LOPPURAPORTTI LUMO- Luonnonmateriaaliosaaminen ja luonnonmateriaalipankki Turun ammattikorkeakoulu 31.8.2009

LOPPURAPORTTI LUMO- Luonnonmateriaaliosaaminen ja luonnonmateriaalipankki Turun ammattikorkeakoulu 31.8.2009

SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTATIEDOT 3 2 YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA 3 3 PROJEKTIN TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHTA 4 4 PROJEKTIN TOTEUTUS JA TULOKSET 4 5 JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN 10 6 ONGELMAT JA SUOSITUKSET 11 7 TOIMINNAN JATKUVUUS 11 8 PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS 12 9 PROJEKTIN RAHOITUS 12 10 LOPPURAPORTIN LAATIJA JA PVM 13 2 / 13

1 TAUSTATIEDOT LUMO Luonnonmateriaaliosaaminen ja luonnonmateriaalipankki -projekti / Tutkimus ja kehitys Projektiryhmä: Projektipäällikkö: Anu Vähä-Heikkilä, osa-aikainen Projektikoordinaattori: Outi Tuomela (FM), päätoiminen Projektiryhmän jäsen: Markku Hyvönen (arkkitehti), osa-aikainen Projektiryhmän jäsen: Raimo Volanen (sisustusarkkitehti), osa-aikainen Projektiryhmän jäsen: Sirpa Hänti, osa-aikainen Projektiryhmän jäsen: Hannu Parkkamäki, osa-aikainen Projektiryhmän jäsen: Paula Hakkarainen korvattu Antti Korhosella, osa-aikainen Ohjausryhmä: Juha Kääriä (T&K -päällikkö, Turun AMK) Tiina Aaltonen, varalla Atte Kajanen (vuokrauspäällikkö, Turun kaupungin tilaliikelaitos) Tarja Rajala, (yrittäjä, Kauniston tila) 26.8.2008 asti Merja Markkula (FT, taiteilija) 26.8.2008 alkaen Esa Aro-Heinilä (tutkija, Livonsaaren yhteisökylä) Ari Hanhikari (yrittäjä, Kelopukki Oy) Rahoittaja: Varsinais-Suomen liitto / Varsinais-Suomen maakuntaohjelma Tarkastaja: Tapio Tuhkanen, Varsinais-Suomen liitto Projektin kustannuspaikka 14639171431 Projektin toteutusaika 1.2.2008-31.8.2009 2 YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA LUMO-projektia on toteutettu projektisuunnitelman mukaisesti tavoitteena luoda pohjaa sille, että luonnonmateriaaleihin keskittyvän LUMO-keskuksen toiminta käynnistyisi projektin jälkeen. Projektin aikana on päästy alkuun luonnonmateriaaliketjujen muodostamisessa muutamien materiaalien osalta sekä luotu portaali, joka jakaa tietoa ja ideoita luonnonmateriaaleista ja ajankohtaisista tapahtumista, välittää luonnonmateriaaliosaajia sekä toimii keskustelufoorumina. Ihmisten tietämystä luonnonmateriaaleista ja niiden käyttömahdollisuuksista on lisätty portaalin lisäksi tuottamalla esittelymateriaalia, järjestämällä muutamia tapahtumia, tiedottamalla tiedotusvälineiden kautta, osallistumalla koivurisuteemaa käsitelleen kirjan tekemiseen sekä liittämällä luonnonmateriaaliteema AMK:n muotoilun opiskelijoiden kurssiin, jolla he ideoivat uusia liikelahjakonsepteja. Yhteistyöverkostoa on vahvistettu entisestään, minkä tuloksena on jätetty uusia hankehakemuksia sekä löydetty mahdollisia yhteistyökuvioita muiden alaa käsittelevien hankkeiden ja toimijoiden kanssa. LUMO-keskuksen toiminnan käynnistämiseksi on laadittu liiketoimintasuunnitelma, joka pohjaa toimintansa osuuskunta-ajattelulle. Projektin päättyessä on jouduttu kuitenkin toteamaan, että omillaan toimeen tulevaa keskusta ei vielä saada perustettua. Kehitystyö etenee hitaasti, mm. rahan, luonnonolojen ja asenteiden vuoksi. Myös Koroisten tilojen kunnostus on kesken. Kehitystyötä pyritään kuitenkin jatkamaan uusien hankerahoitusten turvin. 3 / 13

