RAKENNUSTYÖMAALLE Korjausrakentaminen PÄIVÄYS PROJEKTI Korjaussuunnittelu ja rakentaminen TILAAJA Lopen kunta KOHDE, Opintie 2-4, 12700 Loppi
2(12) SISÄLTÖ 1. YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohde... 3 1.2 Tilaaja... 3 1.3 Rakennesuunnittelu... 3 2. HANKKEEN KUVAUS JA KIINTEISTÖN TIEDOT... 3 2.1 Yleistietoja... 3 2.2 Käyttäjät... 3 3. PÖLYNHALLINNAN TAVOITE... 3 3.1 Tavoitteena yksilöllinen sisäilma S1... 4 4. PUHTAUDENHALLINTASUUNNITELMAN VAATIMUKSET... 4 5. PÖLYNHALLINTA RAKENTAMISESSA... 5 5.1 Pölynhallinnan keinot... 5 5.2 Osastointi ja alipaineistus... 5 5.2.1 Erityinen purkutyö... 5 5.3 Urakoitsijoiden, työmaajohdon ja työntekijän vastuu puhtauden hallinnasta... 6 5.4 Rakennustarvikkeiden kuljetus, varastointi ja suojaus... 7 5.4.1 Suojaus... 7 5.4.2 Suojattavat rakennus- ja laiteosat... 7 5.5 Pihan pölynhallinta... 8 5.6 Työmaan siivous purkutyön aikana ja purkutöiden päätyttyä... 8 5.7 Vaatimukset rakentamisen aikaiselle siivoukselle ja kaksivaiheinen loppusiivous 8 5.7.1 Loppusiivous ennen vastaanottoa... 9 5.8 Puhtauden raja-arvot ja todentaminen ennen vastaanottoa... 10 5.9 Tupakoinnin järjestäminen... 10 5.10 Jätehuolto... 10 5.11 Työmaa-aikataulu... 11 5.12 Homeettomaksi siivous... 11 6. TOTEUTUKSEN VALVONTA... 11 7. LÄHTEET... 12
3(12) YLEISTIEDOT 1.1 Kohde 1.2 Tilaaja Opintie 2-4 12700 Loppi Lopen kunta Yhdystie 5 12700 Loppi Timo Rahikainen, tekninen johtaja puh. 019 758 6040 timo.rahikainen@loppi.fi Pasi Träff puh. 019 758 6050 pasi.traff@loppi.fi 1.3 Rakennesuunnittelu Wise Group Finland Oy Askonkatu 9 E 15100 Lahti Jarmo Kärkäs, päärakennesuunnittelija, RI puh. 044 427 9430 jarmo.karkas@wisegroup.fi Minna Tissari, suunnittelija, DI, ins. AMK puh. 044 427 9419 minna.tissari@wisegroup.fi 2. HANKKEEN KUVAUS JA KIINTEISTÖN TIEDOT 2.1 Yleistietoja Lopen koulukeskuksen A-osa osa on alun perin vuonna 1962 rakennettu, kaksikerroksinen koulurakennus. Rakennusta on laajennettu vuosina 2003-2006, lisäksi rakennukseen on tehty korjaus- ja muutostöitä useaan otteeseen. 2.2 Käyttäjät Korjaustöiden aikana koulu on kesän ajaksi suljettu, korjaukset toteutetaan kesäloman aikana. 3. PÖLYNHALLINNAN TAVOITE Rakentamistyön pölynhallinnan tavoitteena on vähentää työssä syntyvän pölyn määrää, estää rakentamisessa syntyvien, hiukkasmaisten epäpuhtauksien leviäminen työpisteestä työmaan muihin tiloihin sekä noudattaa valtioneuvoston asetusta rakennustyön turvallisuudesta (26.3.2009/205).
