Barents-yhteistyön toimintasuunnitelma 2017 Pohjois-Karjala 1 Vuosikello 1 2 Lyhyt kuvaus barentsin euroarktisesta neuvostosta, alueneuvoston ja -komitean tehtävistä sekä barentsin työ-ryhmistä 3 3 Pohjois-Karjalan Barents-yhteistyön tavoitteet 5 4 Tärkeimmät tehtävät ja tapahtumat 5 4.1 Barentsin alueneuvosto ja -komitea 5 4.2 Barentsin työryhmät 6 4.3 Suomen Barents-taustaryhmä 6 4.4 Muut aiheeseen liittyvät foorumit ja tapahtumat 7 5 Viestintä 7 6 Kustannukset ja niiden kattaminen 7 7 Hyödyllisiä linkkejä 8 8 Yhteyshenkilöt 8 www.barentscoopearation.org 1
1 Vuosikello 12/2017 Toimintasuunnitelma laatiminen 2018 1/2017 Barentsin aluekomitean skype-kokous 2/2017 Kansainvälisen Barentsinsihteeristön Laura Qvistin vierailu Joensuussa 11/2017 Barentsin kulttuuriapurahojen myöntäminen, Moskova 3/2017 Liikenne- ja logistiikka tr:n kokous Aluekomitean ja -neuvoston kokous Alta, Norja Nuorisoneuvoston kokous, Alta Barents-taustaryhmän kokous 10/2017 BEAC kokous. Arkangeli Aluekomitea ja - neuvosto, Arkangeli TOIMINTASUUNNITELMA 2017 4/2017 9/2017 Kansainvälinen Barents Rescue 2017 harjoitus, Petroskoi, Niirala Barents-taustaryhmän kokous (tbc) 5/2017 8/2017 Alukomitean skypekokous (tbc) 7/2017 6/2017 Arctic Stakeholder Forum, Oulu Aluekomitean skypekokous Barents Forest Sector Network (BFSN) meeting 2
2 Lyhyt kuvaus barentsin euroarktisesta neuvostosta, alueneuvoston ja -komitean tehtävistä sekä barentsin työryhmistä Barents-yhteistyön ylin toimielin, Barentsin euroarktinen neuvosto (BEAC), perustettiin Norjan aloitteesta vuoden 1993 ulkoministerikokouksessa Norjan Kirkkoniemessä. Kaikkien viiden Pohjoismaan, Venäjän ja Euroopan komission edustajat allekirjoittivat tuolloin Barentsin euroarktisen neuvoston (Barents Euro-Arctic Council, BEAC) perustamista koskevan julkilausuman. Samalla Barentsin alueen maaherrat sekä alkuperäiskansojen edustajat allekirjoittivat Barentsin alueneuvoston (Barents Regional Council, BRC) perustamisasiakirjan. Barents-yhteistyön tavoitteena on tukea ja edistää alueen vakaata ja kestävää kehitystä ja yhteistyötä aluetasolla. Barentsin euroarktinen neuvosto kokoontuu ulkoministeritasolla joka toinen vuosi kulloisessakin puheenjohtajamaassa. Puheenjohtajuus kiertää Norjan, Suomen, Ruotsin ja Venäjän kesken kahden vuoden jaksoissa. Neuvoston kokousten välillä sen yhteistyötä organisoi virkamieskomitea (Committee of Senior Officials, CSO), joka koostuu Pohjoismaiden hallitusten ja Euroopan komission edustajista. Virkamieskomitea kokoontuu 4 5 kertaa vuodessa. Barentsin euroarktisen neuvoston tarkkailijavaltioita ovat Kanada, Ranska, Saksa, Italia, Japani, Alankomaat, Puola, Iso-Britannia ja Yhdysvallat. Käytännönläheistä Barentsin alueyhteistyötä tehdään Suomen, Ruotsin, Norjan ja Luoteis- Venäjän pohjoisimpien alueiden kesken Barentsin alueneuvostossa (BRC), aluekomiteassa (RC) ja alueellisissa