin kuin Euroopan parlamentti ja neuvosto 1 2 3 EYVL L 142, 14.5.1998, s. 1, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EU) N:o 733/2013, EUVL L 204, 31.7.2013, s. 11. EUVL L 358, 16.12.2006, s. 3. EUVL L 204, 31.7.2013, s. 11. FI 2 FI

määrittävät. Asetuksen N:o [scmo/2013] 4 146 artiklan 1 kohdan mukaan valtiontukisääntöjä sovelletaan tukeen, jota myönnetään maataloustuotteiden tuotantoon ja maataloustuotteilla käytävään kauppaan. Valtiontukisääntöjä ei kuitenkaan sovelleta jäsenvaltioiden maaseuturahaston tuesta maaseudun kehittämiseen annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) [xxx] 5, jäljempänä 'asetus N:o [RD/2013]', mukaisesti suorittamiin maksuihin eikä kansalliseen lisärahoitukseen perussopimuksen 42 artiklan soveltamisalan puitteissa. Maksujen, joilla tarjotaan kansallista lisärahoitusta 42 artiklan soveltamisalan puitteissa, on täytettävä asetuksen N:o [RD/2013] vaatimukset, jotta komissio voisi hyväksyä ne osana tietyn jäsenvaltion maaseudun kehittämisohjelmaa. Valtiontukisääntöjä sovelletaan kuitenkin sekä maaseuturahastosta osarahoitettavaan osuuteen että kansalliseen lisärahoitukseen, kun tukea myönnetään perussopimuksen 42 artiklan soveltamisalan ulkopuolelle jääviin toimenpiteisiin. (4) Koska tuen taloudelliset vaikutukset eivät ole riippuvaisia siitä, osallistuuko unioni tuen rahoittamiseen vai rahoittaako jäsenvaltio sen kokonaan itse, komissio katsoo, että periaatteessa on varmistettava komission valtiontukiin soveltaman valvontapolitiikan johdonmukaisuus ja yhdenmukaisuus niiden tukien kanssa, jotka myönnetään osana unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa ja maaseudun kehittämispolitiikkaa. (5) Sen vuoksi on aiheellista sovittaa tämän asetuksen soveltamisala yhteen asetuksen N:o [RD/2013] kanssa erityisesti kun kyseessä on metsätalousalan tuki ja maaseutualueilla toimivien pk-yritysten hyväksi myönnettävä tuki. Tätä tarkoitusta varten tätä asetusta olisi sovellettava maaseutualueilla toimivien pk-yritysten hyväksi toteutettaviin tukitoimenpiteisiin, jotka eivät kuulu perussopimuksen 42 artiklan soveltamisalaan, ainoastaan siltä osin kuin kyseiset toimenpiteet on sisällytetty maaseudun kehittämisohjelmiin ja niihin saa maaseuturahaston osarahoitusta. Samasta syystä tätä asetusta sovelletaan pk-yritysten hyväksi toteutettaviin metsätalouden tukitoimenpiteisiin ainoastaan, jos kyseiset toimenpiteet sisältyvät maaseudun kehittämisohjelmiin ja niihin saa maaseuturahaston osarahoitusta. Tätä asetusta ei sitä vastoin sovelleta tukeen, jota myönnetään maaseutualueilla toimiville yrityksille sellaisten toimintojen hyväksi, jotka jäävät perussopimuksen 42 artiklan soveltamisalan ulkopuolelle, eikä metsätalousalalla myönnettävään tukeen, jos toimenpiteillä ei ole suoraa yhteyttä maaseudun kehittämisohjelmiin eikä niitä osarahoiteta maaseuturahastosta. (6) Jäsenvaltioiden käyttöön olisi asetettava yksinkertaistettu menettely, kun niiden on haettava valtiontuen hyväksymistä sekä osarahoitettavalle osalle että kansallisten maaseudun kehittämisohjelmiensa lisärahoitukselle, kuten [asetuksen N:o [RD/2013] 88 artiklan 1 kohdassa] säädetään. Tältä osin on aiheellista säätää, että kyseiset tuet vapautetaan ilmoitusvelvollisuudesta, kun ne täyttävät tässä asetuksessa säädetyt soveltuvuusedellytykset. (7) Komissio käynnisti EU:n valtiontukiuudistusta koskevalla tiedonannollaan 6 valtiontukisääntöjen laaja-alaisen tarkistuksen. Tämän valtiontukiuudistuksen päätavoitteena on i) kestävä, älykäs ja osallistava kasvu kilpailuun perustuvilla sisämarkkinoilla ja jäsenvaltioiden tukeminen toimissa julkisten varojen käytön 4 5 6 EUVL L EUVL L... FI 3 FI

tehostamiseksi; ii) keskittää komission suorittama valtiontukitoimenpiteiden ennakkoarviointi tapauksiin, joilla on suurin vaikutus sisämarkkinoilla, ja tiivistää jäsenvaltioiden yhteistyötä valtiontukisääntöjen täytäntöönpanossa; ja iii) yksinkertaistaa sääntöjä ja tehdä kattavampien tietojen perusteella nopeammin määrätietoisempia päätöksiä, jotka perustuvat selkeisiin taloudellisiin perusteisiin, yhteisiin toimintaperiaatteisiin ja selkeisiin velvoitteisiin. (8) Tämän asetuksen avulla valvontatoimet voidaan keskittää paremmin ja yksinkertaistamista voidaan lisätä. Asetuksella on tarkoitus lisätä läpinäkyvyyttä sekä tehostaa valtiontukisääntöjen noudattamisen arviointia ja valvontaa kansallisella ja unionin tasolla. Samalla se on oikeasuhteinen ja säilyttää komission ja jäsenvaltioiden toimivaltuudet. (9) Komissio on soveltanut perussopimuksen 107 ja 108 artiklaa maataloustuotteiden tuotannon, jalostuksen ja kaupan pitämisen alalla toimiviin pk-yrityksiin useissa päätöksissä erityisesti seuraavissa yhteyksissä: komission asetus (EY) N:o 1857/2006, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti 6 päivänä elokuuta 2008 annettu komission asetus (EY) N:o 800/2008 7, jäljempänä yleinen ryhmäpoikkeusasetus, ja maa- ja metsätalousalan valtiontukea koskevat yhteisön suuntaviivat vuosiksi 2007 2013 8. Se on näin ollen saanut tältä alalta paljon kokemusta. Saamansa kokemuksen perusteella komissio on yhtäältä voinut määritellä paremmin edellytykset, joiden nojalla tiettyjen tukimuotojen voidaan katsoa soveltuvan sisämarkkinoille, ja laajentaa ryhmäpoikkeuksen soveltamisalaa. Toisaalta kokemus on osoittanut, että on tarpeen lisätä läpinäkyvyyttä, tehostaa valvontaa ja arvioida asianmukaisesti suurten järjestelmien vaikutuksia kilpailuun sisämarkkinoilla. (10) Tämän asetuksen yleiset soveltamisedellytykset määräytyvät yhteisten periaatteiden nojalla, ja niillä varmistetaan, että tuki on yhteisen edun mukaista, kohdennettu hyvin määriteltyyn markkinoiden toimintahäiriöön tai vastaa koheesiotarpeisiin, tuella on selkeä kannustava vaikutus, tuki on asianmukaista ja oikeasuhteista, myönnetty täysin avoimesti ja siihen kohdistuu valvontaa ja säännöllistä arviointia, eikä se vääristä kilpailua ja kauppaa yleisen edun kannalta hyväksyttävää tasoa enempää. (11) Tuki, joka täyttää kaikki tässä asetuksessa asetetut yleiset edellytykset ja tiettyjä tukimuotoja koskevat erityiset edellytykset, olisi vapautettava perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa asetetusta ilmoitusvelvollisuudesta. Tehokkaan valvonnan varmistamiseksi ja hallinnon yksinkertaistamiseksi heikentämättä kuitenkaan komission harjoittamaa seurantaa poikkeuksen saaneeseen tukeen (tukijärjestelmät ja niiden ulkopuolella myönnettävät yksittäiset tuet) olisi liityttävä nimenomainen viittaus tähän asetukseen. (12) Perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki, joka ei kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan, kuuluu edelleen perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisen ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Tällä asetuksella ei rajoiteta jäsenvaltioiden mahdollisuutta ilmoittaa tuesta, jonka tavoitteet vastaavat tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia tavoitteita. Komissio arvioi tällaiset ilmoitukset tämän asetuksen sekä maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontukea koskevien vuosien 2014 2020 unionin suuntaviivojen tai muun valtiontukea koskevan sovellettavan lainsäädännön perusteella. 7 8 EUVL L 214, 9.8.2008, s. 3. EUVL C 319, 27.12.2006, s. 1. FI 4 FI

