TERVOLAN SEURAKUNNAN PIISPANTARKASTUSPÖYTÄKIRJA

TERVOLAN SEURAKUNNAN PIISPANTARKASTUSPÖYTÄKIRJA Aika: 21. ja 23.9.2012 Tarkastajat: Piispa Samuel Salmi Pappisasessori Pauli Niemelä Lääninrovasti Ari Juntunen Notaari Tuomas Tölli Perjantai 21.9.2012 1 Pieni rukoushetki seurakuntakeskuksen kirkossa klo 9.30 Läsnä: Herra piispa seurueineen (pappisasessori Pauli Niemelä, lääninrovasti Ari Juntunen, piispantarkastuksen notaari Tuomas Tölli), piispatar Hannele Salmi, kirkkoherra Heikki Holma ja puoliso Leena Holma, kanttori Sari Vähäkangas, seurakunnan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä sekä koululaisia. Kirkkoherra Holma toivotti herra piispan seurueineen sekä kaikki paikalle tulleet tervetulleiksi Tervolan kirkkoon aloittamaan piispantarkastusta. Piispantarkastuksen ensimmäiseen päivään käytiin kiittäen Jumalaa kaikesta hyvästä ja pyytäen hänen siunaustaan tulevalle viikonlopulle. Rukoushetken aluksi laulettiin yhdessä Kaisajoen koulun oppilaiden kanssa kiitoslaulu. Johdantosanoissaan (liite 1) kirkkoherra Holma kertoi läsnä oleville, mistä piispantarkastuksessa on kysymys: Hiippakunnan esipaimen, piispa, on saapunut paimentamaan Tervolan seurakunta-nimistä osaa laajasta Oulun hiippakuntaan kuuluvien seurakuntien ryppäästä. Kirkkoherra johdatteli kirkkovuoden aiheeseen, Jumalan huolenpito, joka opettaa, että Jumalaan uskovan ei tarvitse kantaa murhetta kaikesta mahdollisesta. Taivaallinen Isä pitää meistä huolen ja auttaa etsimään sitä, mikä on tärkeintä: Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan. Tästä luottamuksesta kertoi myös päivän psalmi 86. Kaisajoen koulun musiikkiryhmän iloisen lauluesityksen jälkeen piispa piti rukoushetkessä puheen. Hän kiitti puheensa aluksi koululaisia heidän esittämästään laulusta Minä lähden seikkailuun. Piispa antautuikin

keskusteluun koululaisten kanssa ja kyseli heiltä, mistä me tiedämme, että tila, jossa nyt olemme, on kirkko. Lasten vastaukset olivat monipuolisia. Löydettiin useita asioita, joita voi pitää kirkon tunnusmerkkeinä. Eräs koululainen kiinnitti huomiota kirkon seinällä olevaan lauseeseen Minä olen tie, totuus ja elämä. Tiedettiin myös, että se oli Jeesuksen sanoma lause. Piispa saikin muistuttaa meitä kaikkia siitä, että kun elämä on seikkailu, niin se tie, jolla seikkailemme, on kuitenkin turvallinen, itse Jeesus. Tervolan kirkosta koululaiset löysivät myös alttarin. Se on kirkon vanhin tunnusmerkki. Ilman alttaria tämä rakennus ei olisi kirkko. Piispa auttoi vielä huomaamaan, että myös tässä kirkossa on jotain sellaista, joka on koskettanut meitä kaikkia. Kirkkosalissa on kastemalja. Me tulemme kirkon jäseniksi ja Jeesuksen opetuslapsiksi kasteen kautta. Kasteessa on meihin piirretty ristinmerkki, joka seuraa meitä. Jeesus kulkee mukanamme elämän seikkailuissa aina elämämme loppuun asti. Hartauspuheen jälkeen lapset vielä lauloivat ja hiljennyttiin rukoukseen. Piispa siunasi kirkkoväen Herran siunauksella ja lopuksi laulettiin yhteislaulu Käsi kädessä. 2 Kahvit seurakuntakeskuksessa klo 10.00 Läsnä: Herra piispa seurueineen, piispatar Hannele Salmi, kirkkoherra Heikki Holma ja puoliso Leena Holma. Seurakunnan työntekijöitä, luottamushenkilöitä sekä Kaisajoen koulun oppilaita ja henkilökuntaa. Sielun ravintoa saatuamme saimme myös perinteikkäät ja hyvät kirkkokahvit. 