Vihreä infrastruktuuri

Samankaltaiset tiedostot
Vihreä infrastruktuuri - kestävän kaupunkisuunnittelun lähestymistapa. Vaasa , Mari Ariluoma

Korttelit osana viherrakennetta Kaupunkiluennot l l Mari Ariluoma

Ekosysteemipalvelut kaupunkiviheralueiden suunnittelussa Varpu Mikola, maisema-arkkitehti MARK

Green Fact Viherkerroin kortteleiden vihertehokkuuden mittarina. Ympäristö & Omavaraisuus, Vaasa, , Mari Ariluoma

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi

± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [

Paikka%edot ja ekosysteemipalvelu poten%aali. Ideat maasta innovaa-okilpailu 2016 ehdotus Cyklis-

Ekologisen näkökulman vahvistaminen suunnittelussa uusi työkalu käyttöön

Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen uudet painopisteet. Susanna Kankaanpää Ilmastoasiantuntija, HSY

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Kuinka tuottaa hyvinvointia ja tukea luonnon monimuotoisuutta luontopohjaisilla ratkaisuilla?

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto

Kestävä kehitys puutarha-alalla

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Luonnosta monihyötyisiä ratkaisuja kaupunkisuunnittelun haasteisiin

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

Innovatiivisella viherrakentamisella kohti kestävää kaupunkia

Viherrakenne ja täydennysrakentaminen Jyväskylän esimerkkejä yleiskaavasta asemakaavoitukseen

Tutkimustiedon merkitys kaupunkisuunnittelussa

EKOSYSTEEMIPALVELUT HALTUUN - KAISA MUSTAJÄRVI EKOSYSTEEMIPALVELUSELVITYS- PILOTTINA TESOMA

Viides ulottuvuus -viherkatot osaksi kaupunkia

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Viherkerroin alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa - kokemuksia Helsingistä

Hyvinvointi kaupunkiympäristössä: ekosysteemipalveluiden hyödyntäminen kestävän kaupunkisuunnittelun työkaluna

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Ympäristölautakunta Ypst/

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari

Tieto ja tiedon käyttö maakuntakaavoituksessa

Kaupunkiluonto ja ekosysteemipalvelut

Arvio maakunnallisen ekologisen verkoston rakenteesta, toimivuudesta ja merkityksestä ekosysteemipalveluille - esimerkkinä Uudenmaan maakuntakaavoitus

Näkökulmia hulevesiin liittyvistä hankkeista. Tarpeesta toimeen Hulevesitutkimuksesta käytännön sovelluksiin Hämeenlinna, 23.4.

Ilmastonmuutos haastaa kaupunkisuunnittelun

Sopeutuminen osana Vantaan kaupungin strategiaa. Pääkaupunkiseudun sopeutuminen ilmastonmuutokseen -seminaari 4.5.

MAMA-TYÖRYHMÄN KANNANOTTO

Kaupunkirakenteen kehittyminen biodiversiteettihypoteesin näkökulmasta

Viherkerroinmallin soveltaminen piha-alueiden suunnittelukäytäntöihin Helsingissä Sirkku Juhola ja Simo Haanpää, Maankäyttötieteiden laitos

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Ihmisen paras ympäristö Häme

Kestävä maisema suunnittelussa ja rakentamisessa. Kaavasuunnittelija Paula Tuomi, Jyväskylän kaupunki

EKOSYSTEEMIPALVELUT JA VIHERRAKENNE

Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa

kestävän matkailun tutkimus Marja Uusitalo, tutkija Luonnonvarakeskus

Ekosysteemipalveluiden turvaaminen ja hiilineutraali Suomi kuinka saada vihreä talous vauhtiin?