työryhmissä (RWG). Alueneuvosto tekee tiivistä yhteistyötä euroarktisen neuvoston kanssa. Alueneuvostoon ja -komiteaan kuuluu 14 aluetta (ks. kartta, sivu 1). Barentsin alueneuvosto kokoontuu yleensä kahdesti vuodessa. Alueneuvoston kokousten välillä toimintaa koordinoi Barentsin aluekomitea, joka valmistelee alueneuvoston kokoukset ja huolehtii päätösten toimeenpanosta. Sekä alueneuvostossa että aluekomiteassa on kiertävä puheenjohtajuus. Barentsin alueneuvoston yhteistyö perustuu Barents-ohjelmaan, jossa tuodaan esille keskeiset yhteistyöalueet. Barents-ohjelman toteutusta rahoitetaan eri lähteistä. Barents-ohjelma 2014 2018 tavoitteita ovat: edistää innovatiivisia ja kasvuyrityksiä Barents-alueella; lisätä rajat ylittävää yhteistyötä merkittävän talouden ja elämänlaadun saavuttamiseksi; tukea luonnonvarojen yhteistä hallintaa ja suojelua; vahvistaa innovaatiota ja tutkimusyhteistyötä kriittistä massaa lisäämällä; keskittyä liikenneinfrastruktuurin puuttuviin poikittaisyhteyksiin; edistää rajat ylittävää liikkuvuutta työntekijöiden, yritysten, matkailijoiden ja opiskelijoiden kesken; 3
edistää kulttuuriyhteistyötä keskinäisen ymmärtämyksen ja alueellisen kehityksen vahvistamiseksi. Varsinainen ruohonjuuritason yhteistyö tehdään Barents-työryhmissä, joita on kolmenlaisia: alueellisia, valtioiden välisiä ja yhdistettyjä. Barents-yhteistyön rakenne 4
3 Pohjois-Karjalan Barents-yhteistyön tavoitteet Pohjois-Karjalan tavoitteet ovat hyvin yhteneväiset Barents-ohjelman 2014 2018 tavoitteiden kanssa. Lisäksi yhteistyön tavoitteina ovat ihmisten elinolojen ja hyvinvoinnin parantaminen yritysten kansainvälistymisen ja ulkomaankaupan edistäminen Barents-alueen yhteisten haasteiden voittaminen/vaikutusten vähentäminen: väestön väheneminen ja ikääntyminen, korkea työttömyys, nuorten poismuutto, harva asutus, pitkät välimatkat, arktinen ilmasto vahvuuksien vahvistaminen ja hyödyntäminen: puhdas luonto, rikkaat luonnonvarat (metsä, kaivannaiset), rikas kulttuuriperinne Barents-yhteistyöstä lisäarvoa älykkään erikoistumisen kärkiteemoihin: metsäbiotalous, teknologia ja materiaalit, Venäjä-osaaminen Yhteistyön tavoitteena vuonna 2017 on hankkia tietoa Barentsin eri työryhmien toiminnasta ja hyödyistä Pohjois-Karjalan kannalta edistää pohjoiskarjalaisten toimijoiden ja yritysten verkottumista Barentsin muiden alueiden kanssa vaikuttaa uuden Barents-ohjelman 2019 2023 tavoitteisiin, prioriteettialojen valintaan ja suunniteltuihin toimenpiteisiin 4 Tärkeimmät tehtävät ja tapahtumat 4.1 Barentsin alueneuvosto ja -komitea Barentsin alueneuvosto ja -komitea kokoontuvat vuonna 2017 kaksi kertaa: 22. 23.3. Altassa Norjassa sekä 17. 