SATAKUNNAN MALLIT TYÖLLISTYMISEEN JA OSALLISUUTEEN

SATAOSAA -HANKE SATAKUNNAN MALLIT TYÖLLISTYMISEEN JA OSALLISUUTEEN PROJEKTISUUNNITELMA 22.12.2016 Hakemuksen valmistelijat: Jenni Ketonen, vs. TYP-päällikkö, Pori Sari Landvik, Vammaispalveluiden päällikkö, Pori Tarja Mannila, Päivätoiminnan johtava ohjaaja, Pori Jaana Salonoja, Vastaava ohjaaja, psykososiaaliset avopalvelut, Pori Minna Gustafsson, Työtoiminnan esimies, Rauma Saila Hohtari, Aikuis- ja perhetyön päällikkö, Rauma Vesa Kiiski, Vammaistyön päällikkö, Rauma Kivelä Marianne, Projektipäällikkö, Rauma Päivi Laine, Palvelujohtaja, TE-toimisto Milja Karjalainen, Toiminnanjohtaja, Satakunnan yhteisökeskus Kaarina Latostenmaa, Projektipäällikkö, SAMK Mari Sanila, Kuntoutussuunnittelija, SATSHP Vuokko Lampinen-Laine, Kuntoutussuunnittelija, SATSHP Mari Niemi, Hanketoiminnan päällikkö, SATSHP

Sisällys 1 Tausta ja lähtökohdat...3 1.1 Satakunta toimintaympäristönä... 3 1.2 Kehittämistyötä tukevat tekijät Satakunnassa... 5 1.3 Perustelut ja tarve hankkeen toteuttamiselle Satakunnassa... 6 2 Päämäärä ja tavoitteet...8 3 Kohderyhmät...8 4 Hankkeen organisointi ja resurssit...9 4.1 Hallinnoijataho, yhteistyökumppanit, ohjausryhmä ja työryhmät... 9 4.2 Kustannukset ja henkilöstö... 9 5 Toimenpiteet ja niiden aikataulu...11 5.1 Työtoiminnasta (ja opinnoista) töihin... 11 5.2 Osallisuutta tukeva toiminta... 14 5.3 Muut toimenpiteet... 16 6 Asiakkaan osallisuuden huomiointi...17 7 Hankkeen liittyminen aiempiin tai käynnissä oleviin hankkeisiin...18 8 Viestintäsuunnitelma...18 9 Yritysten, 3. sektorin ja muiden yhteistyökumppaneiden rooli hankkeessa...19 10 Arviointi...19 11 Tulosten juurruttaminen ja jatkokehittäminen...20 12 Riskien arviointi...20 13 Liitteet...20

1 Tausta ja lähtökohdat 1.1 Satakunta toimintaympäristönä Satakunnassa valmistellaan yhteistyössä sote-uudistusta (Satasote projekti). Valmistelutyöhön osallistuvat kaikki maakunnan 18 kuntaa, Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä, Porin yhteistoiminta-alue (YTA), Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä, Satakunnan sairaanhoitopiiri, Satakuntaliitto, alueen oppilaitoksia, yksityisen ja kolmannen sektorin edustajat, Satakunnan TE-toimisto, Kela sekä maakunnan asukkaat. Satasoten valmistelua ohjaava projektisuunnitelma on hyväksytty kaikkien kuntien ja sote-kuntayhtymien valtuustoissa. Projektisuunnitelma sisältää sitoumuksen osallistumisesta maakunnalliseen hankevalmisteluun. Satasoten uudistustyössä korostuu palvelujen uusien toteutustapojen etsiminen sekä asukkaiden osallisuus. Satakunnassa oli vuoden 2015 lopussa n. 223 000 asukasta, joista työikäisen (18 65-v.) väestön osuus oli 124 195 henkilöä. Taulukko 1. Satakunnan väestö pääasiallisen toiminnan mukaan v. 2015 0-17 18-64 65- Yhteensä Koko väestö 40705 127040 55212 222957 Työvoima 10 99964 1045 101019 Työlliset 0 84395 1045 85440 Työttömät 10 15569 0 15579 Työvoiman ulkopuolella olevat 40695 27076 54167 121938 0-14 -vuotiaat 33633 0 0 33633 Opiskelijat, koululaiset 6678 8273 25 14976 Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet 0 307 0 307 Eläkeläiset 28 12390 54034 66452 Muut työvoiman ulkopuolella olevat 356 6106 108 6570 Lähde: Tilastokeskus: http://pxnet2.stat.fi/pxweb/pxweb/fi/statfin/statfin vrm tyokay/010_tyokay_tau_101.px/table/tableviewlayout1/?rxid =75bc1a4a-5573-4092-b442-c155be9f725a Hankkeen kohderyhmän työllisyyttä ja toimintakykyä edistäviä palveluita tuotetaan monen eri organisaation toimesta. Ohessa on esimerkinomaisesti kuvattu joidenkin palveluiden nykytilannetta. Kuntouttava työtoiminta Viime vuosina kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärät ovat kasvaneet kunnissa valtavasti. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään kuntakohtaisesti varsin vaihtelevilla tavoilla, mutta monin paikoin se on eniten käytetty palvelumuoto osatyökykyisten työnhakija-asiakkaiden palveluvalikossa. Esimerkiksi Porissa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita on n. 600 hlöä/kk. Toiminnan määrällinen kasvu lisää haasteita laadun ja vaikuttavuuden kehittämiseen. Kuntouttavaan työtoimintaan ohjataan usein ne osatyökykyiset työnhakija-asiakkaat, joiden työllistymispolkua lähdetään rakentamaan kuntouttavista elementeistä. Suunniteltu kuntouttavan työtoiminnan lakimuutos toisi mukanaan myös ns. osallisuutta edistävän palvelun, jolla turvattaisiin osallisuus myös niille osatyökykyisille, jotka eivät ole työnhakijoita. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat tarvitsevat usein tiivistä tukea.