(13) Suurten tukijärjestelmien mahdollisten kilpailua vääristävien vaikutusten vuoksi tätä asetusta ei pitäisi soveltaa järjestelmiin, joiden suunnitellut tai toteutuneet vuotuiset menot ylittävät kansalliseen BKT:hen perustuvan kynnysarvon ja asetetun absoluuttisen arvon, jotta niitä voidaan arvioida säännöllisesti. (14) Tätä asetusta ei pitäisi soveltaa tukeen, jolla suositaan kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella, eikä vientiin liittyvään toimintaan myönnettävään tukeen. Sitä ei pitäisi etenkään soveltaa tukeen, jolla rahoitetaan jakeluverkon perustamista ja toimintaa muissa maissa. Messujen osallistumiskustannuksiin tai sellaisista selvityksistä tai konsulttipalveluista aiheutuviin kustannuksiin myönnettävää tukea, joita tarvitaan uuden tai olemassa olevan tuotteen tuomiseksi uusille markkinoille, ei yleensä katsota vientitueksi. (15) Komission olisi varmistettava, ettei hyväksytty tuki muuta kaupankäynnin edellytyksiä yleisen edun vastaisella tavalla. Sen vuoksi tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle olisi jätettävä tuki tuensaajalle, jolle on annettu sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on todettu sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi. (16) Tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle olisi jätettävä vaikeuksissa oleville yrityksille myönnettävä tuki, koska tällaista tukea olisi arvioitava valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen suuntaviivojen 9 perusteella, jotta voidaan välttää suuntaviivojen kiertäminen. [Tällä ei ole vaikutusta sellaisten vahinkojen korvaamiseksi myönnettävään tukeen, joita ovat aiheuttaneet luonnonmullistukset, epäsuotuisat sääolot, eläintaudit tai loistartunnat ja kasvituholaiset.] Oikeusvarmuuden takaamiseksi on aiheellista vahvistaa selkeät arviointiperusteet, jotka eivät edellytä yrityksen tilanteen kaikkien erityispiirteiden arviointia sen määrittämiseksi, katsotaanko yritys vaikeuksissa olevaksi yritykseksi tätä asetusta sovellettaessa. (17) Jos valtiontuki tai sen ehdot (mukaan lukien rahoitusmenetelmä, kun se kuuluu erottamattomasti tukitoimenpiteeseen) rikkovat erottamattomasti unionin lainsäädäntöä, tukea ei voida pitää sisämarkkinoille soveltuvana. Sen vuoksi on aiheellista vahvistaa tämän asetuksen yleisissä säännöksissä, ettei asetusta pitäisi soveltaa tukeen, joka rikkoo erottamattomasti unionin lainsäädäntöä. (18) Valtiontukisääntöjen täytäntöönpanon valvonta perustuu pitkälti yhteistyöhön jäsenvaltioiden kanssa. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan tämän asetuksen noudattaminen, myös silloin, kun yksittäisiä tukia myönnetään ryhmäpoikkeuksen saaneista järjestelmistä. (19) Koska on löydettävä sopiva tasapaino tuetulla alalla tapahtuvan kilpailun vääristymisen minimoinnin ja tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisen välillä, tällä asetuksella ei saisi myöntää poikkeusta yksittäisille tuille, jotka yksin tai kasautuvasti ylittävät vahvistetun enimmäiskynnysarvon riippumatta siitä, myönnetäänkö tuki tapauskohtaisesti tai tukijärjestelmän perusteella. Kynnysarvot ylittävät tuet kuuluvat myös jatkossa perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa määrätyn ilmoitusvelvollisuuden piiriin. (20) Läpinäkyvyyden, tasapuolisen kohtelun ja tehokkaan seurannan varmistamiseksi tätä asetusta olisi sovellettava vain läpinäkyvään tukeen. Läpinäkyvät toimenpiteet ovat 9 EUVL C 244, 1.10.2004, s. 2. FI 5 FI

toimenpiteitä, joiden bruttoavustusekvivalentti voidaan laskea etukäteen täsmällisesti tarvitsematta tehdä riskinarviointia. (21) Tiettyjen tukivälineiden, kuten lainojen, takausten, verotoimenpiteiden ja erityisesti takaisinmaksettavien ennakkojen osalta tässä asetuksessa olisi määritettävä edellytykset, joiden täyttyessä tällaisia toimenpiteitä voidaan pitää läpinäkyvinä. Julkiset lainat olisi katsottava läpinäkyviksi, edellyttäen että niillä on tavanomainen vakuus ja että niihin ei liity poikkeuksellista riskiä, jolloin niiden ei katsota sisältävän valtiontakausta. Takauksiin sisältyvä tuki olisi katsottava läpinäkyväksi, jos bruttoavustusekvivalentti on laskettu EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina annetun komission tiedonannon 10 mukaisten safe harbour -maksujen perusteella. [Se katsotaan läpinäkyväksi myös silloin, jos komissiolle on ilmoitettu ennen tukitoimenpiteen toteuttamista tuki-intensiteetin laskennassa käytetyistä menetelmistä ja komissio on ne hyväksynyt EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina annetun komission tiedonannon mukaisesti.] Riskipääomatoimenpiteistä tai pääomapanoksista koostuvaa tukea ei pitäisi katsoa läpinäkyväksi tueksi. (22) Komissiolle olisi aina ilmoitettava tuesta, joka ei ole läpinäkyvää. Komissio arvioi muuta kuin läpinäkyvää tukea koskevat ilmoitukset erityisesti maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontukea koskevissa vuosien 2014 2020 unionin suuntaviivoissa 11 vahvistettujen perusteiden mukaisesti. (23) Jotta varmistetaan, että tuki on tarpeen ja kannustaa kehittämään edelleen tiettyjä toimintoja tai hankkeita, tätä asetusta ei pitäisi soveltaa sellaisiin toimintoihin myönnettävään tukeen, jotka tuensaaja toteuttaisi tavanomaisissakin markkinaolosuhteissa. Mitään tukea ei saisi myöntää takautuvasti toimille, jotka tuensaaja on jo toteuttanut. Tuelle olisi myönnettävä tämän asetuksen mukainen vapautus ilmoitusvelvollisuudesta vain siinä tapauksessa, että toiminta tai tuettuun hankkeeseen liittyvät työt aloitetaan vasta sen jälkeen kun tuensaaja on toimittanut kirjallisen tukihakemuksen. [Kannustavaa vaikutusta koskevaa vaatimusta ei sovelleta toimenpiteisiin, joilla korvataan esimerkiksi luonnonmullistusten, epäsuotuisien sääolojen tai eläin- tai kasvitautien aiheuttamia vahinkoja.] (24) LISÄVAIHTOEHTO, JOKA KOSKEE KANNUSTAVAA VAIKUTUSTA SUURTEN YRITYSTEN TAPAUKSESSA: Kun tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan tuen saaja on suuri yritys, jäsenvaltion olisi varmistettava pk-yrityksiin sovellettavien edellytysten lisäksi myös se, että tuensaaja on analysoinut sisäisessä asiakirjassa tuettavan hankkeen tai toiminnan elinkelpoisuutta tuen kanssa ja ilman tukea. Jäsenvaltion olisi tarkistettava, että tällä sisäisellä asiakirjalla osoitetaan, että tuen seurauksena hankkeen tai toiminnan koko on merkittävästi suurempi tai soveltamisala merkittävästi laajempi, tuensaajan hankkeen tai toiminnan toteuttamiseen käyttämä kokonaismäärä kasvaa merkittävästi taikka hankkeen tai toiminnan toteutusvauhtia nopeutetaan merkittävästi. Kannustava vaikutus voidaan osoittaa myös sillä perusteella, ettei hanketta tai toimintaa olisi toteutettu sellaisenaan ilman tukea kyseisellä maaseutualueella. (25) Automaattisesti sovellettavilta verojärjestelmiltä olisi jatkossakin edellytettävä erityistä kannustinvaikutusta, koska näistä järjestelmistä peräisin oleva tuki myönnetään eri menettelyjä noudattaen kuin muut tukimuodot. Kannustavan 10 11 EUVL C 155, 20.6.2008, s. 10. EUVL. FI 6 FI

