Tuotanto, työllisyys ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017

Tuotanto, työllisyys ja inflaatio Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017

Sisältö Phillips käyrä: inflaation ja työttömyysasteen yhteys Okunin laki: kasvun ja työttömyysasteen yhteys Tulo osuudet, hinnanasetanta palkanasetanta malli Inflaatiotrendi (underlying inflation) NAIRU työttömyys Kokonaistarjonta

Phillips käyrä Negatiivinen yhteys työttömyysasteen ja inflaation välillä Idean kehitti Phillips 1950 luvulla Mahdollisuus, että talouspolitiikalla voidaan valita piste käyrältä sen mukaan, miten vakavina ongelmina pidetään inflaatiota tai työttömyyttä

Olettaen lineaarinen yhteys, Phillips käyrä on Oletuksella muodossa tämä voidaan kirjoittaa on tasapainotyöttömyysaste ja on sitä vastaava inflaatio; on työttömyyskuilu = työttömyysaste tasapainotyöttömyysaste Kerroin b kuvaa sitä, mikä on tradeoff työttömyyden ja inflaation välillä

Okunin laki Työttömyyden tuotannon välillä negatiivinen riippuvuus Tämä voidaan ilmaista hieman eri tavoin Yksi muoto on: = Työttömyyskuilu (% yks.) = Tuotantokuilu (%) Tuotannon poikkeaminen ylöspäin tasapainotuotannosta/potentiaalisesta tuotannosta alentaa työttömyysastetta

Käytännössä paremmin todellista kehitys kuvaa relaatio U t U t 1 = α g Yt g Y on Y:n kasvuvauhti (Y t Y t 1 )/ Y t 1 U t U t 1 = työttömyysasteen muutos yli ajan Tämä voidaan kirjoittaa muodossa U t U t 1 = (g Yt g* Y ) missä g* Y = α/ on Y:n normaalikasvu kun tuotanto kasvaa nopeammin kuin g* Y %, työttömyys alenee jos tuotannon kasvu on alle g* Y %, työttömyys kasvaa Parametri kertoo, miten nopeasti kasvu alentaa työttömyysastetta 8

Relaation takana eri tekijöitä: tuottavuuden kasvu työvoiman kasvu (väestön kasvu + työhön osallistumisasteen kasvu) työn kysynnän suhdannevaihtelu: kysynnän aletessa tapahtuu labor hoarding, työntekijöitä ei irtisanota, koska odotetaan heitä taas tarvittavan noususuhdanteessa suhdanteiden parantuessa työvoiman ulkopuolelta tulee lisää työmarkkinoille vaaditaan riittävän suurta kasvua työttömyysasteen alentamiseksi 9

Suomen vuosiaineistosta 1989 2016 (2016 kasvuluku on Suomen Pankin ennuste) saadaan yhtälö (U ja g prosentteina) U t U t 1 = 0.769 0.353g Yt Tästä saadaan Okunin laki U t U t 1 = 0.353(g Yt 2.178) BKT:n pitäisi kasvaa yli 2.2% jotta työttömyys alenisi ja 1 % yksikön lisäkasvu alentaisi työttömyysastetta vajaa 0.4 % yksikköä 2000 luvulla kasvu ollut tätä alhaisempi (kasvu 2001 2015 keskim. 1.2%) Huom: tuloksiin suhtauduttava varoen, koska dynamiikkaa yms. ei ole otettu huomioon ja havaintojen lukumäärä pieni 11

Okunin lain kertoimia (β) 12

Kokonaistarjonta Yhdistämällä Phillips käyrä (negatiivinen inflaatiotyöttömyys yhteys) ja Okunin laki (negatiivinen työttömyys tuotanto yhteys) saadaan kokonaistarjonta (Aggregate Supply, AS) joka on positiivinen yhteys inflaation ja tuotannon välillä: Toisinaan kokonaistarjonta esitetään yhteytenä hintatason ja tuotannon välillä (esim. Blanchard ym. kirja); intuitio kuitenkin sama