TYP Satakunnassa on vuoden 2016 alusta alkaen toiminut kaksi työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP). Toinen on Porin ja 14 muun kunnan yhteinen verkosto, ja toinen Rauman ja kahden muun kunnan TYP-verkosto. TYP-toimintamallissa työllistyäkseen monialaista palvelua tarvitsevia työnhakija-asiakkaita palvelevat kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä TE-toimiston ja Kelan henkilöstö. TYP:een ohjautuvat usein ne asiakkaat, joilla on selkeitä työ- ja toimintakyvyn rajoitteita tai puutteita työelämävalmiuksissa. Monialainen yhteispalvelu on todettu vaikuttavaksi tavaksi edistää pitkäaikaistyöttömien työllistymisedellytyksiä. TYP-lain mukaiset asiakkuuskriteerit jättävät yhteispalvelun ulkopuolelle mm. vammaiset asiakkaat ja pelkkää osallisuutta tukevaa toimintaa tarvitsevat asiakkaat, jotka yhtälailla kuitenkin hyötyisivät monialaisesti toteutetusta palvelusta. Päivä- ja työtoiminta Kunnat ja kuntayhtymät toteuttavat päivä- ja työtoimintaa eri tavoin. Esimerkiksi Porin yta-alueella palvelu on osa perusturvan psykososiaalisia avopalveluja 1, jossa on tällä hetkellä noin 80 asiakasta kuntoutumassa takaisin työelämään tai opiskeluun. Määrä on lisääntynyt koko ajan noin 20 henkilön vuosivauhdilla. Osalla ei heti alkuvaiheessa ole mielessä työllistyminen, mutta yleensä kun kuntoutuminen tapahtuu alkaa myös opiskelu tai työllistyminen kiinnostaa. Satakunnassa on kattava tarjonta vammaisten päivä- ja työtoiminnan palveluita. Toiminta on kuitenkin vahvasti keskittynyt työ- tai päivätoimintakeskuksiin, mikä johtuu työvalmentajien määrän vähäisyydestä. Työvalmentajia toimii Satakunnassa Porin kaupungilla, kahdessa järjestössä sekä sekä Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalveluissa. Kehitysvammaisten työtoiminta on työkeskuksissa tehtävää erilaista kädentaidollista työtä, alihankintatyötä yrityksille, erilaisia toiminnallisia tapahtumia, ja ryhmätoimintaa. Kehitysvammaisten päivätoiminta on asiakkaita ja heidän aistejaan aktivoivaa. Autistien työ- ja päivätoiminnan sisältö riippuu asiakkaan tarpeista. Avotyö on yksityisissä yrityksissä tai kunnan yksiköissä työyksikön oman henkilöstön ohjauksessa tehtävää avustavaa työtä. Osa asiakkaista pystyisi myös oikeaan palkkatyöhön, mutta asenteet, tiedon vähyys ja tuen riittämättömyys työuran alkutaipaleella vievät eväät työllistymiselle. Niille asiakkaille, jotka eivät jatkossakaan työllisty avoimille tai tuetuille työmarkkinoille, on taattava mahdollisuus toimia niin halutessaan työ- ja päivätoiminnan tyyppisissä palveluissa. Erikoissairaanhoito Osatyökykyisyyden merkittävimpiä syitä ovat tuki- ja liikuntaelinongelmat ja psykiatriset ongelmat. Käytännössä tämä näkyy erikoissairaanhoidossa Satakunnassa niin, että osalla kuntoutusasiakkaista on samanaikainen asiakkuus fysiatrian ja psykiatrian erikoisaloilla. Satakunnan sairaanhoitopiirin fysiatrian ja kuntoutuksen vastuuyksikkö tuottaa monialaista vaativan kuntoutuksen palveluja alueen väestölle. Vastuuyksikön poliklinikoilla ja päiväkuntoutuksessa on vuosittain yli 15 000 potilaskäyntiä (11/2016: 15553). Vastuuyksikön potilasprosesseissa yhteistyötahoina ovat mm. kuntien sote-palvelut, TYPit, TE-toimistot, työterveyshuolto, Kela ja 3. sektori. Maakunnan väestö on kattavasti edustettuna vastuuyksikön asiakkuuksissa. Asiakkaat ohjautuvat fysiatrian ja kuntoutuksen vastuuyksikköön mm. kroonisen kivun, erilaisten tuki- ja liikuntaelinvaivojen sekä leikkausten ja tapaturmien jälkitiloissa. Osatyökykyisyyden ja osal- 1 Työtoimintayksikkö Jopissa on 50 asiakaspaikkaa. Sen perustehtävä on edistää asiakkaan kokonaisvaltaista kuntoutumista. Toiminta on tarkoitettu työikäisille aikuisille, jotka ovat kuntoutumassa takaisin työelämään, opiskeluun tai omiin tavoitteisiinsa. Jokaiselle asiakkaalle laaditaan yksilöllinen kuntoutumissuunnitelma. Kuntoutuminen tapahtuu alihankintatöiden tekemisellä, josta maksetaan työosuusrahaa. Mahdollisuus on myös päästä kokeilemaan Jopin avotyötoiminnan sopimuksella töitä yrityksissä. Asiakkailla on käytettävissään ohjaajien kokonaisvaltainen tuki esim. yksilöllisten jatkopolkujen ja palveluiden arvioimiseen. Vuoden 2017 alusta aloitetaan työ- ja toimintakyvyn arviointi lähetteellä niille asiakkaille, joiden tilanne työllistymisen tai voinnin suhteen on epäselvä. Arviointi kestää 3 kk, minkä jälkeen tehdään suunnitelma työllistymisen edistämiseksi.