3 Työntekijäneuvottelu seurakuntakeskuksessa klo 10.30 Läsnä: Herra piispa seurueineen, ja seuraavat seurakunnan työntekijät: Hartikainen, Airi Heikkinen, Arja Holma, Heikki Holma, Leena Kiviharju, Reijo Oinas, Kari Saapunki, Tero Säteri, Julius Volotinen, Elina Vähäkangas, Sari emäntä toimistosihteeri/ lähetyssihteeri kirkkoherra lastenohjaaja-nuorisotyönohjaaja talouspäällikkö seurakuntamestari seurakuntapastori vs. nuorisotyönohjaaja diakoni kanttori Esiteltyään seurueensa herra piispa kertoi käsillä olevan tilaisuuden sisällöstä ja sen luottamuksellisuudesta. Piispa kertoi elettävän keskellä uudistuksia niin kirkossa kuin yhteiskunnassa, eikä vähiten keskellä rakenneuudistuksia. Uudistusten keskellä on tärkeä pitää mielissä oma jaksaminen sekä oma

identiteetti, niin työntekijöinä kuin seurakuntana. Tähän liittyen pappisasessori Niemelä johdatteli työyhteisön parityöskentelyyn. Pappisasessori Niemelä esitti työskentelyn päätteeksi toivomuksen, että esille nousseisiin asioihin palataan vielä syvemmin työyhteisön tulevissa kokouksissa. Lääninrovasti Juntunen muistutti rovastikunnan olemassaolosta, ja mahdollisuudesta anoa taloudellista apua myös TYKY- ja muuhun työyhteisöä rakentavaan virkistystoimintaan. Herra piispa kiitti työyhteisöä tehdystä parityöskentelystä ja päätti tilaisuuden rohkaiseviin sanoihin. Tapaamisesta tehtiin muistio työyhteisön sisäiseen käyttöön. 4 Ruokailu Tervolahovissa klo 12.00 Ennen kuin herra piispa seurueineen, piispatar Hannele Salmi, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kalervo Vuokila, kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Sari Kaarninen sekä kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Pirjo Jurva kävivät nauttimaan herkullisesta lounaasta, Tervolahovin yrittäjäpariskunta Mari ja Tenho Kakko esittelivät nuoren yrityksensä toimintaa ja sen kaunista ympäristöä. 5 Vierailu Paakkola Conveyors klo 13.00 Läsnä: Herra piispa seurueineen, piispatar Hannele Salmi, toimitusjohtaja Tommi Juntikka, kehitysjohtaja Markku Vaaraniemi, em. johtavat seurakunnan luottamushenkilöt, kirkkoherra Heikki Holma. Tervolahovin ruokailuista piispa seurueineen käveli pihan poikki Paakkola Conveyorsin hallintorakennukseen. Piispan seuruetta oli vastaanottamassa yrityksen toimitusjohtaja Tommi Juntikka. Toimitusjohtaja Juntikka esitteli yritystä, joka viime vuosina on kasvanut voimakkaasti suomalaisilla talouden mittareilla mitattuna. Paakkola Conveyors toimii kuljetinjärjestelmien toimittajana kaivos- ja perusteollisuuden tarpeisiin. Yrityksen juuret ovat vahvasti Pohjois-Suomessa, Tervolassa ja Ylipaakkolan kylässä. Paakkola Conveyorsin yritysslogan We move mountains kertoo yrityksen arvoista ja asenteesta: Vuori siirtyy kivi kerrallaan. Tavoitteet saavutetaan asia kerrallaan. Toimitusjohtaja Juntikka kertoi vielä, että moni on ihmetellyt miksi juuri Tervolassa toimii voimakkaasti kasvava kansainvälistyvä yritys. Yksi syy siihen on tervolalaisessa ennakkoluulottomuudessa ja luovuudessa: We move mountains.