3 PROJEKTIN TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHTA LUMO-projekti on toteutettu kaksiosaisena; esiselvitysvaihe ajalla 1.6.2007 31.1.2008 (raportoitu erikseen) ja jatko-osuus ajalla 1.2.2008 31.8.2009. Esiselvitysvaiheessa kartoitettiin luonnonmateriaaliosaamisen tilaa ja alan puutteita sekä luonnonmateriaalikeskuksen tarpeellisuutta. Esiselvityksen perusteella teemalle todettiin olevan kysyntää ja tarvetta, jotta katoava kansanperinne säilyisi ja uusia menetelmiä ja tuotteita voitaisiin kehittää sekä ihmisten asenteita muokata kestävimmiksi. Tämä loppuraportti koskee projektin jatko-osuutta helmikuusta 2008 vuoden 2009 elokuuhun. Projektin pitkän tähtäimen tavoitteeksi on kirjattu LUMO-keskuksen perustaminen, jotta luonnonmateriaalien saatavuutta voidaan edistää, kysynnän ja tarjonnan kohtaamista parantaa ja materiaalien tunnettavuutta ja käyttöä lisätä - erityisesti Turun seudulla. LUMO-keskusta suunnitellaan Turkuun Koroisten maatilalle. Turun AMK on vuokrannut tilan käyttökunnossa olevat rakennukset. LUMO-keskuksen toimintaan liittyy luonnonmateriaaliketjujen muodostaminen, virtuaalimuotoisen materiaalipankin toteuttaminen sekä uusien luonnonmateriaaleista toteutettujen tuotteiden suunnittelu. LUMO-keskukselle suunniteltua toimintaa on kuvattu liitteenä 1 olevalla toimintakaaviolla, johon on lisätty kommentteja hankkeen toteutuksesta ja tuloksista. Projektin toiminnan tavoitteeksi on määritelty, että se keskittyy sellaisille toiminta-alueille, joita ei toteuteta alueen muissa yrityksissä tai yhdistyksissä. LUMO-keskuksessa pyritään vastaamaan alalla vallitseviin puutteellisiin toimintoihin, kehittämään uusia toimintoja ja kaikkia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä. Lisäksi tavoitteena on ollut, että LUMO-keskus oheistoimintoineen elävöittää paikallisuutta ja kestävää kulttuuria ja aktivoi ympäristöään monipuolisesti. Taloudellisesti ja ekologisesti kannattavan toiminnan aikaansaamiseksi, on ollut tavoitteena tarkentaa ja kehittää LUMO-keskuksen liiketoimintaideaa esiselvityksen pohjalta niin, että keskus voisi hankerahoituksen jälkeen jatkaa toimintaansa omillaan. Käytännön kokeilujen tavoitteena on ollut testata, millaisesta toiminnasta ihmiset olisivat kiinnostuneet ja millaisia uusia mahdollisuuksia paikalliset luonnonmateriaalit tarjoavat. Julkisuuden ja tiedottamisen avulla on tavoiteltu projektille, Koroisille ja LUMO-keskuksen toiminnalle näkyvyyttä, kävijöitä tapahtumiin sekä luonnonmateriaaleille parempaa statusta. Projektille haettiin rahoitusta noin 90 200 euron kokonaisbudjetilla. Rahoittajan päätöksen mukaan hyväksytyn rahoitussuunnitelman kokonaisbudjetti oli kuitenkin vain 60 200 euroa, joten alun perin suunnitellusta sisällöstä jouduttiin hieman tinkimään. Ohjausryhmän päätöksen mukaan projektin perusrunko pidettiin samana, mutta suunnitelmaan kirjatut tehtävät toteutettiin pienimuotoisemmin. 4 PROJEKTIN TOTEUTUS JA TULOKSET Projektin sisällön toteutusta on hoitanut projektikoordinaattori Outi Tuomela. Hallinnolliset ja talouteen liittyvät tehtävät ovat kuuluneet projektipäällikkö Anu Vähä-Heikkilälle. Projektiryhmä on kokoontunut yhteistapaamisiin kaksi kertaa. Ryhmän työskentely on tapahtunut pääasiallisesti osaamisalueisiin kytkeytyneissä tiimeissä projektikoordinaattorin johdolla. Paula Hakkaraisen työaikasuunnitelmiin tuli muutoksia, eikä hänen aikansa riittänyt projektityöhön. Hänen resurssinsa siirrettiin Antti Korhoselle, jonka tehtävinä oli projektin ulkoasuun liittyvät suunnittelutehtävät sekä nettisivujen ylläpito. 4 / 13

Ohjausryhmä on pitänyt kaksi kokousta sekä yhden sähköpostikokouksen, jossa on hyväksytty loppuraportti ja maksatushakemus. Ohjausryhmän kokoonpano on pysynyt muuten samana, mutta Tarja Rajala vetäytyi ohjausryhmätyöskentelystä ja hänen tilalleen valittiin Merja Markkula. LUMO-keskus Koroinen LUMO-keskusta suunnitellaan Koroisten maatilalle, jonka käyttökunnossa olevat rakennukset ovat Turun AMK:n vuokraamia. Tilan päärakennus ja piha-alue on avattu yleisölle kesällä 2008 ja toiminta on keskittynyt päärakennukseen. Luonnonmateriaalikeskuksen laajentuminen maatilan navettarakennuksiin ei ole mahdollista ennen kuin entiset karja- ym. tilat ovat toimintakelpoisia. Turun kaupunki korjaa tiloja mahdollisuuksiensa mukaan. Luonnonmateriaalikeskuksen toiminta sopii hyvin Koroisten alueelle ja sen historiaan, aikaan jolloin ihmisten toiminta perustui pääsääntöisesti luonnonmateriaaliosaamiseen. Koroisissa on lyöty esimerkiksi Suomen ensimmäinen savitiili ja Kupittaan saven savirata kulki Koroisten pelloilta Nummenmäelle. Kuva 1. Koroisten päärakennus ja pihamaa. Luonnonmateriaaliketju Projektin tavoitteena oli muodostaa luonnonmateriaaliketjuja, jotka muodostuvat keruuvaiheesta, kuljetuksista, raaka-aineen käsittelystä ja jalostuksesta, varastoinnista sekä materiaalien toimittamisesta käyttäjille. Ketjujen suunniteltu on edennyt. Tarvittavien tilojen suunnittelu eli materiaalipankki, varastonäyttelyt, työskentelytilat erilaisille osaajille ovat kehittyneet. Tarkempi toteutus yksilöityy tilojen valmistuttua. Materiaalivalinnoissa on keskitytty saatavuuteen, joka vaihtelee esimerkiksi säiden mukaan. Materiaaliketjuissa korostuvat paikallisuus, ekologisuus ja ympäristönhoito. 5 / 13