lisuuden ongelmat näkyvät mm. yksikön kuntoutustutkimuspoliklinikan, kipupoliklinikan ja päiväkuntoutusyksikön asiakasprosesseissa: Työkyvyttömyys pitkittyy ja asiakkaiden elämäntilanteet vaikeutuvat. Asiakkaat tarvitsevat monialaista tukea ja ohjausta. Kuntoutusprosessien vaikuttavuuden lisäämiseksi on tarve kehittää asiakkaan kuntoutusprosessin palveluiden ja ohjauksen oikeaaikaisuutta, systemaattisuutta ja intensiteettiä TE-toimisto Satakunnan TE-toimisto on TYP:n sopimusosapuoli, ja tekee yhteistyötä mm. kuntien, kuntayhtymien, KELAn sekä työeläkelaitosten kanssa osatyökykyisten osaamisen kehittämiseksi sekä työelämään ohjaamiseksi. Tästä esimerkkejä ovat yhteiset suunnitelmat kuntouttavaan työtoimintaan, sekä Kelan tai työeläkelaitosten kuntoutukseen ohjaaminen. Vuoden 2017 alussa TE-toimistossa aloittaa työkykykoordinaattori hankerahoituksella. TE-toimiston järjestämiä palveluita voidaan käyttää osatyökykyisten asiakkaiden ammatillisen kuntoutuksen tukena. Arviointipalveluja voidaan käyttää, kun halutaan tarkempaa tietoa esim. asiakkaan työkyvystä tai osaamisesta suhteessa työelämään. Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelussa ohjataan ammatinvaihtajia uuden urasuunnitelman laatimisessa. Työkokeilu toimii urasuunnittelun ja työhön paluun konkreettisena apuna. Työnantajan rekrytointikynnyksen madaltamiseksi voidaan käyttää esim. työhönvalmentajapalvelua, työolosuhteiden järjestely- tai palkkatukea. TE-toimisto tukee myös 3. sektorin hankkeita työllisyyspoliittisilla avustuksilla. Hankkeiden kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka tarvitsevat erityistä tukea työmarkkinoille sijoittumiseen. Hankkeiden kautta järjestetään asiakkaille henkilökohtaista tai ryhmämuotoista tukea ja ohjausta sekä työpajatoimintaa. Satakunnan TE-toimiston asiakkaista ohjautuvat TYP:stä usein ne, joilla on selkeitä työ- ja toimintakyvyn rajoitteita tai puutteita työelämävalmiuksissa. Osa asiakkaista ei kykene vastaanottamaan TYP-palveluita, vaan ohjautuu esim. psykososiaalisiin, päihde- tai vammaispalveluihin. Järjestökenttä Satakunnassa toimii noin 450 sosiaali- ja terveysalan yhdistystä. Yhdistyksillä on erityyppisiä toimintamuotoja, jotka tukevat osatyökykyisten elämän hallintaa, hyvinvointia ja työllistymistä. Järjestöt ovat aktiivisia toimijoita kuntouttavan työtoiminnan, avotyön ja työkokeilun areenoilla. Järjestöt toimivat keskeisinä osallisuuden edistäjinä kohtaamispaikkatoiminnan, vapaaehtoistyön, vertaistoiminnan ja tukipalvelujen avulla. 1.2 Kehittämistyötä tukevat tekijät Satakunnassa Satakunta tarjoaa erinomaisen kehittämisympäristön osatyökykyisten työllistymistä ja osallisuutta tukevan toiminnan kehittämiselle. Satakunnassa etsitään aktiivisesti keinoja toiminnan parantamiseksi asiakkaan eduksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Esimerkiksi yhteistyötä tehdään sekä asiakasprosessien että alueen kuntoutuksen toimintamallien kehittämiseksi. Kuntoutuksen vaikuttavuuden seurantaan liittyviä käytäntöjä on jo kehitetty, kuten palvelun laadun seurannassa käyttöön otetut elämänlaatumittari ja toimintakykymittari. Satakunnan keskussairaalassa kuukausittain kokoontuvassa kuntoutustyöryhmässä on mukana mm. fysiatri, psykiatri, eri alojen erityistyöntekijöitä, kuntien peruspalvelujen sekä Kelan, työvoimahallinnon ja työvoiman palvelukeskuksen asiantuntijat. Yhteisenä tavoitteena on tuottaa kuntoutuspalveluja näyttöön perustuvin menetelmin osatyökykyisyyden keston lyhentämiseksi ja työhön palaamiseksi. Osallisuuden lisääminen nähdään oleellisena väylänä työhön paluussa. Osallisuuden kokemus on myös tärkeä elämänlaatua lisäävä tekijä.

Pori ja Rauma ovat mukana työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisessa uudistuksessa keväästä 2017 alkaen. Kyseisellä työllisyyskokeilulla on yhtymäkohtia myös Sataosaa -hankkeeseen. Lisäksi suunnitteilla on maakunnallinen ohjaamo, joka kokoaa nuorten palvelut yhdeksi toimijaksi. Sataosaa-hankkeella olisi yhdyspinta myös Ohjaamon toimintaan nuorten asiakkaiden kohdalla. Satakunnan TE-toimistossa aloittaa hankerahoituksella vuoden 2017 alussa työkykykoordinaattori, jonka työpanos keskittyy osatyökykyisyyden tunnistamisen edistämiseen sekä oppilaitos- ja yritysyhteistyöhön. Sataosaa-hankkeen suunnittelussa on hyödynnetty laajasti 3. sektorin toimijoita ja niiden asiantuntemusta. Järjestöillä tulee olemaan tärkeä rooli kärkihankkeen toteutuksessa. Satakuntalaiset järjestöt kohtaavat päivittäistoiminnassaan tuhansia osatyökykyisiä henkilöitä, niin nuoria kuin aikuisia. Siksi järjestöiltä löytyy syvää asiakasymmärrystä ja kokemusperäistä tietoa ihmisten tuen tarpeista ja odotuksista. Satakunnan yhteisöt ry:n hallinnoima Satakunnan yhteisökeskus on maakunnallinen järjestötalo, joka 1) koordinoi vapaaehtoistyön ja kokemusasiantuntijuuden järjestämistä maakunnassa, 2) kehittää ja tukee maakunnan järjestötoimijoita, 3) toimii eri sektoreiden välisenä yhteistyökanavana. Yhteisökeskus on organisoimassa toimintaansa uudenlaiseen kumppanuustaloon, joka kokoaa yhteen noin 50 sote-, liikunta- ja kulttuurijärjestöä. Ihmisten arjessa pärjäämisen tukemiseen ja heidän osallistamisensa vahvistamiseen on nyt mahdollista luoda innovatiivisia menetelmiä ja yhteensovittuvia toimintoja ja palveluita. Kumppanuustalon ja järjestöjen yhteistyön kautta julkinen sektori tavoittaa 3. sektorin toimijat ja vapaaehtoistoimijat helposti asiakkaidensa tueksi. Satakunnan ELYkeskuksessa toimii välityömarkkinoiden kehittämiseen sekä kolmannen sektorin ja viranomaisten yhteistyöhön panostava SataPolku hanke. 1.3 Perustelut ja tarve hankkeen toteuttamiselle Satakunnassa Osatyökykyisten palvelut ovat pirstaloituneet, koska toimijoita on useita. Jo asiakaskunta, osatyökykyiset, pitää sisällään monenlaisia erilaisia ihmisiä erilaisine rajoitteineen ja tavoitteineen. Ns. TEOS-ryhmän ja lakialoitteen mukaan osatyökykyisten työtoimintaa ohjaavat lait yhdistetään yhdeksi laiksi. Palvelun tarjoamisen perusteeksi tulee asiakkaan tarve työllistymistä edistävälle tai osallisuutta edistävälle palvelulle, ei niinkään hänen vammansa tai työttömyyden kesto. Vaikka toinen toisiaan tukevia toimintamalleja ja hankkeita jo on, tietyt asiakasryhmät jäävät silti vaille palveluita, eikä yhteistyötä maakunnan tasolla tehdä riittävän tehokkaasti tai tasalaatuisesti. Monet olemassa olevat tai suunnitellut hankkeet keskittyvät asiakkaiden arviointipalveluihin ja palveluohjaukseen, mutta tarvetta olisi myös ns. jalkautuvaan palveluun esim. työvalmennuksen muodossa. Sataosaa- hanke mahdollistaisi myös uuden vammaislainsäädännön uudistuksen arvioinnin, jonka mukaan päiväaikainen toiminta olisi tarkoitettu henkilölle, jonka sosiaalista vuorovaikutusta ja osallisuutta tai toimintakykyä ei voitaisi tukea em. TEOS-lailla. Asiakkaiden työ- ja toimintakyky sekä tuen ja palvelujen tarve saattaa olla hyvin samanlainen riippumatta siitä, mikä organisaatio hänen palvelustaan vastaa. Merkittävä osa asiakkaista tarvitsee usean palveluntuottajan samanaikaista palvelua ja tukea. Asiakkaiden etenemisessä prosessissaan on monenlaisia ongelmia. Kuntoutusprosessit pitkittyvät, asiakkaan osallisuus jää heikoksi, eivätkä tavoitteet tai tarvittavat palvelut jäsenny asiakkaalle riittävän selkeästi. Ongelmana on myös, että asiakkaiden voimavaroja ei riittävästi hyödynnetä varhaisesta vaiheesta lähtien. Asiakkaan oma luottamus eteenpäin pääsemiseen heikkenee, ja työkyvyttömyyden status kokemuksena vahvistuu. Syitä prosessien ongelmiin ovat mm. välityömarkkinoiden ja toimeentulon jäykkyydet. Satakunnassa on välityömarkkinoita, mutta ne eivät palvele kaikkia osatyökykyisten kohderyhmiä ja ovat jä-