Herra piispa kiitti toimitusjohtajaa yritysesittelystä. Piispa kiitti sitoutumisesta pohjoissuomalaisuuteen. Tämä yritys on osa sitä uutta imagoa, joka vallitsee 2000-luvun Tervolassa. Paakkola Conveyorsin slogan operoi samoilla sanoilla kuin kirkko: Me voimme siirtää vuoria, kun uskomme elämään ja tulevaan. Piispa mainitsi juuri ottaneensa julkisuudessa kantaa kaivosteollisuuteen. Kaivosteollisuus on tärkeää, mutta senkin on tapahduttava myös tulevien sukupolvien ehdoilla. Piispa iloitsi, että tällaisiin tavoitteisiin voidaan päästä Paakkola Conveyorsissa. Tärkeää on puhaltaa yhdessä samaan suuntaan, luontoa tukien. Lopuksi tulevaisuuden uskoisissa ajatuksissa piispa toivotti yritykselle ja sen työntekijöille Jumalan siunausta ja menestystä työhön. Paakkola Conveyorsin tiloista piispa seurueineen siirtyi Tervolahovin limusiinilla kunnantalolle. 6 Kahvi ja tapaaminen kunnan johdon kanssa Tervolan kunnantalolla klo 14.00 Läsnä: Herra piispa seurueineen, piispatar Hannele Salmi, kirkkoherra Heikki Holma, kunnanjohtaja Mika Simoska, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pertti Keränen, kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja Aatto Ylimartimo, kunnanvaltuuston II varapuheenjohtaja Markku Alatalo, kunnanhallituksen puheenjohtaja Jussi Vaara, sivistysjohtaja Tarja Leinonen, em. seurakunnan luottamushenkilöt. Vierailu kunnantalolle alkoi kahvittelun merkeissä, jonka yhteydessä piispa seurueineen sai tavata kunnantalon henkilökuntaa. Kahvittelun päätteeksi piispa toivotti Jumalan siunausta henkilöstölle, joka tekee palvelutyötä kuntalaisten parhaaksi. Kunnanjohtaja Mika Simoska ohjasi piispan seurueineen valtuustosaliin, jossa jatkettiin keskustelua kunnan johdon kanssa. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Keränen toivotti läsnäolijat vielä tervetulleeksi ja esitteli Tervolan kunnan vaakunan, jossa kävelee kurki hirsinen sipuli suussaan. Kunnanjohdon esittäydyttyä, kunnanjohtaja Simoska kuvaili Tervolan kuntaa keskeisten lukujen valossa. Tervola sijaitsee kolmen kaupungin, Kemin, Tornion ja Rovaniemen, keskellä. Kunnan asukasluku on noin 3400 ja sen ikärakenne on haasteellinen: vanhuksia ja nuoria on suurin osa. Pienestä koostaan huolimatta kunta on saattanut investoida voimakkaastikin palvelujen kehittämiseen. Tuoreen tutkimuksen mukaan Tervolan kunta onkin Lapin vanhusmyönteisin kunta. Terveyspalveluinvestointien jälkeen investointien painopistettä ollaankin nyt siirtämässä lapsiin ja nuoriin. Suurimpana tulevaisuuden huolena kunnanjohtaja Simoska piti käsillä olevaa kuntajakouudistusta. Tervola on työpaikkaomavarainen ja myös täyttää vaadittavat talouskriteerit, sen luontainen väestönkehitys on kuitenkin

