Etelä-Savo Pöytäkirja 14.10.2014 Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 3/2014 Paikka: Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, Mikkeli Aika: 9.10.2014 klo. 10.00 14.10 Läsnä: Pertti Manninen / Etelä-Savon ELY (pj.) Juho Kotanen / Etelä-Savon ELY (siht.) Reijo Lähteenmäki / Etelä-Savon ELY Ossi Tuuliainen / Etelä-Savon ELY Hannu Ripatti / Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi Vesa Kallio / MTK-Etelä-Savo Mika Huttunen / Etelä-Savon ELY Pekka Sojakka / Etelä-Savon ELY Leo Laukkanen / Mikkelin seudun vapaa-ajanasukkaiden valtuuskunta Anne-Kaarina Lyytinen / Itä-Suomen aluehallintovirasto Ari Pitkonen / Savonlinnan yrityspalvelut oy (kuntayht.) Sanna Poutamo / Etelä-Savon maakuntaliitto Irma Kolari / RKTL Hanna Eklund / UPM Wood Eila Puhakainen / Järvi-Suomen kylät ry Tarja Hämäläinen / Suomen metsäkeskus, Etelä-Savo 1. Kokouksen avaus Pertti Manninen valittiin puheenjohtajaksi. Sihteerinä toimi Juho Kotanen. Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. Kokouksen työjärjestys hyväksyttiin. 2. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Käytiin lyhyesti läpi edellisen kokouksen (Mikkeli 22.5.2014) pöytäkirjaa. Pöytäkirja hyväksyttiin. Pöytäkirja sijoitetaan myöhemmin Etelä-Savon vesienhoidon Internet sivulle: 3. Vesienhoidon 2. suunnittelukierroksen ajankohtaiskatsaus ja kuulemisen järjestäminen Pertti Manninen esitteli v.2014 töitä ja aikatauluja vesienhoidossa. Vesienhoidon kuuleminen pidetään 1.10.2014-31.3.2015. Samanaikaisesti kuullaan tulvariskien hallintasuunnitelmista. Vuoksen vesienhoitoalueella ei ole merkittäviä tulvariskialueita. Kymijoen- 1
Suomenlahden vesienhoitoalueella niitä on muutamia, mm. Kymijoella. Valtioneuvoston käsittely vesienhoitosuunnitelmista on alustavasti 12/2015. EU-raportointi suunnitelmista tehdään maaliskuussa 2016. Merenhoidon kuulemisen aloitus on siirtynyt ja alkaa tammikuun puolivälissä 2015. Merenhoidon kuuleminen ei ole tarkkaan ajallisesti säädelty kuin vesienhoidon kuuleminen (6 kk) vaan voi olla lyhyempi kuin vesienhoidossa. 4. Vesienhoidon 2. suunnittelukierroksen vesienhoitosuunnitelmaehdotukset ja Etelä-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmaehdotukset Juho Kotanen esitteli lyhyesti Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmaehdotuksia ja tarkemmin Etelä-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmaehdotusta. Asiakirjat löytyvät internetistä: http://www.ymparisto.fi/vesienhoito/etela-savo. Esiteltiin vesienhoitoaluekohtaiset ekologisen tilan, kemiallisen tilan sekä pohjavesien tila- ja riskinarviokartat sekä toimenpiteiden vuosittaiset kokonaiskustannukset. Lisäksi esiteltiin pintavesien tavoitetilan saavuttaminen. Tavoitetilan saavuttaminen on voitu tallentaa 2. kaudella vain uusille vesimuodostumille eli vanhoja tavoitteita ei ole ollut mahdollista muuttaa. Käytiin läpi Etelä-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmaehdotusta. Toimenpideohjelmien valmistelun yleis- ja sektorikohtaiset oppaat löytyvät internetistä. http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Vesi_ja_meri/Vesien_ja_merensuojelu/Vesienhoidon_suunnittelu_ja_yhteistyo/Suunnitt eluopas Toimenpideohjelmassa on yleinen osa, pohjavesiä koskeva osa, pintavesiä koskeva osa sekä yhteenveto, jossa käsitellään sekä pinta- että pohjavesiä. Pohjavesimuodostumia ovat kaikki I- ja II-luokan pohjavesialueet. Todettiin, että maakunnassa pohjavesien tila on yleisesti hyvä. Huonossa kemiallisessa tilassa on 7 kohdetta ja 1 huonossa määrällisessä tilassa oleva kohde. Nämä on myös määritelty huonoon tilaan. Hyvässä tilassa olevia riskialueita on 12 kpl. Niissä vedenlaatupitoisuuksissa on havaittu ihmistoiminnan vaikutusta tai pohjavesialueella on keskimääräistä