sentymättömiä. Lisäksi niiden osaaminen ei ole tasalaatuista. Osatyökykyisten palveluiden pirstaloitumiseen puolestaan vaikuttaa se, että yksittäisen ihmisen palveluja määrittää monta muuttujaa (toimeentulo, palvelun maksaja, palvelutarve, alueelliset palvelukapeikot, asiakkaan oma tahto, järjestö, johon kuuluu jne). Asiakkaan tarvitsema valmentava tuki hänen palatessaan osatyökykyisenä takaisin työmarkkinoille ei aina toteudu riittävän varhaisessa vaiheessa. Asiakasprosesseja pitkittävät toimintatavat, joissa asiakas asioi useilla eri palveluntuottajilla, ja vastuu prosessista on hajautettu. Myös palveluntuottajien osittainen päällekkäinen työ pitkittää asiakasprosesseja. Meneillään oleva työelämän murrosvaihe näkyy osatyökykyisten toivottomina näkemyksinä päästä takaisin työelämään. Toisaalta myös eri palveluntuottajatasoilla on hämmennystä siitä, mitkä ovat asiakkaan reaaliset vaihtoehdot takaisin työllistymiseen. Joka toimijatasolla tarvitaan tietoa työmarkkinoiden muutoksesta ja mahdollisuuksista; eri toimeentulomuotojen sovittamisesta, uusista työllistymisen vaihtoehdoista ja poluista. Myös työnantajille annettava tuki osa-työkykyisten työllistämisessä on erittäin tärkeää. Osa päivä- ja työtoiminnan asiakkaista kuntoutuu niin, että he voivat olla valmiita kokeilemaan tai siirtymään tuetusti työelämään osa- tai kokoaikaisesti. Useimmiten he kuitenkin tarvitsevat siirtymävaiheessa työvalmentajan tukea. Usein työnantaja tarvitsee paljon tietoa ja tukea työntekijän mahdollisten vaikeuksien ja niiden kanssa työelämässä toimimisen suhteen. Tällä hetkellä tässä siirtymävaiheessa on selvä notkahdus. Kehitysvammaisten kohdalla riskejä työllistymiselle ovat mm. työnantajien ja työyhteisöjen tietämättömyys, työnantajien resurssit, asiakkaan riittämätön tuen saanti. Ehkä suurin ongelmakohta on, että työtoimintaan osallistuvat käyvät töissä oikeissa työpaikoissa tehden oikeita töitä, muttei kuitenkaan normaalityöelämästandardien mukaisesti. Olisi tärkeää päästä ajattelumallista, jossa kehitysvammaisten työtoimintaa on pidetty ei-työsuhteisena huoltosuhteena. Haasteena palveluketjussa ovat väliinputoajat,, jotka eivät täytä kunnolla minkään palvelun asiakkuuskriteereitä tai eivät esim. vielä ole saaneet eläkettä. Hanke mahdollistaa yhteisten toimintatapojen ja asiakaspolkujen luomisen sellaisiksi, että asiakas on keskiössä, hänen palveluketjunsa on katkeamaton, ja yhteistyö on horisontaalista yli palvelualuerajojen. Tarkoituksena on myös tarjota asiakkaille oikeaa työtä niin pitkälle kuin se mahdollista. Järjestöjen osatyökykyisten osallisuutta ja työllistymistä edistävää toimintaa voitaisiin hyödyntää nykyistä huomattavasti paremmin, mikäli - kerätään tieto toimijoista ja toiminnoista, jotta asiakasohjaus järjestöjen palelujen pariin helpottuu, - järjestöissä otetaan käyttöön julkisen sektorin kanssa yhteneväiset asiakkaiden työkyvyn ja kuntoutuksen tarpeen arviointimenetelmät, - järjestöille viestitään asiakkaiden tarpeista palvelujen sisällön ja maakunnallisen kattavuuden osalta jotta ne voivat kohdentaa toimintaansa mahdollisimman tehokkaasti, - järjestöjen kokoama kokemusasiantuntijuus hyödynnetään palvelujen kehittämisessä nykyistä tehokkaammin.

