Vienti osana kansantaloutta 1
Mistä vienti koostuu nykyään? Mikä on viennin rooli kansantaloudessamme? Onko Suomi riippuvainen viennistä? Miksi vientisektorille on tärkeää miten muiden toimialojen työvoimakustannukset kehittyvät? 2
Mistä vienti koostuu nykyään? 3
Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus tuovat 80 % Suomen tavara- ja palveluviennin tuloista Tavara- ja palveluvienti: miljardia euroa ja osuus Suomen viennistä 2016* Muut toimialat 20 % Kemianteollisuus 15 % Teknologiateollisuus 50 % Metsäteollisuus 15 % *) Palveluviennin toimialakohtaiset tiedot vuodelta 2015. Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito, palvelujen ulkomaankauppa) 4
Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuuden tavaraja palveluvienti alatoimialoittain (mrd. euroa 2016*) Muut tavarat ja palvelut, 15,1 Koneet ja laitteet, 6,9 Elektroniikkateollisuuden palvelut, 5,5 Lääkkeet, 0,9 Kemianteollisuuden palvelut, 1,0 Kumi- ja muovituotteet, 2,4 Kemikaalit ja kemialliset tuotteet, 3,1 Dieselpolttoaineet, 3,8 Metsäteollisuuden palvelut, 0,4 Massa, 1,8 Sahatavara, 2,6 Paperi, kartonki, pahvi, 7,0 Metallimalmit, 0,2 Suunnittelu- ja konsultointipalvelut, 0,3 Metallien jalostuksen palvelut, 0,9 Terästuotteet, 3,6 Pelit ja ohjelmistot, 3,7 Sähkökoneet ja -laitteet, 3,4 Värimetallit, 2,6 Tietoliikennelaitteet, 2,4 Autot ja autonosat, 2,2 Koneteollisuuden palvelut, 2,0 Lääkintäkojeet ja laitteet, 1,6 Metallituotteet, 1,2 Laivat, veneet ja muut ajoneuvot, 1,1 *) Palveluviennin toimialakohtaiset tiedot vuodelta 2015. Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito, palvelujen ulkomaankauppa) 5
Suomen palveluvienti ei ole korvannut tavaraviennin pudotusta Lähde: Macrobond, Eurostat 6
Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus tuovat 60 % Suomen palveluviennin tuloista Peliteollisuus on kompensoinut elektroniikkateollisuuden palveluviennin vähenemisen 25 20 Muiden toimialojen palveluvienti Suomesta 15 10 5 Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuuden palveluvienti Suomesta (ml. peliteollisuus) 0 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus: Kansantalouden tilinpito, Palvelujen ulkomaankauppa 7
Nykyään Suomen vientituloista 71 % tulee tavaraviennistä ja 29 % palveluviennistä. Molemmat ovat kehittyneet vaisusti viime vuosina. Koko viennistä 80 % on metsä-, kemian- ja teknologiateollisuuden vientiä. 8
Viennin rooli kansantaloudessa 9
Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa niukemmin Lähde: Macrobond 10
BKT 114 Indeksi 2005=100, kiintein hinnoin, kausitasoitettu ja työpäiväkorjattu 112 110 108 106 104 102 100 98 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Tilastokeskus 11
Kulutus (yksityinen + julkinen) 120 Indeksi 2005=100, kiintein hinnoin, kausitasoitettu ja työpäiväkorjattu 115 110 105 100 95 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Tilastokeskus 12
Vienti (tavarat + palvelut) 140 Indeksi 2005=100, kiintein hinnoin, kausitasoitettu ja työpäiväkorjattu 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Tilastokeskus 13
Julkiset menot, julkinen velka ja veroaste ovat kasvaneet voimakkaasti Lähde: Macrobond, Eurostat 14
Suomen kansantalouden kokonaiskysynnän koostumus 2016 Viennin osuus bruttokansantuotteesta oli noin 35 % Vienti 26 % Varastonmuutokset 0 % Yksityinen kulutus 40 % Investoinnit 16 % Julkinen kulutus 18 % Lähde: Tilastokeskus 15
(Yksityinen) kulutus korkeammalla kuin koskaan aiemmin Kehitys velkavetoista niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla Vienti ja BKT polkeneet paikallaan viimeiset 5-6 vuotta Vaikka kulutus muodostaa leijonan osan bruttokansantuotteesta, viennin kehitys kuitenkin määrittelee pitkälti kehityksen suunnan. Viennin positiivinen kehitys auttaisi olennaisesti kulutusmahdollisuuksien (=hyvinvoinnin) lisääntymisessä niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla ja siten vauhdittaisi kasvua suoraan ja välillisesti. 16
Paljonko vientiä olisi hyvä olla? 50% Viennin osuus bruttokansantuotteesta 45% 40% 35% 30% 25% 20% Lähde: Tilastokeskus 17
Paljonko vientiä olisi hyvä olla? Periaatteessa niin paljon kuin mahdollista mutta kuitenkin vähintään tuonnin verran. Ikääntyvän pienen avoimen kansantalouden, erityisesti sen julkisen sektorin, kannalta lievästi ylijäämäinen vaihtotase on pitkässä juoksussa tavoiteltava päämäärä. Suomen osalta vaihtotaseen pitäisi olla vähintään noin prosentin verran ylijäämäinen suhteessa bruttokansantuotteeseen 18
Suomen vaihtotase on kuitenkin ollut useamman vuoden negatiivinen Lähde: Macrobond, Eurostat 19
Onko Suomi riippuvainen viennistä? 20
Kyllä on Jos viemme vähemmän kuin tuomme, köyhdymme pitkässä juoksussa. Jotta voimme kasvattaa tuontia, pitää vienninkin kasvaa Mitä enemmän viemme, sitä enemmän voimme kuluttaa Mitä vahvempaa viennin kasvu on, sitä kestävämmällä pohjalla yksityisen ja julkisen kulutuksen kasvu on 21
Miksi vientisektorille on tärkeää miten muiden toimialojen työvoimakustannukset kehittyvät? 22
Myös muut kuin vientiyritysten omat kustannukset painavat viennin kilpailukykyä Kun palkkoja nostetaan teollisuuden ulkopuolella 1 %:lla, se nostaa teollisuuden kustannuksia saman verran kuin teollisuuden oma 1 %:n palkankorotus. Vientisektorin kilpailukyvyn kannalta on kriittistä, että muilta toimialoilta ei tulisi ylimääräistä kustannuspainetta. Logistiikka, alihankinta, palveluostot ym. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Yhden prosentin palkankorotuksen vaikutus kokonaiskustannuksiin, osuus kustannusten kokonaiskasvusta Tehdasteollisuus Muiden toimialojen työvoimakustannusten vaikutus Toimialan omien työvoimakustannusten vaikutus Lähde: VNK/ETLA 23
Kotimarkkinatkin kilpailussa Myös kotimarkkinayritykset kohtaavat kansainvälistä kilpailua vaikka eivät itse harjoittaisikaan vientiä. Myös iso osa nykyisistä kotimarkkinayrityksistä haastetaan samoin kuin globaalisti toiminut perinteinen teollisuus on haastettu jo pitkään. 24
Jos vienti vetää, voivatko suomalaiset silloin paremmin? Kyllä. 25