enemmän ihmistoiminnan paineita. Selvityskohteita on 2. kaudella enää 5 kpl. Niistä tarvitaan seurantaa, jotta ne voidaan luokitella 3. vesienhoitokaudella. Todettiin, että Punkasalmen pohjavesialueelle on viime vuonna asennettu viisi uutta havaintoputkea, joista 3:sta löytyi torjunta-aineita. Haitallisia aineita on siten havaittu laajalla alueella. Tarkoitus ensi vuonna tehdä rakenneselvitys ja virtausmalliselvitys sekä pohjaveden laadun seuraamista. Pohjavesialueen vettä käytetään juomavetenä. Vedenottamolle asennettiin aktiivihiilisuodatus. Kerimäen Keplakosta todettiin, että alueen vesihuoltoa on pyritty selvittämään. Aluetta on tutkittu Varmavesihankkeessa. Seudun vedenhankinnan kehittäminen on tärkeää, koska Savonlinnan kaupunki käyttää pintavettä. Seuraava ohjausryhmän kokous pidetään 13.11., jossa käydään hankkeen tulevat suunnitelmat. Etelä-Savossa on jonkin verran uusia pintavesimuodostumia 2. kaudella. Maakunnan järvissä on edustettuna lähes kaikki pintavesityypit. VEMALA-fosforikuormitusarvion mukaan maakunnassa peltoviljelyn kuormitus on n. 40 % ja haja-asutuksen n. 7 % kokonaiskuormituksesta. Myös luonnonhuuhtouman ja laskeuman osuudet ovat suuria. Kerrattiin ekologisen luokituksen laatutekijät, joita ovat järvien osalta kasviplankton, vesikasvit, piilevät, pohjaeläimet, kalat, vedenlaatu sekä hydrologis-morfologiset tekijät. Uusi luokitus on laadittu pääosin v. 2006-2012 aineistoilla. Järvien pinta-alasta n. 7 % on hyvää huonommassa tilassa. Kyseiset kohteet ovat pääosin samoja kuin 1. kaudellakin. Tilamuutoksia on suun- 2
taan tai toiseen mutta suuri osa niistä perustuu menetelmällisiin muutoksiin tai on saatu lisää seuranta-aineistoa tai jopa vesimuodostuman tyyppi on muuttunut mikä on vaikuttanut luokittelun raja-arvioihin. Toisella kaudella yhä useamman vesimuodostuman luokittelu perustuu joko suppeaan tai laajaan biologiseen aineistoon. Maakunnassa ei ole yhtään kemiallisesti huonossa tilassa olevaa kohdetta. Erityisesti turvemaavaltaisilla alueilla olevissa vesissä riski ylitykselle on olemassa. Kerrattiin eri toimenpidetyypit (perustoimenpide, muu perustoimenpide ja täydentävä toimenpide). Keskeisiä pohjavesille ehdotettuja toimenpiteitä ovat: Pohjavesien suojelusuunnitelman laatiminen: 5 kpl Kauriansalmi, Vuohiniemi-Haukilampi, Palokangas, Pertunmaa kk, Viinavaara-Tahvananmäki Suojelusuunnitelman päivittäminen: Montola Pohjavesiselvityksen tekeminen: 4 kpl Porrassalmi, Palokangas, Pertunmaa kk, Kuortti Pohjavesialueen rakenneselvitys: 2 kpl Punkasalmi, Rauhaniemi Pilaantuneisuusselvitys pilaantuneella maa-alueella: 18 kpl Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi, suunnittelu, kunnostus: 9 kpl Pursiala, Hanhikangas, Huosiuskangas, Koiralahti, Pertunmaa kk, Rauhaniemi Vedenoton vaikutusten selvittäminen: 2 vedenottamoa Kulennoisharju, Vilkonharju Vedenottamon raakaveden laadun seurannan tehostaminen: 4 vedenottamoa Keplakko, Hanhikangas, Huosiuskangas, Ruutananharju Pohjavesisuojausten rakentaminen, toimivuuden arviointi: 9 km Kotkatharju, Tervaruukinsalo, Hatsola, Rapionkangas, Ruutanaharju, Porrassalmi, Pursiala, Punkasalmi Liikennealueiden pohjavesivaikutusten seuranta: 8 kpl Kotkatharju, Tervaruukinsalo, Naarajärvi, Pursiala, Kauriansalmi, Hatsola, Rapionkangas, Punkasalmi Viemärirakenteiden kunnon tarkastus pohjavesialueella: 1 kpl Ruutanaharju Maa-ainesten ottoalueiden kunnostussuunnitelman laatiminen ja kunnostus: 49 kpl Pintavesiä koskevat keskeiset toimenpiteet ovat: Uudet ja peruskunnostettavat jätevedenpuhdistamot Mikkeli, Valamo Uudet siirtoviemärit Kuvansi-Varkaus, Anttola-Mikkeli Keskitetyn viemäröinnin toteuttaminen haja-asutusalueilla n. 470 kiinteistöä Turvetuotannon vesiensuojelun tehostaminen Maatalouden kosteikot: 60 kpl lisäys nykytasoon Maatalous: ravinteiden käytön hallinta Metsätalouden tehostettu vesiensuojelusuunnittelu: 15 000 ha Metsätalouden eroosiohaittojen torjunta: 120 vesiensuojelurak. Maa- ja metsätalouden koulutus ja neuvonta Rehevöityneen järven kunnostus 19 kpl 3