4(12) Korjaussuunnittelun tavoitteena on hyvä sisäilmasto, joka määritellään Sisäilmastoluokitus 2008:n (RT 07-10946) mukaisella sisäilmaston laatuluokalla S1. Ilman laadun tavoitearvot ovat Sisäilmastoluokitus 2008:n mukaisia. (Päivitetään vuonna 2017). Sisäilmastoluokka S1 edellyttää Sisäilmastoluokitus 2008:n mukaan yleensä rakennustöiden puhtausluokkaa P1. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtausluokka on P1. Työmaan pölynhallinnan tavoitteena on varmistaa, että rakennuksen tilat ovat puhtaat silloin, kun ne luovutetaan käyttäjälle, ja että rakennuksen käytön aikana ei sisäilmaan kulkeudu rakennusvaiheesta peräisin olevia epäpuhtauksia. Kohteessa noudatetaan puhtausluokan P1 vaatimuksia rakennustöissä. Tässä asiakirjassa olevat vaatimukset otetaan huomioon hankkeen rakennustöiden suunnittelussa, toteutuksessa ja valvonnassa rakennushankkeen aikana. 3.1 Tavoitteena yksilöllinen sisäilma S1 Sisäilmastoluokkatavoitteena on S1 eli yksilöllinen sisäilmasto. Tilan sisäilman laatu on erittäin hyvä eikä tiloissa ole havaittavia hajuja. Sisäilmaan yhteydessä olevissa tiloissa tai rakenteissa ei ole ilman laatua heikentäviä vaurioita tai epäpuhtauslähteitä. Lämpöolot ovat viihtyisät eikä vetoa tai ylilämpenemistä esiinny. Tilan käyttäjä pystyy yksilöllisesti hallitsemaan lämpöoloja. Tiloissa on niiden käyttötarkoituksen mukaiset erittäin hyvät ääniolosuhteet ja hyviä valaistusolosuhteita tukemassa yksilöllisesti säädettävä valaistus. Rakennustöiden ja ilmanvaihtojärjestelmän puhtausluokitusvaatimuksena ovat Sisäilmastoluokitus 2008:n mukaiset P1-vaatimukset. 4. PUHTAUDENHALLINTASUUNNITELMAN VAATIMUKSET Pääurakoitsija laatii työmaalle valittujen puhtausluokkien asettamat vaatimukset täyttävän rakennustöiden puhtaudenhallintasuunnitelman. Puhtaudenhallintasuunnitelma voi olla erillinen asiakirja tai yksi laadunvarmistussuunnitelma-asiakirjoista. Puhtaudenhallintasuunnitelmassa määritellään rakennustarvikkeiden kuljetus ja varastointi sekä tilojen työnaikainen osastointi ja siivous. Noudatettaessa puhtaan rakentamisen periaatteita esitetään, miten ilmanvaihtokanavat ja kanavaosat voidaan suojata pölyävien työvaiheiden välissä sekä pölyävät ja likaavat työvaiheet tehdä loppuun ennen ilmanvaihtolaitteiden toimintakokeita ja säätötyötä. Siivouksen kuvaus esitetään. Patterit, jäähdytyspalkit, ym. ilmanvaihdon ja jäähdytyksen päätelaitteet sekä valaisimet tulee suojata purkamisen ja rakentamisen aikana ja niiden puhtaus varmistetaan viimeistään loppusiivouksen yhteydessä. Puhtausluokkaan P1 varattujen tarvikkeiden varastointia, säilytystä ja kokoonpanoa varten varatun varaston/tilan tulee olla kuiva ja hyvin siivottu. Pölyävät työt on tehtävä valmiiksi ennen P1-puhtaustason saavuttamista. Puhtausluokan P1 saavuttaneet lohkot on erotettava muista lohkoista. Puhtausluokan P1 saavuttaneet lohkot on merkitty P1-lohko. Läpikulku kielletty -merkinnällä. Puhtaudenhallintasuunnitelmassa tulee esittää loppusiivouksen kuvaus. Loppusiivous on kaksivaiheinen. Ensimmäisen siivous suoritetaan ennen toimintakokeiden alkua ja kunnes viimeistelyvaiheet ovat lähes valmiit. Toinen siivous suoritetaan ennen luovutus- ja vastaanottotarkastusta, kunnes jokainen toimintakoe on tehty ja kaikki viimeistelytyöt ovat valmiit. Loppusiivous tulee olla tehtynä laajennettuna ja ainakin alakaton yläpuolisten tilojen osalta aikaistettuna ennen alakattojen sulkemista P1-loppusiivouksena käsittäen mm.
