To 5.3.2015 klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Paljon onnea Sibeliustalo 15 vuotta! Okko Kamu, kapellimestari Tuomas Ylinen, sello Jean Sibelius: Dryadi op. 45 nro 1 Sergei Prokofjev: Sinfonia concertante e-molli op. 125 sellolle ja orkesterille Andante Allegro giusto Andante con moto väliaika 20 min. Jean Sibelius: Sinfonia nro 1 e-molli op. 39 Andante, ma non troppo Allegro energico Andante (ma non troppo lento) Scherzo. Allegro Finale (Quasi una Fantasia). Andante Allegro molto Konsertti päättyy n. klo 21. Esitysmerkinnät: Allegro = Nopeasti Allegro giusto = Nopeasti, täsmällisesti Andante = Kohtalaisesti Andante (ma non troppo lento) = Kohtalaisesti (mutta ei liian hitaasti) Andante con moto = Käyden, liikkuvasti Andante, ma non troppo Allegro energico = Kohtalaisesti, mutta ei liian Nopeasti, energisesti Finale (Quasi una Fantasia). Andante Allegro molto = Finaali (niin kuin Fantasia). Kohtalaisesti Hyvin nopeasti Scherzo. Allegro = Leikkisästi. Nopeasti Konsertti nähtävillä ilmaiseksi internetissä osoitteessa www.classiclive.com 11.3.2015 alkaen.
Jean Sibelius: Dryadi Dryadi on yksi Jean Sibeliuksen (1865 1957) lyhyimmistä sinfonisista runoista. Se on kiehtova tutkielma orkesteriväreistä ja -tekstuureista, ja valmistui 5.2.1910, samanaikaisesti kun Sibelius sävelsi neljättä sinfoniaansa, ja kantaesitettiin Kristianiassa (Oslo) 8. lokakuuta samana vuonna. Suuri osa sen temaattisesta materiaalista on salaperäistä ja aforistista ja kielii teoksen läheisyydestä neljänteen sinfoniaan. Päinvastoin kuin sinfonia se tosin käy läpi jatkuvia tunnelman- ja sykkeenmuutoksia, liikkuen äkillisesti hellien, tunnelmallisten kuiskausten ja villien, tanssillisten motiivien välillä. Sibeliuksen elämäkertakirjoittaja Erik Tawaststjerna painotti Dryadin impressionistisia elementtejä ja vertasi sitä Debussyn musiikkiin, erityisesti orkesteriteokseen Faunin iltapäivä. Andrew Barnett Sergei Prokofjev: Sinfonia concertante Sergei Prokofjev (1891 1953) pääsi jo kolmentoista ikäisenä Pietarin maineikkaaseen konservatorioon, jossa opiskeli lähinnä piano- ja sävellysluokilla. Neljä vuotta myöhemmin Prokofjev soitti ensimmäisen kerran julkisesti omia sävellyksiään, ja vuonna 1912 oli vuorossa ensimmäisen pianokonserton kantaesitys. Konsertoista muodostui sittemmin tärkeä osa Prokofjevin sävellystuotantoa: viiden pianokonserton lisäksi valmistui kaksi viulukonserttoa sekä sellokonsertto. Vuonna 1918 Prokofjev siirtyi Pietarista Yhdysvaltoihin, ja työskenteli sittemmin toistakymmentä vuotta Pariisissa. Ennen paluutaan takaisin Neuvostoliittoon hän oli jo ehtinyt luonnostella sellokonserttoa. Työ konserton parissa keskeytyi kuitenkin moneen otteeseen muiden kiireiden vuoksi, ja se valmistui vasta vuonna 1938, oltuaan työn alla nelisen vuotta. Konserton kantaesitys Neuvostoliittolaisen musiikin festivaaleilla Moskovassa saman vuoden lopulla sai varsin viileän vastaanoton sävellystä pidettiin epäonnistuneena ja pelkän rutiinin varassa syntyneenä. Prokofjev halusi unohtaa teoksen saman tien, mutta vuosia myöhemmin asia koki yllättävän käänteen: säveltäjä kuuli pian sotien jälkeen konserton Mstislav Rostropovitšin esittämänä. Parikymppisen suvereenin virtuoosin käsissä musiikki vaikutti kuin uudestisyntyneeltä, ja Prokofjev päätti päivittää konserton vakionumeroksi Rostropovitšin käyttöön. Horjuvasta terveydestä kärsinyt säveltäjä ryhtyi töihin vuonna 1950 yhteistyössä nuoren muusikon kanssa. Kaksi vuotta myöhemmin sai kantaesityksensä sävellys, joka jossain määrin muistutti sellokonserttoa, mutta oli silti aivan uusi teos. Temaattinen materiaali oli selkiytynyt ja kokonaismuoto tiivistynyt. Prokofjev oli alun perin ajatellut nimittää uudistetun konserton toiseksi sellokonsertokseen, mutta pian kuitenkin vakiintui käyttöön nimi