TTY TUULIVOIMA A P R I L OLLI H A G Q V I S T TA A L E R I E N E R G I A O Y

Samankaltaiset tiedostot
Taaleritehdas He pystyvät kaikkeen, koska he uskovat pystyvänsä.

Taaleritehdas. Tampereen teknillinen yliopisto Taamir Fareed. He pystyvät kaikkeen, koska he uskovat pystyvänsä.

Taaleritehdas. TTY SMG Tuulivoimakurssi Taamir Fareed. He pystyvät kaikkeen, koska he uskovat pystyvänsä. -Vergilius-

Taaleritehdas. TTY SMG Tuulivoimakurssi Taamir Fareed. He pystyvät kaikkeen, koska he uskovat pystyvänsä. -Vergilius-

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa

TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori,

Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp

Taaleritehdas yrityksenä

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta

Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp

Taaleritehdas on haastaja markkinoilla Toimintaamme ohjaavat ajurit

TUULIVOIMARAKENTAMINEN JA POROELINKEINO TOKAT-SEMINAARI

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari , Oulu

Tuulimyllyt ilmastako energiaa?

Tuulivoima ja maanomistaja

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä Katja Hynynen

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset

OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET. Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy

Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen. Tuulikiertue lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen

Oulunsalo-Hailuoto tuulipuisto. YVAn yleisesitys, ohjelmavaihe

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

TuuliSaimaa Oy. Reliable partner in Renewable Energy

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, Aleksis Klap

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy

Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen

Tutkakompensaatio taklaa yhden rakentamisesteen

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1

Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat. Pasi Valasjärvi

Jouttikallio tuulipuisto. Projektikuvaus

Sähköntuotannon tulevaisuus. Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Tuulikiertue

RAKENNUSTYÖT VAUHDISSA

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Kodin vihreä energia Oy

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta Parviainen

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Uusiutuvan energian alan pk-yritysten rahoitus Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, maaliskuu Tarja Teppo Cleantech Invest

Kymenlaakson Liitto. Tuulivoimaselvitys 2010

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat Harri Orko, yksikönjohtaja

Tuulivoimarakentaminen Suomessa. RIL Pohjarakentaminen tuulivoimassa -tilaisuus Harri Orko

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa?

Kaavoitusaloite tuulivoimaosayleiskaavan laatimisen aloittamiseksi Vaalan Naulakankaan alueella

05/2013. Tuulivoima kehitys Alavieska Kytölä. K Tahkoniemi

Erkki Haapanen Tuulitaito

Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.

Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset

- Tuulivoimatuotannon edellytykset

PERÄMEREN RANNIKKOALUEELLE SIJOITTUVAT ALLE 10 VOIMALAN TUULIVOIMA-ALUEET

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Finnish experiences in designing and funding the renewable energy projects

Yritysesittely ja hankkeet / Harri Ruopsa. Luottamuksellinen

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi Energiakolmio Oy / / Marko Lirkki

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

Tuulivoima energiavallankumouksen kärjessä

Merja Paakkari, Hafmex Wind Oy Erkki Haapanen, Tuulitaito 10/2011

SMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit ILMAVIRTAUKSEN ENERGIA JA TEHO. Ilmavirtauksen energia on ilmamolekyylien liike-energiaa.

Palvelumme tuulivoimaloille

Kaivostoiminnan eri vaiheiden kumulatiivisten vaikutusten huomioimisen kehittäminen suomalaisessa luonnonsuojelulainsäädännössä

Tuulivoimatuotannon yleiset edellytykset. Erkki Kunnari Metsähallitus / Laatumaa Suomen Tuulivoimayhdistys

TAALERI TUULITEHDAS II TUOTANTOLUVUT NOUSUSUUNNASSA

Tuulivoimatuotannon ajankohtaiskatsaus. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Kanteleen Voima Oy Biojalostamon tilannekatsaus

Kestävä ja älykäs energiajärjestelmä

JALASJÄRVEN RUSTARIN ALUEEN TUULIPUISTOHANKE

Tuulivoimarakentaminen, YVA ja kaavoitus

Keski-Suomen tuulivoima-alueet Pihlajakoski - Kärpänkylä

Satakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Kattiharjun tuulivoimapuisto

Cleantech yhtiöt, sijoittajanäkökulma kehitysmaaliiketoimintaan Kehityspolitiikan yritysfoorumi, toukokuu Tarja Teppo Cleantech Invest

Tuulivoiman nykytilanne Suomessa, vaikutus elinkeinoelämään

Capacity Utilization

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä

Low-Carbon Finland Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan?

Tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden selvittäminen Uudenkaupungin tuulivoimayleiskaavaa varten Varsinais-Suomen liiton asiantuntijatyönä.

Transkriptio:

TTY TUULIVOIMA A P R I L 2 0 1 7 OLLI H A G Q V I S T TA A L E R I E N E R G I A O Y 21.4.20171

Billion EUR Millions TAALERI GROUP Summary Assets Under Management Taaleri is a financial institution. Taaleri plc, the parent company, is listed on the stock exchange maintained by Nasdaq Helsinki 5 000 4 500 Taaleri is active in three business segments 4 000 Wealth Management Financing Energy Taaleri provides services to institutional investors, corporates and private individuals At the end of 2016, Taaleri had EUR 4.8 billion of assets under management The group employs approximately 170 people The operations of Taaleri are monitored by the Finnish Financial Supervisory Authority 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 TIMELINE Taaleri has EUR 4.8 billion under management 21.4.2017 2

TAALERI ENERGIA An energy infrastructure developer Business Segments Taaleri Energia is an energy infrastructure developer managing infrastructure assets over their entire lifecycle TAALERI PLC Taaleri Energia will take projects and assets from early site identification through development and construction to decommissioning at end of their operational lives WEALTH MANAGEMENT FINANCING ENERGY The involvement with an energy infrastructure asset can commence at any stage of the asset life cycle, from early development to late operational phase The company has in-depth technical expertise in managing the development and delivery of solar and wind power projects The primary focus is on wind and solar power but the Taaleri Energia is also active in other forms of renewable energy generation Energy is a core business segment of the Taaleri Group alongside Wealth Management and Financing 21.4.2017 3

TAALERI PRIVATE EQUITY FUNDS Private Equity Investor Taaleri Energia works closely with Taaleri Private Equity Funds on financing energy projects and assets Business Units TAALERI PLC In collaboration, the two business units will source, create and structure investment opportunities in an alternative assets class for the benefit of Taaleri s clients The focus will be on providing access to investment opportunities that relate to physical infrastructure assets with predicable and stable long-term returns Taaleri Private Equity Funds has a 600 MEUR portfolio of wind farm investments under management. Its biogas investments were successfully exited in 2016 TAALERI PRIVATE EQUITY FUNDS LTD TAALERI ENERGIA LTD Taaleri Private Equity Funds has an instrumental role in providing equity financing for ready-to-build and operational acquisitions 21.4.2017 4

INVESTMENT STRATEGY Summary Technical and Finance Roles Taaleri if focused primarily on solar and wind, but investments into other forms of renewable generation, such as biomass and hydro, as well as hybrid solutions are also possible DEVELOPMENT CONSTRUCTION OPERATIONS Taaleri will seek to diversify its investments across a number of geographies Development Finance Taaleri Energia will finance project development on its balance sheet whereas construction and operational projects will be financed by Taaleri Private Equity Funds Taaleri aims to invest EUR 120 million of equity into renewable energy per annum and to hold the investments for their technical life within the group Development Management Taaleri Energia Construction Management Equity Finance Technical and Commercial Management The size a single investment into construction and operational projects and assets will range from EUR 5 million to EUR 25 million with investments into development projects being more limited in size Taaleri Private Equity Funds Taaleri is a financial investor with strong technical capability. It adopts an active approach to managing the supply chain of its projects and assets 21.4.2017 5

GEOGRAPHICAL FOCUS Home market Core/high potential countries Mandate countries Taaleri Energia has chosen its core geographies as a result of an in-depth analysis of market potential 21.4.2017 6

TAALERI TRACK RECORD IN PRIVATE EQUITY 2011 2012 2014 2014 2016 Taaleri Wind Fund I Taaleri Biogas Fund I Taaleri Africa Real Estate Fund I Taaleri Wind Fund II Taaleri Wind Fund III Capital raised, fully invested and partially exited Capital raised, fully invested and partially exited Capital raised, fully invested and partially exited Capital raised and fully invested Capital raised and partially invested EUR 64 984 000 EUR 37 906 000 EUR 39 570 000 EUR 83 769 000 EUR 45 335 000 Taaleri has raised around EUR 240 million of equity for energy infrastructure investments in Finland and EUR 40 million of equity for real estate investment in East Africa The vast majority of this equity has been invested and some of the individual investments have already been exited successfully