negatiivinen. Kun yksi syntyy, kolme kuolee. Näin ollen realistiset mahdollisuudet säilyä itsenäisenä kuntana näyttäytyivät kunnan päättäjille heikkoina. Piispa ilmaisi huolensa tilanteesta, jossa mikään taho ei näytä tietävän mihin suuntaan mennään. Tämä uuvuttaa kuntapäättäjiäkin. Tulevaisuuden toivoa tuo tässäkin tilanteessa yhdessä tekeminen. Pohjoisessa Suomessa onkin ymmärretty positiivisen uskonnonvapauslain mahdollisuudet. Se mahdollistaa myös yhteistyön seurakunnan ja kunnan välillä, joka on totta myös Tervolassa. Kunnan edustajat luovuttivat piispalle ja piispattarelle lahjaksi Katoavaa kansanperinnettä kirjan. Saatesanoissaan kunnanhallituksen puheenjohtaja Jussi Vaara toivoi, että maallinen ja hengellinen hallinto saisivat tehdä yhteistyötä tulevaisuudessakin, tulkoon muutokset millaiset hyvänsä. Herra piispa kiitti lahjasta ja palasi vielä Tervolan kunnan vaakunaan. On olemassa sanonta: Ennen kurki kuolee, kuin suo sulaa. Tervolan vaakunassa kurki kantaa suussaan sipulia. Suo on siis sulanut. Kaikilla näillä tapaamisilla on se merkitys, että aina löydämme toisemme. Voimme puhua oman alueemme elämän puolesta. Näin suo säilyy sulana. 7 Ruokailu Tervolan rauhanyhdistyksellä klo 15.30 Läsnä: Herra piispa seurueineen, piispatar Hannele Salmi, kirkkoherra Heikki Holma, em. seurakunnan luottamushenkilöt, rauhanyhdistyksen johtokunta (Aatto Ylimartimo pj., Sinikka Alaollitervo, Kaisa Ylimartimo, Jussi Vaara, Kalle Peteri, Lea Kokkonen). Yhdistyksen puheenjohtaja toivotti piispan seurueineen tervetulleiksi. Tilaisuuteen toivottivat tervetulleiksi myös lasten ja nuorten kuoro, joka lauloi laulut Lapsen tie on aamun tie sekä Aamun kuulaus kaikkialla. Yhdistyksen puheenjohtaja Ylimartimo esitteli rauhanyhdistyksen toimintaa. Yhdistyksen järjestämien tapahtumien keskeisen asian Ylimartimo tiivisti: Täällä katsellaan uskon silmin edessä olevia isoja asioita. Tervolan rauhanyhdistyksen toimitalo oli ollut kuluneen vuoden remontissa ja sai kyseisenä aikana järjestää tilaisuuksia seurakunnan tiloissa. Ylimartimo kiitti kirkkoherra Holmaa hyvästä yhteistyöstä kuluneina vuosina ja erityisesti edellisenä vuonna. Kiitokseksi Tervolan seurakuntaa muistettiin kukkavaasilla, jolle toivottiin olevan käyttöä Tervolan seurakunnan tilaisuuksissa. Tämän jälkeen kävimme ruokailemaan. Rauhassa syötyämme herra piispa kiitti tilaisuudesta ja totesi olevan monia asioita, joissa uskon silmin saamme katsoa eteenpäin ja tuntea kiitollisuutta: Jumala on kanssamme. Uskon silmin saamme katsella myös tähän aikaan. Elämme aikaa, jossa monenlainen arvostelu kirkkoa ja sen herätysliikkeitä kohtaan kasvaa, mutta myös aikaa, joka haastaa avoimuuteen. Tällaisessakin ajassa saamme uskon silmin nähdä, että tarvitsemme toinen toisiamme

erilaisina ihmisinä, erilaisissa herätysliikkeissä. Kun kuljemme ystävyydessä, toivossa ja rakkaudessa kohti toisiamme ja kun uskon silmin katselemme toisiamme, niin me tiedämme: Kanssamme on Herra. Näin voimme antaa todistuksen tällekin ajalle ilon ja toivon sanomasta. Lopuksi herra piispa toivotti Jumalan siunausta Tervolan rauhanyhdistyksen toimintaan. 