Vanha Kauttua vesivoiman kupeessa Vanha Kauttua on syntynyt runsaan 320 vuoden aikana raudan ja paperin jalostuksen ympärille. Kuitenkin jo yli tuhat vuotta sitten Kauttua on ollut merkittävä asuinpaikka, josta esimerkkinä Kauttualla on mm. Pohjoismaiden suurin tutkittu viikinkiajan hautakalmisto, Luistari. Ennen raudanvalmistusta, 1500-luvulla, Kauttuan läpi virtaavan Eurajoen kosket antoivat voimaa viljamyllyille. Myllyoikeuksien ja koskien haltija, vapaaherra Lorenz Creutz, oli perehtynyt Keski-Euroopassa raudanvalmistukseen. Creutz oli Turun ja Porin läänin maaherra sekä Suomen vuoritoimen johtaja. Kun lähiseudun metsien puuta oli tarjolla hiilenpolttoon ja talonpoikia saatiin työhön seppien rinnalle, täyttyivät raudanvalmistuksen edellytykset. Vuonna 1689 vuorikollegio myönsi Creutzille privilegion rautaruukin perustamiseen. Kauttualle ei rakennettu raudanvalmistukseen omaa masuunia, vaan rauta tuotiin aluksi Teijosta ja myöhemmin Ruotsista harkkorautana.
Raudasta paperiin ja pakkauksiin Myöhemmin rautaa saatiin myös Kullaan Leineperistä Kauttualle taottavaksi. Ruukkitoiminta jatkui Creutzin jälkeen Timm- ja Falck -sukujen johdolla. Suurimmillaan tuotanto oli 1800-luvun puolivälissä, jolloin Kauttua oli maan johtava kankiraudan tuottaja. Kankivasaran viereen rakennetun nippuvasaran avulla tehtiin myös ohuita tankoja ja nauloja. Muita tuotteita olivat mm. sorkkaraudat, kettingit ja hevosenkengät. Satakuntalainen liikemies Antti Ahlström osti Kauttuan ruukin v. 1873. Vuosisadan lopulla, kun raudan valmistustekniikka Kauttualla vanheni ja markkinat tiukkenivat, ruukkitoiminta taantui. Oma maataloustuotanto alkoi tuottaa jo enemmän tuloja kuin raudanvalmistus. Raudantuotannon rinnalla alettiin kehittää 1900-luvun taitteessa puunjalostusta, ensin sahaustoimintaa ja sitten paperin jalostusta eri muodoissa.
Ruukin pitkä historia 1689 perustettiin rautaruukki Kauttuan kosken rannalle. Ruukin jälkeen käynnistetty sahaustoiminta jäi pieneksi. 1907 aloitti paperitehdas, joka moneen kertaan laajennettuna on edelleen suuri työnantaja. (Nyk. Jujo Thermal Oy ja Ahlstrom Tampere Oy) 1937 käynnistettiin paperitehtaan kyljessä pakkausten valmistus. Pian tämä jalostamoksi sanottu yksikkö siirtyi silloisena Euran Paperina nykyiselle paikalleen. 1989 teollisuutta oli harjoitettu 300 vuotta. Vanha ruukkikylä avautui entistä enemmän myös ruukkialueen ulkopuolelta tuleville. Euran kunnan, teollisuuden ja muiden tahojen yhteistyössä kehitettiin ympäristöä ja matkailua. Alueelle perustettiin Pyhäjärvi-instituutti. 1990-luvulla teollisuutta yhtiöitettiin. Uutena yksikkönä käynnistyi v. 1992 suomalais-japanilainen lämpöpapereita valmistava yritys (Jujo Thermal Oy). Vuosituhannen vaihteessa pakkaustehtaille tuli uudet omistajat. (Amcor Flexibles Finland Oy ja A&R Carton Oy). Kauttuan ympäristö- ja matkailusuunnitelmien toteuttaminen on jatkunut vaiheittain.
