Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta - ohjaamon yhteistyökumppani vai osa toimintaa Ohjaamopäivä 15.9.2016 Merja Hilpinen
Etsivä nuorisotyö tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet koulutukseen ja työhön pääsyä edistävien ja/tai elämänhallintaa lisäävien palvelujen ja muun tuen piiriin. tarjoama tuki on nuorelle vapaaehtoista. ei ole kuntia velvoittavaa, kunta voi järjestää sen itse tai ostaa etsivän nuorisotyön palvelun palveluntuottajalta. tuetaan valtioavustuksin, jotka aluehallintovirastot myöntävät kunnille tai palveluntuottajille opetus- ja kulttuuriministeriön sille käyttöön asettamista varoista. valtionavustusta myönnetään etsivän nuorisotyöntekijän palkkakuluihin. opetus- ja kulttuuriministeriö suosittelee, että etsivää nuorisotyötä tehdään yhteistyössä erityisesti koulutuksen järjestäjien, ohjaamojen ja nuorten työpajatoiminnan sekä kunnan sosiaalityön kanssa. 2
Etsivä nuorisotyö: tuloksia Vuonna 2015 oli etsivään nuorisotyöhön palkattu 555 työntekijää, jotka tavoittivat vuoden aikana noin 18 900 nuorta. Vuoden lopun tilanteessa tavoitetuista nuorista noin 13 760 (73 %) oli toimenpiteissä ja noin 4 700 nuorelle (25 %) ei ollut vielä löytynyt sopivaa toimenpidettä. Vain pieni osa tavoitetuista nuorista kieltäytyi yhteistyöstä kokonaan (2 %). Ohjaavien tahoja ovat oppilaitokset 30,9 %, sosiaali- ja terveystoimi 15,1 %, nuorisotyö 9,1 %, TE-palvelut 10, %. Osa nuorista hakeutuu palveluun itse. Suurin osa (63 %) tavoitetuista on suorittanut vain peruskoulun. Tavoitettujen nuorten pääasiallinen toimentulo oli pitkäaikainen toimeentulotuki (23,3 %), työttömyysturva (15,5 %), opintotuki (14,9 %) tai vanhempien tuki (29,9 %), palkkaa sai 4,7 % nuorista. 3
Etsivä nuorisotyö: palveluihin ohjaus Useimmiten nuoren tilanne vaatii ohjausta useaan palveluun, jotka voivat olla nuoren tilanteessa keskenään yhtä tärkeitä ja kiireellisiä, ensisijaisesti nuoret on ohjattu sosiaali- ja terveyspalveluihin (15,2 %), opintoihin (26,5 %) työhön liittyviin toimenpiteisiin esim. työkokeiluihin (26,1 %) tai muuhun esim. starttivalmennus (25,9 %). Etsivän nuorisotyön vuosiraportti http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2016/liitteet/okm 28.pdf?lang=fi 4
Etsivä nuorisotyö: kattavuus 5
Nuorten työpajatoiminta Nuorten työpajatoiminnan tehtävänä on valmennuksen avulla parantaa nuoren valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun, päästä avoimille työmarkkinoille tai muuhun tarvitsemaansa palveluun. Nuorten työpajatoiminnan tarkoitus on parantaa nuoren elämänhallintataitoja, edistää hänen kasvuaan, itsenäistymistään ja osallisuutta yhteiskunnassa. Nuorten työpajatoimintaa tuetaan valtioavustuksin, jotka aluehallintovirastot myöntävät opetus- ja kulttuuriministeriön sille käyttöön asettamista varoista. 6
Nuorten työpajatoiminta: tuloksia http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2016/liitteet/okm26.pdf?lang=fi Työpajatoimintaan osallistui vuonna 2015 yhteensä 25 449 valmentautujaa, joista 14 733 (57,9 %) oli alle 29-vuotiaita nuoria. Työpajojen henkilöstö oli toimintavuoden aikana yhteensä 1 858 henkilötyövuotta (htv). Henkilötyövuosien määrä on hieman vähennyt edellisvuosiin verrattuna. Suurin osa työpajojen nuorista valmentautujista oli peruskoulututkinnon varassa. Noin kuudella prosentilla (1 512) valmentautujista oli muu äidinkieli kuin suomi, ruotsi tai saame. Nuorten valmentautujien merkittävimmät työpajoille ohjaavat tahot olivat työhallinto sekä kunnan sosiaali- ja terveystoimi ja nuorisotyö. Nuoret valmentautujat sijoittuvat työpajajakson jälkeen palvelutarpeen mukaiseen palveluun kuten koulutukseen (28 %), työelämään (15 %), muuhun ohjattuun palveluun (15 %) tai muualle ((10 %)esim. armeija, perhevapaa). 7
Nuorten työpajatoiminta: kattavuus 8