Virtavesien elinympäristökunnostus 11 kpl Erityisalueiksi nimettyjen Natura-alueiden kunnostus 2 kpl Pintavesien osalta on määritelty maa- ja metsätalouden painopistealueet, joihin toimenpiteitä pyritään suuntaamaan. Kustannuksista todettiin, että vuositasolla pinta- ja pohjavesien täydentävien toimenpiteiden summa on tasoa n. 7 miljoonaa euroa. Käytiin keskustelua toimenpideohjelmasta. Todettiin, että kosteikkoja on ehdotettu melko paljon. Nykyisin kosteikon keskikoko on n. 4 ha, suunnittelukustannukset n. 1 500-3 000 e / kpl, rakentamiskustannukset vaihtelevat yleisesti 5 000:n ja 12 000 euron välillä. Ongelmana on ollut se, että kosteikkojen osalta eri toimijoita on paljon (omilla varoilla rakennetut kosteikot, maataloustukiin liittyvä kosteikot, riistakosteikot, metsien vesiensuojelukosteikot). ELYssä ei ole tarkkoja tietoja kosteikkojen paikoista ja lukumääristä, mikä vaikeuttaa vesiensuojelun suunnittelua. ELYssä on aloitettu tietojen kokoamista. Viime vuosina ELYstä on haettu maataloustukea n. 6-10 kosteikolle vuosittain. Odotettavissa, että ensi vuonna tukia haetaan n. 10-20 kosteikolle. Todettiin, että esim. Puruveden alueelle on valuma-alueen yleissuunnitelmassa suunniteltu kymmenittäin kosteikkoja Yleisesti todettiin, että avoimia kysymyksiä ovat mm. kosteikkojen alle jäävien alueiden korvauskysymykset ja jälkihoito. Pieksämäen ja Kyyveden alueella on pohdittu mahd. maanvaihtojen mahdollisuutta. Tätä kannattaisi jatkossa kehittää. Todettiin, että kuulemisen aikana päivitettäviä asioita ovat ainakin määrittely pintavesimuodostumista, joissa on tilan heikentymisen riski. Myös merkittävät paineet pintavesien osalta on tarkistettava (EU-raportointia varten). Pinta- ja pohjavesien seurantaohjelmia tarkistetaan kuulemisen aikana. Turvetuotannon ympäristöluvat tullaan mahd. saattamaan taulukoksi toimenpideohjelmassa. Kuormitusskenaariot voidaan ehkä kuvata paremmin mitä ehdotuksessa on esitetty. Toimenpiteiden ns. muut vaikutukset on laadittu Kyyvedelle, nämä ja mahd. uudet arviot voidaan sisällyttää lopulliseen TPO:hon. Vuoksen vesienhoitoalueelle tehdään SYKEn ja ESAELYn yhteistyönä maksuhalukkuuskysely kuulemisaikana. Tulokset esitetään vesienhoitosuunnitelmassa. Keskusteltiin siitä, että tällainen kysely on mielenkiintoinen ja tuo uutta tietoa. Vesien tilalla on merkitystä virkistyskäytölle ja mm. kiinteistöjen arvolle. Maksuhalukkuus vesienhoitoa kohtaan on mahdollisesti lisääntymässä. Paikallisilla vesiensuojeluyhdistyksillä on jo käytössä vapaaehtoinen jäsenmaksu, joilla kerätään rahaa vesiensuojelutyöhön. Sovittiin, että kun kysely on valmis, se lähetetään tiedoksi myös yhteistyöryhmälle. Yhteistyöryhmässä todettiin, että ELY on tehnyt vesienhoitosuunnittelussa suuren työmäärän vähillä resursseilla. ESAELYssä on käynnissä YT-neuvottelut, mikä ei ainakaan helpota tilannetta. Ministeriöt tulisi saada ymmärtämään ympäristöpuolen haasteet sekä maakuntien ja vesistöjen ongelmat. 5. Vesienhoidon 1.10. alkanut kuuleminen Etelä-Savossa Puheenjohtaja esitti juuri alkaneen kuulemisen eri menettelyitä ja palveluita. Todettiin, että tällä kaudella on edistetty erilaisia sähköisiä menettelyitä. Valtakunnalliset vesienhoidon kuulemissivut löytyvät: www.ymparisto.fi/vaikutavesiin. Kyseessä ovat vesienhoidon ja tul- 4