Punamullan värittämää kulttuurihistoriaa Sepäntien kyläraitti Kauttuan kyläkuvan kannalta merkittävä maiseman muokkaaja on ollut kylän halki kulkeva, jo myöhäiskeskiajalla tunnettu maantie, Sepäntie. Vanhat punamullatut asuinrakennusrivit reunustavat tietä. Edelleen asuntokäytössä olevat rakennukset ovat pääosin 1800-luvulta, joitakin rakenteita peräisin 1700-luvulta. Palokunnantalo Rakennusmestari Arthur Fagerholm laati Mikolanmäellä sijaitsevan Kauttuan WPK:n talon eli palokunnantalon piirustukset 1916. Talo oli tehdasyhdyskunnan työläisten sosiaalisen elämän keskus. Nykyään se toimii juhlatilana. Mikolanmäki Mikolanmäellä sijaitsee 1920 valmistuneita työväenasuntoja. Sepäntien asuntoihin verrattuna nämä rakennukset ovat väljempiä ja niitä ympäröi pihamaa. Vanha saha 1900-luvun vaihteessa joen rannalle rakennettu saha on toiminut viime vuosina tapahtumien näyttelyalueena. Hyvin säilyneen rakennuksen kyljessä kulkee puinen vesikouru.
Historian vaiheet näkyvät ympäristössä Kauttuan tuotannon kehitys näkyy ympäristössä rakennuksina ja rakenteina. Ruukin alkuajoilta ovat muistoina vain holvikellarit, jotka sijaitsevat ns. keskusrakennuksen aittojen sisällä. Tuotantoon liittyvistä rakennuksista on jäljellä ainoastaan hiilisuuli vuodelta 1876. Sen sijaan seppien asunnot keskiaikaisen maantien, Sepäntien, varrella ovat hyvin säilyneet. Ruukinkartanon aikaan Ruukin ensimmäinen päärakennus toteutettiin 1780-luvulla. Mahdollisesti siitä on kellariosia seuraavan, v. 1802 valmistuneen päärakennuksen perustuksena. Keltaiseksi maalattu ruukinkartano, nykyinen Kauttuan Klubi, sijaitsee Sepäntien ja purettujen kankivasarapajojen välissä. Tähän uusklassistiseen rakennukseen lisättiin 1820-luvulla päätysiivet. Samalta ajalta on myös viereinen kellotapuli.
Pajavasaran pauke vaihtui maatalouteen Kauttuan Klubi Alkuaan omistajan asuntona toiminut ruukinkartano oli alueen merkittävin rakennus raudanvalmistuksen aikoihin. Nyt rakennuksessa toimii edustava ravintola ja yksilöllinen hotelli. Klubin kauniit juhlasalit ja entisaikaa kunnioittava sisustus luovat ainutkertaiset puitteet erilaisiin juhliin ja tilaisuuksiin. Idyllistä tunnelmaa eivät saa rikottua edes tarinat salaneuvoksen ja Valkean Neidon kummituksista, joiden huhutaan liikkuvan kartanossa. Maatalouden aikaan Kauttuan Klubia vastapäätä Sepäntien toisella puolella sijaitsevat maataloustuotantoon liittyvät rakennukset 1900-luvun alusta lähtien: asuinrakennukset Pehtoori ja Renkipirtti, maaseututyöväen majoitusrakennus Kyöpeli, talli, ratasvaja, vilja-aitta ja maitokoppi. Klubin puistoalueeseen liittyvä kellotapuli on ainutlaatuinen Suomessa. Rakennuksen alaosa toimi kartanon halkovajana ja kellossakin oli vain tuntiviisari. Nyt rakennuksessa on satunnaisesti kesäaikaan aukioleva näyttelytila. Kyöpeli oli 1900-luvun alussa maaseutuväen majoitustalo. Sittemmin rakennuksessa ovat toimineet mm. pakari ja postitoimisto. Kyöpeli toimii nykyään kesäkahvilana. Nykyään osa rakennuksista on yksityiskäytössä.