vaikutuksen edellyttäminen merkitsee, että edellä mainitut järjestelmät olisi hyväksyttävä ennen toiminnan tai tuettuun hankkeeseen liittyvien töiden aloittamista. Tätä edellytystä ei pitäisi kuitenkaan soveltaa myöhemmin käyttöön otettaviin verojärjestelmiin edellyttäen, että toiminta kuului jo aikaisempien verojärjestelmien soveltamisalaan. Tällaisten järjestelmien kannustavan vaikutuksen arvioinnin kannalta ratkaiseva ajankohta on se, jolloin verotoimenpide otettiin käyttöön ensimmäistä kertaa alkuperäisessä järjestelmässä, joka korvataan sen jälkeen myöhemmin käyttöön otettavalla verojärjestelmällä. (26) Sen varmistamiseksi, että noudatetaan sopivaa tasapainoa kilpailun vääristymisen minimoinnin ja tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisen välillä, tätä asetusta olisi sovellettava ainoastaan oikeasuhteiseen tukeen. Tuki katsotaan oikeasuhteiseksi, jos se noudattaa tässä asetuksessa vahvistettuja tuen enimmäisintensiteettejä tai -määriä. (27) Jotta voidaan varmistaa, että tuki on oikeasuhteista ja rajattu välttämättömään määrään, tukimäärät olisi mahdollisuuksien mukaan ilmaistava tukikelpoisiin kustannuksiin suhteutettuina tuki-intensiteetteinä. Jos enimmäisintensiteettiä ei voida määrittää, koska tukikelpoisia kustannuksia ei pystytä osoittamaan, tai jotta voidaan käyttää yksinkertaisempia välineitä pienten määrien tapauksessa, enimmäismäärien nimellisarvot olisi määritettävä tuen oikeasuhteisuuden varmistamiseksi. Tukiintensiteetti ja tuen enimmäismäärät olisi komission kokemuksen perusteella vahvistettava tasolle, jolla minimoidaan kilpailun vääristyminen tuetulla alalla ja samalla tarkoituksenmukaisella tavalla pyritään tavoitteeseen eli helpotetaan maataloudessa, maaseutualueilla ja metsätalousalalla toimivien pk-yritysten taloudellisen toiminnan kehittämistä. Jotta säilytettäisiin johdonmukaisuus unionin rahoittamien maaseudun kehittämistoimenpiteiden kanssa, enimmäismäärät olisi yhdenmukaistettava asetuksessa N:o [RD/2013] vahvistettujen enimmäismäärien kanssa. (28) Kaikki tuki-intensiteetin laskemisessa käytettävät luvut olisi ilmaistava ennen verojen tai muiden maksujen vähentämistä. Useammassa erässä maksettava tuki olisi diskontattava myöntämishetken arvoon. Myös tukikelpoiset kustannukset olisi diskontattava myöntämishetken arvoon. Diskonttauksessa ja muussa muodossa kuin avustuksena myönnettävän tuen määrän laskemisessa korkokantana olisi käytettävä tuen myöntämisajankohtana sovellettavaa viitekorkoa, joka määritellään viite- ja diskonttokorkojen vahvistamismenetelmästä annetun komission tiedonannon 12 mukaisesti. Tukikelpoiset kustannukset olisi osoitettava selkeillä, eritellyillä ja ajantasaisilla asiakirjoilla. Jos tukea myönnetään muussa muodossa kuin avustuksena, tuen määrä on ilmaistava bruttoavustusekvivalenttina. Jos tuki myönnetään veroetuuksina, tukierät olisi diskontattava veroetuuksien voimaantuloajankohtina sovellettavien viitekorkojen perusteella. Takaisinmaksettavina ennakkoina myönnettävän tuen käyttöä olisi edistettävä, koska tällaiset riskinjakovälineet vahvistavat tuen kannustavaa vaikutusta. Tämän vuoksi olisi aiheellista säätää, että kun tuki myönnetään takaisinmaksettavana ennakkona, tämän asetuksen mukaan sovellettavia tuki-intensiteettejä voidaan korottaa. (29) Jos tuki myönnetään tulevia veroja koskevina veroetuuksina, sovellettava viitekorko ja tukierien täsmällinen määrä eivät välttämättä ole tiedossa ennakkoon. Tällöin jäsenvaltioiden olisi ennakolta määritettävä tuen diskontatulle arvolle yläraja sovellettavan tuki-intensiteetin rajoissa. Kun tietyn ajankohdan tukierään sisältyvän 12 EUVL C 14, 19.1.2008, s. 6. FI 7 FI

tuen määrä saadaan myöhemmin selville, diskonttaus voidaan suorittaa kyseisenä ajankohtana sovellettavan viitekoron perusteella. Jokaisen tukierän diskontattu arvo olisi vähennettävä yhteenlasketusta ylärajasta ( enimmäisraja ). (30) Jotta voidaan määrittää, noudatetaanko tässä asetuksessa säädettyjä erillisiä ilmoituskynnysarvoja ja tuen enimmäisintensiteettejä, olisi otettava huomioon tuettuun toimintaan tai hankkeeseen myönnettävän julkisen tuen kokonaismäärä riippumatta siitä, miten kyseinen toimenpide on rahoitettu. Kun komissio arvioi yleisesti julkisen tuen kokonaismäärää hyväksyessään komission keskitetysti hallinnoimia unionin varoja ja varmistaa tuen yhdenmukaisuuden valtiontukisääntöjen kanssa, sellaista unionin rahoitusta, joka ei kuulu suoraan tai välillisesti jäsenvaltion määräysvaltaan ja joka ei ole valtiontukea, ei pitäisi ottaa huomioon määritettäessä, onko ilmoituskynnysarvoja tai tuen enimmäismääriä noudatettu. (31) Lisäksi tässä asetuksessa olisi määritettävä olosuhteet, joissa eri tukimuotojen kasautuminen voidaan hyväksyä. Tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saanut tuki tai muu tämän asetuksen nojalla sisämarkkinoille soveltuva tai komission hyväksymä tuki voi kasautua, kunhan kyseiset toimenpiteet koskevat yksilöitävissä olevia eri tukikelpoisia kustannuksia. Jos eri lähteistä peräisin oleva tuki liittyy samoihin osittain tai täysin päällekkäisiin yksilöitävissä oleviin tukikelpoisiin kustannuksiin, kasautumisen pitäisi olla sallittua suurimpaan tuki-intensiteettiin tai tukimäärään, jota voidaan tämän asetuksen mukaisesti soveltaa kyseiseen tukeen. Tässä asetuksessa olisi myös vahvistettava erityissäännöt, jotka koskevat tuen kasautumista sellaisen tuen kanssa, jonka kohteena on tai ei ole yksilöitävissä olevia tukikelpoisia kustannuksia, ja kasautumista vähämerkityksisen tuen kanssa. (32) Koska perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki on periaatteessa kiellettyä, on tärkeää, että kaikilla osapuolilla on mahdollisuus tarkastaa, onko tuki myönnetty sovellettavia sääntöjä noudattaen. Tämän vuoksi valtiontuen läpinäkyvyys on olennaista perussopimuksen sääntöjen asianmukaisen soveltamisen kannalta ja edistää sääntöjen noudattamista, vastuuvelvollisuutta, vertaisarviointeja ja tehostaa viime kädessä julkisten varojen käyttöä. (33) Läpinäkyvyyden ja tehokkaan seurannan varmistamiseksi asetuksen (EY) N:o 994/98 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti on aiheellista laatia vakiomalli, jonka mukainen komission verkkosivustolla julkaistavaksi tarkoitettu tiivistelmä jäsenvaltion on toimitettava komissiolle aina, kun tukijärjestelmä otetaan käyttöön tai tällaiseen järjestelmään kuulumaton yksittäinen tuki myönnetään tämän asetuksen mukaisesti. (34) Läpinäkyvyyden lisäämiseksi entisestään tässä asetuksessa olisi edellytettävä, että jokainen jäsenvaltio perustaa valtiontukeen keskittyvän verkkosivuston. Tämän verkkosivuston olisi toimittava itsenäisesti tai haettava tietoja useilta verkkosivustoilta (portaali). Jäsenvaltioiden olisi julkaistava tällä verkkosivustolla vakiomuotoinen yhteenveto jokaisesta tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saaneesta tuesta, jokaista tällaista toimenpidettä koskeva teksti kokonaisuudessaan ja tiedot yksittäisen tuen myöntämisestä. Tämän velvoitteen noudattaminen olisi asettava edellytykseksi sille, että yksittäinen tuki soveltuu sisämarkkinoille. Linkit kaikkien jäsenvaltioiden valtiontukisivustoille olisi julkaistava komission verkkosivustolla. (35) Jotta varmistettaisiin tehokas seuranta, on Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 täytäntöönpanosta 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun FI 8 FI

komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 13 5 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 994/98 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti aiheellista vahvistaa säännöt, joiden mukaisesti jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosikertomus vapautuksen saaneista toimenpiteistä, erityisesti tietyistä toimenpideluokista. (36) Koska tarvittava teknologia on laajalti saatavilla, tiivistelmän ja vuosikertomuksen olisi oltava sähköisessä muodossa ja ne olisi toimitettava komissiolle komission sähköisten järjestelmien välityksellä. (37) Jotta komissio voi valvoa paremmin tuen kasautumista, jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava tietyn tukimäärän ylittävien yksittäisten tukien myöntämisestä. (38) Lisäksi on aiheellista asetuksen (EY) N:o 994/98 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti vahvistaa säännöt niistä tiedoista, jotka jäsenvaltioiden on säilytettävä tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saaneesta tuesta, kun otetaan huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 14 15 artiklassa vahvistettu vanhentumisaika. (39) Jos jäsenvaltio ei noudata tässä asetuksessa vahvistettuja ilmoitusvelvollisuuksia, komission voi olla mahdotonta suorittaa sille perussopimuksen 108 artiklan 1 kohdan mukaisesti kuuluvaa seurantaa ja erityisesti arvioida, ovatko tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saaneiden tukien kasautumisen taloudelliset vaikutukset sellaisia, että ne haittaavat kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Valtiontuen kasautumisen arviointi on tarpeen erityisesti silloin, kun sama tuensaaja voi saada tukea useasta lähteestä, mitä tapahtuu maatalousalalla yhä useammin. Sen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että jäsenvaltio toimittaa aiheelliset tiedot nopeasti ennen tämän asetuksen mukaisen tuen täytäntöönpanoa. (40) Jotta voidaan lisätä tämän asetuksen I ja III luvussa asetettujen soveltuvuussäännösten ja II luvussa asetettujen menettelyvaatimuksia koskevien säännösten vaikuttavuutta, komission olisi voitava peruuttaa ryhmäpoikkeuksesta johtuva etu tulevien toimenpiteiden osalta, jos näissä luvuissa asetettuja vaatimuksia ei noudateta. Komissio voi rajata ryhmäpoikkeuksesta johtuvan edun peruuttamisen koskemaan vain toimenpiteitä tiettyjen tuensaajien hyväksi tai tiettyjen viranomaisten vahvistamia toimenpiteitä. Jos I luvussa asetettuja yleisiä soveltuvuusedellytyksiä ei täytetä, myönnetty tuki ei kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan ja tämän vuoksi kyseessä on sääntöjenvastainen tuki, jonka komissio tutkii asetuksessa (EY) N:o 659/1999 tarkoitettua asianmukaista menettelyä noudattaen. Jos II luvussa esitettyjä vaatimuksia ei noudateta, ryhmäpoikkeuksesta johtuvan edun peruuttaminen tulevien toimenpiteiden osalta ei vaikuta siihen, että aikaisemmat toimenpiteet kuuluvat ryhmäpoikkeuksen soveltamisalaan. (41) Kun otetaan huomioon perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohta, tuen ainoana vaikutuksena ei saisi olla sellaisten toimintakustannusten jatkuva tai määräaikainen vähentäminen, joista tuensaaja tavallisesti joutuu vastaamaan, ja tuen olisi oltava suhteutettu haittoihin, jotka on korjattava unionin edun mukaisiksi katsottujen sosioekonomisten etujen turvaamiseksi. Yksipuolinen valtiontuki, jonka ainoana tarkoituksena on parantaa tuottajien taloudellista tilannetta mutta joka ei edistä lainkaan alan kehittymistä, ja etenkin tuet, jotka myönnetään yksinomaan hinnan, 13 14 EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1. EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1. FI 9 FI

määrän, tuotantoyksikön tai tuotantovälineyksikön perusteella, katsotaan toimintatuiksi, jotka eivät sovellu sisämarkkinoille. Lisäksi tällaiset tuet todennäköisesti vaikuttavat myös yhteisten markkinajärjestelyjen mekanismeihin, jos ne myönnetään maatalousalalla. Sen vuoksi on aiheellista rajata tämän asetuksen soveltamisala tiettyihin tukityyppeihin. (42) Pk-yrityksillä on ratkaiseva asema työpaikkojen luomisessa ja yleisemmin yhteiskunnallisen vakauden ja talouden elinvoimaisuuden edistäjinä. Markkinahäiriöt voivat kuitenkin jarruttaa niiden kehitystä ja aiheuttaa pk-yrityksille tyypillisiä haittoja. Pk-yritysten on usein vaikea saada pääomaa tai lainoja; tämä johtuu tiettyjen rahoitusmarkkinoiden pyrkimyksestä välttää riskinottoa ja siitä, että pk-yritykset voivat tarjota vakuuksia vain rajoitetusti. Niiden resurssien vähäisyys voi myös rajoittaa niiden mahdollisuuksia hankkia tietoja varsinkin uudesta teknologiasta ja mahdollisista markkinoista. Pk-yritysten liiketoiminnan kehittämisen helpottamiseksi tällä asetuksella olisi sen vuoksi myönnettävä poikkeus tietyille tukimuodoille, kun niitä myönnetään pk-yritysten hyväksi. (43) Jotta varmistettaisiin johdonmukaisuus maaseudun kehittämispolitiikan kanssa ja yksinkertaistettaisiin sääntöjä sen kokemuksen perusteella, jonka komissio on jo saanut asetuksen (EY) N:o 1857/2008 soveltamisesta, on aiheellista myöntää poikkeus eri tukimuodoille, joita myönnetään maataloustuotteiden tuotannon, jalostuksen ja kaupan pitämisen alalla toimivien pk-yritysten hyväksi. (44) Näihin tukimuotoihin olisi erityisesti sisällyttävä investointituki (investoinnit aineelliseen tai aineettoman omaisuuteen, maatilarakennusten siirtäminen), tuki yritysten perustamiseen ja liiketoimintamahdollisuuksiin (nuorten viljelijöiden, pientilojen ja tuottajaryhmien tuki sekä tuki laatujärjestelmiin liittymiseksi), tuki liiketoiminnan kehittämiseksi (osaamisensiirto- tai tiedotustoimet, neuvontapalvelut ja menekinedistäminen, maatilojen lomituspalvelut), tuki riskien hallinnoimiseksi ja kriisien hoitamiseksi (epäsuotuisista sääoloista aiheutuneiden menetysten korvaaminen, eläin- ja kasvitautien torjunta ja tuki vakuutusmaksuihin) sekä kotieläintuotannon tuki julkisen politiikan tavoitteiden saavuttamiseksi, kuten perimän laadun säilyttäminen ja eläinten terveyden ja kansanterveyden suojeleminen. Näillä toimenpiteillä olisi erityisesti pyrittävä lisäämään koko maatalousalan kilpailukykyä ja kannattavuutta. (45) Lisäksi muille maaseutualueilla toimivien pk-yritysten hyväksi toteutettaville toimenpiteille olisi myönnettävä poikkeus tämän asetuksen nojalla. Jotta varmistettaisiin johdonmukaisuus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahastosta) osarahoitettujen maaseudun kehittämistoimenpiteiden ja kansallisena lisärahoituksena rahoitettujen toimenpiteiden tai puhtaasti valtiontuella rahoitettujen maaseudun kehittämistoimenpiteiden välillä, tällä asetuksella olisi mahdollisimman pitkälti varmistettava täydellinen johdonmukaisuus asetuksen N:o [RD/2013] ja sen soveltamissäännösten kanssa. Sen vuoksi on erityisesti tarkoituksenmukaista poistaa asetuksessa (EY) N:o 1857/2006 yhtäältä maatalouden alkutuotannon ja toisaalta maataloustuotteiden jalostuksen ja kaupan pitämisen välillä tehty ero. (46) Kilpailuvääristymiä mahdollisesti aiheuttavien erojen poistamiseksi, pk-yrityksiä koskevien unionin ja kansallisten aloitteiden yhteensovittamisen helpottamiseksi sekä hallinnollisen selkeyden ja oikeusvarmuuden vuoksi tässä asetuksessa käytettävän pkyrityksen määritelmän olisi oltava tämän asetuksen liitteessä vahvistettu määritelmä FI 10 FI

perustuen mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä annetussa komission suosituksessa 2003/361/EY 15 olevaan määritelmään. (47) Mahdollinen vaihtoehto: [Jos vapautusta ilmoitusvelvollisuudesta sovelletaan ja jos se rajoittuu pk-yrityksiin, pk-yrityksen asema olisi säilytettävä niin kauan kuin on tarpeen, jotta voidaan välttää väärinkäytökset. Tämän vuoksi on aiheellista säätää, että ainoastaan ne pk-yritykset, jotka eivät menetä pk-yrityksen asemaa [X] vuoden kuluessa tuen myöntämisestä sen vuoksi, että niistä tulisi omistusyhteysyritys tai sidosyritys suhteessa suureen yritykseen, voivat saada tämän asetuksen mukaisesti vapautuksen saanutta, pk-yritysten hyväksi myönnettävää tukea.] (48) Maataloustuotteiden alkutuotannon, jalostuksen ja kaupan pitämisen alalla, metsätalousalalla tai maaseutualueilla toimiville pk-yrityksille myönnettävälle tuelle voitaisiin lisäksi myöntää poikkeus tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti XXX annetun komission asetuksen (EU) N:o / 16 (asetus N:o [GBER/2013]) nojalla kyseisessä asetuksessa säädetyin edellytyksin. Jos jäsenvaltiot pitävät sitä tarkoituksenmukaisempana, ne voivat vaihtoehtoisesti myöntää tukea pk-yrityksille, jotka toimivat maataloustuotteiden jalostuksen ja kaupan pitämisen alalla tai metsätaloudessa, tai tukea maaseutualueiden pk-yritysten hyväksi toimintaan, joka jää perussopimuksen 42 artiklan soveltamisalan ulkopuolelle, asetusta N:o [tuleva GBER/2013] noudattaen ja siinä määrätyin edellytyksin. Tässä yhteydessä ja jotta voitaisiin selventää tämän asetuksen ja asetuksen N:o [GBER/2013] välistä suhdetta, olisi pantava merkille, että näiden kahden asetuksen tavoitteet, tukimuodot ja tukiehdot ovat erilaiset, vaikka edunsaajat saattavat olla samantyyppisiä. Erityisesti jäsenvaltiot voivat valita, että ne myöntävät alueellista tukea, pk-yritysten tukea, tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan tarkoitettua tukea, epäedullisessa asemassa olevien tai alentuneesti työkykyisten työntekijöiden tukea ja ympäristönsuojelutukea asetuksessa N:o [GBER/2013] säädetyin edellytyksin. Tämän vuoksi tällaiselle tuelle olisi myönnettävä poikkeus asetuksen N:o [GBER/2013] nojalla. (49) Jotta parannettaisiin maataloustuotteiden alkutuotannon, jalostuksen ja kaupan pitämisen alalla toimivien pk-yritysten taloudellista tilannetta ja ympäristönsuojelun tasoa, huolehdittaisiin maatalouden kehittämisen edellyttämästä infrastruktuurista ja tuettaisiin ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavia ei-tuotannollisia investointeja, näiden tavoitteiden saavuttamista edistäville investoinneille aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen olisi myönnettävä tukea. Investoinnin olisi oltava unionin lainsäädännön ja asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukainen. Tämän asetuksen mukainen poikkeus voidaan lisäksi myöntää ainoastaan investointeihin, joista ei unionin tai kansallisen lainsäädännön nojalla tarvitse tehdä ympäristövaikutusten arviointia. Tämän asetuksen mukainen poikkeus voidaan kuitenkin myöntää investointeihin, jotka tehdään komission hyväksymän alueellisen tai kansallisen maaseudun kehittämisohjelman osana, jos kyseisestä ohjelmasta on laadittu asetuksen (EU) N:o [RD/2013] mukainen ympäristövaikutusten arviointi. (50) Maatalousalan kohdennetusta investointituesta johtuvan vääristymien riskin vuoksi tämän asetuksen mukaisen poikkeuksen saanut investointituki ei saisi rajoittua tiettyyn maataloustuotteeseen. Tämä edellytys ei saisi estää jäsenvaltiota jättämästä joitakin 15 16 EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36. EUVL xxx FI 11 FI