5(12) sähkökourut ja seinäpinnat. Toisen vaiheen siivous vastaa sisällöltään normaalia siivousta, jolloin puhdistetaan ensimmäisen vaiheen jälkeen pinnoille laskeutunut hieno pöly ja mahdolliset tahrat. P1-lohkojen puhtausvaatimuksia on noudatettava myös kalustusvaiheessa. Alakatoissa ja muissa rakenteissa tulee olla luukut ilmanvaihdon tarkastusluukkujen kohdalla. Ilmanvaihdon tarkastusluukkuihin tulee olla esteetön pääsy ja riittävästi tilaa huolto- ja puhdistustöiden suorittamiseksi. Ilmanvaihtolaitteiden suojaukset voidaan poistaa ja koneet käynnistää vasta, kun niiden palvelualueiden tilojen puhtaustaso on P1. Ilmanvaihtojärjestelmän säätö ja testaus tehdään loppuun ennen vastaanottoa. 5. PÖLYNHALLINTA RAKENTAMISESSA 5.1 Pölynhallinnan keinot Pölynhallinnan keinoja ovat mm. vähän pölyä synnyttävien tai pölyämättömien työmenetelmien käyttö, kohdepoistojen käyttö pölyävissä työvaiheissa, työmaa-alueiden osastointi ja alipaineistus sekä pölyä synnyttävien töiden suorittaminen erillisessä, tehtävään varatussa tilassa. 5.2 Osastointi ja alipaineistus Osastoinnilla tarkoitetaan purkutilan eristämistä ilmanvaihdollisesti muusta ympäristöstä. Purkutila alipaineistetaan hieno- tai mikrosuodattimella varustetulla alipainekoneella, ja näin estetään pölyn leviäminen muihin tiloihin. Ilmanvaihtokanavien aukot suljetaan muovikalvolla tai muulla vastaavalla tavalla, ja ne teipataan tiiviiksi, mikäli mahdollista ilmastointi suljetaan. Osastoinnin suojaseinien tiiveys on varmistettava. Purkutilan ovet suljetaan. Ikkunoiden ja ovien aukot ja käyntivälit on teipattava tiiviiksi. Osastointiseinät rakennetaan käyttäen puurimoja ja muovikalvoja. Kalvot olisi hyvä kiinnittää rimojen sisäpuolelle, jolloin vältytään puuosien likaantumiselta. Kalvojen saumakohdat on teipattava tiiviiksi. Suojaseinän runko ja kiinnityspinta tiivistetään esim. solukumilla. Lattiat on peitettävä tarpeen tullen muovilla tai aaltopahvilla. Osastoon kuulumattomien tilojen ovet on tiivistettävä. Osastoivat seinät voivat olla myös rungollisia levypäällysteisiä rakenteellisia seiniä. Seinillä tavoitellaan pölynhallinnan lisäksi myös mekaanista suojausta. Hienosuodattimella olevan alipaineistuskoneen poistoilma on aina johdatettava ulkoilmaan, kun taas mikrosuodattimella varustetun koneen poistoilma voidaan johtaa sisätilaan. Pölyn leviämisen hillitsemiseksi on alipaineistuksen oltava jatkuvaa osaston sisällä. On suositeltavaa käyttää kahta alipainekonetta, jotka ovat kytketty eri virtapiireihin. Näin vältytään alipaineen kokonaiselta katoamiselta siinä tapauksessa, että toinen koneista lakkaa toimimasta. Alipaineistuksen toimintaa seurataan silmämääräisesti ja laitteissa olevien suodattimien kuormitusmittarien avulla. Alipaineistuksen toimivuuden huomaa silmämääräisesti osastoon päin painuneista sulku- ja osastotilan muoviseinistä. Toimivuuden voi varmistaa myös paine-eromittarin avulla. 5.2.1 Erityinen purkutyö Osastointia on käytettävä silloin, kun puretaan asbestia, kosteus- ja mikrovaurioituneita rakenteita sekä silloin, kun halutaan estää pölyhiukkasten leviäminen ympäröiviin tiloihin. Osaston sisään on kuljettava tarvittaessa sulkutilan kautta. Osastoinnin kylkeen rakennetaan puuta ja muovikalvoja käyttäen sulkutila. Sulkutilan on oltava tarpeeksi suuri, jotta
6(12) siellä onnistuu tarvittaessa vaatteiden vaihto, peseytyminen ja imurointi. Sulkutilaan on tehtävä ovirakenne joka estää ilman kulkeutumisen. Tilan sulkemiseen käytetään esimerkiksi vetoketjullista muovikalvoa. Tarkempi rakennusosakohtainen ohjeistus on esitetty osastointikartassa, joka on huomioitava. 5.3 Urakoitsijoiden, työmaajohdon ja työntekijän vastuu puhtauden hallinnasta Urakoitsijoiden on toimittava laadittujen suunnitelmien ja ohjeiden mukaan ja huolehdittava siitä, ettei työstä aiheudu vaaraa muille henkilöille tai ympäristölle. Urakoitsijat vastaavat itse omien koneidensa työturvallisuudesta ja terveellisyydestä ja tekevät välittömästi ilmoituksen terveyttä vaarantavasta työvaiheesta, esim. pölyilmoitus tai meluilmoitus. Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen (YSE 1998) 2 mukaan urakoitsijan sivuvelvollisuuksiin kuuluu myös urakkaan kuulumattomien rakennusosien ja ympäristön suojaaminen likaantumiselta. Rakennusurakoitsija vastaa työmaa-alueiden lisäksi työmaan henkilö- ja materiaaliliikenteen käytössä olevien kulkuväylien päivittäisestä siivouksesta. Rakennustarvikkeiden ja osien suojauksesta vastaa aina ko. urakoitsija, ellei toisin määritellä. Pääurakoitsija esittää varastoalueiden sijoittelun työmaan aluesuunnitelmassa. Kukin urakoitsija vastaa asentamiensa rakennus- ja laiteosien tarvittavasta uudelleen suojaamisesta valmistajan ohjeita noudattaen. Rakennusurakoitsija poistaa suojaukset vasta ennen vastaanottoa suoritettavassa loppusiivouksessa. Työmaajohdon tehtävänä on valvoa, että työt etenevät suunnitellusti turvallisuus- ja terveellisyysmääräysten mukaisesti. Työmaajohto katsoo, että jokainen suorittaa omat velvollisuutensa puhtauden ja siisteyden ylläpitämiseksi työmaalla. Työntekijöiden on toimittava annettujen ohjeiden mukaisesti ja käytettävä henkilökohtaisia suojavälineitä oman ja muiden työmaalla työskentelevien turvallisuuden ja hyvinvoinnin takia. Pääurakoitsija ottaa vaatimukset huomioon myös työmaan aikataulun laadinnassa sekä vastaa puhtaudenhallintasuunnitelmaan pohjautuvan pölynhallintasuunnitelman laadinnasta ja päivittämisestä. Pääurakoitsija nimeää vastuuhenkilön, joka osallistuu tilaajan suorittamaan työmaan puhtauden arviointiin. Pääurakoitsija rakentaa tarvittaessa P1-luokan ja Sisäilmastoluokitus 2008 :n vaatimat puhtausosastointiseinämät. Pääurakoitsija huolehtii puhtausluokkaan P1 kuuluvien tilojen päivittäisestä siivouksesta. Siivoukseen käytetään pölynimuria tai vastaavaa (ei harjausta). Lisäksi pölyn leviäminen estetään käyttämällä hienopölysuodattimia. P1-lohkoissa tehtävissä pölyä synnyttävissä töissä on käytetty kohdepoistolla varustettuja työkaluja ja laitteita. Pääurakoitsija huolehtii siitä, että ilmanvaihtourakoitsijalla on käytettävissään pölyttömiä tiloja, joissa kanavien katkaisu suoritetaan. Pääurakoitsija vastaa siitä, että saavutettua puhtaustasoa ylläpidetään tarkistussiivouksin ennen luovutusta alueilla, joissa työskennellään tai joissa on muuta työmaaliikennettä. Tarkistussiivouksella varmistetaan tilojen pölyttömyys sekä estetään puhdistettujen pintojen likaantuminen ja vaurioituminen.
7(12) Pääurakoitsija vastaa siitä, että pölyävät työvaiheet, kuten jyrsintä-, hionta- ja tasoitetyöt suoritetaan ennen uusien pintojen valmistusta. Pölyäviä työvaiheita ei tehdä samanaikaisesti puhtaita asennusolo-suhteita vaativia asennustöitä tai työskentelyalueet osastoidaan niin, että pöly ei leviä ympäristöön. Pääurakoitsija vastaa siitä, että pölyävien massojen (esim. laasti- ja tasoitemassojen) sekä pölyä synnyttävien materiaalien käsittely suoritetaan erillisissä, osastoiduissa tiloissa. Em. tilojen alipaineistamalla vähennetään pölyn leviäminen ympäristöön. Kaikissa pölyä synnyttävissä töissä käytetään kohdepoistolla varustettuja työvälineitä. 5.4 Rakennustarvikkeiden kuljetus, varastointi ja suojaus Sisätiloihin ja rakenteisiin tulevat rakennustarvikkeet ja osat on suojattava likaantumiselta ja kastumiselta kuljetusten, työmaavarastoinnin, asennuspaikan välivarastoinnin ja asennustyön aikana peittämällä ne tai suojaamalla ne muulla tavoin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä sääsuojaukseen rakennustarvikkeiden piha-alueen väliaikaisvarastoinnissa. Sisätiloihin tulevien rakennustarvikkeiden suojaukset poistetaan asennusvaiheen alkaessa valmistajien ohjeiden mukaisesti. Pölylle ja muulle lialle alttiina olevat materiaalit ja laitteet suojataan uudestaan heti asennusten jälkeen, mikäli asennusten jälkeen suoritetaan pölyäviä työvaiheita. 