18.10. Arkangelissa Venäjällä, jossa pidetään myös Barentsin euroarktisen neuvoston (BEAC) ulkoministeritason kokous. Arkangelissa BEAC:n puheenjohtajuus siirtyy vuosiksi 2017 2019 Venäjältä Ruotsille. Alueneuvoston puheenjohtajuus siirtyy Kainuulta Norjan Finnmarkille. Aluekomitea pitää tämän lisäksi 3 4 videokokousta. Pohjois-Karjalan edustajat alueneuvostossa ovat vt. maakuntajohtaja Risto Poutiainen (varajäsen vs. kehittämisjohtaja Eira Varis). Aluekomitean jäsenet ovat yhteyspäällikkö Timo Leinonen (varajäsen aluekehitysasiantuntija Tiina Moisala). Pohjois-Karjalan edustajat osallistuvat sekä Altan että Arkangelin kokouksiin. Sen lisäksi maakuntahallitus voi nimetä jäsenensä osallistumaan kokouksiin. 5
4.2 Barentsin työryhmät Vuoden 2017 tärkeimpinä tehtävinä on nimetä Pohjois-Karjalasta edustajat Barentsin työryhmiin ja käynnistää edustajien työskentely työryhmissä. Barentsin aluekomitea on pyytänyt, että Pohjois-Karjalaa nimeämään edustajansa Barentsin alueellisiin (regional) ja yhteisiin (joint) työryhmiin. Muut 13 alueneuvoston jäsenaluetta eivät kuitenkaan ole nimenneet edustajaansa kaikkiin työryhmiin. Siksi Pohjois-Karjala voi päättää omista tavoitteistaan käsin, minkä työryhmien työhön se haluaa osallistua. Tavoitteena on, että työryhmissä toimiminen ja niiden hankkeisiin osallistuminen edistää pohjoiskarjalaisten yritysten kansainvälistä liiketoimintaa, lisää toimijoiden palveluiden ja osaamisen vientiä sekä tukee Pohjois-Karjalaan suuntautuvan matkailun kasvua. Barentsin alueen lasten ja nuorten yhteistyö edistää heidän kansainvälistymistä, osaamista ja verkottumista. He ovat tärkeä voimavara Barentsin nykyiselle ja tulevalle rajanylittävälle yhteistyölle ja alueiden kehittämiselle. Alueelliset työryhmät (3) ovat liikenne ja logistiikka, ympäristö sekä investoinnit ja taloudellinen yhteistyö. Liikenne- ja logistiikkatyöryhmässä Pohjois-Karjalla on ollut edustaja jo vuosia (nyt maakuntasuunnittelija Jyrki Suora PKML). Alueyhteistyön tärkeyden vuoksi Pohjois-Karjalan kannattaa nimetä edustajansa myös kahteen muuhun alueelliseen työryhmään. Yhteisiä työryhmiä (Joint Working Groups) on kuusi. Niitä ovat: Terveys ja sosiaaliset asiat Koulutus ja tutkimus Energia Kulttuuri Matkailu Nuoriso Näistä energiatyöryhmä ei ole kokoontunut vuoden 2011 jälkeen. Alueneuvoston jäsenhakemuksessaan Pohjois-Karjala toi esille, että sillä on vahvaa osaamista koulutuksen ja tutkimuksen, kulttuurin ja matkailun aloilla. Nuorisotyöryhmän alla toimivaan Barentsin nuorisoneuvostoon Pohjois-Karjala nimesi jo helmikuussa opiskelija Maria-Katariina Antonovin Itä-Suomen koulun lukiosta. 4.3 Suomen Barents-taustaryhmä Suomen Barents-yhteistyön koordinointia ja tiedonvaihtoa varten on perustettu ulkoasiainministeriön vetämä Barents-taustaryhmä. Siinä ovat edustettuina Barents-yhteistyöhön osallistuvat keskeiset ministeriöt ja Barents-yhteistyön toimijoita. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton edustaja osallistuu tarvittaessa kokouksiin. 6