8 Luottamushenkilöneuvottelu seurakuntakeskuksessa klo 17.00 Läsnä: Herra piispa seurueineen, piispatar Hannele Salmi, seurakunnan työntekijät ja luottamushenkilöitä (liite 2). Piispa avasi tapaamisen toivottamalla kaikki tervetulleeksi ja johdatti paikalle olleet rukoukseen virren 443 sanoin ja sävelin. Virren jälkeen piispa kertoi tilaisuuden luonteesta ja pyysi seuruettaan esittelemään itsensä. Seurakunnan puheenvuoron käytti kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kalervo Vuokila. Hän iloitsi yhteistyöstä ja kiitti siitä, että vuosien saatossa herra piispa ja kapituli Oulun päässä ovat kuulleet Tervolan pienen seurakunnan pyyntöjä ja tarvittaessa ovat myös vastanneet niihin. Puheenjohtaja totesi, että seurakunnan luottamushenkilöt ovat halunneet toimia niin, että seurakunnan yhteinen asia etenisi. Luottamustehtävissä on voinut jopa kokea olevansa kuin yhtä suurta perhettä. Luottamustehtävissä toimivat ovat voineet iloita siitä, että seurakunnassa on tunnollisia ja uskollisia työntekijöitä, yhdessä on ollut hyvä olla. Seurakunnan edustajan puheenvuoron jälkeen piispa pyysi pappisasessori Pauli Niemelää esittelemään kertomuksen hallinnon ja talouden tarkastuksesta (liite 3). Asessorin puheenvuoron jälkeen lääninrovasti Ari Juntunen esitteli kertomuksen kirkkoherranviraston, arkiston ja kirjaston tarkastuksesta (liite 4). Piispa pyysi käydä keskusteluun asessorin ja lääninrovastin laatimien tarkastuskertomusten pohjalta. Kirkkovaltuuston jäsen Pertti Keränen halusi tuoda esille, että seurakunnan hallinnossa on se näkemys, että henkilöstöresursseihin ei tahdota kajota, muutoin kuin luonnollisen poistuman kautta. Tässä vaiheessa keskustelua ei syntynyt enempää ja piispa kertasi kuluneen päivän antia. Piispa kertoi kuunnelleensa herkällä korvalla seurakunnan työntekijöiden kokemuksia. Hän halusi vielä alleviivata, että on hyvä kun luottamushenkilöt ja työntekijät kokevat yhteyttä. Ajan henki on tuonut mukanaan sen, että työntekijät joutuvat kantamaan aivan uudenlaisia paineita. Aiemmin on ollut riittävää kokoontua silloin tällöin ja keskustella työyhteisön hyvinvoinnista. Tähän on hyvä löytää uusia mahdollisuuksia. Hyvinvointiin on satsattava. Siitä seurakunta saa lisäarvon tuleviin vuosiin. Tarkastuskertomuksissa toivottiin nostettavan esille myös tulevat rakennemuutokset. Piispa totesi, että tällä hetkellä kenelläkään ei ole selkeää

näkemystä tulevista mahdollisista koalitioista. Voimme vain toivoa, että tämä epävarmuuden aika ei ole kovin pitkä. Seurakuntien ja kirkon on odotettava vielä valtiovallan toimia, joihin voimme reagoida rakenneuudistustyöryhmän ehdotusten mukaisesti. Olennaista on kuitenkin tänään ymmärtää, että teillä on Tervolassa oma jumalanpalvelusyhteisönne. On syytä tiedostaa, että olivatpa rakenteet mitkä tahansa, me emme voi muuttaa sitä, minkä kulttuuri kasvattanut. Emme voi menettää tutun kasvoista jumalanpalvelusyhteisöä. Asessori Niemelä esitteli lyhyesti esillä olleet mahdolliset vaihtoehdot, joilla kirkko voi reagoida rakennemuutoksiin. Kuntarakenneuudistukset kun joka tapauksessa vaikuttavat myös seurakuntaan ja sen rakenteisiin. Vielä keskustelun lopuksi kirkkovaluutettu Heino Alaniska ilmaisi huolensa siitä, kuinka valtiovalta lakkauttaa kouluja, kyliä tyhjenee ja kaiken tämän keskellä nuoria syrjääntyy. Tällaisessa tilanteessa ei sovi olla liian optimistinen. Piispa totesi tämän huomion ja huolen nuorista olevan erityisen tärkeä. Hän lupasi, että näihin aiheisiin palataan