Sinfonia concertante, konsertoiva sinfonia. Ensiesityksestään lähtien tämä suurta virtuositeettia vaativa teos kuului Rostropovitšin kantaohjelmistoon vuosikymmenien ajan. Sinfonia concertante jäi Prokofjevin viimeiseksi konsertoksi ja kuuluu ylipäätäänkin aivan hänen viimeisten sävellysten joukkoon. Kolmiosainen teos poikkeaa kokonaisrakenteeltaan normaalista konserttomuodosta jo ensimmäinen osa on lyyrisempi ja epädramaattisempi kuin konserttomuodossa yleensä. Virtuoosisuus korostuu laajassa toisessa osassa, ja finaalissa on käytetty muunnelmamuotoa. Jos teoksen muoto vaikuttaakin paikoin vaikeasti hahmotettavalta, korvaa sen musiikin vuolas melodisuus, luontainen laulavuus, mielikuvitus ja huumori. Monet yllättävät ja rohkeat käänteet ovat myös Prokofjevin musiikin tavaramerkki. Hannu Kivilä
Jean Sibelius: Sinfonia nro 1 Alkuvuoteen 1899 mennessä Jean Sibelius oli jo tunnettu. Nuoruusvuosiensa aikana hän oli kirjoittanut suuren määrän kamarimusiikkia joka parhaimmillaan on sekä hienostunutta että riemukasta ja vuonna 1892 hän oli murtanut suomalaisen orkesterimusiikin muotin Kullervolla, joka on valtava, viisiosainen teos perustuen kalevalaiseen tarinaan. Tehtyään vaikuttavan läpimurtonsa tällä teoksella, hän lujitti asemaansa 1890-luvulla säveltäen niin kulttuurisesti kuin poliittisestikin herkkään kohtaan osuvia teoksia (Suomi oli tuohon aikaan Venäjän valtakunnan autonominen suurruhtinaskunta, mutta enenevässä määrin vihainen venäläisten yrityksistä rajoittaa sen itsemääräämisoikeutta). Ja muutaman kuukauden kuluttua hän sävelsi yhden niistä teoksista, joka tekisi hänen nimestään kaikkien tunteman ympäri maailman: Finlandia. Sosiaalisissa ja älykköpiireissä hänestä oli tullut suosittu hahmo, vaikkakin hänen ylellinen elämäntapansa aiheutti kroonisen rahapulan. Hän oli jo kolmen tyttären isä tuloksena avioliitostaan Aino Järnefeltin kanssa. Järnefeltin kuuluisa perhe oli tunnettu suopeudestaan suomalaisten kansallisuusaatetta kohtaan. Ohjelmallisuudestaan huolimatta Kullervo on sinfoniset mitat ja pyrkimykset omaava teos, mutta Sibelius karttoi kuitenkin kutsumasta sitä sinfoniaksi. Hänen ensimmäinen numeroitu, vuonna 1898 99 sävelletty sinfoniansa oli hänen ensimmäinen suuri orkesteriteoksensa ilman ohjelmallista otsikkoa, vaikka se ainakin osittain sai alkunsa suunnitteilla olleesta ohjelmakappaleesta, jonka työnimenä oli Musikalisk Dialog (Musikaalinen Dialogi). On kuitenkin syytä painottaa, että lopputuote muiden sinfonioiden tavoin ei ole ohjelmallinen, eikä sillä myöskään ole poliittisia tarkoitusperiä. Teos on klassisen perinteen mukaisesti neliosainen, ja se on soitinnettu täydelle sinfoniaorkesterille sisältäen tuuban ja harpun. Tiivistetyssä sonaattimuodossa oleva ensimmäinen osa alkaa hitaalla klarinettijohdannolla, joka esittelee koko osan keskeiset musiikilliset aiheet. Musiikki on tulvillaan nuorta elinvoimaa yhdistettynä vakuuttavuuteen ja tekniseen varmuuteen, jotka Sibelius oli saavuttanut reilun kolmenkymmenen ikäänsä mennessä. Toinen osa alkaa vaatimattomalla, laulullisella teemalla, jossa on erityistä kauneutta. Osa on eräänlainen rondo, vaikka kuulijaan tekevätkin enemmän vaikutuksen sen laaja tunnekirjo ja tyylillinen koheesio kuin siinä käytössä olleet muotorakenteet. Scherzon rytminen pulssi tuo selvästi esiin Sibeliuksen rakkauden Bruckneriin, ja tähän Sibelius lisää eloisia puupuhallin- ja jousilinjoja, jotka punoutuvat yhteen pyörremyrskyn nopeudella. Trio on luonteeltaan pastoraali, ja osa päättyy scherzo-jakson lyhennetyllä repriisillä. Finaalin alussa koko teoksen avannut klarinettiteema tulee uudelleen, nyt painokkaana jousilla. Pääosa finaalista on kuitenkin armottoman tarmokkaan, nopeasti liikkuvan ja täynnä dramaattisia purkauksia olevan musiikin ja vaatimattomien lähtökohtien