TAALERI TRACK RECORD IN WIND Owned by Taaleri Nyby Myllykangas I Pajukoski Kytölä Myllykangas II Kooninkallio Limakko Kantti Kivivaara-Peuravaara I Kivivaara-Peuravaara II A Kivivaara-Peuravaara II B 284.1 MW 19.2 MW 45.6 MW 23.1 MW 19.8 MW 8.4 MW 27.0 MW 27.0 MW 24.0 MW 39.0 MW 18.0 MW 33.0 MW Under construction In operation Owned by third parties Kirkkokallio Pajukoski II 28.2 MW 21.6 MW 6.6 MW Taaleri is the second largest wind power producer in Finland with 312.3 MW of production capacity under management. Taaleri has managed the construction of the entire portfolio

UUSIUTUVA ENERGIA SUOMESSA JA EUROOPASSA 21.4.20179

GW TUULIVOIMA JATKAA VOIMAKASTA KASVUAAN 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Globaali tuulivoimakapasiteetti 433 +83% 792 MIKSI? Hintataso Tehokkuus Luotettavuus Lähde: GWEC 24.4.2017 10

VUOTUINEN ASENNETTU SÄHKÖNTUOTANTOKAPASITEETTI EUROOPAN ALUEELLA Investoinnit energiantuotantokapasiteettiin EU:ssa vuosina 2000-2016 (GW) 4/21/2017 11

TUULIVOIMAN OSUUS SÄHKÖNTUOTANNOSTA Tuulivoiman osuus asennetusta tuotantokapasiteetti on noussut vuodesta 2005 (6%) vuoteen 2016 yhteensä yli kymmenen prosenttia (16,7%). Tuulivoima on suurin uusiutuvan energian tuotantomuoto Euroopassa sekä toiseksi suurin sähköntuotantomuoto kaikista tuotantomuodoista. 4/21/2017 12

RAKENNETTU TUULIVOIMAKAPASITEETTI EU - ALUEELLA Suomessa tuulivoimakapasiteettia vuoden 2016 lopussa 1539 MW Ruotsissa vuoden 2016 lopussa 6519 MW EU-maista eniten kapasiteettia Saksassa; 50 019 MW Saksassa rakennettiin vuonna 2016 6029 MW, joka on 3 kertaa enemmän kun Suomen koko 2020 tavoite! Lähde: EWEA Annual Statistics 2016

SUOMELLA TAVOITE UUSIUTUVAN ENERGIAN LISÄÄMISELLE Suomi on sitoutunut EU:n uusiutuvan energian lisäämisvelvoitteisiin. Suomessa tulee tuottaa 38 % kokonaissähkönkulutuksesta uusiutuvilla energianlähteillä vuonna 2020. Velvoitteen saavuttamiseksi tulee rakentaa merkittävä määrä uutta uusiutuvan energian tuotantokapasiteettia. Tuulivoimalle asetettu tavoite on 6 TWh vuodessa. Tämä vastaa n. 2 500 MVA asennettua tuulivoimakapasiteettia, eli n. 700 tuulivoimalaa. Tämä tavoite saavutetaan vuoden 2017 aikana. Vuosina 2018-2020 tullaan myöntämään uutta uusiutuvan energian tuotantotukea yhteensä 600 MW:lle. Kyseessä tulee olemaan teknologianeutraalitukijärjestelmä. Suomessa Työ- ja Elinkeinoministeriön ilmasto- ja energiastrategian päivityksen yhteydessä tuulivoimalle asetettiin lisätavoite vuoteen 2025 mennessä. Kyseinen tavoite on 9 TWh tuulivoimatuotantoa vuodessa ja näin ollen 3 750 MVA asennettua tuulivoimakapasiteettia. Suomi on nykyään nopeasti kasvava tuulivoimamarkkina. Suomi on houkutellut myös paljon investoijia tuulivoimaan ulkomailta vakaan poliittisen päätöksenteon sekä rahoituksen saatavuuden ansiosta. Vuoden 2010 alkupuolella Taaleri huomasi tuulivoimarakentamisen luomat mahdollisuudet asiakkailleen ja päätti lähteä mukaan tuulivoimaliiketoimintaan. Nykyään Taaleri on Suomen toiseksi suurin tuulivoimatoimija Parhaillaan on käynnistymässä uusi Ilmasto- ja Energiastrategian päivitystyö vuodelle 2030. Toivottavasti tuulivoimarakentaminen näyttelee edelleen merkittävää roolia osana muita uusitutuvan energian muotoja