vielä sunnuntain yleisessä piispantarkastuksessa. Keskustelun päätyttyä piispa pyysi lääninrovasti Juntusta pitämään iltahartauden. Lääninrovasti pysäytti läsnä olleet kuluneen viikon evankeliumin äärelle: Missä on aarteesi, siellä on sydämesi. (Matt.6:21) Lääninrovasti totesi, että me teemme seikkailijan matkaa, aarteenetsijän matkaa. Seurakunnan suurin aarre on Kristuksessa. Sillä aarteella on kysyntää kaikissa myllerryksissä. Lauloimme vielä lopuksi virren 552 Mua siipeis suojaan kätke. Piispa kiitti kuluneesta päivästä ja totesi Tervolan seurakunnan näyttäneen tänään kauniit kasvonsa. Päivän päätteeksi käytiin vielä iltapalalle. Sunnuntai 23.9.2012 9 Piispanmessu Tervolan seurakuntakeskuksen kirkossa klo 10.00 Herra piispa toimitti messun Tervolan seurakuntakeskuksen kirkossa 17. sunnuntaina helluntaista, jolloin päivän aiheena oli Jeesus antaa elämän. Messussa saarnasi kirkkoherra Heikki Holma (liite 5), avustajina olivat lääninrovasti Ari Juntunen ja seurakuntapastori Tero Saapunki. Kanttorina toimi Sari Vähäkangas. Musiikissa avusti seurakunnan kirkkokuoro. Ristiä kulkueessa kantoi seurakuntamestari Kari Oinas. Herra piispa aloitti messun johdantosanoillaan. (Notaarin kokoama lainaus) Kristuksessa rakas Tervolan seurakunta. Elämme vuodenkierrossa aikaa, joka vie meidät rajalle. Aivan äskettäin saimme siirtyä aikaan, jossa päivä on yhtä pitkä kuin yö. Syyspäivän tasaus tuo meille viestin luonnosta. Nyt vielä kauniina näkyvä luonto viestii kuitenkin jo varjojen pitenemisestä: on tulossa syksyn ja talven aika.

Se mitä nyt näemme on auringonpaistetta, ruskan iloisia ja lämpimiä värejä. Mutta me emme näe, että luonto varustautuu jo tulevaan. Vielä koittaa kevät. Myös ihmisen elämässä me siirrymme uuteen vaiheeseen yhdessä luonnon kanssa. Mekin saamme ulottautua pimeän jälkeen kohti uutta elämää. Kirkkovuoden sana, Jeesus antaa elämän, liittyy myös tähän. Olisiko niin, että myös ihmiselämä kulkee usein varjojen kautta uuteen elämään? Olisiko niin, että silloin kun tuntuu, että Jumala on meistä kaukana, hän tuleekin lähelle? Tähän ihmisten todellisuuteen kuuluu Jumalan ihmeellinen lupaus: Minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti. (Matt.28:20) Saa luottaa, että siellä missä on kaipausta, sinne laskeutuu Jumalan Henki, joka kutsuu valoon ja antaa uuden elämän. Jeesus itse antaa elämän. Kun meillä on sanassa lupaus: Minä olen teidän kanssanne, niin sanooko Jumala, että hän on kanssamme vain auringon päivinä? Ei. Vaan Jumala on kanssamme kaikki päivät, läpi talven ja pakkasenkin, ja johtaa kohti uutta kesää. Särjettyjä, nöyriä sydämiä kutsutaan näkemään Jumalan kirkkaus. 