5.4.1 Suojaus Pääurakoitsija vastaa urakanaikaisesta suojauksesta ja erityisesti urakka-alueen ulkopuoliset tilat suojataan huolellisesti ja läpiviennit sekä kulkuaukot tiivistetään. Erityistä huomiota on kiinnitettävä korjaustyöalueelle johtavien kulkureittien ja tilojen sisäpuoliseen suojaukseen. Pölysuojauksessa periaatteena on, että jos ei ole suljettavaa ovea, niin tehdään pingotettu, muovinen, tiivis seinä. Työalueen ulkopuolisiin tiloihin järjestetään pääsy vetoketjullisten muoviseinien kautta. Urakoitsija vastaa rakenteisiin työstä aiheutuvien vaurioiden korjaamisesta. Kohteen ilmanvaihtokanavat tukitaan tiiviisti, jotta pöly tai muu rakennusjäte ei pääse tunkeutumaan kiinteistön muihin osiin tai varusteisiin. Työalue eristetään koko työmaan ajaksi muista tiloista alipaineistamalla. Korjattaviin tiloihin johtavat kulkureittien lattiapinnat, ovet, ovipielet ja seinäpinnat 1,5m:n korkeudelle sekä porrashuoneen porrasaskelmat, porrastasanteet, ovet ja ovipielet, kaiteet sekä kaikki porrashuoneiden seinäpinnat 1,5m:n korkeudelle suojataan 3 mm paksulla kovalla puukuitulevyllä tai vanerilla. 5.4.2 Suojattavat rakennus- ja laiteosat Rakennustarvikkeet on varastoitava ja suojattava asianmukaisesti kolhiintumiselta, kastumiselta yms. vaurioitumiselta. Pölyltä ja lialta suojattavia rakennus- ja laiteosia sekä pintoja ovat: työmaa-alueilla olevat lämpö-, vesi- ja sähköasennukset mm. lämpöpatterit, sähkökourut ja hyllyt, heijastinpintaiset valaisimet ilmanvaihdon poisto- ja tuloilmaventtiilit sähkökeskukset ja muut pölylle alttiit laitteet sähkö- yms. tiloissa (tilojen ovien suojaus pölytiiviisti) asennetut lattiapinnat kauttaaltaan jäävät lattiapinnat kauttaaltaan
8(12) kiinteät kalusteet, varusteet ja laitteet alas laskettujen alakattokasettien yläpuolelle jäävät pinnat (suojaus kauttaaltaan) kattopinnat, joihin ei kohdistu toimenpiteitä yleisesti rakennus- ja laiteosat, joihin ei kohdistu toimenpiteitä työmaa-alueelta ympäröiviin tiloihin johtavat talotekniikan läpimenot Suojauksessa käytetään muoveja ja teippejä, jotka eivät jätä liimatahroja pintoihin tai liimatahrat poistetaan suojausten poiston yhteydessä. Kalusteet ja varusteet siirretään rakennuttajan osoittamaan paikkaan. Työmaan henkilö- ja materiaaliliikenteen käytössä olevat lattiapinnat suojataan kauttaaltaan kovalevyillä tai muulla kulutusta kestävällä materiaalilla. Suojausten liitoskohdat teipataan huolellisesti. Teippiä ei kiinnitetä suoraan suojattavaan lattiapintaan. Työmaa-alueille johtaviin sisäänkäynteihin asennetaan pölyä sitovat tekstiilimatot (pituus väh. 2 m). Urakoitsija on velvollinen heti korjaamaan tai korvaamaan uudella vahingoittuneen rakennusosan tai esineen siten, että sen kunto vastaa ennen työn aloitusta olevaa tilannetta, mikäli jokin rakennusosa tai irtain omaisuus on vahingoittunut riittämättömän suojauksen vuoksi. 5.5 Pihan pölynhallinta Pihojen pölynhallintaan on kiinnitettävä huomiota. Ajotiet ja urakoitsijan käyttöön annettu alue on rakennustyön ajan pidettävä niin siistinä, ettei rakennuttajalle tai naapureille aiheudu kohtuutonta haittaa. Urakoitsija kunnostaa käyttämänsä alueet työn päätyttyä ennen työn aloitusta olevaan kuntoon. 5.6 Työmaan siivous purkutyön aikana ja purkutöiden päätyttyä Rakennussiivouksen tavoitteena on poistaa purkamisesta syntynyt pöly ja irtolika. Purkualueiden lattiapinnat puhdistetaan päivittäin käyttämällä lapiota, lattiankuivainta ja teollisuusimuria. Harjasiivous on kielletty. Purkutöiden päätyttyä purkamisesta syntynyt pöly poistetaan kaikilta taso- ja pystypinnoilta imuroimalla hienopölysuodattimella (väh. 98 % suodatus alle 3 µm hiukkasille) varustetulla imurilla. Pintojen puhtaus todennetaan visuaalisesti ennen seuraavien työvaiheiden aloittamista. Kohteessa on havaittu asbestia, asbestipitoiset materiaalit on merkitty rakennesuunnitelmiin. Mikäli asbestia havaitaan myös muissa rakenteissa työmaan edetessä, tehdään asbestipurkutyöt RT 18-11248 Asbestikartoitukseen perustuva purkutyön suunnittelu ja toimenpiteet mukaisesti. Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku tehdään Ratu 82 0383 2011 ohjeen mukaisesti. 5.7 Vaatimukset rakentamisen aikaiselle siivoukselle ja kaksivaiheinen loppusiivous Rakennusurakoitsija vastaa rakentamisen aikaisen siivouksen ja kaksivaiheisen loppusiivouksen suorittamisesta. Rakentamisen aikaisessa siivouksessa ja loppusiivouksessa käytetään hienopölysuodattimella varustettua imuria. Rakennussiivouksen tavoitteena on poistaa lattiapinnoilta irtolika, estää lian leviäminen työpisteistä sekä ylläpitää työvaiheiden edellyttämää puhtautta.