variskien kuulemisen yhteiset sivut, josta pääsee eteenpäin vesienhoitosuunnitelmiin ja tulvariskien hallintasuunnitelmiin. Vuoksen vesienhoitoalueen kuulemissivut löytyvät: www.ymparisto.fi/vesienhoitoalue/vuoksi/osallistuminen Sieltä löytyvät mm. vesienhoitosuunnitelmaehdotus ja linkit ELY-keskusten toimenpideohjelmaluonnoksiin, palautelomake, yhteystiedot jne. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelta löytyvät samanlaiset sivut. Etelä-Savon vesienhoidon kuulemissivut: http://www.ymparisto.fi/vesienhoito/etela-savo. Sivuilta löytyvät mm. kuulutus, toimenpideohjelma ja palautelomake. Vesikartta: http://paikkatieto.ymparisto.fi/vesikartta Karttapalvelu sisältää keskeiset kuulemiseen liittyvät kartat koko Suomesta. Palvelussa on myös aineistoja, jotka ovat keskeneräisiä (esim. kalojen nousuesteet). Tausta-aineistoksi saa mm. hallinnolliset rajat, vesistöalueet ja taustakartat. Nähtävänä ovat myös esim. Ruotsin ekologisen tilan aineistot. Palvelussa voi myös hakea kohteita esim. järven nimellä. Palvelu toimii myös tableteissa ja mobiililaitteissa. Karttapalvelua kehitetään jatkuvasti sitä mukaa kun uusia aineistoja saadaan käyttöön ja toimintojen määrä kasvaa ja toiminnallisuus paranevat kun saadaan tuoreempi html-versio käyttöön. Todettiin, että olisi mielenkiintoista tietää kuinka paljon palvelulla on käyttäjiä. Todettiin, että myös Järviwikistä (www.jarviwiki.fi) löytyy paljon tietoa järvistä. Yksityiskohtaisempaa vedenlaatu- ym. tietoa saa lisäksi OIVA-palvelusta (www.ymparisto.fi/oiva). www.otakantaa.fi keskustelufoorumiin on rakennettu vesienhoitoaluekohtainen mahdollisuus käydän keskustelua (esim. VHA1). Tarkoituksena on laittaa palveluun keskustelunavauksia, jotta keskustelua saataisiin aikaan. Palvelusta on linkit keskeisille kuulemissivuille. Toisella kaudella on käytettävissä vesienhoitoaluekohtainen, sähköinen USPA- palautelomake palautteen antamiseen. Palaute ohjautuu kirjaamon kautta asiantuntijoille. Palautelomakkeessa halutaan kommentteja vesien tilasta ja tavoitteista sekä ovatko toimenpiteet riittäviä ja miten toimenpiteitä voidaan rahoittaa. Lomakkeella kysytään myös miten osallistumista voitaisiin edistää. Vesienhoitosuunnitelmista tehtiin pieni painos kuntia varten ja toimenpideohjelma on saatavana vain sähköisessä muodossa. Etelä-Savossa vesienhoitosuunnitelmat on lähetetty kuntakeskuksiin mutta ei entisten kuntakeskusten palvelupisteisiin. Yhteistyöryhmässä esitettiin, että mikäli mahdollista niin asiakirjat kannattaisi lähettää myös em. paikkoihin. 6. Tiedotus ja tiedotustilaisuudet kuulemisen aikana Etelä-Savossa Kuulemisen yleisötilaisuuksia järjestetään suunnitelman mukaan Joroinen 30.10 Haukivuori 27.11 Savonlinna 3.12. Pieksämäki 10.12. Mikkelissä kaski tilaisuutta v. 2015 alussa 5
Tilaisuuksissa käydään läpi alueen vesienhoidon suunnitelmia ja toteutusta. Paikalle tulijoille annetaan opastusta miten kuulemispalautteen voi antaa. Tilaisuuksista annetaan tietoa paikallislehdissä. Yhteistyöryhmässä ehdotettiin yhtä tilaisuutta myös Juvalle. Asiaa pohditaan ESAELYssä mm. henkilöresurssien pohjalta. Itse kuulutus julkaistiin yhdeksässä paikallislehdessä maksettuna ilmoituksena. Toistaiseksi asia ei ole kiinnostanut kovinkaan paljon mediaa radiota lukuun ottamatta. 7. Toimenpiteiden toteutustilanne Etelä-Savossa Erilliset hankkeet Puulaveden käytön, hoidon ja kunnostuksen yleissuunnitelma Suunnittelusta on saatu suunnittelutarjoukset ja suunnittelusopimusta valmistellaan. Tavoite on Puulavettä ja sen valuma-aluetta koskeva yhdistetty kalataloudellinen käyttö- ja hoitosuunnitelma sekä vesistön ja valuma-alueen kunnostuksen yleissuunnitelma. Mukana hankkeessa ovat Puulan kalastusalue sekä Etelä-Savon ja Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Tavoitteena on laatia suunnitelma jossa yhdistetään kalakantojen hoidon ja vesien hoidon tavoitteet. Suunnitelma valmistuu talvella 2015. Suunnitelman toteuttamisella parannetaan Puulaveden kalakantoja