Laadun ja vaikuttavuuden mittaaminen SOTEssa palvelupaketit järjestäjän apuna Heikki Lukkarinen LT, dos, vanhempi neuvonantaja
Tähän asti yksiköittäin, kunnittain ja alueittain tuotettu sote-tieto on ollut hajanaista ja huonosti vertailtavissa
Vertailtavuus edellyttää yhtenäistä raportoinnin rakennetta
Raportoinnin yhtenäinen rakenne mahdollistaa tietojen tarkastelun kokonaisuuksittain (palvelupaketit)
Palvelupaketit eivät ole: Karsinoita, johon asiakas määrätään Kokonaisuuksia, joiden välillä asiakkaan pitää valita Määräys palvelujen tuotannon organisoimisesta Jäykkä palvelukatalogi Hoitoketjujen tarkastelua tarvitaan palvelupakettikokonaisuuksien lisäksi, mutta siinä voidaan keskittyä keskeisiin hoitoketjuihin. Hoitoketjujen kautta on vaikeaa saada koko sote läpivalaistua Palvelupaketit ovat: Työkalu sote-palveluiden ohjaamiseen ja raportointiin hallintomalli ja palvelutuottajariippumattomasti Työkalu erityisesti järjestäjän näkökulmasta maakunnan palvelujen ohjaukseen (ml valinnanvapaus) Kansallisen ohjauksen (STM, VM, kansallinen ohjausyksikkö) työkalu maakuntien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Palvelujen kustannusten, laadun ja vaikuttavuuden raportoinnin ja vertailun väline Tukee palvelujen integraatiota Vertailutiedon tuottaminen alueittain ja/tai tuottajittain kehittämistyön tueksi. Työkalu jolla asiakasohjaus saadaan läpinäkyväksi Palvelujen tulevan tarpeen ennustamisen työkalu
Miksi palvelupaketit? Nykyinen toimintamalli Palvelupakettien tarjoama ratkaisu Ei tietoa asiakkaiden palvelukokonaisuuksista ja kokonaiskustannuksista Toimintaa ja taloutta koskevien tietojen yhdistäminen Tarkastellaan yhtä rahoituskanavaa tai palvelusiiloa kerrallaan Palveluiden integraatiota tukevan tiedon tuottaminen (sp, pth ja esh) Tiedot hajallaan, vertailu haastavaa Yhtenäinen raportointijärjestelmä mahdollistaa vertailtavuuden
Sitra 2016
Palvelupakettimalli on riippumaton tuotannon hallinnollisista rakenteista ja tuottajan organisaatiosta
Palvelupakettien rakenne Esimerkkinä Lasten, nuorten ja perheiden palvelupaketti Sitra 2016
Palvelupakettien tuottama tieto iso kuva Tuloksia Eksoten pilottihankkeesta Sitra 2016
Mielenterveys- ja päihdepalveluiden paketin kustannukset suhteessa 18 vuotta täyttäneeseen väestöön Eksote, Siun Sote ja Kainuu 2015
Lasten, nuorten ja perheiden palvelupakettien tiedot (pilottikunnat Varsinais-Suomi 2014)
PALVELUPAKETTIEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUSMITTARIT 2017
Mittarityön taustaa 1 Kustannus- ja toimintatiedon rinnalle tarvitaan erityisesti laatu ja vaikuttavuustietoa 2 Palvelupakettien laatu- ja vaikuttavuusmittariston pohjatyötä teki THL kevään 2016 aikana 3 Syksyllä 2016 koottiin palvelupakettikohtaiset pienet asiantuntijaryhmät (yht. n 25 henkilöä), jotka koostivat mittarikokonaisuudet pakettikohtaisesti 4 Mittarityön lähtökohtana oli kuvata järjestelmän toimivuutta, ei suoraan yksittäisten tuottajien toimintaa 5.
