Muuttuva Murausasetus ja muuta ajankohtaista 2.5.2017 Juha Laurila
Vna 800/2010 Valtioneuvoston asetuskivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta
300 metrin sääntö 3 Toiminnan sijoittuminen... Kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on lisäksi sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. Kivenmurskaamo voidaan sijoittaa alle 300 metrin päähän häiriöille alttiista kohteesta ainoastaan, jos toiminnanharjoittaja voi sijoittamalla toiminta rakennukseen tai muita teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti ja ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että toiminta häiriöille alttiissa kohteessa ei ylitä 7 :ssä tarkoitettuja melutason arvoja. Lisäksi toiminnasta ei saa aiheutua sellaista ilmanlaadun heikkenemistä, joka vaarantaa 5 :ssä tarkoitetun ilmanlaadusta annetun valtioneuvoston asetuksen noudattamisen.
Siirtymäsäännös 14 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset Tämä asetus tulee voimaan 16 päivänä syyskuuta 2010.... Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, tätä asetusta sovelletaan sanotussa momentissa tarkoitettuihin toimintoihin kuitenkin viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2018.
Siirtymäsäännös 300 metrin sääntö Vaikka MURAUS-asetus tuli voimaan vuonna 2010, siirtymäsäännös on mahdollistanut edelleen louhinnan alle 300 metrin etäisyydellä. Siirtymäsäännöksen mukaan 300 metrin suojaetäisyyttä sovelletaan kaikkiin toimintoihin viimeistään 1.1.2018.
Mikä muuttuu? 3 Toiminnan sijoittuminen Kivenlouhimo voidaan sijoittaa alle 300 metrin päähän häiriöille alttiista kohteesta ainoastaan, jos louhittavan kiviaineksen pääasiallinen käyttötarkoitus on sisustus, monumenttien valmistus tai rakentaminen siten, että kiviaines käytetään muuten kuin murskeena, sepelinä tai sorana ja toiminnanharjoittaja voi teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti ja ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että toiminta häiriöille alttiissa kohteessa ei ylitä 7 :ssä tarkoitettuja melutason arvoja. Lisäksi toiminnasta ei saa aiheutua sellaista ilmanlaadun heikkenemistä, joka vaarantaa 5 :ssä tarkoitetun ilmanlaadusta annetun valtioneuvoston asetuksen noudattamisen.
Muuta lainsäädännössä
Lainsäädäntö MARA/MASA - EoW YLP 31.12.2017 mennessä ehdotus HE:ksi HE annetaan kevätistuntokaudella 2018 Ilmoitusmenettely HE vuoden 2017 aikana
MARA
MASA Pilaantumaton maa-ainesjäte C < kynnysarvo tai tausta, mutta jätettä muilla arviointiperusteilla (JL 5 ) Pilaantumattomuus osoitettava alueen toimintahistorian mukaan Kynnysarvot (ja ohjearvot) tarkoitus päivittää -> samat muutokset MASAan Haitallisia aineita sisältävä maa-aines C > kynnysarvo tai tausta Asetuksen pitoisuusraja-arvot ylärajana Rakennusjätettä sisältävä maa-aines < 10 % mineraalista ja < 1 % muuta jätettä Stabiloitu maa-ainesjäte ja sedimentti Jäteperäisillä sideaineilla (esim. tuhkat) in situ tai ex situ Käytetty hiekoitushiekka ja raidesepeli 2.5.2017
EoW - tausta Hallituksen vuoden 2016 toimintasuunnitelman mukaan: Selvitetään kansallisten ei enää jätettä (EoW) säädösten tarvetta ja vaikuttavuutta sekä käyttöä ja tuloksia eräissä EU-maissa. Valmistellaan selvitysten perusteella kansalliset ei enää jätettä säädökset valituista jätejakeista tärkeysjärjestyksessä tai muut sujuvoittamistoimenpiteet. Mahdolliset asetukset 12/2018.
EoW - Hankkeen kysymyksen asettelu A. Tarvitaanko Suomessa kansallisia EoWsäädöksiä? Keventyisikö materiaaliin tai siitä, valmistettavaan tuotteeseen tai tuotantoprosessiin kohdistuva sääntelytaakka oleellisesti EoW-statuksen seurauksena? Miksi ja millä edellytyksin taakka keventyisi? Millä mittareilla EoW-sääntelyn kannattavuutta tulisi arvioida? Miten EoW suhtautuu sääntelyn keventämiskeinona jätedirektiivin mukaiseen mahdollisuuteen, jossa lupamenettely korvataan ilmoitusmenettelyllä ja yleisillä normeilla? Mitä muita vaikutuksia EoW-sääntelyllä voisi olla?
EoW - Hankkeen kysymyksen asettelu B. Jos EoW-sääntelyä tarvitaan, minkälaista se voisi olla? Mihin tai minkä tyyppisiin jätejakeisiin sääntely tulisi kohdentaa? Mistä asioista EoW-säädöksissä tulisi säätää (ja mistä ei)? Minkälaisia rakenteellisia ja säädösteknisiä vaihtoehtoja EoW-sääntelyn toteuttamiseksi on?
YLP 26.4.2017 Juha Laurila
ILMOITUSMENENETTELY 26.4.2017 Juha Laurila
Maa-ainestenottoluvat ja kiviainesvarannot
Vuosittaisten ilmoitustietojen tallentuminen NOTTOon Suositeltava tapa Luvan haltija täyttää MAL 23a :n mukaisen sähköisen ilmoituksen maa-aineksen otosta anon.ahtp.fi palvelussa Edelleen käytössä oleva tapa Luvan haltija täyttää paperisen version MAL 23a lomakkeesta ja lähettää sen postitse KEHA-keskukseen KEHA-keskuksen henkilö täyttää MAL 23a :n mukaisen ilmoituksen maa-aineksen otosta anon.ahtp.fi palvelussa Molemmissa tapauksissa tiedot tallentuvat NOTTOon lomakkeen lähettämisen jälkeen (keskimäärin 30 sekunnin viiveellä)
Aktiiviset ottoalueet (ilmoitusten mukaan)
Aktiiviset ottoalueet (ilmoitusten mukaan)
Maa-ainestenottoluvat ja kiviainesvarannotkarttapalvelu Internetissä Yksinkertainen katselusovellus, jossa keskeisinä aineistoina maaainestenottoluvat (ympäristöhallinnon aineisto) ja kiviainesvarannot (GTK:n aineisto) Palvelu on rakennettu ESRIn ArcGIS Online-alustalle Korvaa aikaisemman kiviainesten tilinpitojärjestelmän (KITTI) Karttapalvelussa on lisäksi rajapintoina mm. pohjavesialueet, arvokkaat geologiset muodostumat ja suojelualueet Tavoitteena on, että maa-ainestenottolupien rajapintapalvelu päivittyy jatkossa viikoittain Karttapalvelu löytyy osoitteesta http://arcg.is/1hqdvw7 Ladattavissa Rest-rajapintapalveluna http://paikkatieto.ymparisto.fi/arcgis/rest/services/mo tto/maaainestenottoluvat/mapserver