cantabilesta suurelliseksi, intohimoiseksi melodiaksi kasvavan musiikin vuorottelua. Ensimmäisen sinfonian sanotaan usein olevan Sibeliuksen sinfonioista tšaikovskimaisin, mikä heijastelee epäilemättä tiheyttä, jolla venäläisiä teoksia esitettiin 1890-luvun Helsingissä. Toisin kuin Tšaikovski, Sibelius kuitenkin vastustaa kiusauksen lopettaa sinfoniansa voitonriemuun: se säilyy määrätietoisesti mollissa ja häviää kahdella vaatimattomalla pizzicato-soinnulla. Säveltäjä puhuu yleisinhimillistä ja kuitenkin samalla omaa kieltään. Näin kirjoitti arvostelija Richard Faltin helsinkiläisessä Nya Pressen -sanomalehdessä kuultuaan Sibeliuksen ensimmäisen sinfonian kantaesityksen 26.4.1899 säveltäjän itsensä johtamana. Hänen tuolloin kuulemansa sinfonia erosi kuitenkin monin tavoin nykyään esitetystä versiosta. Toivoen esitystä Helsinkiin keväälle 1900, Sibelius korjasi sinfoniaansa tuon vuoden ensimmäisten kuukausien aikana ( En ainakaan jätä se luotani ennenkuin olen siihen tyytyväinen, kirjoitti hän Ainolle). Kun Helsingin Filharmonisen Seuran orkesteri
lähti suurelle Euroopan-kiertueelle, tuli Sibeliuksen ensimmäisen sinfonian korjatusta versiosta siten ohjelmien keskeisin teos. Ensimmäinen sinfonia osoittautui käänteentekeväksi teokseksi Sibeliuksen uralla. Hylkäämättä sinfonista runoa ohjelmallisemman luonteen omaavan musiikin ilmaisukeinona, hän otti tässä lopullisen askeleen pois häntä 1890-luvulla niin paljon hallinneesta wagneriaanisesta maailmasta ja antoi luottamusäänensä aina wieniläisklassismiin ulottuvan sinfonisen perinteen mukaiselle absoluuttiselle musiikille. Andrew Barnett
Okko Kamu Sinfonia Lahden ylikapellimestarina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana syksyllä 2011 aloittaneen Okko Kamun ammattiura muusikkona lähti liikkeelle Suhonen-kvartetin ensiviulistina ja viulistina Helsingin kaupunginorkesterissa. Työnsä kapellimestarina Kamu aloitti Kansallisoopperassa, jossa hän oli jo toiminut konserttimestarina. Vuonna 1969 Kamu aloitti vierailevana kapellimestarina Ruotsin kuninkaallisessa oopperassa, ja samana vuonna hän voitti ensimmäisen palkinnon kansainvälisessä Herbert von Karajan -kapellimestarikilpailussa Berliinissä, mikä toimi alkusysäyksenä hänen kansainväliselle uralleen. Monipuolisena muusikkona tunnettu Kamu on johtanut lähes kaikkia maailman merkittävimpiä orkestereita. Hän on toiminut Radion sinfoniaorkesterin, Oslon filharmonikkojen, Suomen Kansallisoopperan, Stockholm Sinfoniettan, Helsingborgin sinfoniaorkesterin ja Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestarina sekä Birminghamin sinfoniaorkesterin, Lausannen kamariorkesterin, Singaporen sinfoniaorkesterin ja Kööpenhaminan filharmonikkojen päävierailijana. Oopperakapellimestarina Kamu on esiintynyt mm. Metropolitanissa New Yorkissa, Covent Gardenissa Lontoossa ja Bolšoi-teatterissa Moskovassa. Vuodesta 2006 lähtien Kamu on toiminut Musiikkia! Ruovesi -kamarimusiikkifestivaalin taiteellisena johtajana ja esiintynyt viulistina eri kokoonpanoissa. Okko Kamun kansainvälisen levytysuran aloitti Sibeliuksen sinfonioiden kiitetty kokonaislevytys Deutsche Grammophon -levymerkille yhdessä Herbert von Karajanin kanssa. Tämän jälkeen hän on tehnyt yli 100 levytystä mm. Deutsche Grammophon-, BIS-, Ondine- ja Naxos-levymerkeille. Yksi hänen viimeisimmistä levytyksistään on Sinfonia Lahden kanssa tehty Sibelius-levy (BIS) sisältäen mm. Tapiolan, ja tämä levy toi Kamulle hänen toisen Diapason d Or de l Année -palkintonsa. Lähivuosina Kamu levyttää Sinfonia Lahden kanssa myös kaikki Sibeliuksen sinfoniat BIS-levymerkille. Ruotsin kuninkaallinen musiikkiakatemia valitsi Okko Kamun jäsenekseen vuonna 1994. Vuonna 2010 Kamu vastaanotti Suomen Kulttuurirahaston palkinnon, ja vuonna 2011 hänelle myönnettiin professorin arvonimi.