9(12) Työmaa siivotaan tarpeen mukaan päivittäin. Työskentelyn aikana lattiapinnoilla voi olla jonkin verran karkeaa irtolikaa ja hienoa rakennuspölyä. Puhtaita asennusolosuhteita vaativissa tiloissa, kuten ilmanvaihdon asennustöiden ja sähköasennusten aikana, lattiapinnat ovat pölyimuripuhtaat aina asennustöiden aikana. Tiloissa ei tehdä rakennus- tai asennustöitä samanaikaisesti loppusiivousten aikana. Pääurakoitsija huolehtii, että siivousvälineiden, -koneiden ja tekstiilien huoltoon ja säilytykseen on varattu toimintaan sopivat tilat. Lattiapintojen käyttöönottopuhdistuksessa käytetään koneellisia menetelmiä. Pintojen puhdistamisessa noudatetaan aina materiaalien valmistajien antamia ohjeita. 5.7.1 Loppusiivous ennen vastaanottoa Loppusiivous aloitetaan, kun pinnat ja tiloihin palautettavat kiintokalusteet on asennettu. Tiloissa ei saa säilyttää rakennusmateriaaleja tai jätteitä, jotka estävät pintojen puhdistamista. Pintoja suojaavat muovit ja pahvit tulee poistaa. Tämän vaiheen jälkeen tiloissa voidaan ilman erityistoimia tehdä vain pölyämättömiä töitä. Ennen rakennuksen vastaanottoa tiloista poistetaan irtolika kaikilta näkyviltä ja ei-näkyviltä taso-, pysty- ja lattiapinnoilta edeten ylätasoilta alas lattiapinnoille. Alakattokasettien yläpuolelle jäävät pinnat puhdistetaan, mikäli ne ovat likaantuneet töiden aikana. Pintojen suojaukset ja rakennusjätteet poistetaan siivottavista tiloista. Lattiapintojen suojaukset imuroidaan ennen kokoamista pölyn leviämisen estämiseksi. Likaiset lattiapinnat imuroidaan hienopölysuodattimella varustetulla imurilla suojausten poistamisen jälkeen. Vähäinen lika poistetaan nihkeäpyyhkimällä mikrokuituisilla siivouspyyhkeillä tai muilla pölyä sitovilla työvälineillä. Harjaavia työmenetelmiä ei saa käyttää. Tavoitteena on saavuttaa tilaajan odotusten ja vaatimusten mukainen puhtaustaso vastaanotettavissa tiloissa. Loppusiivouksen toisessa vaiheessa poistetaan lattiapinnoille laskeutunut hieno rakennuspöly sekä tahrat. Imuroinnissa käytetään hienopölysuodattimella (väh. 98 % suodatus alle 3 µm hiukkasille) varustetulla imuria. Muut taso- ja pystypinnat tarkistus siivotaan. Loppusiivouksen toiseen vaiheeseen kuuluvat tehtävät ja työn lopputulos visuaalisesti arvioiden välittömästi siivouksen jälkeen on kuvattu alla: Ovissa, ovenpielissä ja ovilaseissa ei ole irtolikaa tai tahroja. Seinäpinnat, katkaisijat, pistorasiat sekä seinäpinnoilla olevat muut laitteet ovat tahrattomat ja pölyttömät. Lämpöpattereiden ulko- ja sisäpinnoilla ei ole roskia, irtolikaa tai tahroja. Ikkunoiden sisä- ja ulkopinnoilla, ikkunan puitteissa ja ikkunalaudoilla ei ole tarroja, irtolikaa tai tahroja (silikoni, laasti, maali yms.). Sälekaihtimissa ei ole irtolikaa tai tahroja. Kiinteiden kalusteiden ja koneiden ulko- ja sisäpinnoilla ei ole roskia, irtolikaa tai tahroja. Uudet ja säilytettävät lattiapinnat on puhdistettu materiaalin valmistajan ohjeiden mukaisesti. Lattia-pinnoilla ja jalkalistoilla ei ole roskia, irtolikaa tai tahroja. Uusien lattiapintojen käyttöönottopuhdistus suoritetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti. Valaisinten, IV-kanavien, ilmanvaihtoventtiilien ja muiden näkyvien ylätasojen ulkopinnoilla ei ole näkyvää irtolikaa tai tahroja. Pinnoilta on poistettu suojakalvot ja muovit. Alas laskettujen alakattojen yläpuolella olevilla pinnoilla ei ole irtolikaa.