2 Päämäärä ja tavoitteet Hankkeen päämääränä on luoda osatyökykyisten työllistymiseen ja osallisuuden edistämisen maakunnallinen, eri toimijat yhdistävä toimintamalli, joka parantaa kohderyhmän elämänlaatua, työllistymistä ja osallisuutta. Hankkeen tavoitteet ovat mallit OTE-kärkihankkeen Työllistymiseen ja osallisuuteen -projekti 4 2017 2018 mukaiset. Hankkeen tavoitteena on mm. - tukea osatyökykyisiä henkilöitä työllistymään työ- tai virkasuhteiseen palkkatyöhön. - varmistaa osatyökykyisten henkilöiden pääsy palveluihin oikea-aikaisesti. - kehittää osatyökykyisten palveluiden asiakaslähtöisyyttä. - kehittää monialaista tukea ja työhönvalmennusta. - kehittää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. - luoda yhteiset toimintamallit sote- ja maakuntauudistusta varten. - kehittää yhteistyötä oppilaitosten kanssa nuorten osa-työkykyisen työllistymisen tueksi. - edistää kaikkien kohderyhmien osallisuutta, ja kehittää osallisuutta tukevaa toimintaa. Hankkeessa kehitetään moniammatillinen, verkostomainen valmennuskeskus toimintamalli, jonka tarkoituksena on tuottaa palvelut maakunnallisesti yhtenäisesti ja tasalaatuisesti. Valmennuskeskus-toimintamallin tavoitteena on Satakunnan alueella toimivan monialaisen asiantuntijuuden, palvelujen sekä yhteistyön kehittäminen eri tekijöiden kesken niin, että asiakkaan polku työllisyyteen on selkeästi ohjattu ja tavoitteellinen. Toimintamallissa ei ole merkitystä, minkä palvelutuottajan kautta asiakas ohjautuu palvelujen piiriin. Hänelle tehdään yhtenäisillä kriteereillä tilanteen kartoitus ja arvio tuen tarpeesta, minkä jälkeen hän ohjautuu valmennuskeskuksen asiakkaaksi. Valmennuskeskus ei ole seiniin sidottua toimintaa, vaan moniammatillinen verkosto, jossa hyödynnetään osaamista yli organisaatio- ja kuntarajojen. Osaaminen kootaan yhteen, ja toiminnalle luodaan yhtenäiset kriteerit. Niille asiakkaille, jotka eivät jatkossakaan pysyvästi tai osa-aikaisesti työllisty avoimille tai tuetuille työmarkkinoille, tarjotaan osallisuutta lisääviä ja toimintakykyä palveluja. 3 Kohderyhmät Kohderyhmämäärittely on OTE-kärkihankkeen Työllistymiseen ja osallisuuteen -projekti 4 2017 2018 mukainen. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat osatyökykyiset henkilöt riippumatta siitä, minkä palveluiden piirissä he ovat. Toissijaisena kohderyhmänä ovat sote-, TE, järjestöjen, oppilaitosten ja muiden ammattilaisten lisäksi ns. työpaikkojen tuottajat, eli yritykset. 2 2 Satakunnassa kaikki työtoimintaan osallistuvat avotyössä käyvät kehitysvammaiset olisivat mitä parhain kohderyhmä. Heillä on suuri potentiaali työllistyä saadessaan oikeanlaista ja aikaista tukea. Hankkeella voidaan harjaannuttaa asiakkaiden työelämätaitoja ja tietoja ja valmentaa heitä tavoitteellisesti työelämän vaatimuksiin ja haasteisiin.

4 Hankkeen organisointi ja resurssit 4.1 Hallinnoijataho, yhteistyökumppanit, ohjausryhmä ja työryhmät Hankkeen hakijatahona ja maakunnallisena hallinnoijana toimii Porin kaupunki. Hankkeen vastuullinen johtaja on perusturvajohtaja, Satasoten muutosjohtaja Terttu Nordman. Hankkeen seurannasta ja raportoinnista vastaavana yhteyshenkilönä toimii Satakunnan sairaanhoitopiirin hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi. Hanke toteutetaan koko Satakunnan alueella. Toimijoilla on tarvittavat resurssit ja kokemus maakunnallisten hankkeiden läpiviemiseen. Hallinnoija nimeää hankkeelle ohjausryhmän. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii vastuullinen johtaja, ja lisäksi ohjausryhmään kuuluu hankkeen hallinnon edustajana SATSHP:n hanketoiminnan päällikkö. Ohjausryhmään kutsutaan Satakunnan kuntien ja kuntayhtymien sekä muiden yhteistyökumppaneiden edustus. Ohjausryhmään nimetään myös asiakkaiden (kokemusasiantuntija) edustus. Ohjausryhmän kokoonpanoa voidaan täydentää tarvittaessa. Ohjausryhmä tukee ja ohjaa hankkeen etenemistä, sekä seuraa tavoitteiden saavuttamisastetta. Ohjausryhmän ensimmäinen kokous pidetään hankkeen käynnistyessä. Projektipäällikkö toimii ohjausryhmän esittelijänä. Ohjausryhmän nimeämisessä kuullaan Satasoten Vammais- sekä Aikuis, päihde- ja mielenterveyspalveluiden valmistelevia työryhmiä, joiden kanssa hanke tekee koko hankeajan tiivistä yhteistyötä. Hanke tekee yhteistyötä myös Satasoten muiden työryhmien kanssa (mm. ICT- ja viestintätyöryhmät). (Lisätiedot Satasotesta: www.satasote.fi) Hankkeen tueksi perustetaan tarvittaessa yksi tai useampi työryhmä, joka kokoontuu projektipäällikön koolle kutsumana tarvittaessa. Työryhmien kokoonpanot vaihtelevat kunkin teeman mukaisesti. Kaikissa työryhmissä huomioidaan asiakkaiden edustus. Työryhmien tehtävänä on suunnitella käytännön etenemisen toimenpiteitä, lisätä ammattilaisten verkostoitumista ja tiedon leviämistä, sekä toimia projektihenkilöstön tukena käytännön tason toimenpiteiden läpiviennissä. Hankkeen toimenpiteet toteutetaan moniammatillisesti, ja ne tukevat toinen toisiaan. Hankesuunnitelma on käsitelty Satasoten valmistelevissa elimissä, joilla on kaikkien jäsenkuntien mandaatti toimia hankerahoituksen suhteen. Satasoten palvelurakennetyöryhmä hyväksyi hankerahoituksen hakemisen kokouksessaan 10.11.2016. Hanke tukee Satakunnan alueellisen yhteistyön kehittämistä myös tulevaa sote-integraatiota ajatellen. 4.2 Kustannukset ja henkilöstö Hanke toteutetaan ajalla 1.3.2017 31.10.2018. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 2 000 000, josta haettavan valtionavustuksen määrä on 1 600 000 (80 %). Omarahoituksen määrä on 400 000 (20 %). Hankkeen omarahoitusosuutena käytetään pääosin hankkeeseen siirrettävää kuntien ja kuntayhtymien työpanosta. Hankkeen tarkempi kustannusarvio sekä osallistujaluettelo rahoitusosuuksineen ovat hakemuksen liitteinä. Hankkeen suurimmat menoerät muodostuvat hankkeeseen palkattavasta henkilöstöstä sekä kunnilta ja mahdollisesti muista yhteistyökumppaneista osa-aikaisesti hankkeen tehtäviin irrotettavasta työpanoksesta (1 480 000 ). Hankkeeseen palkataan ajalle 1.3.2017-31.10.2018 (20 htkk) yksi kokopäivätoiminen projektipäällikkö, jolla odotetaan olevan vähintään korkeakoulutasoinen koulutus. Projektipäällikön tehtävänä on mm. koordinoida hankkeen toteutusta, osallistua hankkeessa käyttöön otettavien toimintamallien suunnitteluun ja toteutukseen, laatia tarvittavia selvityksiä ja raportteja, koota verkostoja, järjestää koulutuksia, sekä osallistua hankkeen tiedottamiseen. Lisäksi hankkeeseen palkataan 10 projektisuunnittelijaa ja projektisihteeri (yhteensä 220 htkk), joiden tehtäväkuvat ja osaamisvaatimukset on sidottu toimenpiteisiin. Suunnittelijoilta edellytetään erityisesti