Tuomas Ylinen Tuomas Ylinen (s. 1982) aloitti sellonsoiton opiskelun Csaba Szilvayn johdolla Itä-Helsingin musiikkiopistossa. Vuosina 1995 2001 hän opiskeli Hannu Kiiskin johdolla Sibelius- Akatemian nuorisokoulutuksessa ja jatkoi solistisella osastolla Marko Ylösen luokalla. Keväästä 2004 hän on opiskellut prof. Young-Chang Choon johdolla Folkwang Hochschulessa Essenissä. Hän on osallistunut Truls Mörkin, Gary Hoffmanin, Steven Isserlisin ja Frans Helmerssonin mestarikursseille. Ylinen valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta vuonna 2011. Ylinen voitti Turun sellokilpailun 2002 ja sai erikoispalkinnon parhaasta Magnus Lindbergin tilausteoksen esityksestä. Vuonna 2004 Ylinen voitti neljännen palkinnon Pablo Casals-sellokilpailssa Kronbergissa. Ylinen on konsertoinut sekä solistina, että kamarimuusikkona Suomen lisäksi mm. Englannissa, Ranskassa, Saksassa, Ruotsissa, Etelä-Koreassa ja Arabiemiraateissa. Hän on esiintynyt mm. Frankfurtin radion sinfoniaorkesterin, useiden suomalaisten kaupunginorkesterien ja RSO:n solistina kapellimestareinaan mm. Jorma Panula, Mikko Franck, Okko Kamu, John Storgårds, Hannu Lintu, Susanna Mälkki, Atso Almila, Esa Heikkilä ja Jan Söderblom johdolla. Kamarimuusikkona Ylinen on esiintynyt mm. Kuhmon, Naantalin, Turun ja Oulun musiikkijuhlilla. Hän on myös Helsingin kaupunginorkesterin 1. soolosellisti. Ylinen toimii myös tuntiopettajana Sibelius-Akatemiassa ja pitää mestarikursseja. Hänet kutsuttiin Turun sellokilpailujen tuomaristoon vuonna 2014. Ylinen perusti vuonna 2004 trion yhdessä viulisti Pietari Inkisen ja pianisti Valeria Resjanin kanssa. Trio on pitänyt runsaasti konsertteja ja esiintynyt monilla musiikkijuhlilla. Trion Lontoon-debyytti St John s Smith Square -konserttisarjassa sai erinomaiset arvostelut maineikkaassa Strad-lehdessä ja johti konserttikutsuun Wigmore Halliin syyskuussa 2007. Trion ensilevy julkaistiin joulukuussa 2006. Ylisen soitin on Suomen Kulttuurirahaston omistama Testore-sello vuodelta 1718.