ja vesialueiden tilaa sekä edistetään kalakantojen ja vesien hoitoa sekä vesiensuojelua. Suunnitelman laatimisesta pilot-hankkeena on sovittu Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvara- ja vesitalousyksikön kanssa ja suunnitelma tulee onnistuessaan toimimaan mallina muiden alueiden kalatalouden ja vesien hoidon edistämisen suunnitelmille. Monitor 2020 YM:n yhdessä kärkihankkeista on tarkoitus kehittää ympäristön tilan seurantaa uusin menetelmin. Lainsäädäntöön, kansainvälisiin sopimuksiin, tilan seurantaan, paineiden seurantaan, toimenpiteiden seurantaan ja kustannustehokkuuteen sekä komission palautteeseen vesienhoidon 1. kaudella liittyy erilaisia tarpeita, jotka täytyy ottaa työssä huomioon. Hanke jakautuu viiteen osahankkeeseen: 1. Liikkuva havaitsija (HALI) liittyy maastotiedon keruun uusiin toimintamalleihin ja teknisiin työkaluihin. Kehityskohteena ovat ammattilaisen ja maallikon kenttäreput. Viranomaisille tulisi sähköisiä mittausvälineitä, ja kansalaissektorille mahdollisuuksia tuottaa tilaa viranomaisten ja kansalaisten käyttöön. Käytiin läpi erilaisia kansalaishavaintoja, joista voitaisiin laatia mobiilisovelluksia. 2. Automaattiasemien tietopalveluiden hankinta (AUTO) liittyy ongelmaan, että tiedon tuottajia on paljon ja laitekanta monipuolinen. Havaintoasemien ylläpitoon liittyvä riski on myös kasvanut, mikä johtuu vähentyvistä resursseista sekä osin asemaverkon vanhentumisesta 6
Tavoitteena on laatia kehittämissuunnitelma, joka palvelee MONITOR 2020 ohjelman tavoitteita. 3. Uudet, älykkäät mittausteknologiat osiossa keskeistä on ajatus, että jatkuvatoiminen vedenlaadun mittaus antaa tietyille muuttujille huomattavasti paremman kuvan veden laadussa tapahtuvista ajallisista muutoksista kuin perinteiset vesinäytteet. Vedenlaatuasemien määrä on noussut voimakkaasti ja nykyisin asemia on Suomessa arviolta 100 200. Tavoitteena on testata automaattimittarien soveltuvuutta veden laadun jatkuvatoimiseen seurantaan erilaisissa ympäristöissä ja olosuhteissa: virtavesissä, järvissä ja rannikkovesissä. Tarkoituksena on jatkaa käynnissä olevaa työtä ja kehittää jatkuvatoimiset mittausmenetelmät valmiiksi rutiiniseurantaa varten (seurannan kaikki vaiheet mittauksesta tulosten tallentamiseen rekisteriin ja kuormitusarvioiden tekemiseen) ja selvittää menetelmien kokonaiskustannukset sekä hyvät ja huonot puolet verrattuna perinteisiin ja muihin uusiin menetelmiin (mm. mallinnus). 4. Velvoitetarkkailujen kehittäminen (VEKE) tähtää velvoitetarkkailujen kehittämiseen ja sähköistämiseen. Nykyisin paperisten tulosten vieminen järjestelmään vie paljon työaikaa ja on muutenkin varsin kustannustehotonta. 5. Ympäristöseurantojen palvelun tilaaminen (SPATI) tähtää uudenlaiseen seurannan toimintamalliin, jossa hyödynnetään paljon kaikenlaista tietoa ympäristöstä. Datasta voitaisiin jalostaa valuma-alue- ja vesistötietoa. Tieto olisi myös reaaliaikaista. Hankkeen tavoitteena on arvioida vaihtoehtoisia tapoja tuottaa vesien tila-arvioita. Luokituksia ei ehkä tehdä jatkossa 5 vuoden välein, vaan jatkuvalla menetelmällä. Tavoitteena parantaa vesienhoidossa onnistumista. Todettiin, että Monitor-hankkeessa keskeiset rahoittajat ovat YM ja TEKES. Hankkeessa keskeistä on innovatiivisuus ja palveluiden käyttöönotto (mm. mobiiliteknologia). Osahanke 1 ja 2 ovat jo lähteneet liikkeelle. Viitoshanke lähtenee käyntiin viimeisenä. Hankkeen kokonaisbudjetti on n. 2,5 miljoonaa euroa. Mukana ovat myös SYKE ja 5 ELYä. Sisävesi-LIFE IP Sisävesi-LIFE on EU-hanke, joka on juuri saatettu vireille. Hankkeeseen osallistuu lähes kaikki ympäristötietoa tuottavat organisaatiot. Hanketta vetää Metsähallituksen luontopalvelut. Alkuvaiheessa 31 tahoa ilmoittautui mukaan, joista18 valittiin