maataloustuotteita poikkeuksen saaneen tietyn tuen ulkopuolelle, erityisesti jos tuotteille ei ole tavanomaisia markkinointikanavia. Tiettyjen investointityyppien tuki ei myöskään saisi sinällään johtaa tämän asetuksen mukaisen poikkeuksen myöntämiseen. (51) Sen varmistamiseksi, että saavutetaan sopiva tasapaino kilpailun vääristymisen minimoinnin ja energia- ja resurssitehokkuuden edistämisen välille, olisi säädettävä, että investointi voi liittyä biopolttoaineiden tuotantoon tai energian tuotantoon uusiutuvista energialähteistä tiloilla, jos tuotanto ei ylitä kyseisen tilan keskimääräistä vuotuista polttoaineen tai energian kulutusta. (52) Jotta edistettäisiin ja helpotettaisiin nuorten viljelijöiden toiminnan aloittamista ja taloudellisesti elinkelpoisiksi arvioitujen pientilojen kehittämistä, yrityksen perustamistuki on aiheellista vapauttaa ilmoitusvelvollisuudesta. Jotta varmistettaisiin hiljattain aloitetun maataloustoiminnan elinkelpoisuus, tuen edellytykseksi olisi asetettava liiketoimintasuunnitelman esittäminen. Yrityksen perustamistuen olisi katettava vain yritystoiminnan alkuvaiheet, eikä se saisi muuttua toimintatueksi. (53) Pk-yritysten kilpailukyvyn ja resurssitehokkuuden sekä ympäristönsuojelun tason, kestävän hallinnon ja kokonaistoiminnan parantamiseksi on aiheellista vapauttaa ilmoitusvelvollisuudesta osaamisen siirtoon, tiedotustoimiin, maatilojen neuvontapalveluihin ja menekinedistämistoimin tarkoitettu tuki. Vaikka pk-yritykset ovat kyseisten tukien lopullisia edunsaajia, epäsuoran avustuksen muodossa (tuetut palvelut) olevan tuen saajana on oltava osaamisensiirto- tai tiedotustoimien, neuvontapalvelujen tai menekinedistämistoimien tarjoaja. (54) Markkinamahdollisuuksien lisäämiseksi ja lisäarvon saamiseksi asianomaisille maataloustuotteille on myös aiheellista kannustaa pk-yrityksiä osallistumaan unionin tai kansallisiin laatujärjestelmiin, ja sen vuoksi tuki laatujärjestelmiin liittymiseksi olisi vapautettava ilmoitusvelvollisuudesta. Koska pk-yrityksille aiheutuu tällaisiin järjestelmiin liittymisen aikaan ja ensimmäisinä osallistumisvuosina lisäkustannuksia ja velvollisuuksia, joista ei saada markkinoilla täyttä korvausta, tukea olisi myönnettävä vain liittymisen yhteydessä ja enintään viiden vuoden ajan. (55) Jotta maatalousala pystyisi kohtaamaan haasteet, joita kiristynyt kilpailu ja tuotantoketjun loppupään markkinoiden keskittyminen aiheuttavat maataloustuotteiden kaupan pitämiselle, myös paikallisilla markkinoilla, olisi kannustettava tuottajaryhmien perustamiseen. Tuottajaryhmien perustamistuki on sen vuoksi aiheellista vapauttaa ilmoitusvelvollisuudesta. Tukea olisi myönnettävä vain tuottajaryhmille, jotka vastaavat pk-yritysten määritelmää. Sen varmistamiseksi, että tuottajaryhmästä tulee elinkelpoinen yksikkö, liiketoimintasuunnitelman esittäminen olisi asetettava ehdoksi sille, että jäsenvaltio hyväksyy tuottajaryhmän. Jotta vältettäisiin toimintatuen myöntäminen ja säilytettäisiin tuen kannustava vaikutus, tuen enimmäiskesto oli rajoitettava viiteen vuoteen. (56) Riskien ja kriisien hyvä hallinnointi ja hoito on keskeinen väline kestävän ja kilpailukykyisen maatalousalan kannalta. Maataloudessa juuri alkutuotanto altistuu erityisille luontoon, ilmastoon ja terveyteen liittyville riskeille ja kriiseille. Tukea riskien hallinnoimiseksi ja kriisien hoitamiseksi sekä kotieläintuotannon tukea olisi sen vuoksi myönnettävä vain alkutuotannossa toimiville pk-yrityksille. Epäsuotuisista sää/ilmasto-oloista aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseen ja eläin- ja kasvitautien torjumiseen tarkoitettu valtiontuki sekä vakuutusmaksujen suorittamiseen tarkoitettu tuki olisi rajoitettava auttamaan ainoastaan viljelijöitä, joilla on erilaisia ongelmia FI 12 FI

huolimatta siitä, että he ovat mahdollisuuksien mukaan pyrkineet minimoimaan tällaiset riskit. Valtiontuki ei saisi kannustaa viljelijöitä ottamaan tarpeettomia riskejä. Viljelijöiden olisi itse vastattava tuotantomenetelmien tai tuotteiden harkitsemattomista valinnoista aiheutuvista seurauksista. (57) Tutkimus- ja kehitystyöhön tarkoitettu tuki voi edistää kestävää talouskasvua ja parantaa kilpailukykyä. Tämä on erityisen tärkeää pk-yrityksille, sillä ne saattavat kohdata vaikeuksia pyrkiessään hyötymään uudesta teknologisesta kehityksestä, osaamisen siirrosta tai korkeasti koulutetusta henkilöstöstä. Komissio on saanut kokemusta maa- ja metsätalousalan valtiontukea koskevien vuosien 2007 2013 yhteisön suuntaviivojen, tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävä valtiontukea koskevien yhteisön puitteiden 17 ja komission asetuksen (EY) N:o 800/2008 soveltamisesta maatalousalalla tehtävään tutkimus- ja kehitystyöhön tarkoitettuun tukeen. Tämän perusteella on aiheellista vapauttaa ilmoitusvelvollisuudesta tutkimus- ja kehitystyöhön tarkoitettu tuki, joka täyttää tässä asetuksessa säädetyt edellytykset. Koska tutkimuksen ja kehityksen edistäminen on tärkeä yhteisen edun mukainen tavoite, olisi edellytettävä, että tutkimushankkeella on merkitystä kaikkien kyseisellä maatalousalalla tai maatalouden osa-alalla toimivien pk-yritysten kannalta. Tutkimushanketta koskevat tiedot ja hankkeen tulokset olisi asetettava yleisesti saataville internetiin. Tutkimustulokset olisi lisäksi asetettava kiinnostuneiden pk-yritysten saataville ilman kustannuksia. (58) Luonnonmullistusten aiheuttamat hätätilanteet edellyttävät tukea myöntävien viranomaisten kiireellisesti toteuttamia toimia. Sen vuoksi on tärkeää varmistaa, että suunnitellut toimenpiteet pannaan nopeasti täytäntöön. Komissio on soveltanut perussopimuksen 107 ja 108 artiklaa useissa päätöksissä, jotka ovat koskeneet luonnonmullistusten maatalousalalle aiheuttamien vahinkojen korvaamista. Maa- ja metsätalousalan valtiontukea koskevissa vuosien 2007 2013 yhteisön suuntaviivoissa säädettiin jo mahdollisuudesta hyväksyä tukijärjestelmät, joilla korvataan luonnonmullistusten aiheuttamat vahingot. Maa- ja metsätalousalan valtiontukea koskevia vuosien 2007 2013 yhteisön suuntaviivoja soveltaen komissio hyväksyi vuosina 2007 2012 yli 25 tukea, jotka koskivat luonnonmullistusten maatalousalalle aiheuttamien vahinkojen korvaamista. Komission saama kokemus on osoittanut, että kyseiset toimenpiteet on pantava nopeasti täytäntöön, jotta ne olisivat tehokkaita. Tämän vuoksi ilmoitusmenettelyä olisi yksinkertaistettava. Toimenpiteet eivät myöskään aiheuta kilpailun huomattavaa vääristymistä, sillä ne ovat luonteeltaan korvaavia ja täyttävät selkeät soveltuvuusperusteet. Sen vuoksi on aiheellista, että komissio käyttää sille asetuksella (EY) N:o 994/98, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 733/2013, annettua toimivaltaa, kun kyseessä on luonnonmullistusten maatalousalalla aiheuttamien vahinkojen korvaaminen. (59) Luonnonmullistusten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi tarkoitettua tukea olisi sen vuoksi voitava myöntää kaikille maatalousalan yrityksille, niin pk-yrityksille kuin suurille yrityksille. Luonnonmullistusten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi myönnettävän tuen vapauttamista koskevat edellytykset ovat jo vakiintuneen käytännön mukaiset. Ne liittyvät siihen, että jäsenvaltion viranomaisten on virallisesti tunnustettava tapahtuma luonnonmullistukseksi. Samoin ne liittyvät suoraan syyyhteyteen luonnonmullistuksen ja tuensaajan kärsimien vahinkojen välillä. Näillä edellytyksillä varmistetaan, ettei liiallisia korvauksia makseta. Jäsenvaltioiden olisi 17 EUVL C 323, 30.12.2006, s. 1. FI 13 FI