Pisimmälle luonnonmateriaaliketjujen suunnittelussa on edetty puistopuiden osalta. Keruuketjun järjestelyissä on päästy alustaviin sopimuksiin Turun kaupungin kanssa. Kaupungin virkamiesten kanssa neuvoteltiin etuotto-oikeus kaupungin viheralueilta kaadettavien puiden osalta. Aivan ongelmatonta ketjun toiminta ei ole ollut, mutta alkuun on päästy. Puita on kuljetettu Koroisiin ja niiden ulkovarastointitilana on otettu käyttöön puutarha-alue. Keväällä 2009 puita on jatkokäsitelty ja tapuloitu. Myös niiden jatkokäyttöä on suunniteltu (mm. muotoilun koulutusohjelma). Muiden luonnonmateriaalien osalta esimerkiksi pajua on tuotettu myyntiin Koroisiin. Lisäksi on muodostettu yhteyksiä erilaisiin lammasprojekteihin, joiden myötä villaketjua voidaan kehittää. Järviruo'on leikkuun kannalta on ollut huonoja talvia. Luonnonmateriaaliketjujen osalta voidaan todeta, että niiden toiminnalliseksi tekeminen on rahan, luonnonolojen ja asenteiden armoilla, minkä vuoksi niiden muodostaminen etenee hitaasti. LUMO-portaali Lumo-keskukselle ja projektille tehtiin kotisivut, jotka julkaistiin 3. helmikuuta 2009. Osoite sivuille on www.lumoverkosto.fi. Kuva 2. Ote Lumoverkoston etusivulta. 6 / 13

Nettisivut koostuvat ajankohtaisia asioita esittelevästä LUMO NYT -osiosta, TIETOTORISTA, jolta löytyy runsaasti luonnonmateriaalitietoa, TAITAJAT-sivusta, jolla esitellään luonnonmateriaalien kanssa työskenteleviä henkilöitä sekä heidän tuotteitaan sekä IDEAPAJASTA, jossa voi keskustella muiden kävijöiden kanssa luonnonmateriaaleihin liittyvistä aiheista. Lisäksi sivustolla on LUMOPUOTI, jossa tällä hetkellä esitellään Koroisissa myynnissä olevia tuotteita ja sekä eri taitajilta tilattavia tuotteita. Tavoitteena oli kehitellä sivustolle sellaisia toimintoja, joita voitaisiin hyödyntää jatkossa liiketoiminnassa, mutta tämän koettiin olevan hankalaa projektirahoituksella. Tuottavan toiminnan aloittaminen on hankalaa myös niin kauan kun toimintaa pyöritetään Turun ammattikorkeakoulun alla. Lisäksi nettikaupan rakentaminen sivustolle vaatii huomattavat rahalliset resurssit, mm. pankkiyhteyksien vuoksi. Nettisivut vaativat jatkuvaa päivitystä ja ylläpitoa, jotta ne jaksavat kiinnostaa ihmisiä. Projektirahoituksen päättyessä sivujen ylläpito yritetään hoitaa AMK:n opiskelija-assistenttivoimin. Mikäli jatkorahoitus järjestyy jotain kautta, sivujen ylläpito ja kehittäminen kytketään siihen. Nettisivuilla olevan kävijäseurannan mukaan sivuilla on ollut melko vähän kävijöitä, parhaimmillaankin alle 100 kävijää per päivä. Toisaalta sivuista on saatu hyvää palautetta ja sivujen kautta on tapahtunut verkostoitumista ja yhteydenottoja. Sivujen tekninen toteutus hankittiin ostopalveluna Poutapilvi Oy:ltä. Tuotteistaminen Kuva 3. Käsintehty saippua ja pajualunen. Projektisuunnitelmaan on kirjattu, että projektissa pyritään ideoimaan paikallisista luonnonmateriaaleista uusia, innovatiivisia tuotteita, koska tuotteistaminen on yksi lenkki luonnonmateriaaliketjussa. Projektissa on ollut kokeilutoimintaa ja eri raaka-aineita on testattu. Liikelahja-alalla olisi tarpeen saada valikoimiin tuotteita, jotka ovat ekologisia ja esteettisiä, mutta toisaalta myös käytännöllisiä ja kustannuksiltaan kohtuullisia. Tämä tarve on todettu ainakin AMK:n sisällä. Tähän tarpeeseen on pyritty vastaamaan osaltaan tässä projektissa siten, että AMK:n muotoilun koulutusohjelman Tuotekehityksen ja konseptoinnin perusteet -opintojaksoon liittyen tuotemuotoilun ja -valmistuksen sekä vaatetussuunnittelun ensimmäisen vuoden opiskelijat loivat ryhmissä liikelahjakonsepteja Turun AMK:n Tekniikka, ympäristö ja talous -tulosalueelle. Opiskelijoiden suunnittelemat konseptit ovat liitteenä 2. Ne on esitelty tulosalueen koulutusjohtajalle ja muutamaa ideaa aletaan jatkojalostaa. Samalla, kun AMK sai mahdollisia uusia liikelahjaideoita, niin nuoret, tulevat muotoilijat saivat lisää tietoa paikallisten luonnonmateriaalien mahdollisuuksista tuotteistamisessa ja niiden käyttöominaisuuksista. 7 / 13

