ESIPUHE A B C D E F G H I J K M N O P Q R S T U V-W Y-Ö Ei vain teologian tutkiminen vaan myös sen opiskelu ja harrastaminen on nykyään laajempaa ja monitahoisempaa kuin koskaan aikaisemmin. Jatkuvasti kasvava opiskelijain määrä ja yhä lisääntyvä kirkon työhön, hallintoon ja uudistukseen osallistuvien joukko osoittaa voimistuvaa kiinnostusta teologiaan eli siihen ajatteluun ja tutkimukseen, jolla kirkko selvittelee itseään ja omia perusteitaan. Tämä onkin luonnollista, sillä ilman teologiaa ei voida asiallisesti ymmärtää, mistä kirkossa ja sen toiminnassa on kysymys. Teologisen tekstin ymmärtämistä vaikeuttaa kuitenkin osaltaan sen terminologia eli oppisanasto, jolla on lähes 2000 vuoden Vanha Testamentti mukaan lukien 3000 vuoden perinteet. Vuosisatojen kuluessa terminologia on kasvanut, ja samalla kun käsitteet ovat saaneet lisää selkeyttä yhä uusin distinktioin, ne ovat muovautuneet eri tavoin eri
G S H T I U J V-W K Y-Ö aikoina, eri kirkoissa ja eri teologisissa suunnissa. Tämän kehityksen tulos on kaksinainen: hallitsijalleen terminologia on erinomainen ja välttämätön apuvälineistö, mutta muille se on sekä suljettu rakennelma että läpitunkematon viidakko. Tämän vähäisen teoksen tarkoituksena on tarjota lukijalle avain teologian rakennukseen eli opastaa häntä terminologian aarniometsässä. Kysymyksessä on kuitenkin vain avain, jolla ovi vasta aukeaa, ja opaste, joka viittaa lähimmälle polulle. Kirja ei ole Raamatun eikä kirkkohistorian hakuteos, eikä se pyri kootusti selvittelemään kirkon oppia eikä jumalanpalveluksen, kirkon toiminnan eikä kirkko-oikeuden kysymyksiä. Sen tarkoituksena on antaa lukijalle apua vierasperäisen sanaston ymmärtämiseksi. Kysymyksessä on ensiapu, jossa tätä terminologiaa tulkitaan niukoin selityksin ja lähinnä viitteenomaisesti. Sellaisena teos samalla viittaa ohi itsensä varsinaisiin laajempiin yleisiin ja eri disipliinien hakuteoksiin.
G S H T I U J V-W K Y-Ö Kirjanen ei mitenkään pyri olemaan tyhjentävä; se on vain valikoima, joka on keskittynyt erityisesti systetemaattisen teologian terminologiaan unohtamatta kuitenkaan toisten teologisten tieteenhaarojen keskeistä perinnäistä käsitteistöä. Tiettyjen erikoisalojen kuten esim. kirkkomusiikin ja kirkkososiologian terminologia on sivuutettu, koska näihin liittyviä hakuteoksia on erikseen olemassa, ja tilan puutteen vuoksi on jouduttu jättämään sivuun myös suuri määrä kirkkohistotoriaan sisältyvää käsitteistöä sekä uskontotieteen ja ei kristillisten uskontojen terminologiat. Antiikin uskontojen ja juutalaisuuden käsitteistöä on kuitenkin jonkin verran otettu huomioon. Koska hakuteos keskittyy systemaattiseen teologiaan, laajahko sija on annettu sekä skolastiikan että luterilaisen puhdasoppisuuden käsitteille ja distinktioille, koska ne muodostavat pysyvän referenssikehyksen termien muodostuksessa. Hakusanojen kohdalla on sulkeissa ilmoitettu vastaava tai lähtökohtana oleva alkukielen sana; useimmissa tapauksissa
G S H T I U J V-W K Y-Ö kysymyksessä ei ole varsinainen etymologia, vaan yritys selventää sanan merkitystä tai auttaa lukijaa tunnistamaan sana tavatessaan sen vieraskielisessä tekstissä. Vaikka teoksen rungon muodostavatkin vieraskieliset ja vierasperäiset termit, lukijan avuksi on mukaan otettu käänteistä hakusanastoa eli näihin termeihin viittaavia suomenkielisiä sanoja. Suomenkielinen teologinen terminologia on vielä huomattavalta osalta kiteytymätön ja vailla yhtenäisen käytännön antamaa yhteistä hyväksymistä. Monet tässä teoksessa esiintyvien termien kirjoitustavat ja suomennokset ovat uusia, mikä on pelkästään luonnollista, koska kysymyksessä on varsinaisesti ensimmäinen yritys esittää kootusti systemaattisteologista oppisanastoa omalla kielellämme. Paitsi opiskelijoille kirjasta on toivottavasti hyötyä myös pidemmälle ehtineille: se voinnee palvella ainakin vertailu- ja referenssitaustana, josta on apua oman ja paremman termin tai vastineen löytämisessä. ukijain kommentit ja lisäys- ja korjausehdotukset ovat tervetulleita mahdollisiin uusiin painoksiin.