Kauttua ruukinpuisto 1 2 PALOKUNNANTALO Ruukin Helmi on ihanteellinen perhe- ja yritysjuhlien pitopaikka. www.ruukinhelmi.fi JOKISAUNA JA DESIGNPESULA Alvar Aallon suunnittelema rakennus. Kahvila, sauna ja designmyymälä. www.jokisauna.com 12 RANTASAUNA Upea vanha rantasauna Pyhäjärven rannalla. Vuokrattavissa. www.vierastoiminta.a-ahlstrom.fi 13 PYHÄJÄRVI-TEATTERI Maineikas katettu kesäteatteri Ks. lisätietoja www.pyhajarviteatteri.fi 14 TEHDASMUSEO Kauttuan tehtaitten kiehtova historia avautuu kävijöille hauskasti. Avoinna kesäaikaan. http://www.eura.fi/kulttuuri
3 4 ALINEN KOSKI Vanhan kivisen Myllysillan vierellä ovat vanhojen myllyjen rauniot. TERASSITALO Alvar Aallon suunnittelema asuintalo. Majoituskäytössä. www.vierastoiminta.a-ahlstrom.fi 5 VILLA AALTO 8 Alvar Aallon suunnittelema rakennus. Majoituskäytössä. www.vierastoiminta.a-ahlstrom.fi 6 7 TALLINMÄKI Tallin ja vanhojen maatalousrakennusten rajaama nykyinen tapahtuma-aukio. KYÖPELI Rakennuksessa toimii kesäkahvila. www.vierastoiminta.a-ahlstrom.fi 9 10 11 HALLITALO Kauppa- ja toripuotirakennus 1920-luvulta. Majoituskäytössä. www.vierastoiminta.a-ahlstrom.fi VANHA SAHA 1905 rakennettu saha ja silta. KAUTTUAN KLUBI Uusklassinen ruukin ensimäinen päärakennus. Hotelli- ja ravintolapalveluita. www.vierastoiminta.a-ahlstrom.fi VILLA AHLSTRÖM Toimii Pyhäjärvi-instituuttina. www.pyhajarvi-instituutti.fi 15 LINNAVUORI Kivikautiselle vartiovuorelle sytytettiin merkkituli vainolaisen uhatessa. www.eura.fi/kulttuuri Ruukinpuiston alueen kartta
Paperiteollisuus aloitti Kauttuan kultakauden Ahlström-yhtiö päätti 1905 perustaa Kauttualle puuhiomon ja paperitehtaan. Rakennus oli koneistuksineen toimintavalmiina vuodenvaihteessa 1907-08. Paperikoneiden energia saatiin höyryvoimalasta, joka toi paikkakunnalle tehtaanpiipun. Tehdasta laajennettiin asteittain. Tehdas toi yhdyskuntaan puuvaltaisen rakentamisen sekä tiilen että betonin. Tehtaan myötä Kauttuan asukasmäärä kasvoi verrattuna ruukin aikoihin. Varsinkin naisia palkattiin uusiin erikoistuneisiin työtehtäviin. Suuri muutos oli myös rautatien avaaminen Kauttualle 1912. Rahtitavaran lisäksi junat kuljettivat myös matkustajia. Esineistöä vuosisatojen varrelta on nähtävissä Kauttuan tehtaitten museossa. Kauttua on ainutlaatuinen paikka Suomessa, sillä täällä teollisuus on yhtäjaksoisesti toiminut yli 300 vuotta. Euran kanssa Kauttua muodostaa tänäkin päivänä Suomen teollistuneimman kasvualueen.
Historiallinen Säkylän Pyhäjärven ympäristö Villa Ahlström Uuden paperitehtaan mukana Kauttualle tuli paikallisjohtaja, jolle rakennettiin oma edustusasunto Säkylän Pyhäjärven rannan tuntumaan. Omistajan mukaan nimetty Villa Ahlström valmistui vuonna 1911 arkkitehti Jarl Eklundin piirustusten mukaan. Alunperin metsä erotti päärakennuksen järvestä, mutta v. 1916 tunnetut suunnittelijat Svante ja Paul Olsson laativat talon ja järven väliin puutarhaja puistosuunnitelman. Alkuperäinen suunnitelma ei kuitenkaan toteutunut. Nykyisin Pyhäjärvi-instituutin käytössä olevassa kivisessä päärakennuksessa yhtyvät myöhäisjugendin ja klassismin piirteet. Rhododendron-tarha, jossa kasvavat kaikki suomalaiset alppiruusulajikkeet (17 erilaista). Kauttuan Ruukinpuistossa toimivan Pyhäjärvi-instituutin tehtävinä on edistää ja kehittää elintarviketaloutta ja ympäristöä koskevaa koulutusta, tutkimusta ja muuta kehitystoimintaa. Sen erityisosaamisalueisiin kuuluvat elintarviketalous sekä vesistöjen tila, vesiensuojelu ja -kunnostus. Sen tavoitteena on turvata Satakunnan elintarviketuotannon kilpailukykyä kestävästi, parantaa vesien tilaa sekä lisätä ja soveltaa tietoutta vesistöjen kunnostuksessa. Luonto sekä hoidetut puistot ja puutarhat ovat kuuluneet kartanomiljööseen. Historian hengessä tehtyjä, mutta uusia suunnitelmia toteutetaan asteittain. Vuonna 2007 Pyhäjärvi-instituutin viereiseen hongikkoon perustettiin Pyhäjärvi Pyhäjärvi on lähes kokonaan yhtä saaretonta avointa selkää. Kyseessä onkin yksi Suomen suurimmista yhtäjaksoisista selkävesistä. Järvi on tunnettu kalaisuudestaan. Tämä on mahdollistanut alueellisen ammattikalastuksen jatkumisen elinkeinona.