Lisäksi tuotteistamista ovat tehneet projektissa toimineet opiskelijaharjoittelijat. Heidän käsistään on syntynyt mm. saippua-alunen kotimaisesta lähipajusta ja järviruoko-istuinalusta. Opintojaksoihin ja harjoitteluun liitetyt toiminnot eivät ole aiheuttaneet projektille kustannuksia. Sen sijaan niistä on saatu hankkeelle hyvää sisältöä ja tuloksia, joita ei muuten olisi voitu toteuttaa pienennetyn kokonaisbudjetin vuoksi. Puistopuuketjusta saatuja materiaaleja on myös työstetty, mutta koska niiden käsittelyssä on monta aikaa vievää vaihetta, puistopuiden osalta ei ole päästy vielä tuotteistamiseen asti. Osaamispalvelutuotteita on myös ideoitu. Niille löytyisi kotimaisia mahdollisuuksia esimerkiksi puutarhasuunnittelussa ja toteutuksessa, kuten riukuaidanteko, tuorepuun työstäminen ja kasvitaide. Kulttuuriperintöopetus ja vanhat perinteiset käsityötaidot on nostettu esiin. Opetuksen ja oppimateriaalin tuotanto Opetuksen ja oppimateriaalien tuotannon tavoitteena oli kartoittaa niitä osa-alueita, joilla on puutetta materiaalista ja täydentää sitten mahdollisia aukkoja. Projektin budjetin pienenemisen vuoksi tästä jouduttiin tinkimään. Projektin sisältöön saatiin kuitenkin yhdistettyä Risuja ja rautalankaa -kirjan julkaiseminen (liite 3). Koivurisuaiheisen opaskirjan työstäminen on tukenut asian tunnetuksi tekemistä ja ollut loistava aatteellinen esimerkki. Projektityönä toteutettiin Risun kulttuurihistoriaa -artikkeli (liite 4), joka on samalla sekä kulttuuriperintöopetusta että historiallisen tiedon tuottamista. Luonnonmateriaaleihin liittyvän materiaalin kartoitustyön tuloksena todettiin lisäksi, että ekologiseen pintakäsittelyyn keskittyvää suomenkielistä opetusmateriaalia ei ole saatavilla, joten sellaisen tuottamiselle olisi tarvetta. Sitä ei kuitenkaan pystytty toteuttamaan tässä projektissa. Kestävän kehityksen koulutusohjelmassa tehdyistä opinnäytetöistä on saatu projektiin sisällöllistä tukea, vaikka niiden kustannuksia ei olekaan kohdistettu projektille. Opinnäytetöissä on tutkittu mm. luonnonmateriaalien käyttöä rakentamisessa, dekoraatiokulttuurissa ja vanhusten virkistystoiminnassa. Liiketoimintaidea LUMO-keskuksen keskeinen tavoite on verkostoituminen ja luonnonmateriaaliosaamisen parantaminen ensisijaisesti niillä osaamisen alueilla, joilla osaamista olisi syytä kehittää, tai se on kokonaan puutteellista. Markkinaselvityksessä tiivistyi se, että LUMO-keskuksen toiminnan tavoite ei ole taloudellisen voiton tavoittelu, vaan luonnonmateriaaleihin liittyvän toiminnan ja osaamisen edistäminen. LUMO-keskuksen luominen ja sen markkinointi vaativat taloudellista panostusta. Toiminnan luomiseen ja kehittämiseen liittyviä kustannuksia voidaan rahoittaa osin erilaisin hankerahoituksin, mutta toiminnan pyörittämiseen on saatava myös tulorahoitusta asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta. Hankkeessa on laadittu liiketoimintasuunnitelma (liite 5), jossa liikeideaa lähestytään nk. yrittäjyysmallin näkökulmasta. Ideana on yhdistää luonnonmateriaalien hankintalähteet, jatkojalostajat sekä asiakkaat toimivaksi verkostoksi, jossa luonnonmateriaaleihin liittyvä osaaminen ja käyttö lisääntyvät. Toiminta on ideoitu osuuskuntamuotoiseksi. Suunnitelma on osittain visioiva, koska esimerkiksi tilojen käytöstä ja vuokratasosta ei ole ollut tietoa suunnitelman laatimishetkellä. Talousosio on vain suuntaa-antava ja vaatii tarkempia laskelmia toimintojen, tilojen ja muiden toimintapuitteiden selkiintyessä. Projektin toteutuksesta saatujen kokemusten perusteella voidaan todeta, että LUMO-keskuksen toiminnan käynnistämisen edellytyksenä on, että toimintaa pyörittämään perustetaan eri alojen toimijoista koostuva osuuskunta. AMK:n alaisuudessa toimintaa ei voida laajamittaisesti toteuttaa. 8 / 13