Palvelupakettien laatu- ja vaikuttavuusmittareiden yleisvaatimuksia 1 Palvelupakettikohtaisten mittareiden tavoitteena on tuottaa kustannustiedon rinnalle palvelukokonaisuuksien terveys- ja hyvinvointitieto Tavoitteena ei ole yksittäisten hoitopolkujen toimivuuden mittaaminen 2 Mittareiden lukumäärä tulee olla rajallinen, jotta kokonaisuuden hahmottaminen onnistuisi 3 Mittareiden tulee elää ajassa, eli järjestelmän tarpeet muuttavat mittarointitarvetta 4 5. Mittareilla tulee olla suoraa ohjaavaa vaikutusta esim. kuolleisuus muuttuu hitaasti ja ei auta lyhyen ajan palvelujärjestelmän ohjaamisessa
Palvelupakettien laatu- ja vaikuttavuusmittarit ovat osa suurempaa kokonaisuutta - Mittariehdotukset on tuotettu Sitran vetämänä, mutta on osa STM:n kustannusvaikuttavuus-toimeenpanoryhmän (KuVa) tuottamaa työtä. - KuVa-mittaristo on laaja kokonaisuus mittareita, joilla pyritään tuottamaan tietoa monelle eri käyttäjätaholle (asiakas, tuottaja, maakunta, valtio) - Palvelupakettimittarit on luotu erityisesti maakunnan järjestäjää ajatellen -> mittarit eivät ole pääsääntöisesti tuotantoprosesseihin liittyviä ja niillä ei ole tarkoitus vertailla yksittäisten tuottajien välisiä eroja
Suun terveydenhuollon palvelupaketin mittarit Toiminto Laatu Vaikuttavuus Uudistumiskyky Kaikkia toimintoja koskevat mittarit 1. Asiakastyytyväisyys 2. Säännöllinen palvelujen käyttö kolmen vuoden aikana(peittävyys väestöstä 3 vuoden aikana) 3. Hoidon toteutumisen mittaus (mediaaniaika) 4. Hoitoon pääsy (vrk) 5. Kiireellisen hoidon käyttö (kaksi tai useampi päivystyskäyntivuoden aikana) 6. Suositusten mukaisten tutkimus- ja hoitokäytäntöjen toteutuminen(ks selite) 7. Ikäluokkakohtaiset, määräaikaiset suun terveystarkastukset ja ensimmäistä lasta odottavan perheen terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio toteutuvat valtioneuvoston asetuksen (338/2011) mukaisesti. (0-17v) 8. Purennan poikkeamien rekisteröinti (tavoite) (0-17v)(ks.selite9 9. Uusitut täytteet kolmen vuoden aikana (ks.selite) 10. Erityisryhmien palvelut ja omahoito (vaihtuva mittari)ks.selite) 11. Terveyden edistämisen suunnitelma ja toimeenpano-ohjelma Asiantuntijat: Liisa Suominen, professori, EHL, THM, Itä-Suomen yliopisto, Kuopion yliopistollinen sairaala, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tuija Palin-Palokas, dosentti, EHL, MPH, ylihammaslääkäri, Kouvolan kaupunki Eero Raittio, HLT, ylihammaslääkäri Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä, Itä-Suomen yliopisto Jaakko Koivumäki, YTT, erikoistutkija, Suomen Hammaslääkäriliitto 1. Koettu hoidon tarve,(ks selite) 2. Omahoidon toteutuminen (tavoite) ks.selite 3. Omahoidon tulos: suun puhtaus, bakteeriplakin määrä ja ienverenvuoto ks.selite 4. Tervehampaisten osuus (%) tutkituista: dmf/dmf=0 (vain alle 18-vuotiailla) 5. Reikiintyneiden hampaiden määrä keskimäärin: d/d-indeksi 6. Reikähampaisten osuus (%) tutkituista: D-indeksi => 1, osuus (%) tutkituista 7. Hampaiden lukumäärä (18 vuotta täyttäneet ja vanhemmat) 8. Community Periodontal Index (CPI) 3 tai 4, osuus (%) tutkituista (vain yli 18 vuotiailla) 9. Juuren- tai pulpanhoitoa edellyttävä diagnoosi, osuus (%) tutkituista 1. Koulutuksessa olevat ammattihenkilöt 2. Julkaistut tutkimukset 3. Digitaaliset palvelut