Sinfonia Lahti Sinfonia Lahtea (Lahden kaupunginorkesteri) on kutsuttu pienen kaupungin ihmeeksi. Levytysyhteistyön aloittaminen ruotsalaisen BIS-levy-yhtiön kanssa oli ensimmäinen vahva signaali paikallistason toimijan suuntautumisesta kohti kansainvälistä orkesterimaailmaa, ja orkesteri on toteuttanut suurimman osan villeimmistä utopioistaan yhdessä ylikapellimestarinsa Osmo Vänskän kanssa (1988 2008). Syyskauden 2008 alusta kevääseen 2011 orkesterin taiteellinen neuvonantaja ja Sibelius-festivaalin taiteellinen johtaja oli kapellimestari Jukka-Pekka Saraste. Orkesterin ylikapellimestarina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana aloitti syksyllä 2011 Okko Kamu. Muusikoiden kanssa yhdessä 1990-luvun alussa asetettu tavoite kansainvälisestä kiertuetoiminnasta, uudesta konserttitalosta ja ennakkoluulottomista projekteista muodosti ajatuksen orkesterista erilaisena edelläkävijänä. Vuodesta 2000 lähtien orkesterin koti on ollut loistavasta akustiikastaan tunnettu Sibeliustalo. Lukuisten levypalkintojen myötä (mm. Grand Prix du Disque 1993, Gramophone Award 1991 ja 1996, Cannes Classical Award 1997 ja 2001, MIDEM Classical Award 2006 ja Diapason d Or de l Année 2011) ovat ovet auenneet myös kansainvälisille areenoille. Ensimmäinen suuri kiertue tehtiin Japaniin vuonna 1999, ja samana vuonna orkesteri debytoi menestyksekkäästi myös Avery Fisher Hallissa New Yorkissa. Näitä voitokkaita esiintymisiä seurasivat uusintakutsut, ja kiertueet toteutettiin Yhdysvaltoihin tammikuussa 2005 ja Japaniin vuosina 2003 ja 2006. Japanilaiset kriitikot valitsivat Tokiossa esitetyn Sibeliuksen Kullervon vuoden 2003 parhaaksi klassisen musiikin esitykseksi Japanissa. Orkesteri on esiintynyt Amsterdamin Concertgebouw ssa, Buenos Airesin Teatro Colónissa, Pietarin Valkeat yöt -festivaalilla, kahdesti BBC Proms -festivaalilla Lontoossa ja kuudessa konsertissa Wienin Musikvereinissa. Lisäksi orkesteri on konsertoinut mm. Kiinassa, Ranskassa, Espanjassa, Puolassa ja Belgiassa saaden esityksistään runsaasti kiitosta kansainväliseltä lehdistöltä. Ennakkoluuloton asenne näkyy mm. orkesterin tekemissä lukuisissa poikkeuksellisissa levytysprojekteissa. Ensimmäinen virsilevy saavutti kultalevyn noin kuukaudessa, ja kaikkiaan orkesterilla on seitsemän kultalevyä. Platinalevyn ovat saaneet Sibelius-elokuvan soundtrack ja lauluyhtye Rajattoman kanssa tehdyt ABBA- ja Queen-levyt. Sibeliuksen lisäksi orkesterin toiminnan ytimessä on ollut pitkä ja tuottoisa yhteistyö kunniasäveltäjänsä Kalevi Ahon kanssa. Aho on säveltänyt orkesterille mm. viisi sinfoniaa, ja orkesteri on levyttänyt suuren osan Ahon laajasta orkesterituotannosta. Nämä levytykset ovat poikkeuksetta saaneet ylistävän vastaanoton kansainväliseltä lehdistöltä, niin kuin itse asiassa lähes kaikki levyt orkesterin lähinnä BIS-yhtiölle tekemästä jo yli 80 äänitteen kokoelmasta. Syksyllä 2009 orkesterin BIS-levyjen kansainvälinen myynti ylitti miljoonan myydyn levyn rajan. Yksi Sinfonia Lahden painopistealueista on lasten ja nuorten kanssa tehtävä työ. Jo kymmenen vuoden ajan orkesterin projektiryhmät ovat esim. jalkautuneet lahtelaisiin kouluihin ja päiväkoteihin tekemään sävellystyötä lasten kanssa Hei, me sävelletään! -projektin merkeissä. Sinfonia Lahden kotisivu: www.sinfonialahti.fi Sinfonia Lahden konsertteja nähtävissä internetissä: www.classiclive.com