TUULIVOIMAN ERITYISPIIRTEET Kotimainen, ilmainen polttoaine Ympäristöystävällinen, CO2-vapaa tuotantomuoto. Tuulivoiman energeettinen takaisinmaksuaika on keskimäärin 3-9 kuukautta Ei päästöjä ilmaan, veteen tai maaperään Lähes kaikki osat kierrätettäviä Lisää kapasiteettiä sähkömarkkinoille Lisää omavaraisuutta sähköntuotantoon Alentava vaikutus sähkön hintaan Työllisyys Hiilineutraalit tavoitteet

TUULIVOIMAHANKKEET JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

Tuulivoimalle soveltuvan maa-alueen etsintä 1. Kartoitetaan tuulisuudeltaan sopivan näköinen maa-alue tuuliatlaksesta (www.tuuliatlas.fi) 2. Selvitetään alueen maanomistus maanmittauslaitokselta Maaomistus alueella ei saa olla liian pilkkonainen, turbiinit olisi hyvä mahtua alle 10 maanomistajan maanomistajan maille 3. Selvitetään alueelliselta verkonhaltijalta lähin mahdollinen liittymispiste Olemassa oleva 110/20 kv sähköasema tai uusi asema 110 kv johdolle tai kytkinsasemaliityntä 4. Määritetään riittävät etäisyydet lähimpiin vakituisiin ja loma-asuinrakennuksiin. (noin 1000-1500 metriä) Tarvittava etäisyys riippuu rakennettavasta voimalamallista 5. Tutkitaan, ettei alueella ole natura-alueita, valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita, lentoasemia tai puolustusvoimien toimintaa Läheisyydessä ei saa olla Natura-alueita, joiden suojeluarvoihin tuulivoimalla voi olla merkittävää vaikututusta (lähinnä linnusto) Lentoasemien ympäristössä muodostuu esteeksi korkeusrajoitukset jotka voivat rajoittaa tai estää rakentamisen Puolustusvoimien tutkien tai harjoitusalueiden sijainti tulee kartoittaa hyvissä ajoin 17

Tuulipuiston luvitusprosessit 4/21/2017 18

YVA-menettelyssä laadittavat selvitykset vaikutukset maankäyttöön vaikutukset maisemaan ja arvokkaisiin maisema-alueisiin sekä kulttuuriympäristöön vaikutukset muinaisjäännöksiin (ja alueen kulttuurihistoriaan) vaikutukset (rakennuspaikkojen) luonnonympäristöön kasvillisuus, erityisesti suojeltavat lajit ja luontotyypit eläimistö, erityisesti suojeltavat lajit: lepakot, viitasammakko, liito-orava.. pinta- ja pohjavedet maa- ja kallioperä vaikutukset pesimä- ja muuttolinnustoon lisäksi mahdolliset uhanalaiset lajit vaikutukset lähialueiden Natura- ja muihin luonnonsuojelualueisiin melun ja varjon vilkkumisen vaikutukset vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Sosiaalisten vaikutusten arviointi liikennevaikutukset tieliikenne lentoliikenne tietoliikenneyhteydet, tutkat puolustusvoimat tv-vastaanotto jne. vaikutukset ilmastoon vaikutukset elinkeinoihin matkailu porotalous jne. vaikutukset aluetalouteen yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa maisema, melu, linnusto 19

TUULIVOIMAHANKKEEN LÄPIVIEMINEN Alueiden etsintä Alustavat ympäristöanalyysi Maa-alueen vuokraaminen Viranomaisneuvottelut Sähköverkkoon liitynnän varmistaminen Tuulimittaukset Maaperätutkimukset Ympäristöselvitykset Alustavat investointilaskelmat Kaavoitus Tiestön ja sähköinfran suunnittelu Perustusten suunnittelu Tuulivoimaloiden hankintaprosessi Rahoituksen varmistaminen Rakennuslupa Investointipäätös Sähkö- ja tietoliikennetyöt Tie- ja perustustyöt Voimaloiden Kuljetukset Voimaloiden pystytykset Valmis tuulipuisto Käyttö ja Kunnossapito 20 vuotta Tuulivoiman rakentamisessa helpoin vaihe on tuulivoimaloiden rakentaminen.