jatkotarkasteluun. Sisällöllisen evaluoinnin perusteella 9 hanketta valittiin siitä edelleen jatkoon. Hankkeen keskeiset tavoitteet ovat: Euroopan yhteisön vesiluontoa koskevien direktiivien (luonto-, lintu-, vesipuite-, meristrategia- ja tulvadirektiivi) tavoitteiden yhteensovittaminen Eri sektorien välisen yhteistyön kehittäminen Valuma-alue tason monitavoitteinen suunnittelu, toimenpiteiden toteutus ja seuranta Pinta- ja pohjavedestä riippuvien luontotyyppien ja lajien tilan parantaminen valuma-aluetason toimenpiteiden avulla sekä valtion että yksityisten mailla 7
Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet Jokien ja purojen kunnostuksia Lintuvesien ja kosteikkojen kunnostuksia Sisävesien vedenalaisen ja rantojen luonnon, kulttuurin ja biologisen monimuotoisuuden tiedon lisääminen Sisävesien (jokisuilta latvavesille) menetelmien kehittäminen Maaseudun elinkeinojen mm. matkailun ja virkistyskäytön kehittäminen Tietoisuuden lisääminen sisävesien monista merkityksistä painopisteenä nuoret ja vapaaehtoiset (Sisävesi)luonnon terveys ja hyvinvointivaikutusten arvioiminen ja palvelujen kehittäminen Yhteinen nimittäjä on valuma-alue ja keskeisessä roolissa on Natura 2000-luontoarvojen huomioon ottaminen, luontotyypit ja lajit. Myös elinkeinot ja matkailu sekä virkistyskäyttö ovat keskeisiä. Käytiin läpi hankkeen organisaatiokaavio. Hanke on viisivuotinen ja se sisältää viisi työpakettia. 1. yhteistyöverkostot ja toimintamallit 2. kartoitus, seuranta ja menetelmien kehittäminen 3. vesistöjen hoito ja kunnostus 4. elinkeinot ja hyvinvointi 5. hankkeen hallinnointi Kohdealueille yhteistä on niiden sijainti Natura-alueilla. Kohdealueet ovat Puruvesi, Vanajavesi, Koitajoen alue ja lintuvedet, Päijänne-Saarijärven reitti + Etelä-Konnevesi sekä Karjaanjoki-Kiskonjoki. Puruvesi-hankkeen valmistelu aloitettiin vuosi sitten. Alueella hyvä ekologinen tila ei riitä vaan järven tilan täytyy olla erinomainen mm. Natura-arvoista johtuen. Puruvedellä on monin paikoin nähtävissä nuhraantuminen ja luontoarvojen heikentyminen. Kyseessä on karu mutta rehevöityvä pohjavesivaikutteinen Natura järvi, toimenpiteitä tarvitaan valumaalueella: Hankkeen tavoitteita ovat: Hajakuormituksen vähentäminen Pienvesikunnostukset: mm. turvetuotantoalueen jälkikäyttö Vesiensuojelurakenteiden toteuttaminen osana metsätalouden vesiensuojelusuunnitelmaa. Rehevöityneiden lahtien kunnostustoimet Monitavoitteiset kosteikot valuma-alueella Seurannan kehittäminen kansalaistoiminnan ja kaukokartoituksen avulla osana Monitor2020-hanketta. Tuote- ja palvelukonseptien, elinkeinojen ja verkostojen kehittäminen: mm. kunnostusten sivutuotteiden käyttömahdollisuuksien edistäminen Virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittäminen: palvelurakenteiden, opasteiden ja reitistöjen parantaminen 8
Koordinoivana tahona Etelä-Savon ELY-keskus yhdessä Metsähallituksen, Metsäkeskuksen, RKTL:n ja SYKEn kanssa. Alueella on erittäin aktiivinen toimijaverkosto Pro Puruvesi (yli 1000 jäsentä) ja vapaaehtoistyö. Esimerkiksi Metsäkeskuksen yleissuunnitelmassa on esitetty n. 100 kosteikkoa Puruveden alueelle ja lukuisa määrä muita vesiensuojelurakenteita. Hankkeessa keskitytään kriittisimpiin 5 kuormitusalueeseen. Puolet hankkeen rahoituksesta on kohdennettava vesiensuojelurakenteisiin. Vielä ei osata sanoa, että kuinka suuri osa esim. kosteikoista on maatalousrahoitteista. Vuoden lopussa tulee päätökset, jonka jälkeen keskustellaan rahoituksen jakautumisesta. Loppusumma on 40 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan Etelä-Savon osalta kustannusarvio on 3 miljoonaa euroa. Rahasta 40 % tulee olla kansallista ja 60 % EU-vastinrahaa. ESAELYn osuus on peräisin YM:ltä. Todettiin, että VAPO (Savisuo) on jäänyt alkuvaiheessa