10(12) Lattiapinnat on puhdistettu ja suojattu valmistajan ja käyttäjän ohjeiden mukaisesti. Lattiapinnoilla ja jalkalistoilla ei ole roskia, irtolikaa tai häiritseviä tahroja. Työn suorittaja dokumentoi lattiapintojen käyttöönottosiivouksessa käytetyistä siivousmenetelmistä ja aineista tilaajalle. Rakennuttajalle ei saa jäädä mitään jälkisiivoustöitä eikä siivouksesta aiheutuvia kustannuksia. 5.8 Puhtauden raja-arvot ja todentaminen ennen vastaanottoa Puhtausvaatimusten mukaan rakennuksen tulee olla puhdas ennen kuin voidaan poistaa ilmanvaihdon päätelaitteiden suojaukset. Tällöin pinnoilla ei saa olla hienojakoista irtolikaa (esim. puu-, betoni- tai kipsipölyä), joka voi nousta ilmaan kosketuksen tai ilmavirtojen mukana. Puhtauden arvioinnissa tarkastetaan jokaisessa tilassa silmämääräisesti, että pinnoilla ei ole näkyvää likaa, kuten roskia, irtolikaa, kiinnittynyttä likaa tai tahroja. Mikäli pinnoilla havaitaan pölyä, mitataan tarvittaessa pölykertymä geeliteippimenetelmällä INSTA 800 laadunarviointijärjestelmän mukaisesti. Pölykertymän mittaus suoritetaan aikaisintaan 2 tunnin kuluttua siivouksesta, jotta ilmassa leijuva pöly ehtii laskeutua pinnoille ennen mittausta. 5.9 Tupakoinnin järjestäminen Tupakointi on kielletty työmaan sisätiloissa ja kaikkialla muualla työmaa-alueella lukuun ottamatta tilaajan kanssa erikseen sovittuja tupakointipaikkoja. 5.10 Jätehuolto Jokainen urakoitsija vastaa työpisteissään syntyvän rakennus-, pakkaus- yms. jätteen lajittelusta työpistekohtaisiin jäteastioihin työn aikana. Purkujätteitä ei saa säilyttää tai välivarastoida kiinteistön yleisissä tiloissa, vaan syntyvä rakennusjäte poistetaan sisäpuolisista tiloista päivittäin ja kiinteistön piha-alueelta viikoittain ennen viikonloppua. Pääurakoitsija vastaa jäteastioiden toimittamisesta urakoitsijoiden käyttöön sekä niiden tyhjentämisestä työmaan sisätiloissa aluekohteisiin ja/tai ulkoalueella sijaitseviin jätekeräyspisteisiin. Pääurakoitsija vastaa jätteiden kuljetuksesta jätteenkäsittelylaitoksiin. Jätteiden lajittelussa noudatetaan Lahden kaupungin jätehuoltomääräyksiä ja jätelainsäädäntöä. Urakoitsija siivoaa kaikki rakennustyöstä syntyvät roskat ja jätteet ja kuljettaa ne kaatopaikalle. Kiinteistön jäteastioiden käyttäminen on kielletty. Rakennus- ja purkujätteen haltijan on järjestettävä jätteen erilliskeräys siten, että mahdollisimman suuri osa jätteestä voidaan valmistella uudelleenkäyttöön taikka muutoin kierrättää tai hyödyntää. Jätelain (jätelaki 646/2011) säädetyin edellytyksin on tällöin järjestettävä erilliskeräys ainakin seuraaville jätelajeille (jäteasetus 179/2012, 16 rakennus- ja purkujäte): 1) betoni-, tiili-, kivennäislaatta- ja keramiikkajätteet; 2) kipsipohjaiset jätteet; 3) kyllästämättömät puujätteet; 4) metallijätteet; 5) lasijätteet; 6) muovijätteet; 7) paperi- ja kartonkijätteet;
11(12) 8) maa- ja kiviainesjätteet. Mahdollinen asbesti- ja vaarallinen jäte kerätään ja toimitetaan muista jätteistä erillään. Jätteistä on pidettävä kirjaa ja laadittava siirtoasiakirjat jätelainsäädännön mukaisesti. Pölyävä purkujäte toimitetaan jätelavoille suljetussa astioissa tai muutoin suojattuna niin, että pöly ei leviä työmaan sisätiloihin tai ympäristöön sitä käsiteltäessä. Pääurakoitsija suojaa pölyävää jätettä sisältävät jätekeräyspisteet niin, että ilmavirrat eivät levitä ympäristöön jätteen käsittelyn aikana syntyvää pölyä. Jätteiden lajittelusta huolehditaan myös julkisivu- ja vesikattotöiden aikana niin, että purkuja rakennusjäte ei leviä ympäristöön. Työn päätyttyä poistetaan tiloista kaikki pakkausjätteet. Työkohteesta puretaan työnaikaiset sähkö-, ilmanpuhdistus- ja laiteasennukset sekä tilojen ja rakenteiden suojaukset. 