4.4 Muut aiheeseen liittyvät foorumit ja tapahtumat Arctic Stakeholder Forum kokoaa Ouluun 14. 16.6. korkean tason päättäjiä keskustelemaan arktisesta yhteistyöstä. Foorumi on avaus Arktisen neuvoston Suomen puheenjohtajakaudelle 2017 2019. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton edustaja osallistuu foorumiin. Muihin Barentsin tapahtumiin osallistutaan harkinnan mukaan. 5 Viestintä Barents yhteistyöstä viestitään laajasti, jotta yhteistyöfoorumi tulee tutuksi maakunnan toimijoille. Maakuntaliiton nettisivuille laaditaan tietopaketti Barentsista. Ajankohtaisista asioista tiedotetaan maakuntaliiton ja Euregio Karelian nettisivuilla sekä Venäjä- ja Barentsuutisia Pohjois-Karjalasta ja Euregio Karelia -facebook-ryhmissä. Maakuntahallitukselle tehdään tiedonantoja yhteistyöstä. Barents-työryhmien edustajien ja Pokat-ryhmien välinen vuoropuhelu pidetään aktiivisena ja vastavuoroisena, jotta edustajat saavat evästeitä toimintaansa. Työryhmän jäsenet toimittavat kokousmuistiot ja matkaraportit maakuntaliitolle tiedoksi. 6 Kustannukset ja niiden kattaminen Pohjois-Karjala toi jäsenhakemuksessaan esiin maakunnasta löytyvää monipuolista osaamista ja sen mukanaan tuomaa lisäarvoa Barentsin alueen yhteistyölle ja Barentsin työryhmien toiminnalle. Tämän ja aiempien jäsenhakemusten velvoittamana Pohjois-Karjala tulee aktiivisesti osallistumaan Barentsin alueneuvoston ja -komitean sekä Barentsin eri työryhmien työskentelyyn huomioimalla kuitenkin rajalliset resurssit. Lähtökohtaisesti Pohjois-Karjalan edustajina Barents-työryhmissä toimivat edustajat kattavat matka- ja majoituskulunsa työryhmien yhteisten hankkeiden ja edustamiensa organisaatioiden budjeteista. Mikäli edustajan työnantaja ei tähän suostu, maakuntaliitto voi harkinnan mukaan kattaa alkuvaiheessa työryhmien jäsenten matka- ja majoituskuluja, ei kuitenkaan palkkoja, päivärahoja eikä osallistumismaksuja. Tämä siinä tapauksessa, että maakuntaliitolle on myönnetty maakunnan kehittämisrahasta hankerahoitusta tätä tarkoitusta varten. Maakuntaliiton toimiston henkilöstön ja luottamushenkilöiden osallistumiset maksetaan aiempaan tapaan maakuntaliiton toimiston budjetista. 7
7 Hyödyllisiä linkkejä Barentsin euroarktisen neuvosto Venäjän BEAC puheenjohtajuus 2015-2017 Barents-keskuksen sivut 8 Yhteyshenkilöt Alueneuvosto Vt. maakuntajohtaja Risto Poutiainen, etunimi.sukunimi@pohjois-karjala.fi, puh. 040 546 9649 Vs. kehittämisjohtaja Eira Varis, etunimi.sukunimi@pohjois-karjala.fi, puh. 050 307 4806 Aluekomitea Yhteyspäällikkö Timo Leinonen, etunimi.sukunimi@pohjois-karjala.fi, puh. 050 463 1424 Aluekehitysasiantuntija Tiina Moisala, etunimi.sukunimi@pohjois-karjala.fi, puh. 040 702 1575 Työryhmät: Barentsin alueellinen liikenteen ja logistiikan työryhmä Maakuntasuunnittelija Jyrki Suorsa, etunimi.sukunimi@pohjois-karjala.fi, puh. 050 466 8511 Barentsin nuorisoneuvosto Maria-Katariina Antonov, maria.antonov98@gmail.com, puh. 041 495 0162 8