ennen kaikkea vältettävä liialliset korvaukset, jotka johtuvat siitä, että tämä tuki yhdistyy tuensaajien saamiin muihin korvauksiin, mukaan lukien vakuutussopimusten perusteella maksettavat korvaukset. Tällaiset tuensaajien saamat korvaukset olisi vähennettävä tuen määrästä. (60) Komissio on soveltanut perussopimuksen 107 ja 109 artiklaa luonnon- ja kulttuuriperinnön edistämiseen tarkoitettuun tukeen useaan otteeseen, erityisesti maaja metsätalousalan valtiontukea koskevien vuosien 2007 2013 yhteisön suuntaviivojen ja asetuksen (EY) N:o 1857/2006 puitteissa. Komissio arvioi vuosina 2007 2013 yli 87 perinteisten maisemien ja rakennusten säilyttämiseksi maatiloilla myönnettävää investointitukea. Perinteisten maisemien ja rakennusten säilyttämiseksi pk-yrityksille myönnettävä investointituki vapautettiin ilmoitusvelvollisuudesta asetuksen (EY) N:o 1857/2006 nojalla, mutta perinteisten maisemien ja rakennusten säilyttämiseksi suurille yrityksille myönnettävään investointitukeen sovellettiin ilmoitusvelvollisuutta, ja komissio hyväksyi sen maa- ja metsätalousalan valtiontukea koskevien vuosien 2007 2013 yhteisön suuntaviivojen mukaisesti. Luonnon- ja kulttuuriperinnön säilytyshankkeet eivät kuitenkaan yleensä aiheuta kilpailun huomattavaa vääristymistä, vaikka ne toteuttaisikin suuri yritys. Sen vuoksi on aiheellista, että komissio käyttää sille asetuksella (EY) N:o 994/98, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) N:o 733/2013, annettua toimivaltaa, kun kyseessä on luonnon- ja kulttuuriperinnön säilyttämiseksi myönnettävä tuki. (61) Jotta luonnon- ja kulttuuriperinnön säilyttämiseksi myönnettävä tuki voitaisiin vapauttaa ilmoitusvelvollisuudesta tämän asetuksen nojalla, se olisi myönnettävä aineelliseen omaisuuteen tehtäviin investointeihin tai infrastruktuuri-investointeihin, joiden tarkoituksena on luonnon- ja kulttuuriperinnön säilyttäminen. Luonnon- tai kulttuuriperinnön olisi sijaittava tuensaajan maatilalla, ja jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen olisi virallisesti tunnustettava se sellaiseksi. Tuki-intensiteetin olisi riiputtava siitä, onko investointi ei-tuotannollinen (jolloin tuki-intensiteetti voi olla korkeampi) vai johtaako se tuotantokapasiteetin kasvuun (jolloin tuki-intensiteetin olisi oltava rajoitettu). (62) Metsätalous on olennainen osa maaseudun kehittämistä. Komissio on soveltanut perussopimuksen 107 ja 108 artiklaa metsätalousalan yrityksiin useissa päätöksissä, erityisesti maa- ja metsätalousalan valtiontukea koskevien vuosien 2007 2013 yhteisön suuntaviivojen puitteissa. Vuosina 2007 2012 komissio hyväksyi 140 metsätalousalan tukea edellä mainittujen suuntaviivojen nojalla. Sen huomattavan kokemuksen perusteella, jonka komissio on saanut suuntaviivojen soveltamisesta metsätalousalan yrityksiin, on aiheellista, että komissio käyttää sille asetuksella (EY) N:o 994/98 annettua toimivaltaa myös metsätalousalan tukeen. Näin yksinkertaistetaan hallintoa, mutta varmistetaan samalla tehokas valvonta ja komission harjoittama seuranta. Komission kokemuksen mukaan metsätalousalan tuesta ei aiheudu merkittävää kilpailun vääristymistä, jos kyseiset toimenpiteet kuuluvat asetuksen N:o [RD/2013] soveltamisalaan osana kansallisia maaseudun kehittämisohjelmia ja maaseuturahasto joko osarahoittaa niitä tai ne myönnetään kansallisena lisärahoituksena tällaisiin osarahoitettaviin toimenpiteisiin. Kyseisiä toimenpiteitä varten määritellään selkeät soveltuvuusedellytykset. (63) Näihin tukimuotoihin olisi sisällytettävä erityisesti metsitykseen ja metsämaan muodostamiseen tarkoitettu tuki, peltometsätalousjärjestelmien tuki, metsäpaloista, luonnonmullistuksista ja muista katastrofeista metsille aiheutuvien vahinkojen ennalta ehkäisemiseen ja korjaamiseen tarkoitettu tuki, tuki investointeihin, joilla parannetaan FI 14 FI

metsäekosysteemien häiriönsietokykyä ja ympäristöarvoa, Natura 2000 -maksut metsäalueilla, metsätalouden ympäristö- ja ilmastopalveluihin ja metsien suojeluun tarkoitettu tuki, osaamisen siirtoa ja tiedotusta koskeviin toimiin myönnettävä tuki, neuvontapalveluihin tarkoitettu tuki, infrastruktuuri-investointeihin tarkoitettu tuki ja uusiin metsätalouden tekniikoihin sekä metsätuotteiden jalostukseen ja kaupan pitämiseen tehtäviin investointeihin tarkoitettu tuki. Metsätalousalan tuki ei saisi vääristää kilpailua eikä vaikuttaa markkinoihin. (64) Jotta varmistettaisiin johdonmukaisuus asetuksen (EU) N:o [RD/2013] kanssa ja yksinkertaistettaisiin sääntöjä, jotka koskevat hyväksynnän hakemista valtiontuelle, kun kyseessä on osarahoitettu osa ja kansallisten maaseudun kehittämisohjelmien lisärahoitus, ilmoitusvelvollisuudesta tämän asetuksen nojalla vapautettujen metsätalousalan toimenpiteiden olisi vastattava sen perusteena olevia maaseudun kehittämistoimenpiteitä ja vapautuksen saanutta tukea olisi myönnettävä vain asianomaisen jäsenvaltion maaseudun kehittämisohjelman nojalla ja sen mukaisesti. (65) Talouden monipuolistuminen ja uusien taloudellisten toimintojen luominen on olennaisen tärkeää maaseutualueiden kehittämiselle ja kilpailukyvylle ja erityisesti pkyrityksille, jotka muodostavat unionin maaseututalouden selkärangan. Asetuksessa (EU) N:o [RD/2013] säädetään toimenpiteistä muun kuin maatalouteen liittyvän yritystoiminnan kehittämisen tukemiseksi maaseutualueilla, kun toimenpiteillä pyritään edistämään työllisyyttä ja luomaan laadukkaita työpaikkoja maaseudulle, säilyttämään jo olemassa olevia työpaikkoja, vähentämään työllisyyden kausivaihteluita, kehittämään maatalouden ulkopuolisia aloja ja maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostusta sekä parantamaan samalla liiketoiminnan yhdentymistä ja paikallisia sektorienvälisiä yhteyksiä. (66) Jotta varmistettaisiin johdonmukaisuus asetuksen (EU) N:o [RD/2013] kanssa ja yksinkertaistettaisiin sääntöjä, jotka koskevat hyväksynnän hakemista valtiontuelle, kun kyseessä on osarahoitettu osa ja kansallisten maaseudun kehittämisohjelmien lisärahoitus, on aiheellista myöntää poikkeus erilaisille maaseutualueilla toimivien pkyritysten hyväksi tarkoitetuille tukimuodoille. Näihin tukimuotoihin olisi sisällyttävä erityisesti tuki investointeihin, jotka koskevat maataloustuotteiden jalostamista muiksi kuin maataloustuotteiksi tai puuvillan tuotantoa, yrityksen perustamistuki muun kuin maataloustoiminnan aloittamiseksi, tuki neuvontapalveluihin ja neuvojien koulutukseen, tuki osaamisen siirtoa ja tiedotusta koskeviin toimiin, tuki tuottajien liittymiseksi puuvillan tai elintarvikkeiden laatujärjestelmiin sekä elintarvikkeiden hyväksi toteutetut menekinedistämistoimet. Tämän asetuksen nojalla ilmoitusvelvollisuudesta vapautettavien toimenpiteiden olisi vastattava niiden perusteena olevaa maaseudun kehittämistoimenpidettä ja vapautuksen saanutta tukea olisi myönnettävä vain asianomaisen jäsenvaltion maaseudun kehittämisohjelman nojalla ja sen mukaisesti. (67) Kun otetaan huomioon komission kokemus tällä alalla ja erityisesti se, että unionin valtiontukipolitiikkaa on yleensä tarkistettava tihein väliajoin, tämän asetuksen voimassaoloaikaa on aiheellista rajoittaa. Jotta jäsenvaltioilla olisi riittävästi sopeutumisaikaa, tällä asetuksella poikkeuksen saaneeseen tukeen olisi sovellettava poikkeusta vielä kuuden kuukauden ajan tämän asetuksen voimassaolon päättymispäivän jälkeen, FI 15 FI