HANKEKEHITYKSEEN LIITTYVÄT RISKIT Tuulivoimahankkeen onnistuneeseen läpiviemiseen liittyy riskejä Ympäristön ja luontoarvojen rajoitteet Lintujen muuttoreitit, lepakot, maa- ja merikotkat Varjovälkyntä ja meluasiat Paikallinen hyväksyttävyys Puolustusvoimien tutkavaikutukset Finavian lentoesterajoitukset Riskejä voidaan minimoida hyvällä esisuunnittelulla ja osaavalla ja asiantuntevalla toiminnalla Taalerin tuulitiimi on käynyt läpi yli 150 hankealuetta, joista nykyinen hankeportfolio on muodostunut Kaikki hankkeet eivät toteudu! Tästä syystä hankkeita pitää olla merkittävästi enemmän kuin on tarkoituksena rakentaa! Haasteina hankekehityksessä on ollut jatkuvasti muuttuvat ohjeet sekä viranomaisten muuttuva ohjaus. Poliittinen paine tuulivoimaloiden rakentamisen vauhdittamiseen on suuri ja muutoksia on tullut jatkuvasti Nyt toimintatavat ovat vakiintumassa ja hyvät ja toimivat käytännöt ovat löytymässä.

Tuulimittaukset ja analyysit Tuulimittauksien ylin mittauspiste tulee olla tuulivoimalan napakorkeudella Mittausmasto 100-140 m Mittaukset kolmelta eri korkeudelta esim. 40 m, 75 m ja 120 m Kuppianemometrit ja tuulensuunta-anturit Ultrasonic anturit SODAR (Sonic Detection And Ranging) Mittaa tuulisuuden 50 200 m Tuulitieto 5 m välein Stand alone laite Trailerille asennettu mittauslaitteisto LIDAR (LIght Detection and Ranging) Tuulimittauksia tehtävä vähintään 12 kk hankealueella Varmistetaan alueen tuulisuus Turbiinien takuut on sidottu tuulidataan Laadukkaat tuulimittaukset pienentävät tuotantoanalyysien epävarmuuksia -> paremmat rahoitusehdot, luotettavampi investointipäätös 12 kk mittauksen jälkeen käytetään MCP (Measure, Correlate, Predict) menetelmää Mitattu 12kk jakso korreloidaan pitkän aikavälin tuulidataan Mittauksien jälkeen voidaan tehdä tuotantoanalyysit eri turbiineilla WAsP/CfD mallit Tekee tarkan alueellisen tuulisuuskartan Huomioi maaston rosoisuude, pinnanmuodot, rakennukset yms. GH Wind Farmer, Wind PRO Jatkojalostaa WAsP/CfD dataa Puiston layout suunnittelu ja optimointi Tuotantoarviot P50, P75, P90

TUULIVOIMAN TALOUDELLINEN KANNATTAVUUSJA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

Tuulivoiman kannattavuuteen eniten vaikuttavat tekijät Tuulisuus Investointikustannukset Syöttötariffitaso Tuulen nopeus vaikuttaa tuotettuun energiaan potenssiin kolme. Jos tuulennopeus tuplaantuu, energiantuotanto kahdeksankertaistuu. 70-80% kokonaisinvestoinnista koostuu turbiinin hinnasta. Turbiinivalinta vaikuttaa tuotettuun energiaan Tie- ja sähköverkkokustannukset Selvitykset ja lupaprosessit mukana kustannusluvuissa. Nykyinvestoinneilla 83,50 eur/mwh Voimassa 12 vuotta voimaloiden käynnistymisestä Hankkeissa optimoidaan investointikustannuksien sekä operointikustannuksien suhdetta vuosituotantoon

TUULIVOIMAHANKKEEN KANNATTAVUUS Tuulisuus (6,5 m/s 7,5 m/s @ 140m) Huipunkäyttöaika 3000-4000 h Turbiinin valinta Suuri pyörähdyspinta-alan suhde generaattorin nimellistehoon korkea huipunkäyttöaika Tornin korkeus, melutaso, lapalämmitysjärjestelmät, käytettävyys Turbiinin hinta Turbiinista ja nimellistehosta riippuen 1,1 M - 1,5 M /MW Infran kustannukset Perustuksien hinta Sähköverkon liittymispiste keskeisessä roolissa Syöttötariffitaso ja aika 83,50 /MWh yhteensä 12 vuotta Vieraan pääoman laina-aika Tyypillisesti n. 12 vuotta Vieraanpääoman korko Reaalikorko 3,0-4 % koko laina-ajalle Oman pääoman osuus kokonaisinvestoinnista Tyypillisesti 20-40 % kokonaisinvestoinnista Syöttötariffitaso ja aika 83,50 /MWh yhteensä 12 vuotta Sähköinfran hinta (110 kv johdon rakentaminen n. 120 t /km, sähköasemat n. 1 m ) Tiestön leveys ja pituus Nostoalueiden

TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ JA YHTEENVETO

TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Tornikorkeudet nousevat 100 m 160 m Huipunkäyttöajat kasvavat kun päästään kovempaan tuulennopeuteen Roottorien pyyhkäisyalat kasvavat Tuulivoimaloiden lavat pidentyvät 50 m 80 m Innovatiiviset torniratkaisut Hybriditornit (ns. betoni/teräs yhdistelmät) Ristikkorakenteet Tunkattavat tornit? Voimaloista tulee hiljaisempia Huippunkäyttöajat kasvavat kun voimalat tuottavat enemmän matalalla tuulennopeudella Lähtömelutasot laskevat Suoravetoiset vaihteettomat turbiinit lisääntyvät? Käytettävyys paranee, huollettavuus lisääntyy Huoltovapaus kasvaa

YHTEENVETO Markkinat kasvavat erittäin voimakkaasti kaikkialla, myös kehittyvissä maissa Aurinkoenergia ja tuulivoima ovat kustannustehokas tapa tuottaa sähköä Teknologiat ovat luotettavia ja tuulivoima on koeteltu tuotantomuoto Trendi kulkee kohti markkinaehtoisesti tuotettua sähköä Paikalliset olosuhteet ratkaisevat parhaan teknologian ja tuotantomuodon 24.4.2017 28

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIPUISTO Historia lyhyesti Kuinka rakentaminen sujui Mitä tapahtuu juuri nyt Tulevaisuus Vapaata keskustelua 24.4.2017 29

24.4.2017 30

HISTORIA LYHYESTI 2012 Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2012-13 YVA (Ympäristövaikutusten arviointi) 9.6.2014 Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan Valitusprosessi, lopullinen päätös KHOsta keväällä 2016 Rakentaminen kolmessa vaiheessa 24.4.2017 31

VAIHEET VAIHE 2 VAIHE 1 VAIHE 3 24.4.2017 32

VAIHE 1 SUOMUSSALMEN PUOLI (13 VOIMALAA) Tuulipuiston rakentaminen aloitettiin alkuvuodesta 2016. Tiestön parannus Ensimmäiset perustukset valmiina kesäkuussa Sähköaseman ja sähkölinjan rakentaminen 24.4.2017 33

VAIHE 1 SUOMUSSALMEN PUOLI (13 VOIMALAA) Voimaloiden nosto- ja asennustyöt heinäkuussa Ensimmäinen voimala aloitti sähköntuotannon lokakuussa Tällä hetkellä käynnissä on voimaloiden käyttöönotto joka kestänee koekäyttöineen ensi vuoden alkupuolelle. 24.4.2017 34

VAIHE 2 SUOMUSSALMEN PUOLI (6 VOIMALAA) Tuulipuiston rakentaminen aloitettiin kesällä 2016. Kaikki perustukset valmiina Voimaloiden nosto- ja asennustyöt keväällä 2017 Voimaloiden käyttöönotto kesällä/syksyllä 2017 VAIHE 3 HYRYNSALMEN PUOLI (11 VOIMALAA) Tuulipuiston rakentaminen aloitettiin syksyllä 2016. Ensimmäiset perustukset valmiina Voimaloiden nosto- ja asennustyöt kesällä/syksyllä 2017 Voimaloiden käyttöönotto syksyllä 2017 24.4.2017 35

TULEVAISUUS Rakennusvaihe kestää 2017 loppuun saakka Rakennusvaiheen jälkeen alkaa ns. tuotantovaihe, joka kestää parisenkymmentä vuotta. Voimaloista pidetään huolta valvomalla toimintaa ja tekemällä normaaleja vuosihuoltoja ja vikakorjauksia Teknisen ja kaupallisen johtamisen tekee Taaleri Energia Oy. Tuulivoimalatoimittaja Nordex on perustanut Hyrynsalmelle huoltoyksikön, jossa tällä hetkellä kolme henkilöä, lisäystä on tulossa. Alueen talvi- ja kesäkunnossapitoa suorittamaan valitaan yrittäjä 2017 lopussa Sähkölaitteiston ja tietoliikenneverkon kunnossapitoa ja viankorjauspäivystystä suorittaa Eltel Pohjoinen Oy, valvonnan hoitaa Loiste Oy. 24.4.2017 36

KIITOS KYSYMYKSIÄ? 37