pois hankkeesta. Koska kyseessä on kuitenkin monivuotinen hanke ja kaikkea ei voi suunnitella kerralla, hankkeen päämääriä ja osallistujia tarkastellaan kahden vuoden päästä. Seudulliset toimintaryhmät JJR-seudulla on suoritettu kosteikkojen tarkastelua Valvatuksen valuma-alueella v. 2013. Tavoitteena on jatkaa työtä Joroisselkään laskevilla muilla alueilla. Joroisselältä on valmistunut kuormitusselvitys. Poistokalastus alkoi Joroisselällä keväällä 2014 ja saalis oli 40 000 kg Joroisselältä ja Kaitaisten vesiltä. Kyyveden alueella on edistetty hankevalmisteluna Kyyveden osakaskuntien yhdistämistä Teemu Hentisen toimesta. Kyyveden poistokalastuksen alustava suunnitelma on valmis. Osakaskuntien toiminta on alkanut osalla aluetta; osakaskunnat ovat varanneet 5 000 e nuottauksiin. Kosteikkojen suunnittelun ja rakentamisen yleissuunnittelu jatkuu alueella. Neljä suunnitelmaa on valmistunut ja suunnitelmat on luovutettu maanomistajille. Neljä kohdetta on suunnittelussa, kahdelle kohteelle on tilattu maastomittaukset. Niskajärven hoidolla pyritään osaltaan parantamaan Naarajoen tilaa. Kohteeseen on suunniteltu neljässä vesistössä koenuottausta ja viidessä vesistössä verkkokalastuksia. Vedenlaadun osalta tarvitaan kohteessa esiselvityksiä. Pieksämäen seudulla tärkeintä on Pieksänjärven hyvän tilan säilyttäminen. Järven tila on viime vuosina heikentynyt. Järveä ilmastetaan jätevedenpuhdistamon velvoitteena. Lisäksi jätevesien kalatalousmaksu on nykyisin kasvanut 10 000 euroon vuodessa. Pieksänjärvellä tehdään kertaluontoinen kuormitusselvitys, vesinäytteenottoa tehdään mm. Kirkko- Surnuista sekä Vehka- ja Uuhilammesta sekä muualtakin valuma-alueen keskeisistä purkupaikoista. Niskajärven hoidolla pyritään Naarajoen tilan parantamiseen (koenuottaus + verkkokalastuksia laskevilla reiteillä, veden laadun esiselvitys). Poistokalastusta tehdään Kyyveden valuma-alueella (7 300 e koenuottaus, esiselvityksessä 4 vesistöä). Jäppilän vesillä on tehty poistokalastusta ja kosteikkojen suunnittelun valmistelua. Pohjavesiä koskeva suojelusuunnitelmien seurantaryhmä on toiminut alueella aktiivisesti. 9
Mikkelin seudulla Mikkelin alapuoliselle Saimaalle on valmistunut hoidon ja kunnostuksen yleissuunnitelma, jonka pohjalta viranomais- ym. tahot lähiaikoina keskustelevat toteuttamisesta. Vesialueelle on jo tehty mm. poistokalastuksen toteutussuunnitelma ja Raehankkeen avulla on tehty kosteikkokartoitusta. Pikku-Surnun kosteikkojen rakennesuunnittelua edistetään lähiaikoina. Hanhijärven valuma-alueella tehdään v. 2014-2015 aikana kuormitusselvitys. Puulan länsiosassa on tehty kuormitusselvitystä, joka valmistui alkuvuonna 2014. Syksyllä 2014 kokoonnutaan pohtimaan käytännön toimenpiteitä valumaalueella. Puulalla on tehty laajoja osakaskuntien yhdistämisiä, joita voidaan pitää merkittävinä vesienhoidon toteuttamisen kannalta. Alueellisen vesiensuojelun ja kalatalouden edistämiseksi Puulan kalastusalueella tehdään pilot-luonteisesti kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma, jossa myös vesienhoito kuuluu mukaan. Aihetta on käsitelty enemmän edellä. Savonlinnan seudulla Puruvedelle on tehty laaja metsätalouden vesiensuojelusuunnitelma. Kuonanjärvellä on yritetty poistokalastusta, mutta järvellä on todettu olevan vahva kuhakanta. Sisävesi-Life IP-hankehaussa on suunniteltu alueelle mm. laajoja valuma-alueen kunnostustöitä. Savonlinnan seudulla on perustettu pohjavesien suojelusuunnitelmien toimeenpanon seurantaryhmä viime vuonna. Punkasalmella on tehty riskialueen (torjuntaaineet) näytteenottoa. Viinvaara-Tahvananmäen pohjavesialueella Puruveden itäosissa on tehty kesällä pohjavesien purkautumisselvitystä ilmakuvauksena. 