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava ekosysteemipalveluiden huomioon ottaminen maankäytössä

klo 14, Laituri, Turun kasarmi, Helsinki Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander YMPÄRISTÖMINISTERIÖ. Kuva J-P. Flander

Kaupunkivihreän suunnittelun hyviä esimerkkejä Suomesta ja ulkomailta

Heikki Setälä ja URCA-konsortio

Pirkanmaan ekosysteemipalvelut. Ekosysteemipalvelut-seminaari Vapriikki, Tampere Ilpo Tammi, Pirkanmaan liitto

Ekosysteemipalvelut aluesuunnittelussa työohje suunnittelijoille

Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä

Luonto kaupunkisuunnittelussa

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

1 Järjestä ekosysteemipalvelut oikein!

VARJO VÄSYNEILLE, VASTUS MYRSKYTUULILLE

VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU

PÄIVÄKODIN VIHERPIHAN VAIKUTUS LASTEN HYVINVOINTIIN JA TERVEYTEEN

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Hyvinvointia läheltä riittääkö lähiluonto?

S U U N N I T T E L U E L E M E N T I T

Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin. Green Street. Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki

Ekosysteemipalvelut aluesuunnittelussa

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Viherrakenteella asukkaat liikkumaan ja terveiksi

HELSINGIN YLEISKAAVA

VIHERKERROINMENETELMÄN AVULLA KOHTI ILMASTONKESTÄVÄMPÄÄ HELSINKIÄ

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupunkisuunnittelussa

Esite avuksi viherrakennetta ja maisemaa koskevaan päätöksentekoon ja suunnitteluun kaupunkiseuduilla

EKOLOGISUUDEN MITTARIT

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset

LIITE 2 Ekosysteemipalvelut aluesuunnittelussa ohje suunnittelijoille

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Kallahti Kallvik ry Palaute Uusimaakaava luonnokseen

Luontopohjaisten ratkaisujen vaikuttavuus ilmastonmuutokseen sopeutumisessa

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

HELSINGIN YLEISKAAVA

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Sopeutumisen askelmerkit. Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen seminaari Tieteiden talo Ilmastoasiantuntija Maaria Parry, HSY

GREEN FACTOR Jyväskylän pilottiprojekti

Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

Älykkäät pitäjät Lähellä maaseutu/lähellä kaupunki Tapani Pöykkö

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

HAJAUTETTU HULEVESIEN HALLINTA Kokemuksia Espoosta

Ympäristötavoitteet kaupunkistrategiassa. Esa Nikunen, ympäristöjohtaja

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnittelijoille

Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT

JOKILAAKSON TARINA MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA, KAUKALAHDEN RADAN ETELÄPUOLI, ESPOO

Näkökulmia kaupunkirakenteeseen ja tutkimustietoon yleiskaavan valmistelussa

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet

Ympäristöoikeudenmukaisuus ja kaupunkiluonto - lähiluonnon terveys ja hyvinvointivaikutukset

HULEVESIEN LAADUNHALLINNAN KASVAVA MERKITYS

Hulevesiratkaisuiden huomioiminen aluesuunnittelussa ja hulevesien vesistövaikutukset

Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot. Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3.

Transkriptio:

Vihreä infrastruktuuri kaupunkisuunnittelun lähestymistapana Kaupunkiluento 5.10.2015, Mari Ariluoma

Vihreä infrastruktuuri ja maisema YKSILÖ ALUE YHTEISKUNTA MAAILMA terveellinen ympäristö, yhteys luontoon, liikkuminen, toimintamahdollisuudet elinvoimaiset kaupungit, kestävä rakentaminen, ekosysteemipalvelut ilmastonmuutokseen sopeutuminen, resilienssi, luontopääoma ilmastonmuutoksen hillintä, luonnonvarat, luonnon monimuotoisuus 2

Esimerkkinä Vanhakaupunki 3

Viheralueverkosto Viherrakenne 4

Viheralueverkosto Viherrakenne 5

Julkiset Yksityiset 6

Vihreä infrastruktuuri muodostuu viher- ja sinirakenteesta ja niiden muodostamista verkostoista, jotka tuottavat ekosysteemipalveluja yhteiskunnalle. Viherrakenne Kasvullisten alueiden, kasvillisuuden ja niiden välisten viheryhteyksien muodostama verkosto. Sisältää luonnonmukaiset, ihmisen muokkaamat ja rakennetut kaupunkielinympäristöt, mukaan lukien pihojen kasvulliset osat ja katuvihreän. Ekosysteemipalvelut ovat ekosysteemin eri tasoilla tapahtuvien toimintojen tuottamia aineellisia tai aineettomia hyötyjä ihmisille ja yhteiskunnalle. Viheralue Suunnittelu- ja poliittinen määritelmä kaupungeissa, kunnissa ja maakunnissa oleville alkuperäisille, rakennetuille ja tai muille luontoalueille. Pihojen, tonttien ja katualueiden kasvulliset osat ja kasvillisuus, sisältäen myös mm. viherkatot Sinirakenne sisältää vesialueet ja pienvedet Tuotantopalvelut Säätely- ja ylläpitopalvelut Kulttuuriset palvelut CICES 2013 SYKE 2013, Helsingin kestävä viherrakenne 2014, tarkennukset VirMa 7