Osuuskunnan rinnalla voisi toimia AMK:n opiskelijoiden osuuskunta, jossa toimimalla opiskelijat saisivat kokemusta ja mahdollisen väylän siirtyä varsinaisen osuuskunnan jäseneksi. Yhteistyöverkosto Hankkeen vahvuutena on ollut laaja yhteistyöverkosto, joka on muodostunut jo esiselvitysvaiheessa. Yhteistyöverkoston kehittämistä on jatkettu laaja-alaisesti uusien ja vanhojen kumppanien kanssa. Sopivia osaamisryhmiä on kehittynyt projektin aikana; soitinrakennus, paju- ja koivurisuosaajien verkosto, marginaaliset puut, restauroinnin ammattilaiset ja opiskelijat, tukkuliikkeet. Erilaisten projektien kanssa on löydetty kytkentöjä ja yhteistyömahdollisuuksia; Hyvä lammas (EAKR), TradArt (ESR) ja Kotipiha/Fortuna Turun Käsi- ja taideteollinen kauppakeskus -hanke. Lisäksi puistopuiden hyödyntämisidea on kytketty TY:n Täydennyskoulutuskeskuksen valmistelemaan DEVEPARK-hankkeeseen, jolle on saatu rahoitus Central Baltic -ohjelmasta. Yhteistyö muiden projektien kanssa tukee LUMO-keskuksen tulevaisuuden toimintaa, esim. lampaanvillan käytön kotimaisuusasteen nostamista ja markkinointia. Yhteistyöverkostosta on löytynyt myös sopivia kumppaneita hankkeeseen, jolla saadaan varmistettua jatkorahoitus LUMO-aatteen eteenpäin viemiseksi. Tälle hankkeelle on haettu rahoitusta Central Baltic -ohjelmasta yhdessä virolaisten kanssa Promoting Natural Material Know- How -hankenimellä. Hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen ja jatkaa seuraavat kolme vuotta luonnonmateriaaliosaamisen edistämistä. Yhteistyö virolaisten kanssa on etu, sillä Virossa kotimaiseen luonnonmateriaaliosaamiseen, esimerkiksi ekologiseen rakentamiseen, satsataan enemmän kuin meillä Suomessa. Alan toiminta on siellä tutkivampaa; esimerkiksi väitöskirjoja tehdään ekologisista materiaaleista savirakentamisessa ja villan tuotekehittelyssä. Yhteistyö maiden välillä voi edesauttaa suomalaisen osaamisen ja suunnittelun kehittymistä. Luonnonmateriaaleihin liittyvien ja niitä lähellä olevien alojen kehittäminen vaikuttaa olevan tällä hetkellä alueella pitkälti hankerahoituksesta riippuvaa. Yhteistyökumppaneiden etsiminen ja löytäminen onkin erityisen tärkeää, jotta päällekkäisyyksiltä vältytään ja jotta synergiaedut saadaan hyödynnettyä. Hankerahoituksella voidaan rakentaa pohjaa ja muokata asenneympäristöä vastaanottavaisemmaksi, mutta pitkällä tähtäimellä on löydettävä toimintamuoto, joka on taloudellisesti kannattavaa. Projektin kytkentä AMK:n opetukseen Turun ammattikorkeakoulun periaatteena on yhdistää kaikki projektitoiminta opetukseen. LUMO - hankkeessa yhteistyötä on tehty eri koulutusohjelmien kanssa ja niiden välillä. Luonnonmateriaaliosaaminen tarjoaa oppimismahdollisuuksia monille koulutusohjelmille, kuten kestävän kehityksen koulutusohjelmalle, rakennustekniikalle ja sen rakennusrestaurointiopiskelijoille (luonnonmukaiset rakennustarvikkeet esim. maalit) sekä kulttuurialalle (mm. muotoilun koulutusohjelma - sisustuselementit, ympäristö- ja puutarhataide). Projektissa mukana olevien ammattikorkeakoulun koulutusohjelmien henkilökunta on toiminut yhteistyössä tavoitteenaan eri alojen osaamisen hyödyntäminen projektin tavoitteita ja koulutusohjelmien osaamistarpeita edistävästi. Projektin aiheista on valmistunut kaksi opinnäytetyötä kestävän kehityksen koulutusohjelmassa (Auer ja Rivasto). Lisäksi projektiin kytkeytyviä opintopisteitä on suoritettu yli 200 opintopisteen verran. 9 / 13