Phillips Curve + Okun s Law = Aggregate Supply Oxford University Press, 2012. All rights reserved. bu U Phillips curve in point-slope form U U jy Y Okun's law in point-slope form b j Y Y b j Y Y Y Y g gap a Aggregate supply curve Note: the product of two negative slopes became a positive slope! Y

Traditionaalisen Phillips käyrän ongelmat 1970 luvulla öljykriisin jälkeen ei enää samanlaista yhteyttä inflaatio kiihtyi ja työttömyys nousi samanaikaisesti (stagflaatio) korkea inflaatio johti kohonneisiin inflaatio odotuksiin Phillips käyrä ei pystynyt selittämään tätä Oleellista sisällyttää inflaatio odotukset malliin Odotukset korkeammasta inflaatiosta nostavat Phillips käyrää 15

Inflaatio ja työttömyys USA:ssa 1948 69 (ylempi kuva) ja 1970 (alempi kuva) 16

The Phillips Curve in Reality: Sixteen-Country Average*, 1921-1938 and 1950-1973 * Unweighted average of observations for Australia, Austria, Belgium, Canada, Denmark, Finland, France, Germany, Italy, Japan, the Netherlands, Norway, Sweden, Switzerland, the UK and the USA. For some years, some countries are missing. Oxford University Press, 2012. All rights reserved. Sources: Maddison (1991), Mitchell (1998)

Hinnoittelu ja tulo osuus Yhteys inflaation ja odotetun inflaation välillä voidaan johtaa yritysten käyttäytymisestä ja palkkaneuvotteluista Yritykset käyttävät hinnoittelusääntöä: hinta = voittomarginaali x yksikkötyökustannukset

Neuvottelut päätyvät työn (odotettuun) tuloosuuteen, joka on palkkamarginaali x normaali tuloosuus P e = odotettu hintataso, sillä palkoista neuvoteltaessa ei vielä tiedetä, mikä hintataso todellisuudessa tulee olemaan Normaali tulo osuus oletetaan vakioiseksi tulo osuus = WL/PY = (W/P)/(Y/L) = reaalipalkka/tuottavuus vakioinen, jos reaalipalkat nousevat tuottavuuden vauhtia

Yhdistämällä edelliset saadaan Otetaan logaritmi Käytetään approksimaatiota ln(1+x) x Muutoksina yli ajan, käyttäen tulosta että logaritmisten muuttujien muutokset ovat likimäärin prosenttimuutoksia ja normaali tulo osuus on vakio π = inflaatio, π e = odotettu inflaatio

Voidaan olettaa, että voitto ja palkkamarginaalit ovat myötäsyklisiä nousevat korkeasuhdanteessa kun tuotanto kasvaa (tuotantokuilu positiivinen) ja työttömyys alenee (työttömyyskuilu negatiivinen) Alenevat laskusuhdanteessa kun tuotanto alenee (tuotantokuilu negatiivinen) ja työttömyys kasvaa (työttömyyskuilu positiivinen) Korvataan odotettu inflaatio π e yleisemmällä käsitteellä perusinflaatio (underlying inflation) Odotukset ei aina rationaalisia (kaikkeen informaatioon perustuvia), vaan sekoitus trendejä jne.

Kokonaistarjonta AS Phillips käyrä Lisätään kokonaistarjontaan vielä tarjontashokki Negatiivinen shokki: esim. raaka aineiden tai energian hinnan voimakas nousu Positiivinen tarjontashokki: esim. tuottavuuden kasvu

Palkanasetanta hinnanasetanta malli Edellistä mallia käytetään usein myös kysyntätarjonta mallin asemesta selittämään palkan ja työllisyyden (ja työttömyyden) määräytymistä työmarkkinoilla Korvataan odotettu hinta todellisella hinnalla Yhtälö kertoo tulo osuuden, joka on konsistentti yritysten hinnoittelun kanssa Yhtälö kertoo tulo osuuden, joka on konsistentti palkkaneuvottelujen kanssa