Sibelius150ISibeliustalo15 -juhlavuotta juhlitaan musiikilla Sibeliustalossa vietetään tänä vuonna kaksin verroin juhlavuotta, kun Suomen tunnetuimman kansallissäveltäjän Jean Sibeliuksen syntymästä tulee kuluneeksi joulukuussa 150 vuotta. Maaliskuun 9. päivänä tulee kuluneeksi myös tasan 15 vuotta siitä, kun Lahden Satamaan noussut Sibeliustalo avasi ovensa konserttivierailleen. Avajaiskonsertissa talon Pääsalissa esiintyi itseoikeutetusti Sinfonia Lahti. Konsertti järjestettiin tarkalleen ottaen perjantaina 10.3.2000 klo 19:00 Osmo ja Kirsi Tiihosen johdolla. Alun perinkin oli selvää, että Sibeliustalo haluttiin rakentaa koko kansan taloksi, Lahden kaupungin lippulaivaksi. Sibeliustalo kasvoi ennen kaikkea rohkeasta unelmasta, ihmisten määrätietoisesta työstä ja periksi antamattomasta mielestä. Rakennusprojekti sai osakseen myös arvostelua. Projekti vietiin kuitenkin läpi kunnianhimoisella aikataululla ja tinkimättömällä taidolla. Vaikka nimestä poiketen Sibeliuksella ei ollut Lahteen kummoisiakaan siteitä, kasvoi Sibeliustalosta maailman maineeseen ponnistaneen Sinfonia Lahden arvostettu koti. Sibeliustalon synnyttämä elämys kävijälle on moninainen. Sibeliustalon suunnitelleet arkkitehdit Hannu Tikka ja Kimmo Lintula ovat kertoneet talon suunnittelun päällimmäisenä innoittavana lähteenä olleen suomalainen metsä. Toinen luonnollinen suunnittelun lähtökohta oli rakennuspaikan teollinen historia, vanhojen tiilirakennusten mutkaton estetiikka ja veden läheisyys. Sibeliustaloa on sanottukin vastakohtaisuuksien taloksi, jonka oivaltava arkkitehtuuri yhdistää moderniutta ja historiaa tasavahvasti. Puu ja lasi yhdistyvät vanhaan tehdastiileen kertoen alueen historiasta. Neljätoista metriä korkean Metsähallin mykistävä tuhannen neliön avara tila sulautuu lasiseinien välityksellä suoraan suomalaiseen järvimaisemaan. Pääsalin lämmin ja hienosti soiva akustiikka on vailla vertaa; saliin mahtuu paljon ääntä sekä käsittämätöntä hiljaisuutta. 52-äänikertaiset urut viimeistelivät Pääsalin keväällä 2007. Konserttisalien kylkeen rakennettiin myös matala, puinen kongressisiipi, joka koostuu viidestä eri kokoisesta kokous- ja juhlatilasta. Tilat muuntautuvat moneen eri käyttötarkoitukseen tarjoten upeat näköalat suoraan Vesijärvelle. Talossa vieraileekin vuosittain lähes 40 000 juhla- ja kokousasiakasta. Myös rock-musiikille avattiin ovet, kun Finlandia-klubi aloitti toimintansa vanhassa Puusepäntehtaassa vuonna 2003. Ikärajaton, alkuillalla ovensa avaava klubi on edelleen virkistävä poikkeus suomalaisessa klubimaailmassa. Sibeliustalo tarjoaa erinomaiset puitteet myös kuvataiteelle. Sibeliustalon nimikkotaiteilija Mauno Hartmanin taideteoksia on sijoitettu Sibeliustaloon arvoisilleen paikoille. Luulen Sibeliustalolle käyvän samoin kuin veistoksilleni. Se paranee ihmisten kosketuksista, saa syvyyttä ja uusia merkityksiä. Ympäristöään ja, uskaltaisin sanoa, koko kaupunkia rakennus on jo muuttanut. Mauno Hartman Koko kansan talona Sibeliustalo haluaa tarjota kävijöille monipuolista ohjelmaa. Mitä sinä haluaisit nähdä ja kokea Sibeliustalossa? Sibeliustalo kasvaa ja kehittyy kävijöidensä kosketuksesta tarjoten kokonaisvaltaisia elämyksiä niin lahtelaisille kuin ulkopaikkakuntalaisille vierailijoilleen. 15 vuotta sitten Vesijärven maisemissa alkanut tarina jatkuu. Siitä suurin kiitos kuuluu konsertti- ja kokousvieraillemme. Lämpimästi tervetuloa juhlimaan kanssamme 15-vuotiasta Sibeliustaloa!
Sibelius150 Sibeliustalo15 J U H L A K O N S E R T I T Su 8.3.2015 klo 15 Jorma Hynninen & Ilkka Paananen Konsertissa kuullaan Jean Sibeliuksen yksinlauluja pianosäestyksellä. Järj. Lahden Sibeliustalo Oy. 30 Ma 9.3.2015 klo 19 Laura Voutilainen, Jarkko Ahola & Ilmavoimien Big Band Lauran omaa tuotantoa, euroviisu- ja elokuvamusiikkia sekä Jarkko Aholan Queen-tulkintoja. Taustalauluyhtyeenä The Blackbirds. Järj. Lahden Sibeliustalo Oy. 30 Liput Sibeliustalon lipunmyynnistä sekä Lippupisteeltä. Uudistettu myymälä on avattu Sibeliustalon aulassa! Avajaiskahvitarjoilu ma 9.3. klo 14-16. Tervetuloa tutustumaan!
