Mitä vesiviisas kiertotalous on ja mihin sillä pyritään?

Samankaltaiset tiedostot
Veden käytön ja vesistökuormituksen nykytila

Jani Salminen, Pekka Veiste, Jari Koskiaho. ympäristökeskus. Kuva: Riku Lumiaro

Ekologinen verouudistus

Kemikaalit kiertotaloudessa - miten eteenpäin lähtöruudusta? Jani Salminen Kulutuksen ja tuotannon keskus SYKE

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Vesivarojen arvo Suomessa

Katsaus kiertotalouden mahdollisiin taloudellisiin ohjauskeinoihin

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa, Suomen ympäristökeskus ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

KOHTI VESIVIISASTA KIERTOTALOUTTA hankkeen vuorovaikutus. Tanja Suni, FES Sarianne Tikkanen, SYKE

Bio- ja kiertotalouden yritysalueen esittely

Toimialakohtaisten vähähiilitiekarttojen valmistelu - katsaus budjettiriiheen Teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Haitallisten aineiden riskien. tunnistaminen, arviointi ja hallinta. materiaalien kierrättämisessä. - tarpeita ja mahdollisuuksia

Kiertotalouteen liittyvä lainsäädäntö. Kati Suomalainen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes SIRKKU-työpaja

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle. Kari Herlevi, johtava asiantuntija, Sitra

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Bio- ja kiertotalous Pirkanmaan ELYkeskuksessa Elinvoimaa ilmastotyöstä seminaari, Tampere

Ruokaketjun kiertotalous - vaikutus maatiloihin. KTT, HM Ville Tuomi

Tekstiilejä koskeva toimintaympäristö ja lainsäädäntö. Satumaija Mäki Suomen Tekstiili & Muoti ry

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Kiertotalous mitä se on? Mahdollisuuksia, oppeja ja haasteita

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

KMO arviointi, Metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt työryhmä 3: raportti

Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen

Kiertotalouden indikaattorit ja aluemallinnus Tiina Karppinen & Aino Ukkonen SYKE, CIRCWASTE Kiertotalouden kirittäjät

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Rita Uotila sijoittajasuhdejohtaja

Kestävän proteiinijärjestelmän tulevaisuus. Ari Paloviita, Jyväskylän yliopisto Tulevaisuuden proteiinijärjestelmä -työpaja, Jyväskylä 10.4.

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Globaali kestävän kehityksen agenda ja vesitavoitteet Annika Lindblom pääsihteeri, kv. asiain neuvos, ympäristöministeriö

Haitta-aineet vesiensuojelussa ja ravinteiden kierrätyksessä. Ari Kangas Ympäristöministeriö Viestintä- ja verkostoitumisseminaari RaKihankkeille

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely

Kestävä ja turvallinen kiertotalous - SIRKKU

Kiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch

Itämeri pähkinänkuoressa

Kuntien rooli ravinteiden kierrätyksessä hyötyjä kaikille. Sanna Tikander erikoisasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus RANKU 3 -hanke

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE

Älykäs ja ekologinen

Kiertotalouden mahdollisia taloudellisia ohjauskeinoja

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa

Kiertotaloustoimet erilaisissa arvoketjuissa I Ilkka Hippinen, Motiva Oy

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Purkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema. Kouvola Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT

Hämeen järviltä Satakunnan suistoon Kokemäenjoen vesistöalueen vesivisio 2050

Naavatar yhteistyössä

Sustainable intensification in agriculture

Tulevaisuus tulee kylään: metsällisiä kiertotalousajatuksia. Eeva Hellström Lapin metsätalouspäivät

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

Paikkatietojen hyödyntäminen SYKEssä

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Ympäristöohjelma kaudelle:

Miten ravinteiden kierrosta saa liiketoimintaa?

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Pirkanmaan Bioenergiapäivä Kohti muutosta Pirkanmaalla. ECO3 Pirkanmaan bioja kiertotalouden näyteikkunana. Sakari Ermala Verte Oy

Ruokapoliittinen selonteko. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Hanna Mattila, Sitra

VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Kiertotalouden merkittävimmät materiaalivirrat Pohjois- Karjalassa (TRANSCIRC)

Kiertotalous on tulevaisuutta - mitä se tarkoittaa laboratorioille? Tero Eklin, laboratorionjohtaja SYKE Finntesting ry syysseminaari,

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen Keskustelutilaisuus Ylitarkastaja Sirje Stén

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Vesijalanjälki ja vedenkulutus

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Jätevedenkäsittelyn hiilijalanjälki pienemmäksi ravinteita kierrättämällä - Case Hiedanranta

Kiertotalous liiketoimintana mahdollisuuksia ja haasteita

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Ravinteiden kierrätys on osa kiertotaloutta. Ravinteiden kierrätyksen ideapäivä Turku Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

ENERGIA-ALAN KIERTOTALOUS NYKYTILAKARTOITUS Elokuu Energia-alan kiertotalous 2019

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi

Ravinteiden kierrätys Suomessa

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi

Hiilineutraali kiertotalous

Kohti biotaloutta - mitä, miten ja miksi? Eeva Hellström

Elinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä

Elinkaariajattelu ja kiertotalous

Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin

Transkriptio:

Mitä vesiviisas kiertotalous on ja mihin sillä pyritään? Vesiviisautta kiertotalouteen Kohti vesiviisasta kiertotaloutta hankeen loppuseminaari 14.2.2017 Jani Salminen, Jari Koskiaho, Sarianne Tikkanen Suomen ympäristökeskus Kuva: Riku Lumiaro

Tarve Kestävä talousjärjestelmä Makean veden riittävyys, vesien kuormittuminen Kansainvälisen kaupan voimistuminen Konsepti Vesiviisaan kiertotalouden määrittely Veden ja kiertotalouden kytkennät Kiertotalouden vesiin kohdistuvat hyödyt & riskit Nykytilanne Vedenkulutus toimialoittain Kuormitustiedot toimialoittain Tuontituotteiden vedenkulutus Tulevaisuus Vesiviisaan kiertotalouden ratkaisuja toimialoittain Kuluttajan vesiviisaat valinnat Miksi? Mitä? Missä? Minne? Suunta tulevaan Edellytyksiä ja esteitä Ohjauskeinoja ja politiikkasuosituksia Mittareita Miten?

Miksi? Mihin vesiviisasta kiertotaloutta tarvitaan? Tarve uudistaa vallitsevaa talousjärjestelmää Luonnonvarojen kulutusta ja päästöjä vähennettävä Tuotannon ja kulutuksen rakenteet, jotka nojaavat mahdollisimman pitkälti jo käyttöön otettujen luonnonvarojen hyödyntämiseen Maailman talousfoorumin globaalien riskien raportit: Puhtaan makean veden riittävyys jatkuvasti top-3 riskien joukossa Veden määrällinen riittävyys (vesiniukkuus) Veden laadullinen heikkeneminen (rehevöityminen, haitalliset aineet ym.) Muut riskit: ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden hupeneminen 3

Mitä? Mitä vesiviisas kiertotalous tarkoittaa? Talousjärjestelmää, jossa Vettä ei ylikuluteta - käyttömäärät ei ylitä vesivarojen uudistumismäärä Kaupan kansainvälistyminen Tuontituotteet, vesivarojen epätasainen maantieteellinen jakautuminen Vettä ei hukata Vesiin käytön aikana vapautuneet aineet ja energia otetaan talteen uudelleenkäyttöä varten Jätevedettömyys jätevesien hyödyntäminen raaka-aineena Periaatteellisia ideaalitavoitteita Kiertotalouden ratkaisut eivät tuota uusia vesiin kohdistuvia haittoja hyötyjen ja riskien punnitseminen 4

Mitä? Miten? Mitä vesiviisas kiertotalous ja sen edelläkävijyys tarkoittaa Suomen kannalta? Runsaiden vesivarojen hyödyntämistä vesi-intensiivisillä toimialoilla veden hukka minimoiden ja aineiden ja energian talteenottoon keskittyen Elintarviketuotanto Erityisesti sadevedellä pyörivä maatalous Metsäteollisuus Kemian- ja metalliteollisuus Energiantuotanto Vesipihien ratkaisujen käyttöönottoa eri toimialoilla Kotimarkkinareferenssit (Vientikelpoisen) osaamisen kehittäminen T&K-panostukset Eilisen vaatimus on tämän päivän ylpeyden aihe Vedenkulutuksen ja vesiin kohdistuvan kuormituksen vähentämistä sekä kuluttaja- että tuottajalähtöisesti Rohkeutta tehdä ja tuottaa vesiviisasta kiertotaloutta tukevia päätöksiä ja sääntelyä ml. taloudelliset ohjauskeinot 5

Missä? Vedenkäytön ja vesistökuormituksen nykytila Lähtökohta: Veden käyttöön ja kuormitukseen liittyvä kvantitatiivinen tietopohja epätarkka ja puutteellinen - selvästi jäljessä kasvihuonekaasu/energiatietoihin verrattuna Toimenpiteet: Kansantalouden vedenkäytön tietojen kerääminen Perusta toimenpiteiden kohdentamiselle, skenaarioille ja ohjauskeinojen arvioinnille Vedenkäyttötiedot pohjana kuormitustietojen arvioinnille Olemassa olevat vesistökuormituksen tiedot vajavaiset ja karkealla tasolla Lopputuotteet: Kattavan vesitilipidon tuottaminen Suomen kansantaloudelle tarkalla jaotuksella Ravinnekuormituksen tietojen tarkempi allokointi eri toimialoille Suomen kansantalouden tuotannon ja kulutuksen vedenkäyttö ympäristölaajennetussa panos-tuotos mallinnus (ENVIMAT) 6

Minne? Vesiviisaan kiertotalouden esimerkkejä Perunaproteiinin talteenotto prosessivedestä Finnamyl Oy:n perunatärkkelystehtaalla: nelinkertaiset hyödyt: arvokas tuote, pienempi vedenottomäärä, vähäisempi jätevesien puhdistamistarve, ravinnekonsentraatti pelloille kasvukauden aluksi Apetit Ruoka Oy, Järkisärki ym. Hoitokalastuksen roskakalasta ihmisravinnoksi. Kiertovesilaitoksissa Itämeri-rehulla kasvatettu kala. Kakolan jätevedenpuhdistamo tuottaa 10 % Turun kaupungin kaukolämmöstä ja 90 % kaukokylmästä. Lahti Aqua Palvelut: järjestelmällisellä työllä talousveden hukka noin 20 % => noin 5 %. Nokian Veden uusi jätevedenpuhdistamo Eco3- kiertotalousalueen ytimessä 7