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN: 1 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET 1 artikla Soveltamisala 1. Tätä asetusta sovelletaan seuraaviin tukimuotoihin: (a) tuki pk-yrityksille: i) jotka toimivat maataloustuotteiden alkutuotannon, jalostuksen tai kaupan pitämisen alalla, lukuun ottamatta 14, 16, 18 ja 23 artiklaa sekä 25 28 artiklaa, joita sovelletaan vain alkutuotannossa toimiviin pk-yrityksiin; ii) perussopimuksen 42 artiklan soveltamisalan ulkopuolelle jääviin, pkyritysten hyväksi toteutettaviin toimiin sikäli kuin ne kuuluvat asetuksen N:o [RD/2013] soveltamisalaan ja ovat joko maaseuturahaston osarahoittamia tai myönnetään kansallisena lisärahoituksena tällaisiin osarahoitettuihin toimenpiteisiin; (b) tuki luonnonmullistusten maatalousalalla aiheuttamien vahinkojen korjaamiseen; (c) tuki maatilalla kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämiseksi tehtäviin investointeihin; (d) metsätalousalan tuki, joka kuuluu asetuksen N:o [RD/2013] soveltamisalaan ja on joko maaseuturahaston osarahoittamaa tai myönnetään kansallisena lisärahoituksena tällaisiin osarahoitettuihin toimenpiteisiin. 2. Jos jäsenvaltiot pitävät sitä tarkoituksenmukaisena, ne voivat myöntää tukea pkyrityksille, jotka toimivat maataloustuotteiden alkutuotannon, jalostuksen ja kaupan pitämisen alalla tai metsätaloudessa, tai tukea toimintaan, joka jää perussopimuksen 42 artiklan soveltamisalan ulkopuolelle, asetusta N:o [GBER/2013] noudattaen ja siinä määrätyin edellytyksin. 3. Tätä asetusta ei sovelleta (a) metsätalousalan tukeen, jota ei osarahoiteta maaseuturahastosta eikä myönnetä kansallisena lisärahoituksena tällaisiin osarahoitettuihin toimenpiteisiin; (b) pk-yritysten tukeen sellaiseen toimintaan, joka jää perussopimuksen 42 artiklan soveltamisalan ulkopuolelle ja jota ei osarahoiteta maaseuturahastosta eikä myönnetä kansallisena lisärahoituksena tällaisiin osarahoitettuihin toimenpiteisiin; 4. Tätä asetusta ei sovelleta (a) tukijärjestelmiin, joiden suunnitellut tai toteutuneet vuotuiset julkiset menot ovat enemmän kuin [...] prosenttia suhteessa kyseisen jäsenvaltion edeltävän kalenterivuoden bruttokansantuotteeseen (BKT), ja jos kyseisen järjestelmän suunniteltu tai toteutunut vuotuinen talousarvio on enemmän kuin [...] miljoonaa euroa. FI 16 FI

Tällaisista tukijärjestelmistä on ilmoitettava perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti viimeistään kuuden kuukauden kuluttua päivästä, jolloin edellä mainitut edellytykset täyttyvät. Jos useita ominaisuuksiltaan samanlaisia tai hyvin samankaltaisia järjestelmiä otetaan käyttöön samassa jäsenvaltiossa kolmen vuoden aikana, kyseisiä järjestelmiä tarkastellaan yhdessä tätä säännöstä sovellettaessa; (b) vientiin liittyvien toimien tukeen eli tukeen, joka liittyy välittömästi vientimääriin, jakeluverkon perustamiseen ja toimintaan tai muihin vientitoimintaan liittyviin juokseviin kustannuksiin; (c) tukeen, jolla suositaan kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella. 5. [Lukuun ottamatta 30 artiklaa] tätä asetusta ei sovelleta (a) tukijärjestelmiin, joissa ei nimenomaisesti suljeta pois yksittäisen tuen maksamista yritykselle, jolle on annettu perintämääräys tuen sääntöjenvastaisuutta ja sisämarkkinoille soveltumattomuutta koskevan aiemman komission päätöksen perusteella; (b) tapauskohtaiseen tukeen sellaisen yrityksen hyväksi, jolle on annettu perintämääräys tuen sääntöjenvastaisuutta ja sisämarkkinoille soveltumattomuutta koskevan aiemman komission päätöksen perusteella. 6. Tätä asetusta ei sovelleta vaikeuksissa oleville yrityksille myönnettävään tukeen, [lukuun ottamatta seuraavia: (a) tämän asetuksen 30 artikla; (b) tämän asetuksen 25 ja 26 artikla suhteessa riskitapahtumaan suoraan liittyviin vahinkoihin sikäli kuin kyseiset yritykset olivat jo olleet mukana pelastamistai rakenneuudistusmenettelyssä. Tämän edellytyksen katsotaan täyttyvän, jos yritys on jo esimerkiksi jättänyt hakemuksen pelastamis- tai rakenneuudistustuesta. Vaikeuksissa olevan yrityksen tilanteeseen liittyviä aiempia vahinkoja ei missään tilanteessa saa kompensoida edellä mainituissa artikloissa säädetyllä tuella.] 7. Tätä asetusta ei sovelleta tukiin, jotka ovat niihin liittyvien ehtojen vuoksi tai niiden rahoitustavan vuoksi unionin oikeuden vastaisia, erityisesti (a) tukeen, jossa tuen myöntämisen ehtona on, että tuensaajalla on päätoimipaikka kyseisessä jäsenvaltiossa tai että se on pääasiallisesti sijoittautunut kyseiseen jäsenvaltioon; (b) tukeen, jossa tuen myöntämisen ehtona on, että tuensaaja käyttää kotimaassa tuotettuja tuotteita tai kotimaisia palveluja; (c) tukeen, jossa rajoitetaan tuensaajien mahdollisuutta hyödyntää tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin tuloksia toisissa jäsenvaltioissa. 2 artikla Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1. tuella toimenpiteitä, jotka täyttävät kaikki perustamissopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määrätyt perusteet; 2. yksittäisellä tuella seuraavanlaista tietylle yritykselle myönnettyä tukea: FI 17 FI