POIMINTOJA TULEVASTA OHJELMISTOSTA TULE KONSERTTIIN. To 12.3. klo 19 Sibeliustalo NUORTEN SOLISTIEN KONSERTTI Esa Heikkilä, kapellimestari Johannes Hakulinen, viulu - Casper Lidsle, vibrafoni - Salla Mattila, laulu - Iida Niemi, piano - Jenna Ollikainen, viulu - Iiris Piri, sello - Veera Surkka, urut - Liza Terentieva, viulu - Viola Uotila, sello - Emma Vähätalo, konserttikantele - Ylva Öhman, piccolo Weber - Kreisler - J. C. Bach - Vivaldi - Bruch - Mozart - Kostiainen - Tšaikovski - Rosauro - Herbert - Poulenc Nuorten solistien konsertti tuo Sibeliustalon lavalle orkesterin solisteiksi lahtelaisia tai lahtelaislähtöisiä nuoria muusikoita. Koesoiton perusteella runsaasta hakijajoukosta valittujen nuorten tulkintoina kuullaan monipuolinen konserttiohjelma. Konsertin johtaa nuorten muusikkojen kanssa tekemästään työstä runsaasti tunnustusta saanut kapellimestari Esa Heikkilä. Nyt kannattaa tulla nauttimaan lahjakkaiden lahtelaisnuorten yhteistyöstä oman kaupungin ammattiorkesterin kanssa! Liput: 29-22 aik / 24-19 eläk. / 8 lapset, opiskelijat ja työttömät (sis. Lippupalvelun toimituskulun) To 19.3. klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Aulis Sallinen 80 vuotta Okko Kamu, kapellimestari Johannes Piirto, piano Prokofjev: Pianokonsertto nro 2 Sallinen: Sinfonia nro 3 Maamme arvostetuimpiin kuuluva säveltäjä Aulis Sallinen täyttää 80 vuotta huhtikuussa 2015. Sallisen musiikin kanssa paljon työskennelleen Okko Kamun johdolla kuullaan säveltäjän kolmas sinfonia. Vuonna 1993 syntynyt Johannes Piirto on tunnettu niin pianistina kuin säveltäjänäkin, ja nyt Sinfonia Lahden kanssa ensi kerran esiintyvän Piirron tulkintana kuullaan Sergei Prokofjevin harvemmin ohjelmistossa esiintyvä toinen pianokonsertto. Jälki-istunto / konsertin jälkeen haastateltavana Johannes Piirto - järjestäjänä Aplodit Orkesterille ry L A H D E N K A U P U N G I N O R K E S T E R I Liput: 29-13 aik. / 24-13 eläk. / 8 lapset, opiskelijat ja työttömät (sis. Lippupalvelun toimituskulun)
Runsas ja riemukas Sibelius-vuosi Lahdessa Lahti on yksi Sibeliuksen 150-juhlavuoden keskeisistä paikoista. Jean Sibelius ei ollut aina vanha ja vakava säveltäjänero vaan myös nuori, iloinen ja leikkisä. Juhlintakaan ei rajoitu Sinfonia Lahden Sibeliustalon konsertteihin, vaan kuuluu ja näkyy vahvasti esimerkiksi kouluissa, päiväkodeissa ja palvelutaloissa. Lahden kaupungin juhlavuosiavauksena Sinfonia Lahti esittää kantaesityksenä mm. Stratovariuksesta tutun muusikon, Sibeliuksen tyttärentyttärenpoika Lauri Porran Entropia-sähköbassokonserton säveltäjän itsensä toimiessa solistina. Saman viikon aikana myös kaksi tuhatta maakunnan kuudesluokkalaista kuulee Porran uutuusteoksen omissa konserteissaan Sibeliustalossa osana kaupungin kulttuurikasvatusohjelmaa. Hei, me sävelletään!, Tartu taiteeseen, Soitan koulussa, Talvikarnevaalit, Tuubakimalainen Hauskat yhteistyöprojektien nimet pitävät sisällään monta jo vakiintunutta työmuotoa, jolla musiikkia viedään Lahdessa lähelle lapsia. Tarjontaa täydentävät koulujen kerhot ja mm. Aino ja Jean -musiikkinäytelmä, jonka alkuvuodesta näkivät myös kaikki naapurikuntien ensiluokkalaiset. Kaupunginorkesterin syyskausi alkaa elokuun lopussa koko kansallisen ja kansainvälisen juhlavuoden huipentavalla