10 Yleinen piispantarkastus seurakuntakeskuksen kirkossa klo 11.20 Herra piispa toivotti kirkkoväen tervetulleeksi yleiseen piispantarkastukseen ja totesi tämän olevan kolmas kerta kun hän on tarkastamassa Tervolan seurakuntaa. Piispa esitteli seurueensa ja pyysi pappisasessori Pauli Niemelää esittelemään hallinnon ja talouden tarkastuskertomuksen (liite 3). Asessori Niemelä poimi tarkastuskertomuksesta keskeisimpiä kohtia. Niemelä totesi, että seurakunnan taloutta on hoidettu taitavasti, säkin suu on ollut sopivasti supullaan. Vähilläkin resursseilla on pärjätty hyvin. Niemelä muistutti seurakuntalaisten olevan siinäkin mielessä tärkeässä roolissa, että he maksavat kirkollisveroa. Tervolassa kirkollisveroprosentti on suhteellisen korkea, 1,75, mutta erityisesti tässä ajassa kirkollisveron maksaminen on myös kannanotto. Seurakunta on velaton, mutta pitkässä juoksussa, väen vähetessä, talous tullee kuitenkin niukkenemaan. Niemelä huomautti vielä, että seurakunta on kokoontuva seurakunta. Tervolassa ollaan rikkaita kolmesta kirkosta, kokoontumisen paikkoja siis on. Tervolalaisten valinta arvokkaiden kirkkojen säilyttämisen puolesta on hyvä ja oikea. Tervolan vanhemmat kirkot ovat käytössä kirkkovuoden juhlapyhissä, mutta seurakuntalaisten toivoessa myös kirkollisissa toimituksissa. Työntekijäjoukko on Tervolassa seurakunnan kokoon nähden suuri, jopa 72 prosenttia menoista on palkkamenoja. Asessori uskoi ja toivoi että seurakunta saa pitää henkilöstönsä, tulevaisuus kuitenkin haastaa yhä enemmän vapaaehtoistyöhön, tämä on jokaisen seurakuntalaisen mahdollisuus. Kaiken kaikkiaan Tervolan seurakunnassa on hoidettu asiat sopuisasti, kirkkolain ja - järjestyksen mukaisesti.

Seuraavaksi piispa pyysi lääninrovasti Ari Juntusta esittelemään kirkkoherranviraston sekä arkiston ja kirjaston tarkastuskertomuksen (liite 4). Piispa kiitti lääninrovastia ja pappisasessoria puheenvuoroista ja avasi yleisen keskustelun. Puheenvuoroja ei kuitenkaan pyydetty, joten piispa maalasi muutaman laajemman siveltimen vedon kuluneesta tarkastuksesta. Kuluneen viikonlopun aikana on todettu, että Tervolan seurakunta on monella tapaa lintukoto. Monet asiat ovat täällä kuin lintukodossa, täällä on hyvä olla. Hyvät elementit löytyvät useista yksittäisistä elementeistä. Luonto on kaunis jokivarressa, ympäristö rauhallinen, mutta myös sosiaalisessa mielessä moni asia tekee Tervolasta lintukotoa. Kunnan ja seurakunnan yhteistyö on laajaa. Tervolassa hallintojen ja kulttuurien läpinäkyvyys ja yhteistyö on mahdollinen ja myös hyvällä tavalla toteutuu. Piispa kiittikin kuntaa, että se on ollut kuin kehyksenä seurakunnalle. Tämä on yhteistyön malli, jota tarvitaan nyt aivan erityisesti täällä Pohjois- Suomessa. Pohjois-Suomea ollaan riisumassa, vaikka sitä ei aina sanotakaan ääneen. Elämän olosuhteita tehdään vaikeammiksi kuin ruuhka-suomessa keskimäärin. Me, jotka seuraamme yhteiskunnan kehittymistä, tiedämme, että tästä on kysymys. Siksikin on tärkeä, että me yhdessä annamme viestin: Täällä on mahdollisuus elää samoin kuin muualla Suomessa. Tällaisesta verkostoituvan yhteistyön mallista on pidettävä kiinni. Seurakunnan elämästä piispa kertoi Tervolan seurakunnan vastaavan monessa suhteessa hyvää suomalaista keskivertoa. Mitään dramatiikkaa ei tilastoluvuissa ole nähtävissä, mutta kuitenkin voisimme yhdessä miettiä keinoja, jolla jumalanpalvelustilastot eivät lähtisi enempää laskuun. Piispa iloitsi, että Tervolassa lapset ja nuoret otetaan mukaan jumalanpalveluksiin ja muuhun seurakunnan elämään. Huoli nuorista näkyi myös