Viheryhteys Laajempia viheralueita yhdistävä viheralue, joka palvelee ihmisten liikkumista ja virkistäytymistä (virkistysyhteys), eliöiden liikkumista ja leviämistä (ekologinen yhteys) tai molempia näistä. Viheryhteyksillä voi olla myös muita funktioita, kuten hulevesien hallinta. Myös muut kuin varsinaiset viheralueet täydentävät viheralueiden kytkeytyneisyyttä ja toimivat siten viheryhteyksinä. 8

9

10

11

12

Hiilen sidonta virkistys Elinympäristöjen tarjonta Biologinen kontrolli Ilmanlaatu Informaatio Kaupunkikuva Ruoka Veden kiertokulku Luontomatkailu Geenivarat Luontokokomukset Eroosion kontrolli 13

Kaupunkimetsien hoidossa tulee sovittaa yhteen monia arvoja. Metsät sitovat myös huomattavia määriä hiiltä. Metsien väliset viheryhteydet mahdollistavat niin lajien liikkumista kuin virkistyskäytön. Kantakaupungin läheisyyteen nähden alueella on huomattavan paljon viheralueita joissa on mahdollisuus kokea rauhaa ja hiljaisuutta. 14

Siirtolapuutarhat ovat tärkeä osa alueen identiteettiä ja kultttuuriperintöä. Alue on kantakaupungista lähin vihreä asuinalue. Monilla alueen viheralueista vieraillaan paljon muualtakin kaupungista. Sadevedet laajalta alueelta päätyvät Kumpulanpuroon, joka tulvii herkästi ja jonka ekologinen tila on heikko. Täyttömaa-alueen runsas kasvillisuus on kehittynyt itsestään viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. 15

Vihreä infra ja ekosysteemipalvelut Ekosysteemipalvelut Vihreä infrastruktuuri muodostuu sini- ja viherrakenteesta ja niiden muodostamista verkostoista Vihreä infrastruktuuri tuottaa ekosysteemipalveluja (ESP) 16

pölytys virkistys geenivarat veden kierto informaatio kilpailukyky houkuttelevuus elämänlaatu sopeutumiskyky Vihreä infra Ekosysteemipalvelut Yhteiskunnalle tuotetut hyödyt ja arvot 17

pienvedet metsät viherkatotja seinät puistot pihat katupuut pölytys virkistys geenivarat veden kierto informaatio kilpailukyky houkuttelevuus elämänlaatu sopeutumiskyky Fyysisen ympäristön elementit Ekosysteemipalvelut Yhteiskunnalle tuotetut hyödyt ja arvot 18

Infrastruktuurit eli perusrakenteet Kaupungit rakentuvat erilaisista infrastruktuureista ja niiden muodostamista verkostoista. Infrastruktuurijärjestelmät, toiminnot ja palvelut muodostavat keskenään verkostoja ja voivat täydentää toisiaan. 19

Näkökulman muutos Erilliset viheralueet Viheralueverkosto Vihreä infrastruktuuri 20

Climate adapted neighborhood http://jillhubley.com/project/nyctrees/ 21

Tiivistämisen ekologisuudesta? Junnila et al. 2015: Tiivistäminen ei pienennäkään hiilijalanjälkeä! Säynäjoki, 2015: Tiivistämisen edut eivät ole itsestäänselviä, muilla ympäristönäkökulmilla tulisi olla enemmän painoarvoa Tiivistäminen on ratkaisu johon on helppo tarttua -> Kestävyydessä kyse muustakin kuin hiilijalanjäljestä? VTT:n tutkimuksia: Tiivis kaupunki on haavoittuva 22