substanssiosaamista toimenpiteiden tehtävistä. Projektisihteerin tehtävänä on hankkeen raportointi ja käytännön asioiden hoitaminen. Projektisuunnittelijat pyritään rekrytoimaan mahdollisuuksien mukaan osallistujaorganisaatioiden työntekijöistä, jotta osaaminen jää maakunnan käyttöön hankkeen jälkeen 1.1.2019 alkaen. Toimijoiden sitoutuneisuus hankkeen onnistumiseksi edellyttää, että osatyökykyisten palveluiden parissa työskentelevät ammattilaiset voivat omalla panoksellaan osallistua verkostomaiseen kehittämistyöhön ja Sataosaa -hankkeessa asetettujen tavoitteiden eteenpäin viemiseen. Työntekijöille määritellään hankkeen tehtäviä. Erikseen nimetyt työntekijät osallistuvat mm. toimintamallien suunnitteluun ja käyttöönottoon, sekä tekevät hankkeen arviointeja ja mittauksia. Tämä työpanos kattaa samalla hankkeessa vaadittavaa omarahoitusosuutta. Hankkeen tehtäviin irrotettavan työpanoksen osuus kustannuksista on 400 000 (laskennallisesti n. 88 htkk). Kaikkea henkilöstötyöpanoksen käyttöä seurataan erikseen työajanseurantalomakkeella, ja se raportoidaan asianmukaisesti hankkeen kustannuspaikalle. Hankkeen toimenpiteiden toteuttamiseksi ja osaamisen lisäämiseksi arvioidaan tarvittavan myös ulkopuolista asiantuntemusta. Mm. konsultaatioihin ja arviointiin ja tarvittaviin ICT-palveluihin arvioidaan tarvittavan ostopalvelua. Asiantuntijatyöpanoksen hankinta sisältyy toimisto-, pankki ja asiantuntijapalveluiden ostoihin, ja kustannusten arvioidaan olevan 170 000. Lisäksi hankkeen aikana käyttöön otettavien toimintamallien koulutukseen arvioidaan tarvittavan 104 000. Hankkeen matkakulut muodostuvat hankehenkilöstön työhön liittyvistä matkoista, joita voi tulla runsaasti laajan hankealueen vuoksi. Ulkopuolisten asiantuntijoiden matkakulut sisältyvät palveluiden ostoihin. Matkakulujen arvioitu määrä on 50 000. Lisäksi hankkeessa arvioidaan syntyvän majoitus- ja ravitsemuskuluja 18 000. Hankkeesta aiheutuu myös hallinto-, toimisto- ja erilaisia vuokrakustannuksia, sekä vähäisessä määrin aine- ja tarvikekuluja sekä ilmoitus- ja painatuskuluja. Vuokrakulut ovat pääosin hanketyöntekijöiden käyttöön osoitettavien työhuoneiden tilakuluja sekä tietokoneiden lisenssikuluja. Hankehenkilöstölle hankitaan puhelin ja muut tarvittavat välineet, jotka sisältyvät hankkeen aine- ja tarvikekustannuksiin. Lisäksi aineissa ja tarvikkeissa on huomioitu mahdolliset koulutusten tueksi hankittavat manuaalit ja muu materiaali. Toimisto-, pankki- ja asiantuntijakuluissa on huomioitu hankkeesta aiheutuvat hallintokulut (mm. hankehallinnon palvelut, talous- ja henkilöstöhallinto, koulutuspalvelut, työterveyshuolto) sekä mm. hanketyöntekijöiden puhelin- ja muut toimistokulut. Painatuksissa ja ilmoituksissa on huomioitu rekrytointi-ilmoitukset sekä vähäisessä määrin painotuotteina tehtävä tiedotusmateriaali. Em. kustannusten arvioitu määrä on yhteensä 178 000.

5 Toimenpiteet ja niiden aikataulu 5.1 Työtoiminnasta (ja opinnoista) töihin Toimenpide 1 Kuvaus: Työllistymispotentiaalin tunnistaminen sekä työllistymismahdollisuuksien arviointi Hankkeen alkuvaiheessa (03 06/2017) määritellään yhteisesti arviointikriteerit ja mittarit, joilla asiakkaan työllistymispotentiaali tunnistetaan, ja työllistymismahdollisuuden arvioidaan kussakin palveluyksikössä vertailukelpoisesti. Jo käytössä olevia kriteerejä ja mittareita hyödynnetään soveltuvin osin (kuten fysiatrialla ja kuntoutuksessa, Partyssä, työvoimahallinnossa jne.). Vastuutaho(t): Kriteerien ja mittareiden valinnassa on tärkeää, että - Niissä on mahdollisimman vähän päällekkäisyyttä. - Ne muodostavat asiakkaan palvelupolkua loogisesti tukevan kokonaisuuden, - Kerääntyvän datan käytöstä on sovittu yhteiset käytännöt. (Huomioitava, että data muodostuu vertailupohjaksi palvelujen vaikuttavuutta seurattaessa.) Hankkeessa palvelutarpeen arviointi tehdään siinä palveluyksikössä, johon asiakas tulee asiakkaaksi. Arviointi lähtee asiakkaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn määrittelystä seuraavasti: - Toteutetaan yhdessä asiakkaan kanssa. - Käytetään monialaista tiimityötä. - Käytetään yhdessä sovittuja mittareita lähtötilanteen määrittämiseen ja asiakkaan prosessin tukemiseen ja vaikuttavuuden arviointiin - Mittarit tiedossa ja käytössä eri palvelun tuottajilla - Orientaatio: tuetaan asiakkaan voimavaroja ja näiden lisäämistä. - Tuetaan työelämään suuntautumista ja vaiheittaista etenemistä - Palvelutarpeet määritellään kuntoutustavoitteisiin yhdistettyjen työllistymistavoitteiden pohjalta. - Arvioinnin tuloksena syntyy toteutussuunnitelma, jossa nimetään palveluohjauksen vastuutaho, asiakkaan tavoitteet ja palvelut, sisältäen osallisuuden lisääntymisen ja työllistymisessä etenemisen suunnitelman. Hankkeessa sovitaan tunnistamisen, arvioinnin ja niitä seuraavien toimien toimintatavat ja vastuutahot (esim. työhön kuntoutumisen vastuutaho ja periaatteet). Tieto sovituista toimintatavoista levitetään ja välitetään alueen kaikille toimijoille. (06 10/2017). Hankkeen aikana kohderyhmän palveluissa toimivat asiantuntijat koulutetaan yhtenäisten toimintatapojen noudattamiseen. (09/2017 02/2018). Yhtenäisiä toimintatapoja pilotoidaan asiakaskohderyhmien palveluissa, minkä jälkeen niitä arvioidaan ja tarvittaessa muokataan paremmiksi. Toimenpiteet koskevat myös opintojen nivelvaiheessa olevia nuoria, joilla on erityisen tuen tarve. Hankkeessa tehdään yhteistyötä oppilaitosten kanssa, ja luodaan yhtenäisiä käytäntöjä. Hankkeessa nuorten asiakkaiden palveluihin kehitetään myös osaamistodistusta, joka kertoo realistisesti ja käytännönläheisesti esim. ammattiin valmistuneen erityisnuoren työtaidot. Sote-toimijat, TE-toimistot, oppilaitokset Toteutuksen projektikuukaudet 03/2017 08/2018