8. Muut asiat Todettiin, että Reijo Lähteenmäki jää ensi vuoden alkupuolella eläkkeelle. ESAELYssä vesienhoidon uudelleen organisoituminen on vielä kesken. Selvää on kuitenkin, että nykyisellä toimintamallilla ei täysin pystytä jatkamaan ja muutoksia tulee tapahtumaan ensi vuoden puolella. Tällä hetkellä on aikomus yhdistää Y-vastuualueen kolme yksikköä kahdeksi siten, että toiseen keskittyisivät vesienhoidon tehtävät. Tämänhetkinen näkemys on, että ainakin toimintaryhmien sihteerin tehtävät pyritään hoitamaan. Toimintaryhmiin tai painotuksiin saattaa kuitenkin tulla muutoksia. Yhteistyöryhmässä todettiin, että alueelliset vesiensuojeluprojektit vaativat toteutuakseen ELYn riittävää panostusta. 9. Seuraavan kokouksen ajankohta Seuraava kokous pidetään 16.4.2015 alkaen klo 10.00 Etelä-Savon ELYssä Pyöreässä kokoustilassa. 10. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14.10. Pertti Manninen puheenjohtaja Juho Kotanen sihteeri 10
Jakelu: Anne-Kaarina Lyytinen, Itä-Suomen aluehallintovirasto Ulla Ahonen, Itä-Suomen aluehallintovirasto Hannu Ripatti, Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi Antti Tiihonen, Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi Jari Hyvärinen, Geologian tutkimuskeskus GTK Anu Eskelinen, Geologian tutkimuskeskus GTK Irma Kolari, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Ari Leskelä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Ari Pitkonen, Itä-Savon kuntayhtymä Aune Kupiainen, Itä-Savon kuntayhtymä Arto Vilén, Metsähallitus, Itä-Suomen luontopalvelut Eila Puhakainen, Järvi-Suomen kylät ry Tuula Eloranta, Järvi-Suomen kylät ry Hanna Eklund, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Jari Hassinen, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Hanna Luukkonen, INFRA ry Kalevi Kaipia, INFRA ry Heikki Tanskanen, Mikkelin seutu Seppo Ruhanen, Mikkelin seutu Heli Kivisaari, Turveteollisuusliitto/VAPO Heikki Torpström, Turveteollisuusliitto/VAPO Reijo Turkki, Etelä-Savon vesilaitokset (Mikkelin vesilaitos) Jani Koski, Etelä-Savon vesilaitokset (Mikkelin vesilaitos) Janne Tarkiainen, Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Jorma Tiitinen, Etelä-Savon ELY, kalatalous Lasse Hyytinen, Etelä-Savon ELY, kalatalous Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY, maaseutuelinkeinot Kaija Siikavirta, Etelä-Savon ELY, maaseutuelinkeinot Mika Ahola, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Juha Lohjala, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Kari Mielikäinen, Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta Leo Laukkanen, Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta Leena Lahdenvesi-Korhonen, ProAgria Etelä-Savo, maaseutukeskus Sanna Poutamo, Etelä-Savon maakuntaliitto Marko Tanttu, Etelä-Savon maakuntaliitto Merja Koivula-Laukka, JJR-kunnat Pekka Sorjonen, JJR-kunnat Pena Saukkonen, Saimaan vesiensuojeluyhdistys Päivi Kurki, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT/Karila Pentti Seuri, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT/Karila Rauno Jaatinen, Etelä-Savon kalatalouskeskus Yrjö Snellman, Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri Riitta Lunti, Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri Tarja Hämäläinen, Suomen metsäkeskus, Etelä-Savo Seppo Ollikainen, Suomen metsäkeskus, Etelä-Savo Pekka Häkkinen, Pieksämäen seutu Tapani Mähönen, Pieksämäki seutu Vesa Kallio, MTK Etelä-Savo Miia Ikonen, MTK Etelä-Savo Kalevi Puukko, Etelä-Savon kalastusalueet Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY Juho Kotanen, Etelä-Savon ELY Mika Huttunen, Etelä-Savon ELY Anne Petäjä-Ronkainen, Etelä-Savon ELY Reijo Lähteenmäki, Etelä-Savon ELY Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY Teemu Tuovinen, Etelä-Savon ELY Pekka Sojakka, Etelä-Savon ELY Vesa Rautio, Etelä-Savon ELY 11