Kun oletetaan marginaalien riippuvan negatiivisesti työttömyysasteesta, saadaan W/P U koordinaatistossa nouseva hinnanasetantakäyrä (price setting, PS) ja laskeva palkanasetantakäyrä (wage setting, WS) Ne määrittävät yhdessä reaalipalkan ja tasapainotyöttömyysasteen

Voittomarginaali ja palkkamarginaali riippuvat negatiivisesti työttömyysasteesta U W/P PS WS U 28

Tapaus, jossa voittomarginaali vakioinen, vain palkkamarginaali riippuu negatiivisesti työttömyysasteesta (Blanchard ym. kirjan malli) W/P 1/(1+θ) PS WS U 29

Kokonaistarjonta ja Phillips käyrä lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä Odotusten rooli tärkeä Lyhyellä tähtäimellä voidaan hyödyntää Phillipskäyrää: työttömyys alenee ja tuotanto kasvaa, mutta inflaatio kiihtyy Inflaation kiihtyessä inflaatio odotukset ja pohjainflaatio nousevat Phillips käyrä ja AS siirtyvät ylös Pitkällä tähtäimellä Phillips käyrä on pystysuora tasapainotyöttömyysasteen kohdalla ja AS pystysuora potentiaalisen tuotannon tasolla

In the short run: trade-off between u and Long run Long-run AS Inflation 2 B A Short-run Phillips curve Inflation 2 1 1 A B Short -run AS U (a) Phillips curve Oxford University Press, 2012. All rights reserved. Unemployment Y (b) Aggregate supply Output

In the long run: underlying inflation will adjust. Long run Long-run AS Inflation Inflation 2 2 A Short-run Phillips curve 1 1 A Short -run AS U (a) Phillips curve Oxford University Press, 2012. All rights reserved. Unemployment Y (b) Aggregate supply Output

Tasapainotyöttömyysaste käytännössä: NAIRU (Non Accelerating Inflation Rate Unemployment), työttömyysaste jonka vallitessa inflaatio ei kiihdy (ts. inflaation muutos t = 0) Käytetään myös mittaria NAWRU missä W=wage, ts. inflaatio mitataan palkan muutoksilla Oletetaan, että perusinflaatio on edellisen periodin inflaatio (ns. naiivit inflaatio odotukset) NAIRU: 33

Käytännössä estimoidaan tilastollisilla menetelmillä yhtälö, jossa inflaation muutosta selitetään työttömyysasteella Mukana voi olla muita muuttujia, dynamiikkaa (vaikutuksia yli ajan) jne. Ratkaistaan tästä työttömyysaste U, jolla inflaation muutos = 0

NAIRU ei ole vakioinen, vaan muuttuu yli ajan (esim. tarjontashokit) Usein arvio NAIRUsta muuttuu, kun todellinen työttömyysaste muuttuu Suomessa 90 luvun laman aikana NAIRUn arvioitiin olevan 12 %, laman jälkeen 7 8%, ennen finanssikriisiä vielä alhaisempi Epävarmuutta tekijöistä jotka vaikuttavat (odotusten muodostuminen, muut tekijät jotka sisältyvät perusinflaatioon) sekä dynamiikasta (vaikutukset yli ajan) 35

Katkoviiva ja punaiset merkit: 2000 2016 37

Suomen vuosiaineistosta 1989 2016 saadaan yhtälö ( ja U kerrottuna 100:lla) t t 1 = 0.438 0.064U t Tästä saadaan Phillips käyrä t = t 1 0.064(U t 6.844) Siten NAIRU olisi n. 6.8% Pelkästään 2000 luvun havainnoilla NAIRU olisi 8.1% Huom: tuloksiin suhtauduttava varoen, koska dynamiikkaa yms. ei ole otettu huomioon ja havaintojen lukumäärä pieni 38