5 JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Projektin jatkovaiheelle on laadittu viestintäsuunnitelma (liite 6), joka on käsitelty ohjausryhmän ensimmäisessä kokouksessa. Suunnitelma on tarkentunut projektin edetessä. Tiedottamisen tueksi projektille on suunniteltu logo. Kuva 4. LUMO -logo. Projektista tiedottamiseen ja nettisivujen mainostamiseen suunniteltiin neliosainen postikorttisarja (liite 7), jota on jaettu ja lähetetty eri tahoille. Korttisarja muokattiin myös julistemuotoon. Kuva 5. Postikorttisarjasta muokattu juliste. Lehdistötiedotteet ja -tilaisuudet: Teemana koivu: koivurisunäyttelyn avajaiset, koivurisukurssi ja -luento, LUMOkeskusidean lanseeraus mediakutsu 3.11.2008, tiedotustilaisuus ja tiedote 7.11. bongatut osumat: Turun Sanomat, Turku TV, YLE Turun Radio Nettisivujulkistus, www.lumoverkosto.fi mediatiedote 2.2.2009 bongatut osumat: Maaseudun tulevaisuus (verkkolehti) Risuja ja rautalankaa -kirjan julkistus mediakutsu 23.3.2009, tiedotustilaisuus ja tiedote 27.3. bongatut osumat: YLE Turun Radio, YLE 1 Priima LUMO -tapahtuma Koroisissa mediatiedote15.4.2009 10 / 13

bongatut osumat: buffijuttu Turun Sanomissa, YLE Turun Radio Menovinkit Ammattikorkeakoulun sähköisiä viestintäkanavia ja ilmoitustauluja on käytetty hyödyksi. PowerPoint-esityksiä, lentolehtisiä, A6- ja A4-kokoisia ilmoituksia on esitetty ja jaettu asiasta kiinnostuneille. Projektikoordinaattori on käynyt esittelemässä hanketta ja suunnitelmia erilaisissa tilaisuuksissa. Projektin, LUMO-keskuksen ja luonnonmateriaalien tunnettavuuden lisäämiseksi on järjestetty erilaisia tapahtumia. Samalla on testattu ihmisten halukkuutta osallistua tapahtumiin liiketoimintasuunnitelmaa silmällä pitäen sekä kehitetty yhteistyötä alan toimijoiden välillä. Syksyllä järjestettiin Teemana koivu -tapahtuma ja keväällä Kevätpäivän sahaus -tapahtuma. Lisäksi on järjestetty neljä luonnonmateriaalikurssia. Yhteistyössä Tarja Heikkilän kanssa on tuotettu Risuja ja rautalankaa -näyttely. Heikkilä julkaisi samasta teemasta kirjan, johon Tuomela kirjoitti artikkelin. Erilaisiin tapahtumiin on osallistunut ihmisiä hyvin. Keskuksen tapahtumissa on vieraillut jopa 150 henkeä päivässä. Paikalla olleiden asiantuntijoiden kautta tiedot oikeista toimintatavoista, säilytyksestä ja laajasti luonnonmateriaaleihin liittyvästä osaamisesta ovat levinneet. Projekti on saanut näkyvyyttä tiedotusvälineissä. AMK:n opiskelijoiden TeKYM-osuuskunta on ylläpitänyt Koroisissa kahvilaa ja sen ohessa näyttelyitä sekä pientä putiikkia, jossa on ollut raaka-aineiden myyntiä ja uusia tuotteita. Oheistoiminnat ovat osaltaan tukemassa ja tekemässä tunnetuksi luonnonmateriaaliosaamista. LUMO:n immateriaalisia palveluita on kehitetty ja tuotettu opiskelijaosuuskunnan kautta. Tällainen toiminta on ollut taloudellisesti erillään projektista. LUMO-hanke ja erityisesti toiminta Koroisten keskuksessa on sekä sisällöllisesti että oheistoimintoinnoillaan elävöittänyt paikallisuutta, kestävää kulttuuria ja aktivoinut ympäristöään monipuolisesti. LUMO -keskuksesta on tullut tapaamispaikka monille yhdistyksille, käsityöläisille, taiteilijoille ja yrittäjille. Spontaanit kohtaamiset edistävät luovaa taloutta. Toiminnassa on pyritty ja pyritään jatkossakin korostamaan paikallista elämäntunnetta, jossa suomalainen luonto on tuotesuunnittelun idealähteenä. Aitoa elämäntunnetta sisältävä tuote on koskettavaa, siitä pidetään huolta, se on kestävää ja auttaa siten säästämään luontoa. Kotimaisuusasteen nosto ja tuotteisiin liittyvien elämyksellisten palveluiden kehittäminen on toiminnan perusta. 6 ONGELMAT JA SUOSITUKSET Projektin aikana on varmistunut se, että luonnonmateriaalialalla on paljon tehtävää. Tieto on hajallaan ja osaajia on satunnaisesti. Tietopankin edelleen kehittäminen ja kaikenlainen muu dokumentointi on tarpeellista. Useasti on tullut esille myös se, että alan opettajat tarvitsevat lisäkoulutusta. Toisaalta luonnonmateriaali-alan opettajakouluttajista on pulaa. Tätä yhtälöä ratkaisemaan tarvitaan toimija ja toimenpiteitä. Hankerahoituksella voidaan edistää juuri tämän tyyppistä osaamisen säilyttämistä ja jatkokoulutuksen järjestämistä. Toiminnan vakiinnuttamiseksi ja taloudellisesti kannattavaksi tekeminen vaatii kuitenkin uskaliaan joukon ihmisiä, jotka perustavat itsenäisen osuuskunnan tässä projektissa soveltuvimmaksi katsottu liiketoimintamuoto ja jotka uskovat asiaan siinäkin vaiheessa, kun kukaan muu ei usko sen kannattavuuteen. 7 TOIMINNAN JATKUVUUS 11 / 13