aikataulu: Tuotos/ tulos: - Sosiaalitoimen, Kelan, TE-toimiston yhteistyön kartoitus Satakunnassa nuorten palvelujen osalta (mm.nuorten kuntoutuksen yhteistyöryhmät) - Yhtenäiset kriteerit ja mittarit - Tunnistamisen ja arvioinnin toimintamalli, joka sisältää vastuutahon määrittelyn - Arvioinnin vaikuttavuuden parantuminen: o Asiakkaan tilannetta arvioidaan kokonaisvaltaisesti o Asiakaslähtöisyys parantuu o Asiakkaan osallisuus ja alueellinen palvelun tasalaatuisuus parantuvat o Eri palveluntuottajien tuottama arviointityö hyödynnetään prosessissa ja päällekkäinen arviointityö poistuu o Eri palveluntuottajilla käytössä geneerisiä ja spesifejä mittareita arviointityön tukena ja työn vaikuttavuuden seurantaan Toimenpide 2. Kuvaus: Palveluohjaus (laaja-alaisesti eri toimijoiden toteuttamana) Hankkeen alussa määritellään tarkemmin, mitä palveluohjaus tarkoittaa ko. kohderyhmän palveluissa. (03/2017). Hankkeessa kehitetään valmennuskeskuksen toimintamalli (kuva nykytilanteen pohjalta liite 1; uusi malli täsmentyy hankkeessa), jonka keskeisenä tehtävänä on verkostoida kohderyhmän palveluita tuottavat tahot yhteiseen osaamispooliin. Toimintamallissa asiakas saa samat mahdollisuudet riippumatta siitä, minkä tahon kautta hän ohjautuu palveluiden piiriin. Ammattilaiset ohjaavat asiakkaan hänen tarvitsemiinsa palveluihin, joita tarjotaan organisaatiorajat ylittäen. Tavoitteena on ns. yhden luukun periaate. Toimintamalli suunnitellaan yhteisesti eri toimijoiden kanssa (04/2017 12/2017) Ko. palveluohjauksen toimintatapaan liittyy keskeisesti toimijoiden yhteistyö yli organisaatiorajojen sekä verkostomainen työskentelytapa, jossa asiakas on keskiössä. Tämä vaatii toimijoiden kouluttamista uudenlaiseen työskentelytapaan. Hankkeessa järjestetään verkostomaisen, asiakaslähtöisen palveluohjauksen koulutusta. (08/2017 09/2018). Yhtenä osana valmennuskeskuksen toimintamallia on työvalmennus. Se koostuu asiakkaan tilanteeseen ja osaamiseen perehtymisestä, asiakkaan tavoitteeseen ja työ- ja toimintakykyyn sopivan paikan hankkimisesta, työhön perehdyttämisestä, työssä ohjaamisesta, työnantajan tukena toimimisesta sekä jatkosuunnitelmien tekemisestä. Hankkeessa lisätään työvalmennuksen saatavuutta ja osaamista, mm. kouluttamalla ammattilaisia. Verkostomaisen valmennuskeskuksen tehtävänä on turvata tasavertainen valmentajien saatavuus osatyökykyisten tueksi kuntien, yksityisen sektorin sekä kolmannen sektorin työpaikoille. Valmennuskeskus sekä tuottaa itse että kilpailuttaa työvalmentajapalveluja Satakunnassa. Valmentaja on osatyökykyisen tukena alkuvaiheessa perehdytyksessä: perehdyttää osatyökyistä työyhteisöön ja perehdyttää työyhteisöä osatyökyisen tuloon työpaikalle. Valmentaja on työsuhteen alettua osatyökykyisen omatyöntekijä matalan kynnyksen periaatteella: tukea on kiperissä tilanteissa saatavilla puhelinsoitolla. Tuettu työ on osatyökykyisille räätälöity palvelu, jolla työvalmentaja tukee asiakasta oikeanlaisesti ja aikaisesti. Työvalmentajapalveluja on kehitetty Suomessa jo vuosia. Tavoitteena on, ettei asiakkaan prosessi kompastuisi palveluntuottajarajoihin eikä siihen, etteivät asiakkaan tarve ja resurssit kohtaa. (09/2017 06/2018).