Pekka Korvenmaa: Alvar Aalto Kauttualla Alvar Aalto ja Ahlström-yhtiön johtaja Harry Gullichsen aloittivat yhteistyön Sunilan sellutehtaan ja sen asuinalueen suunnittelussa 1935. Samana vuonna perustettiin Aallon suunnittelemien kalusteiden jälleenmyyjäksi Artek Oy, jonka keskeisenä voimahahmona oli puolestaan Maire Gullichsen, Antti Ahlströmin pojan Walter Ahlströmin tytär. Aallon ja Gullichsenien läheinen yhteistyö ja ystävyys johti kymmenisen vuotta kestäneeseen, Ahlström-yhtiön useiden teollisuuspaikkakuntien kasvutarpeita palvelleeseen rakentamiseen. Aalto sai Gullichseneista vauraan ja ennakkoluulottoman tukijan, he puolestaan Aallosta modernin arkkitehtuurin kärkeen lukeutuneen toteuttajan yhtiön uudisrakentamiselle. 1930-luvun lopun voimakas noususuhdanne johti Kauttuallakin tuotannon kasvuun. Paperitehtaan yhteydessä aloitti jalostamo 1937. Tämä antoi sysäyksen laajaan, tehdasta vastapäiselle rinteelle sijoittuvaan uudisrakennuskokonaisuuteen. Talvisodan keskeyttämästä hankkeesta toteutui vain yksi rakennus, vuonna 1938 valmistunut ns. Porrastalo. Jalostamo siirtyi uuteen tehdasrakennukseen 1942 ja sen kasvu johti laajaan asuinrakentamisohjelmaan. Se koostui pääosin yhtiön Varkauden talotehtaan puisista, esivalmistetuista yhdenperheen taloista. Niiden alkuperäiset suunnitelmat olivat Aallon. Hän laati Kauttualle myös yleiskaavan 1943. Tämän voimakkaan, Aallon suunnittelun leimaaman kasvuvaiheen rakennuksista mainittakoon vielä virkanaisten asuntola eli Tipula vuodelta 1942 sekä 1946 valmistunut, työväen sauna- ja pesularakennus joen rannassa. Se päätti Aallon ja Ahlström-yhtiön yhteistyön paikkakunnalla.
Terassitalo Rinnettä porrasmaisesti laskeutuva kerrostalo. Jokaiseen asuntoon kuljetaan sisälle omaa pihapolkua pitkin. Vuonna 1938 valmistuneen rakennuksen asuntojen katot ovat ylempien asuntojen terasseja. Aalto pyrki liittämään asunnot mahdollisimman välittömästi ympäröivään mäntymetsään. Rakennus on majoituskäytössä. Jokisauna Hirsinen sauna on pesulan muodostamalla jalustalla, jonka katto on samalla saunan vilvoitteluterassi. Villa Aalto Virkanaisten asuintalo eli Tipula valmistui vuonna 1942. Rakennus on nyt majoituskäytössä. Sauna on nyt peruskorjattu ja siinä toimivat saunan lisäksi kahvila, pieni galleria ja design-myymälä. Tyyppitalot Alvar Aalto suunnitteli Ahlströmin käyttöön puisen, runkorakenteisen ja standarditaloksi kutsumansa yhdenperheentalon 1937. Nämä olivat Suomen ensimmäiset helposti, ilman rakennusalan ammattilaisia, koottavat elementtitalot. Varkaudenmäellä sijaitsevat talot ovat yksityiskäytössä.