LUMO -keskus on ottanut paikkansa Koroisista ja sen toiminta jatkuu. Projektirahoituksen päätyttyä toimintaa on siirretty väliaikaisesti opiskelijaosuuskunnalle, joka pyörittää Koroisissa kahvilaa ja hoitaa tilojen vuokrausta. LUMO -aatteen edistämiseksi ja toiminnan kehittämiseksi Turun AMK on hakenut partneriensa kanssa rahoitusta Central Baltic -ohjelmasta. Myönteinen rahoituspäätös on saatu syyskuussa. Näin ollen LUMO-hankkeessa saavutetut tiedot, kokemukset ja verkostot siirtyvät luontevasti seuraavan hankkeen hyödynnettäviksi ja kehitettäviksi. Tämän hankkeen tuloksena ei voida vielä käynnistää omillaan toimeen tulevaa LUMO -keskusta. Se vaatii liiketoimintaidean kypsyttelyä ja sopivien henkilöiden löytymistä. Lisäksi Koroisten navettatilojen kunto ei ole vielä sellainen, että tilalla voitaisiin käynnistää laajempaa toimintaa. Ideaa pystytään kuitenkin kehittämään ja valmistelemaan lisää jatkorahoituksen turvin. 8 PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Projektin tavoitteena on ollut, että Koroisista luonnonmateriaalikeskuksineen ja muine toimintoineen muodostuu paikka, jossa erilaiset ihmiset kohtaavat. Spontaanit tai järjestetyt eri alojen ihmisten kohtaamiset luovat mahdollisuuksia todellisille innovaatioille ja uudenlaisille yhteistyökuvioille. Ja tätä on projektin aikana tapahtunutkin. Koroisten rauhallinen ilmapiiri on hyvää vastapainoa täyteen ympätylle, säännölliselle ja tiukkaan sovitulle elämäntavalle, mikä tappaa luovuutta. 9 PROJEKTIN RAHOITUS LUMO -hanke on ollut Varsinais-Suomen liiton ja Turun AMK:n rahoittama. Hankkeen jatkovaiheen kokonaisbudjetti on ollut 60 200 euroa. Varsinais-Suomen liiton osuus hankkeen rahoituksesta on ollut 42 000 euroa ja Turun AMK:n 18 200 euroa. Hankkeen toteutuneet kustannukset ovat olleet seuraavat: Hankkeen päätöksen mukainen kustannusarvioluokittelu Rahoituspäätöksen mukainen budjetti ( ) Kustannukset maksatusjaksolla ( ) poikkeama Aineet, tarvikkeet, toimistokulut (ml. vuokrat ym.) 5518 1524,25 3993,75 Palkka- ja henkilöstökulut (ml. matka- ja majoituskulut) 49089 52268,97-3179,97 Ostopalvelut 5293 6704,33-1411,33 Luontoisuoritukset (työosuudet, talkootyö) 0 Muut menot 300 473,01-173,01 Menot yhteensä 60200 60970,56-770,56 Kuvio 1. Hankkeen kustannustoteutuma. Hankkeen budjetti on ylittynyt 770,56 eurolla. Palkka- ja henkilöstökulut koituivat arvioitua suuremmiksi muun muassa palkkojen nousun vuoksi. Myös ostopalveluihin on käytetty budjetoitua enemmän rahaa. Sen sijaan aineisiin, tarvikkeisiin ja toimistokuluihin kului budjetoitua vähemmän rahaa. 12 / 13

Maksatukseen haetaan 60 200 euroa. 10 LOPPURAPORTIN LAATIJA JA PVM Projektikoordinaattori Outi Tuomela ja projektipäällikkö Anu Vähä-Heikkilä 3.8.2009 13 / 13