12 tutkijaa, 12 erilaista tarinaa kaupungista Tiivis kaupunki on taloustieteen näkökulmasta paras vaihtoehto Matti Kortteinen Olennaista olisi optimoida auringonvalon saatavuus. Peter Lund Hyvässä kaupunkirakenteessa on erilaisia alueita ja erilaista luontoa. Jari Niemelä Olennaista on viheralueiden monimuotoisuus. Ilkka Hanski Mitä tiiviimpi ja korkeamp kaupunki, sitä parempi ilmanlaadun kannalta. Heikki Setälä Yhteisöllisyyden on nähty lisäävän ihmisten hyvinvointia. https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kaupunkitari 23 noita-helsingista

Haasteita Ekologista tietoa on saatavilla ja käytössä paljon maankäytön suunnittelussa, mutta tiedon soveltaminen ja vaikutus päätöksentekoon on heikkoa. Vihreää infrastruktuuriin suunnitteluun liittyvät haasteet ovat tyypillisesti ns. ilkeitä ongelmia (wicked problem), joista eri tahoilla on eriäviä näkemyksiä. Vihreä infrastruktuuri vaatii uudenlaista sektorirajat ylittävää suunnitteluprosessia -> yhteiskunnallinen megatrendi 24

25

Kysely suunnittelijoille 65 % Luonto ja kaupunki olisi mahdollista yhdistää nykyistä paremmin kaupunkirakenteen sisällä. 43 % 30 % 13 % 9 % 0 % Luonto ja kaupunki on mahdollista sovittaa yhteen Niitä ei voida erottaa toisistaan Luontoa pitäisi olla lisää kaupungissa Ne kilpailevat samasta tilasta kaupungissa Riittää, että luontoa on tarpeeksi kaupungin ulkopuolella 26

Mitä haasteita? Ekosysteemipalvelut Hyödyt ja arvot 27

Vihreää infraa visioista käytäntöön 28

Detroit future city 29

Detroit future city stoss.net 30

31

Climate adapted neighborhood www.klimakvarter.dk 32

Climate adapted neighborhood www.klimakvarter.dk 33

Ilmastonkestävää asumista Queen Caroline Housing Estate, London, 2015 34

Climate Proofing Housing Environment Queen Caroline Housing Estate, London 35

Climate Proofing Housing Environment Queen Caroline Housing Estate, London 36

AGER Group http://www.bustler.net/index.php/article/gowanus_low 37 line_connections_-_entry_domestic_laundry/

Phytoremediaatio Kasvillisuuden hyödyntämistä maaperän, ilman tai veden epäpuhtauksien puhdistamisessa Kennen & Kirkwood. 2015. Phyto. 38

39

Kennen & Kirkwood. 2015. Phyto. 40

Kennen & Kirkwood. 2015. Phyto. 41

Teollisuusalueet Kennen & Kirkwood. 2015. Phyto. 42

Omakotitalot Esimerkkikuva Phyto kirjasta?? Kennen & Kirkwood. 2015. Phyto. 43

Vantaa, Meiramitie 44

Espoo, Painiitty 45

Espoo, Lintuvaara 46

Espoo, Lintuvaara 47

Espoo, Lintuvaara 48

Espoo, Suomenoja, 2015 49

Baselista jotain kohteita? Helsinki, Arabianranta 50

Espoonlahti, 2015 51

Espoonlahti, Lintuvaara 52

Vantaa Vantaa, Tikkurilantie Lontoo Lontoo, Olympic Park 53

Katot http://www.urbanisten.nl/wp/?portfolio=rotterdam-roofscapes 54

http://www.urbanisten.nl/wp/?portfolio=rotterdam-roofscapes 55

Katot http://www.urbanisten.nl/wp/?portfolio=rotterdam-roofscapes 56

Greenwich University, roof gardens 57

Biosolar roofs 58

iwater Tulossa ideakilpailu: Kaupunki ja vesi Julkistus 11/2015 Kilpailuaika 1/2016 saakka http://www.urbanisten.nl/wp/?portfolio=rotterdam-adaptation-strategy 59

Lisätietoja: https://blogs.aalto.fi/virma/ 60