5.11 Työmaa-aikataulu Työvaiheiden järjestys, kestot ja päällekkäisyydet noudattavat puhtaussuunnitelman vaatimuksia. Aikataulussa on selvästi esitetty kriittisten tahdistavien työvaiheiden etenemisjärjestys. P1-puhtausluokan lohkojen merkintä sekä työvaiheet ennen ja jälkeen P1-luokan puhtauden saavuttamista ovat puhtaussuunnitelman mukaisia. Pääurakoitsija esittää työmaan aikataulussa vastaanottoa edeltävän loppusiivouksen toteutusajan-kohdan alueittain. 5.12 Homeettomaksi siivous Homeettomaksi siivouksessa noudatetaan samoja periaatteita kuin muissakin perusteellisissa siivouksissa. Loppusiivous tehdään homeettomaksi siivouksen periaatteella. Erona normaaliin perusteelliseen siivoukseen on siivoojan suojaaminen hengityssuojaimella, HEPA-suodattimilla varustettujen pölynimureiden käyttö ja huolellinen nihkeä pyyhintä. HEPA-suodattimet poistavat tehokkaasti pölyn, siitepölyn ja bakteerit. Tavanomaista pölynimuria ei saa käyttää, koska homepöly läpäisee sen läpi, leviten sisäilmaan. Rakennus- ja teollisuusimurit on luokiteltu L, M ja H-luokkiin, joista M- (Medium risk) ja H- (High risk) luokan imurit soveltuvat parhaiten vaativiin rakennus- ja homepölysiivouksiin. Lisäohjeita siivoukseen on saatavilla Ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen Työterveyslaitoksen sekä Kosteus- ja hometalkoot julkaisun mukaisesti (saatavissa PDF-versiona https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2016/09/home_puhdistus.pdf). Lahden kaupungin tilakeskuksen Kosteus- ja homevaurioituneen kiinteistön irtaimiston puhdistus-ohje on esitetty liitteessä 1. Annettuja erityisohjeita ja täsmennyksiä tulee noudattaa. Homeettomaksi siivouksen onnistumisen valvonta on tärkeää, valvonnasta laaditaan erilliset raportit. Tilojen käyttöönoton jälkeen siivouksen on jatkuttava laadukkaana. 6. TOTEUTUKSEN VALVONTA Valvontaan laaditaan suunnitelma. Urakoitsijan laatu-, kosteuden- ja puhtaudenhallintasuunnitelmat tarkastetaan ja hyväksytään ennen töiden aloitusta. Tarvittaessa järjestetään koulutukset. Sääsuojaukset ja materiaalivarastot hyväksytään. Valvonnalla dokumentoidaan työn suoritus mm. siivouksen ja puhtaudenhallintasuunnitelman seuranta. Valvonnalla todetaan mahdollisen poikkeaman kriittisyys.
12(12) Loppusiivouksen laatu tarkastetaan, kun siivoukset on suoritettu. Puhtauden arviointi suoritetaan silmämääräisesti. Pintojen pölykertymä mitataan tarvittaessa geeliteippimenetelmällä. Silmämääräisessä tarkastuksessa arvioidaan kaikki näkyvät pinnat sekä kalusteiden sisäpinnat. Arviointi kattaa katto-, seinä-, kaluste- ja lattiapinnat sekä kalusteiden sisäpinnat. Mahdollisesti suljettujen alakattokasettien yläpuoliset pinnat tarkistetaan tarvittaessa pistokokein. Pääurakoitsija vastaa alakattokasettien avaamisesta ja sulkemisesta tarkastuksen aikana. Tarkastuksista tehdään tarkastuspöytäkirjat, joka välitetään päätoteuttajalle. Virheet ja puutteet korjataan ja tarkastetaan ennen kuin tilat otetaan käyttöön. Lahdessa Minna Tissari, DI, ins. AMK Suunnittelija 7. LÄHTEET 1. Terveen talon toteutuksen kriteerit. Kriteerit ja ohjeet toimitilarakentamiselle. RT 07-10805, ohjetiedosto lokakuu 2003. 2. Sisäilmastoluokitus 2008. Sisäympäristön tavoitearvot, suunnitteluohjeet ja tuotevaatimukset. RT 07-10946, ohjeet tammikuu 2009. 3. Rakennuttajan puhtaudenhallinta-asiakirja. Vaatimukset ja ohjeistus. Savonia ammattikorkeakoulu. 2015. 4. Puhtaudenhallinta uudisrakennushankkeissa. Opinnäytetyö Elisa Vaho. Vaasan ammattikorkeakoulu. Tekniikka ja liikenne. 2011. 5. Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku Ratu 82 0383 2011, 6 6. Pölyntorjunta rakennustyössä Ratu 1225-S 7. Lahden kaupungin työmaan puhtaudenhallinta puhtausluokan P1 rakennusja ilmanvaihtoasennustyössä (22.11.2012, TPA Andersson Oy)