Luonnonmateriaaleista valittiin: koivunrisu, puistopuut, paju, villa. LUONNONMATERIAALIT KIERRÄTYSMATERIAALIT MATERIAALIEN KERUU- JA KULJETUS- MENETELMÄT MATERIAALIEN KULJETUS KÄYTTÄJILLE Pisimmälle päästiin puistopuukorjuuketjun kanssa. TOIMIVA LUONNONMATERIAALIKETJU JULKISUUS Portaali julkaistiin 3.2.2009 osoitteessa www.lumoverkosto.fi LUMO-TOIMINTA TUKEE MATERIAALIEN VARASTOINTI - Raaka-aineiden jalostus OPPIMATERIAALIN JA OPETUKSEN TUOTANTO LUMO-PORTAALI - materiaalien ja tuotteiden tarjonta/välitys käyttäjille - idea- ja tietopankki - osaajien välitys - verkostoituminen - kulttuuriperinteen tallentaminen TUOTTEISTAMINEN -luonnonmateriaalit - osaamispalvelut Projektikoordinaattori kirjoitti artikkelin koivurisukirjaan. Kirjan julkaisu kytkettiin hankkeen Tiedotteita, toimintaan. tiedotustilaisuuksia, esitteitä, tapahtumia Risukursseja ja - näyttely, kevätpäivän sahaus. Kauppa, kahvila ja tilojen vuokraus opiskelijaosuuskunnan LUMO- kautta. TOIMINTAA - jatkokoulutusta - kursseja - näyttelyjä - kauppa - vuokratyötiloja - tilauspalveluja -oheistoimintoja TIEDOTUS MARKKINOINTI Tuotteistamisessa hyödynnettiin AMK:n muotoiluosaamista. Projekti on avannut Koroisten alueen yleisölle. Luonnonmateriaalitietämyksen lisäksi kävijöiden historian ja kulttuurintuntemus on lisääntynyt.. VAIKUTUKSIA YHTEISKUNTAAN Lisää ympäristömyönteisiä valintoja ja ympäristötietoisuutta Elävöittää paikallisuutta ja kestävää kulttuuria Aktivoi ympäristöään Säilyttää perinteitä Synnyttää uutta kulttuuria Lisää luonnonmateriaalien käyttöä LUMO-keskuksen toiminnan edellytyksenä Edistää on ympäristönhoitoa jatkohankerahoituksen saaminen ja navettatilojen Moninkertaistaa innovatiivisuuden kunnostus. Antaa vetoapua alalla toimijoille Laadittiin liiketoimintasuunnitelma, joka perustuu osuuskuntaajatteluun. Yhteistyö vahvistui eri toimijoiden kanssa mm. uusia hankehakemuksia ja kytkentöjä muihin KESTÄVÄN hankkeisiin. KEHITYKSEN TOTEUTUMISTA Täydentää luonnonmateriaalialan puutteellisia toimintoja

LUMOUS On käytännöllinen liikelahja, joka lämmittää talven pakkasissa. Valitse mieleisesi huivi kolmesta värivaihtoehdosta. Värit: -sininen -tumman harmaa -luonnonvalkoinen Materiaalit: -villa -puu TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TURKU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Varpu Kronholm, Mikko Leppänen, Mervi Pallari, Niko Räsänen

Saun Suomen Lääke O Koivunlehdistä ja mehiläisvahasta valmistetut pallot antavat löylyveteesi laitettuna raikkaan tuoksun ympäri vuoden. Tuo kesä saunaasi myös talvella.

HANGERBAG A.K.A. HAG HANGERBAG A.K.A. HAG Hangerbag on valmistettu luonnonmukaisista materiaaleista: Kangasosa on pellavaa ja kahva puuta. Monikäyttöisyys ilmenee vaateripustimen sekä kangaslaukun kombinaationa. Saat lisää säilytystilaa vaatteillesi säästäen samanaikaisesti luontoa.

Polku Polku on neljän mausteen sarja, johon kuuluu luonnonmukaisesti tuotettuja marjoja, siemeniä, sieniä ja yrttejä. Mausteiden pakkaus on luonnonmateriaalia ja täysin luontoon hajoava. Polku kuljettaa lahjan antajasta nautinnollisen muiston, joka säilyy, eikä tuo lisää turhaa materiaa maailmaamme. Polku tuo suomalaisen luonnon luoksesi. "Kiireisen arjen keskellä voit kokea pysähdyttävän, aistillisen, nautinnollisen hetken. Hetken, joka vie sinut kaikilla aisteilla suomalaiseen metsään ja luontoon. Kaikki muu häviää, paitsi muisto." Iida Halonen, Saara Jolkkonen, Ringa Sirppiniemi, Päivi Stening

H E r m es Takaisin paperien pariin Hermes on tyylikäs ja erilainen liikelahja, joka soveltuu niin opiskelijalle kuin liikemiehellekin. Se on vaihtoehto koville ja tilaa vieville kansioille, jotka yleensä vaativat suuren kassin. Luonnonmateriaaleista valmistettu joustava Hermes pitää tärkeät paperit ojennuksessa ja suojassa pienemmässäkin tilassa. Paperit rullataan villaiseen, kosteutta hylkivään kääröön, joka suljetaan huopakannella. Nimi muistuttaa kreikkalaisen mytologian viestinviejästä ja luontoa suojelevasta Hermes -jumalasta. Samoja arvoja toteuttaa Turun Ammattikorkeakoulu tiedonvälittämisen, oppimisen ja ekologisuuden muodossa. Materiaaleiksi on valittu villahuopa, puuvillalanka ja koivun kaarna. Tekijät: Milja, Linda h, Sarita, linda s ja Joona