(a) tapauskohtainen tuki; ja (b) tukijärjestelmän perusteella myönnettävä tuki; 3. tapauskohtaisella tuella tukea, jota ei myönnetä tukijärjestelmän perusteella; 4. tukijärjestelmällä säädöstä, jonka perusteella yksittäisiä tukia voidaan muita täytäntöönpanotoimenpiteitä vaatimatta myöntää yrityksille, jotka määritellään säädöksessä yleisesti ja käsitteellisesti, sekä säädöstä, jonka perusteella tiettyyn hankkeeseen liittymätöntä tukea voidaan myöntää yhdelle tai useammalle yritykselle; 5. maataloustuotteella perussopimuksen liitteessä I lueteltuja tuotteita, lukuun ottamatta kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o.../2013 18 [KOM(2011) 416] liitteessä I lueteltuja kalastus- ja vesiviljelyalan tuotteita; 6. maatalouden alkutuotannolla perussopimuksen liitteessä I lueteltujen maaperän ja kotieläintuotannon tuotteiden tuotantoa toteuttamatta muita näiden tuotteiden luonnetta muuttavia toimia; 7. maataloustuotteiden jalostamisella maataloustuotteen käsittelyä niin, että käsittelyn tuloksena saatava tuote on myös maataloustuote, lukuun ottamatta maatilatoimintaa, joka on tarpeen eläin- tai kasvituotteen valmistamiseksi ensimyyntiä varten; 8. maataloustuotteiden jalostamisella muiksi kuin maataloustuotteiksi mitä tahansa maataloustuotteen käsittelyä niin, että käsittelyn tuloksena saatava tuote ei ole maataloustuote; 9. maataloustuotteiden kaupan pitämisellä tuotteen pitämistä tai esille panemista myyntiä varten, myytäväksi tarjoamista, toimittamista tai muulla tavoin markkinoille saattamista, lukuun ottamatta ensimyyntiä jälleenmyyjille tai jalostajille alkutuottajan toimesta ja tuotteen valmistamista tällaista ensimyyntiä varten; alkutuottajan suorittama tuotteen myynti loppukuluttajille katsotaan maataloustuotteen kaupan pitämiseksi, jos se tapahtuu erillisissä, kyseiseen tarkoitukseen varatuissa tiloissa; 10. maatalousalalla kaikkia maataloustuotteiden alkutuotannon, jalostuksen tai kaupan pitämisen alalla toimivia yrityksiä; 11. bruttoavustusekvivalentilla tai BAE:lla tuen diskontattua arvoa ilmaistuna prosenttiosuutena tukikelpoisten kustannusten diskontatusta arvosta, joka on laskettu tuen myöntämisajankohtana sovellettavan diskonttokoron perusteella; 12. pk-yrityksillä tai pienillä ja keskisuurilla yrityksillä mikroyrityksiä, pieniä yrityksiä ja keskisuuria yrityksiä, jotka täyttävät liitteen I mukaiset perusteet; 13. hankkeen aloittamisella joko (rakennus)töiden tai toiminnan tosiasiallista aloittamista tai ensimmäistä vakaata sitoumusta tilata laitteita tai käyttää palveluja mutta ei alustavia valmistelutöitä; 14. vaikeuksissa olevalla yrityksellä yritystä, joka täyttää seuraavat edellytykset: (a) [Jos kyse on yhtiöstä, jonka osakkaiden vastuu on rajattu 19 ja joka on menettänyt yli puolet merkitystä pääomastaan 20 kertyneiden tappioiden vuoksi. 18 19 EUVL L Tällä viitataan erityisesti yhtiömuotoihin, jotka mainitaan 25 päivänä heinäkuuta 1978 annetun neuvoston direktiivin 78/660/ETY (EYVL L 222, 14.8.1978, s. 11), sellaisena kuin se on muutettuna, 1 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa. FI 18 FI

(b) Näin on silloin kun kertyneiden tappioiden vähentäminen rahastoista (ja kaikista muista yhtiön omiin varoihin tavallisesti luettavista eristä) johtaa negatiiviseen tulokseen, joka on suurempi kuin puolet merkitystä osakepääomasta. Jos kyse on yhtiöstä, jossa ainakaan joidenkin osakkaiden vastuuta ei ole rajattu 21 ja joka on menettänyt yli puolet kirjanpidon mukaisista omista varoistaan kertyneiden tappioiden vuoksi. (c) Yritys on asetettu yleistäytäntöönpanomenettelyyn maksukyvyttömyyden vuoksi tai se täyttää kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut edellytykset yleistäytäntöönpanomenettelyyn asettamiselle velkojien pyynnöstä. (d) Yrityksen velkaantumisaste on yli 7,5. (e) Yrityksen liiketuloksen (EBIT) suhde nettorahoituskuluihin on [kahden] edellisvuoden ajan ollut alle [1,0]. (f) Vähintään yksi rekisteröity luottoluokituslaitos on antanut yritykselle luokitukseksi CCC+ ( maksukyky riippuu jatkuvista suotuisista olosuhteista ) tai alemman luokituksen 22 ]. Pk-yrityksen, jonka perustamisesta on kulunut vähemmän kuin kolme vuotta, ei katsota olevan kyseisenä aikana vaikeuksissa oleva yritys, ellei se täytä edellä (c) alakohdassa vahvistettua edellytystä;] 15. läpinäkyvällä tuella tukea, jonka bruttoavustusekvivalentti voidaan laskea etukäteen täsmällisesti tarvitsematta tehdä riskinarviointia; 16. tuki-intensiteetillä tuen määrää ilmaistuna prosentteina tukikelpoisista kustannuksista; 17. maaseudun kehittämisohjelmalla asetuksen N:o [RDR/2013] 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua maaseudun kehittämisohjelmaa; 18. luonnonmullistuksilla maanjäristyksiä, lumivyöryjä, maanvyöryjä ja tulvia, joita aiheuttaa veden tulviminen yli jokien tai järvien äyräiden; 19. luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevilla epäsuotuisilla sääoloilla sellaisia sääoloja kuin hallaa, myrskyjä ja rakeita, jäätä, rankkasadetta tai kovaa kuivuutta, jotka tuhoavat yli 30 prosenttia tietyn viljelijän keskimääräisestä vuosituotannosta (a) edeltävällä kolmivuotiskaudella tai (b) edelliseen viisivuotiskauteen perustuvan kolmen vuoden keskiarvosta laskettuna ilman korkeinta ja alinta määrää; 20. vähemmän kehittyneillä alueilla alueita, joiden asukasta kohti laskettu bruttokansantuote (BKT) on alle 75 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n keskiarvosta; 20 21 22 'Osakepääoma' sisältää tapauksen mukaan mahdolliset ylikurssit. Tällä viitataan erityisesti yhtiömuotoihin, jotka mainitaan neuvoston direktiivin 78/660/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna, 1 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa. Rekisteröidyllä luottoluokituslaitoksella' tarkoitetaan luottoluokituslaitoksista 16 päivänä syyskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1060/2009 (EUVL L 302, 17.11.2009, s. 1) mukaisesti rekisteröityä luottoluokituslaitosta. FI 19 FI

21. nuorella viljelijällä henkilöä, joka on alle 40-vuotias tukihakemuksen jättämispäivänä, jolla on riittävä ammattitaito ja pätevyys ja joka ryhtyy ensimmäistä kertaa tilanpidosta vastaavaksi maatalousyrittäjäksi; 22. aktiiviviljelijällä asetuksen (EU) N:o [DP/2013] 9 artiklassa tarkoitettua aktiiviviljelijää; 23. [ maatilalla.] 24. 'laatujärjestelmään osallistumisesta aiheutuvilla kiinteillä kustannuksilla' tuettuun laatujärjestelmään liittymisestä aiheutuvia kustannuksia ja tällaiseen järjestelmään osallistumisesta maksettavaa vuosimaksua, tarvittaessa laatujärjestelmän eritelmän noudattamiseen liittyvät valvontakustannukset mukaan luettuina; 25. syrjäisimmillä alueilla perussopimuksen 349 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuja alueita; 26. pienillä Egeanmeren saarilla Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1405/2006 kumoamisesta 13 päivänä maaliskuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 229/2013 23 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja pieniä saaria; 27. kuolleilla eläimillä eläimiä, jotka on lopetettu ja joiden osalta on tehty tai ei ole tehty lopullista diagnoosia tai jotka ovat kuolleet (myös kuolleina syntyneet ja syntymättömät eläimet) maatilalla tai missä tahansa tiloissa tai kuljetuksen aikana, mutta joita ei ole teurastettu käytettäväksi ihmisravinnoksi; 28. TSE (tarttuva spongiforminen enkefalopatia)- ja BSE (naudan spongiforminen enkefalopatia)-testien kustannuksilla tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä 22 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 24 liitteessä X olevan C luvun mukaisesti tehdyistä testeistä aiheutuvia kaikkia kustannuksia, mukaan luettuina testausvälineiden, näytteenoton sekä näytteiden kuljetuksen, testaamisen, varastoinnin ja hävittämisen kustannukset; 29. aineellisella omaisuudella maa-alueita, rakennuksia ja laitoksia, koneita ja laitteita; 30. aineettomalla omaisuudella omaisuutta, joka perustuu tekniikan siirtoon tai patenttioikeuksien, käyttölupien, taitotiedon tai patentoimattoman teknisen tietämyksen hankintaan; 31. ei-tuotannollisilla investoinneilla investointeja, jotka eivät lisää nettomääräisesti maatilan arvoa tai tuottavuutta; 32. transaktiokustannuksilla sitoumukseen liittyviä kustannuksia, jotka eivät liity suoraan sen toteuttamiseen; 33. EU:n vaatimuksilla unionin lainsäädännössä vahvistettuja pakollisia vaatimuksia, joissa vahvistetaan sen suojan taso, joka yksittäisten yritysten on saavutettava, erityisesti ympäristön, hygienian ja eläinten hyvinvoinnin osalta; vaatimuksia tai tavoitteita, jotka on vahvistettu unionin tasolla ja jotka ovat pakollisia jäsenvaltioille mutta eivät yksittäisille yrityksille, ei kuitenkaan katsota EU:n pakollisiksi vaatimuksiksi; 23 24 EUVL L 78, 20.3.2013, s. 41. EYVL L 147, 31.5.2001, s. 1. FI 20 FI