Sibeliusfestivaalilla. Festivaalin taiteellisen johtajan Okko Kamun lisäksi orkesterien edessä nähdään kaikki merkittävät suomalaiset Sibeliuskapellimestarit Osmo Vänskä, Jukka-Pekka Saraste, Sakari Oramo ja Leif Segerstam. Lahtelaisten lisäksi Sibeliuksen musiikkia tulkitsevat BBC:n sinfoniaorkesteri ja joukko muita merkittäviä vierailijoita. Tapahtumaan odotetaan paljon kansainvälistä yleisöä ja tiedotusvälineitä, ja myös Kamun ja Sinfonia Lahden kokonaislevytys Sibeliuksen sinfonioista julkaistaan. Sinfonia Lahti on juhlavuonna kutsuttu ennätyksellisen monelle orkesterivierailulle ylikapellimestari Okko Kamun johdolla. Pitkä Kiinan kiertue on toukokuussa, jolloin orkesteri soittaa mm. Shanghaissa ja Pekingissä. Kiinaan orkesteri ottaa mukaan Sibeliuksesta, Suomesta ja Lahdesta kertovan näyttelyn, joka nähdään kaikilla konserttipaikkakunnilla. Keväällä orkesteri vierailee myös Pietarissa. Syksyllä ovat vuorossa kiertueet Keski-Euroopassa ja Japanissa. Orkesteri on saanut ulkomaan vierailuihin merkittävät apurahat mm. opetusministeriöstä sekä Kordelinin ja Wihurin säätiöiltä. Kun Jean Sibeliuksen syntymäpäivä koittaa virallisesti 8.12.2015, Lahdessa on jo koettu runsas ja innostava musiikkivuosi. Vielä syntymäpäiväviikolla Sibeliustalossa järjestään monenlaista juhlaohjelmaa. Ina Ruokolainen
Sinfonisesti yhdessä: Etelä-Suomen Sanomat on Päijät-Hämeen luetuin sanomalehti, joka tavoittaa joka päivä eri-ikäiset ja erilaisissa elämänvaiheissa olevat ihmiset. Lukijoilleen Etelä-Suomen Sanomat on kiinnostava, paikallinen, ihmisläheinen sekä ajankohtainen media. Laadukkaat lehden sisällöt ovat luettavissa päivittäin, painettuna sekä digitaalisena lehtenä, lehteä täydentää verkkopalvelu ess.fi. Polttimo on elintarvikealan konserni ja perheyritys, johon kuuluvat maltaita valmistava Viking Malt Oy sekä elintarvikkeiden ainesosia valmistava ja maahantuova Senson Oy. Viking Maltilla on mallastuotantoa Lahden lisäksi Ruotsissa ja Liettuassa. Sensonin mallasuutteiden ja mallasentsyymien tuotanto tapahtuu Lahdessa. Asiakkaitamme ovat kansainväliset ja kotimaiset elintarvikealan yritykset kuten panimot, tislaamot, leipomot, meijerit sekä eines- ja makeisteollisuus. Arki on elämän vaativin projekti. Stala tarjoaa siihen parhaat mahdolliset työkalut. Ratkaisuja arkeen: pesupöydät ja -altaat, jätevaunut, postilaatikot. Stalatube Oy on luotettava ja asiakasorientoitunut ruostumattomien rakenneputkien ja komponenttien valmistaja, joka tuottaa globaaleille yhteistyökumppaneilleen jatkuvaa lisäarvoa ja kokonaistaloudellisia etuja. Hämeenmaa yli 140 000 asiakkaansa omistama yritys. Osuuskauppa Hämeenmaa toimii Kanta- ja Päijät- Hämeessä 23 kunnan alueella. Hämeenmaa on alueensa suurin yritys, joka tarjoaa asiakasomistajilleen edullisia ja luotettavia kauppapalveluja sekä antaa ostojen keskittämisestä Bonusta. Hämeenmaa käyttää tuloksensa verkostonsa kehittämiseen ja asiakasomistajapalvelujen parantamiseen. Strateginen näkemys. Luova dramatisointi. Kokonaisvaltainen toteutus. Digistä printtiin. Messuista tapahtumiin. Suosittelumedia. Aplodit Orkesterille r.y on avoin yhdistys kaikille konserttimusiikin ja Sinfonia Lahden ystäville. Tervetuloa tutustumaan toimintaamme konserttien yhteydessä Metsähallissa olevaan info- ja levypisteeseemme.