Lasten, nuorten ja perheiden palvelupaketti ehdotus mittareiksi Toiminto Palvelu Laatumittarit Vaikuttavuusmittarit Uudistumiskyky Asiakas- ja palveluohjaus Omahoitopalvelut Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Tähän toimintoon sisällytetään terveysneuvontapalvelut, varhaisen tuen sosiaalipalvelut sekä kumppanuuksien koordinointi. Mittarijaottelu ei noudata palvelurajoja, suurin osa mittareista kohdistuu usean palvelun toimintaan Äitiysneuvolapalvelu Lastenneuvolapalvelu Kouluterveydenhuol to- palvelu Opiskeluhuolto (koulu) Perhesuunnittelu Varhaisen tuen sosiaalipalvelut Kumppanuuksien koordi- nointi ja vertaistukitoiminta 1. Synnynnäisten sydänvikojen löytyminen raskauden UÄseulonnassa, % syntymän jälkeen löytyneistä 2. Depression seulonta (EPDS > 12 p osuus odottavista äideistä ja 3kk syntymän jälkeen) 3. Aineenvaihduntaseulan toteutuminen, %syntyneistä lapsista 4. Laajojen terveystarkastusten toteutuminen, % 4v ikäryhmän lapsista 5. MPR-rokotekattavuus, %rokotetut/ikäväestö 1. Ylipainoisten osuus ikäväestöstä (ISO-BMI 4v, 14v) 2. Alkoholia käyttävien osuus 8.-9. luokkalaisista (%) 3. Teiniraskaudet ja abortit, (<17v %ikäryhmästä) 4. Masentuneiden osuus 8. luokalla (RBDI > 7 pistettä) 5. Sosiaalipäivystyksen käyttö/kaikki lastensuojelun asiakkaista 6. LAPS-lomake? 1. Koulutustoiminta: koulutuksessa olevien ammattihenkilöiden määrä/kokonaishenkilömäärä kaikista ammattiryhmistä 1. Tutkimustoiminta: julkaisutoiminnan pistemäärä/henkilökuntamäärä (yliopistojen JUFO-raportoinnin perusteella) Koulutus- ja tutkimusraportointi sisältyy kaikkiin palveluihin. Perheoikeudelliset palvelut Opiskeluterveydenhu oltopalvelu 6. Päätoimisten koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäreiden lukumäärä/7-17 väestö 1. Koulupoissaolot postinumeroalueittain (Kts aiemmat kohdat) 2. NEET osuus 16-18, 19-25v ja sukupuolittain (not in education, employment or training) Somaattinen avohoito Tähän toimintoon sisällytetään kaikki 0-18-vuotiaiden somaattinen perus- ja erityistason somaattinen avohoito Lastentauten poliklinikka muut erikoislat yhteensä 0-17 v 7. Asiakastyytyväisyys (tavoite valtakunnallinen mittari) 8. Tyypin 1 DM: GHbA1c, keskiarvo nuorilla (18-25v); 9. ketoasidoosit / 18-25v diabeetikot 7. Diagnoosikohtaiset mittarit (esim. laaturekisterit) 8. PROM mittarit, (15D, jatkossa esim. lasten PROMIS)
Palvelupaketit tulevan maakunnan työkaluna
Tiedolla ohjauksen välineiden kehittäminen
Pilotointi 2015-2016 Pilotit: 1. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 2. Pohjois-Savo (Kuopion kaupunki, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Ylä- Savon SOTE kuntayhtymä ja Kysteri), 3. Siun SOTEn kuntayhtymä 4.Tampereen kaupunki 5. Porvoon kaupunki 6.Varsinais-Suomi (VSSHP, Raisio, Rusko, Akseli-kuntayhtymä) 7. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Asiantuntija-/sidosryhmätapaamiset NHG ulkoinen arvioija ja koko loppuraportin kokooja THL laatu- ja vaikuttavuusmittarit Testaus 1-5/2017 Kevään 2017 testausmaakunnat 1. Pirkanmaa 2. Pohjois-Savo 3. Varsinais-Suomi 4. Kainuu 5. Pohjois-Pohjanmaa Lisäksi testaukseen osallistuvat: Pohjois-Karjala laatu- ja vaikuttavuusmittareiden osalta Etelä-Karjala lääkehuollon ja matkapalveluiden osalta Palvelupakettien laatu- ja vaikuttavuusmittarien valmistelu jatkuu 2017 Sitrassa ja työ sovitetaan yhteen STM:n KUVA-työryhmän työhön.
Palvelupaketeista kansallisen sote-raportoinnin malli 2019 Palvelupakettityön eteneminen: - Ministeri Rehulan linjaus kesäkuussa 2016: palvelupakettien jatkokehitys ja käyttöönoton valmistelu käynnistetään osana sote- ja maakuntauudistusta ja raportointi- ja ohjausmallin kehitystyötä. - STM vetovastuullinen 2017 alkaen ja vie palvelupaketteja kohti kansallista ohjausmallia - Testaus yhteensovitetaan ja aikataulutetaan sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanoon, sekä Sote-tietohyötykäyttöön strategian toimeenpanoon. SITRA 2016
sitra.fi seuraavaerä.fi @sitrafund