eilisessä luottamushenkilöiden ja työntekijöiden neuvottelussa. Piispa vielä muistutti Lapset kantavat iloa meidän keskellemme, meidän tulee kantaa heistä huolta. Rippikoulun käy hiippakunnassa keskimäärin 80 prosenttia, mutta Tervolan seurakunnassa kaikki. Myös kaikki lapset kastetaan. Tämä kertookin perheiden sitoutumisesta kirkkoon. Mutta myös Tervolassa tapahtuu kirkosta eroamisia. Piispa pysäytti seurakuntaa vielä miettimään kirkosta eronneita. Se, joka on jättänyt kirkon, voisi tulla seurakunnan taholta myös muistetuksi: Seurakuntaan palaaminen on yhä mahdollista, seurakunta rukoilee kirkosta eronneidenkin puolesta. Piispa tahtoi vielä alleviivata asessorin kertomuksesta joitakin asioita. Tervola on rikas kolmesta kirkostaan. Saamme iloita siitä, että Tervolassa on nämä kauniit maamerkit. Ne ovat kunnan ja seurakunnan kaunistus. Pitäkää niistä huolta jatkuvasti, jotta ne säilyisivät tulevillekin polville. Ilon aihe löytyi myös siinä, että seurakunnassa on aktiivisesti toimivat ja seurakunnassa elävät luottamushenkilöt ja sitoutuneet työntekijät. Piispa tahtoi huomauttaa, että työntekijät tekevät ajoittain työtä yli voimienkin. Siksi

saa yhdessä miettiä, miten lisätä heidän voimavarojaan, miten virkistyä. Seurakunnan kirkkoherra tekee työtä tässä lintukodossa omalla rauhallisella tavalla. Piispa kiitti siitä, että seurakunnalla on kuunteleva kirkkoherra. Silloin kun paimenella on korvat kuulla, silloin kehitys on mahdollista turvallisesti eteenpäin. Me emme tiedä millaisiin tilanteisiin joudumme aikojen aallokoissa. Olemme nähneet jo sen, että emme ole suojassa myrskyiltä. Mutta jos seurakunta on rukoileva seurakunta ja sillä on taju siitä, että Jumalan Henki kuljettaa seurakuntaa ja Kristus itse on tämän laivan peräsimessä, silloin meillä ei ole mitään hätää. Tämän Herran edessä on turvallista veisata virsi 332, Herraa hyvää kiittäkää. Kiitosvirren jälkeen herra piispa kiitti vielä erikseen lääninrovasti Ari Juntusta, jolle Tervolan seurakunnassa suoritettu piispantarkastus jäi viimeiseksi ennen eläkkeelle siirtymistä. 11 Sunnuntailounas ja ansiomerkkien jako klo 12.20 Yleisen piispantarkastuksen jälkeen herra piispa seurueineen sekä kirkkoväki siirtyi lounaalle ruokasalin puolelle. Lounaan jälkeen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kalervo Vuokila, herra piispa ja piispatar Hannele Salmi jakoivat ansiomerkit Tervolan seurakunnan emäntä-siivoja Airi Hartikaiselle, nuorisotyönohjaaja Tarja Volotiselle sekä toimistosihteeri Arja Heikkiselle. (Liite 6).

Pöytäkirja sisältää seuraavat liitteet: Pieni rukoushetki seurakuntakeskuksen kirkossa (liite 1). Luottamushenkilöneuvottelun osallistumislista (liite 2) Kertomus talouden ja hallinnon tarkastuksesta (liite 3). Kertomus kirkkoherranviraston, arkiston ja kirjaston tarkastuksesta (liite 4). Piispanmessussa pidetty saarna (liite 5). Ansiomerkkien perusteet (liite 6). Lehtileikkeitä (liite 7). Olemme tarkastaneet pöytäkirjan ja todenneet sen piispantarkastuksen kulun mukaiseksi. Piispa Samuel Salmi Pappisasessori Pauli Niemelä Lääninrovasti Ari Juntunen Notaari Tuomas Tölli