G S H T I U J V-W K Y-Ö Kuten asiantunteva lukija helposti huomannee, teosta valmistettaessa on turvauduttu lukuisiin ulkomaisiin hakuteoksiin, joita on mainittu lopussa olevassa luettelossa. Suomalaisen sana-asun kohdalla on saatu apua Annukka Aikion Uudesta sivistyssanakirjasta (1969) ja Nykysuomen laitoksen toimittamasta Nykysuomen sivistyssanakirjasta (1973), joita ei kuitenkaan ole voitu aina seurata (TA 1969, 178 182; 1974, 143 146). lhanteellista olisi luonnollisesti ollut, jos tällainen hakuteos olisi voitu laatia eri teologisten tieteenhaarojen edustajien yhteistyönä. Nykyisenä kiireiden aikana joudutaan kuitenkin tyytymään jälkikäteen tapahtuvaan arvosteluun ja korjailuun. Kirja on valmistunut ensi sijassa opiskelijain toivomuksesta, mutta syynä on ollut myös kirjoittajan oma tarve. Vastaaviin apukirjoihin olen joutunut turvautumaan melkein joka päivä opintojeni alusta alkaen. Teoksen ensimmäisenä yritelmänä oli tavallaan se 54 sivun käsikirjoitusnippu, joka syntyi silloisen teologian ylioppilaan työnä syyslukukaudella 1945. Vaik-
ka nyt ilmestyvän kirjan voidaankin siten sanoa olleen kauan valmisteilla, se ei vielä ole läheskään tyydyttävä: monet termit puuttuvat ja lukuisat selitykset ovat liian lyhyet. Jos ja kun joku toinen tekee tältä alalta uuden ja paremman kirjan, tulen Deo volente kuulumaan sen ensimmäisiin ostajiin. Jokioisissa pyhän Tuomas Akvinolaisen päivänä 1975 E F G H I J K Q R S T U V-W Y-Ö Seppo A. Teinonen
TOISEN PAINOKSEN ESIPUHE A B C D E F G H I J K M N O P Q R S T U V-W Y-Ö Professori Seppo A. Teinosen ensimmäisen painoksen esipuheessa esittämä toivomus uuden suomenkielisen teologisen hakusanakirjan julkaisemisesta ei toistaiseksi ole toteutunut. Kun myös tämä kirjan ensimmäinen painos on jo vuosia sitten loppuunmyyty, ei teologian opiskelijoille ja harrastajille ole ollut tarjolla suomenkielistä apuneuvoa, jonka avulla omaksua keskeisten teologisten oppisanojen merkitykset. Nyt uudelleen julkaistava Teologian sanakirja pyrkii poistamaan tämän esteen teologisten opintojen tieltä. Teoksen täydentäminen olisi ollut erityisen tarpeellista, mutta koska vuosia kestävä toimitustyö olisi pitänyt kirjan lukevan yleisön ulottumattomissa, on katsottu parhaimmaksi menettelytavaksi julkaista kirja sen entisessä laajuudessa. Havaitut painovirheet on kuitenkin korjattu ja typografista asua yhtenäistetty. uettelo tehdyistä korjauksista on luettavissa Teologi-
an sanakirjan verkkoversiosta, joka on käytettävissä Helsingin yliopiston systemaattisen teologian laitoksen kotisivulta (http://www.helsinki.fi). Tämän kirjan ilmestymisestä lankeaa erityinen kiitos Marja Grönlundille, joka kärsivällisesti työskenteli saadakseen kirjan sivut muuttumaan nykypainotekniikan vaatimaan sähköiseen muotoon. Helsingissä apostoli Paavalin päivänä 1999 Olli Hallamaa G H I J K S T U V-W Y-Ö