RUUKINPUISTON NÄHTÄVYYDET & PALVELUT Jokisauna ja Kahvila Nemo Alvar Aallon suunnitteleman Jokisaunan tiloja vuokrataan kaikenlaisiin yritys- ja perhetilaisuuksiin ympäri vuoden. Halutessasi järjestämme ruokailun tai muuta sopivaa tarjoilua. Kahvila Nemon ihanassa tunnelmassa nautit lämpöiset kahvit. www.jokisauna.com DesignPesula Jokisaunan tiloissa alakerrassa toimivassa Design- Pesulassa myydään laadukasta suomalaista ja ulkomaista designia ympäri vuoden. Mankeligalleriassa järjestetään vaihtuvia eri taiteilijoiden näyttelyitä. www.jokisauna.com Kartanoravintola Kauttuan Klubi Kauttuan Klubi houkuttelee vieraita kodikkailla hotelli ja saunapalveluilla. Nauti upeasta ja historiallisesta tunnelmasta ruokaillen, juhlien tai majoittuen. Keittiön herkut takaavat nautinnon arkisin lounasja ilta-aikaan. Viikonloppuisin tilauksesta. www.vierastoiminta.a-ahlstrom.fi Kyöpeli Kahvila Kyöpeli sijaitsee ihanassa vanhassa 1900-luvun alun aikaisessa rakennuksessa. Tunnelmalliset kahvit ja pientä purtavaa voit nauttia täällä kesäaikana. www.vierastoiminta.a-ahlstrom.fi Ruukin Helmi Perhe- ja yritysjuhlien täyden palvelun pitopaikka. Talon arvokas ja lämminhenkinen tunnelma luovat upeat puitteet juhlillesi. Ruukin Helmen tilat soveltuvat parhaiten 20-70 hengelle. Ravintolassa on A- oikeudet ja se toimii tilauksesta. www.ruukinhelmi.fi
RUUKINPUISTON TAPAHTUMAT & OPPAAT Kauttuan tehtaitten museo Museossa on esillä 320 vuotta Kauttuan teollista historiaa. Tekniikan ja tuotannon lisäksi näyttelyssä tutustutaan myös ihmisiin teollisuuden takana. Avoinna kesäaikaan, muina aikoina tilauksesta. www.eura.fi/kulttuuri Pyhäjärvi-teatteri Pyhäjärvi-teatteri on tarjonnut teatterinautintoa kesäisin jo vuodesta 1982 alkaen. Ohjelmistossa on ollut suomalaista teatteria aina paikallisista tarinoista jokaiselle suomalaiselle tuttuihin klassikoihin kuten Tukkijoella, Kaunis Veera ja paljon muuta. www.pyhajarviteatteri.fi Ruukinpuiston tapahtumat Ruukinpuiston kaunis miljöö toimii monien tapahtumien näyttämönä niin kesällä, kun talvellakin. Kesällä pidetään muun muassa Wanhan ajan leikkipäivät ja Antiikki- ja keräilymessut. Talviaikaan sijoittuvat puolestaan Käsityöläisten myyntitapahtuma ja joulutapahtuma www.eura.fi/fi/tapahtumakalenteri Saunat Ruukinpuistossa Jokisauna tarjoaa mahdollisuuden saunomiseen upeassa Alvar Aallon suunnittelemassa sauna- ja pesularakennuksessa. Kauttuan Klubi vuokraa kahta Klubin läheisyydessä sijaitsevaa tilaussaunaa. Toinen on tunnelmallinen turvekattoinen sauna Pyhäjärven rannalla ja toinen on Pyhäjärvi-instituutin alakerrassa sijaitseva edustussauna. Alasatakunnan Oppaat Tule, näe, koe Ruukinpuisto ja sen kiehtova ympäristö koulutettujen oppaiden johdolla. Varaukset: Juhani Eskola puh. 0500 786 622 juhani.eskola@dnainternet.net Pirjo Itkonen puh. 050 557 3997 pirjitta@kolumbus.fi
Euran kunta Sorkkistentie 10 PL 22 27511 Eura puh. (02) 839 901 www.eura.fi