Jos asiakas ei kykene työhön tuetusti, hänelle etsitään osallisuutta tukevaa toimintaa alueen päivä- tai toimintakeskuksista. Näin asiakasta tuetaan aktiiviseksi toimijaksi ja yhdenvertaiseksi kansalaiseksi. Vastuutaho(t): Toteutuksen aikataulu: Tuotos/ tulos: Palveluohjauksen toimintamallia pilotoidaan yhteistyöorganisaatioissa, ja saatujen kokemusten perusteella tehdään parannuksia toimintatapoihin. Työn aloittamiseen tarvitaan riittävä määrä työvalmentajia, työkykykoordinaattoreita, ohjaajia, avustajia jne. tukemaan, opastamaan ja ohjaamaan (kulkemaan asiakkaan rinnalla tarvittaessa). Palveluohjauksessa voi käyttää tukena myös kokemusasiantuntijoita, jotka olisivat hyviä esimerkkejä ja tukihenkilöitä työllistymisessä. (10/2018 asti) TE-toimisto, TYPit, sote-palvelutuottajat projektikuukaudet 03/2017 10/2018 - Valmennuskeskuksen toimintamalli, joka sisältää laaja-alaisen palveluohjauksen - Valmentajaverkosto Toimenpide 3. Kuvaus: Palvelutuotteiden määrittely Osatyökykyisten polku työllistymiseen on prosessi, jonka eri vaiheissa käytetään joustavasti usein monia palveluita. Hankkeessa kootaan Satakunnan työllisyyteen ja osallisuuteen ohjaavat mallit ja analysoidaan ne. Tämän jälkeen tunnistetaan palvelukapeikkoja kokemusasiantuntijuutta hyödyntäen. Tarvittaessa kehitetään uusia palvelutarpeiden mukaisia työllistymiseen ja osallisuuteen ohjaavia palvelutuotteita osatyökyisten eri kohderyhmille. Työvoiman palvelukeskusten kokemuksia julkisia työvoimapalveluita täydentävistä palveluista hyödynnetään (04/2017 12/2017) Vastuutaho(t): Palvelut tuotteistetaan osatyökykyisten palveluntarpeiden mukaisiksi palvelukokonaisuuksiksi. Tarvittaessa myös palvelutarpeen arvio voidaan tuotteistaa. Tuotteistuksessa huomioidaan myös Sitran palvelupakettien määrittely. Palvelutuotteita voidaan esim. sote- ja maakuntauudistuksen toteuduttua käyttää palvelujen konkreettisessa vuosittaisessa suunnittelussa, rahoituksessa ja hankinnassa (vrt. KELA, standardointi). (01 07/2018) TE-toimisto, TYPit, sote-palvelutuottajat Toteutuksen projektikuukaudet 03/2017 07/2018 aikataulu: Tuotos/ tulos: - Satakunnan työllisyyteen ohjaavien palveluiden kokoaminen osatyökykyisten asiakkaiden osalta (organisaatiot rajaamatta) - Palveluiden analyysi ja arviointi - Palvelukapeikkojen kokoaminen - Kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen - Uusien palvelujen kehittäminen - Palveluiden tuotteistaminen (esim. arviointipalvelut monesta näkökulmasta, valmentajapalvelu eri kohderyhmille, työpajatoiminta, henkilöasiakkaan palveluohjaus, työnantaja-asiakkaan palveluohjaus, työvaltainen koulutus jne.) Toimenpide 4. Kuvaus: Palveluiden kehittäminen ja integraatio, myös pitkäaikainen tuki Tarkoituksena on kehittää käyttöön palvelujärjestelmän ohjeistusta ja tutkia keinoja, joilla työtoiminnassa oleva työkykyinen henkilö työllistyy työmarkkinoille nykyistä paremmin. Toimenpiteessä työstetään työllistymisen ja osalli-

Vastuutaho(t): suuden ydinasiakasprosesseja, jotta nämä saadaan alueella kirkkaasti kaikille tietoon. Hankkeessa käyttöön otettavat mittarit ja kehitettävät palvelutuotteet solahtavat näihin prosesseihin. Prosessit kuvataan, ja niiden toimivuutta kokeillaan pilotoimalla, minkä jälkeen niitä hiotaan edelleen toimivimmiksi. Kaikki mukana olevat organisaatiot Toteutuksen projektikuukaudet 03/2017 08/2018 aikataulu: Tuotos/ tulos: - Kartoitetaan ja kuvataan ydinprosessit - Luodaan tunnistamisprosessi asiakkaan työ- ja toimintakyvylle. - Mallinnetaan tarvittaessa maakunnallinen työvalmennuksen toimintamalli - Luodaan työnantajille työllistämisenkynnys matalammaksi. Selvitetään, miten oppilaitoksesta valmistuva osatyökykyinen henkilö työllistyy avoimille työmarkkinoille nykyistä paremmin. - Tarjotaan matalan kynnyksen osallisuutta edistävää toimintaa sitä tarvitseville asiakkaille. Toimenpide 5. Kuvaus: Työnantajayhteistyö Myös osatyökykyisten työnantajat sekä työntekijät tarvitsevat tietoa ja tukea työyhteisön uuden jäsenen takia. Työnantajat tarvitsevat valmentajan tukea, jotta he uskaltavat tarjota osatyökykyiselle valmennuspaikan, sekä ohjausta, kun valmennus etenee työllistymiseen. Hankkeessa kehitetään tämän työkalun eli työnantajan palveluohjauksen saatavuutta sekä tietoisuutta siitä (työnantajavalmiuksien lisäämiseksi). (08/2017 10/2018) Vastuutaho: Työnantajayhteistyössä on huomioitava suomalainen yritysrakenne, jossa yksinyrittäjien osuus on n. 67 %, ja varsinaisen liiketoiminnan pyörittämisessä riittää työtä. Osatyökykyisten polut saadaan paljolti mikro- ja pienten yritysten kautta. Yrittäjillä itsellään on vain harvoin mahdollisuus toimia osatyökykyisen valmentajana, mutta työnantajana kylläkin, jos työllistäminen toteutuu sujuvasti. TE-toimiston työnantajapalvelut yhdessä työvalmentajien kanssa Toteutuksen projektikuukaudet 03/2017 08/2018 aikataulu: Tuotos/ tulos: - Työnantajien palveluohjauksen sovittaminen maakunnalliseksi ja eri organisaatiot läpileikkaavaksi hyödyntäen Työmielihankkeen tuloksia - Työnantajan palveluohjauksen -perehdytyskoulutus 5.2 Osallisuutta tukeva toiminta Toimenpide 6. Kuvaus: Toiminnan kehittäminen, esim. vertaistuen organisointi Ns. sosiaalinen kuntoutus ja asiakkaan osallisuutta lisäävä toiminta mainitaan mm. sosiaalihuoltolaissa, mutta toteutus kunnissa vaihtelee paljon. Hankkeessa kartoitetaan nykyiset toimintamuodot, kootaan verkostot, tuotetaan kokemusasiantuntijuutta ja luodaan täten maakunnallinen malli osallisuutta tukevasta toiminnasta. Järjestöjen työllistymistä, osallisuutta ja hyvinvointia edistävä toiminta voidaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin osatyökykyisten asiakkaiden työllisyyden edistämisessä. Järjestöjen toiminta jakautuu sisällöllisesti ja maantieteellisesti asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.

Järjestöjen toiminta voidaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin osatyökykyisten asiakkaiden työllisyyden ja osallisuuden edistämisessä. - Järjestöjen kautta osatyökykyisten kokemusasiantuntijuus a) toimii palvelujen kehittämisen pohjana, b) muokkaa asenneilmapiiriä osatyökykyisten työllistämisen tukemiseksi, c) toimii vertaistukena samassa elämäntilanteessa oleville. - Järjestöjen olemassa olevat toimintamuodot ja palvelut kartoitetaan ja niistä viestitään Osaamiskeskuksen kautta eri asiakastyötä tekeville toimijoille. - Järjestöjen ja muiden toimijoiden kesken muodostetaan yhteistyöverkosto, joka mahdollistaa asiakkaan sujuvan, oikea-aikaisen ja tehokkaan palvelupolun. - Valo valmennus levitetään maakunnalliseksi toiminnaksi. - Työllisyyden edistämisen parissa toimivien järjestöjen toimintaa kehitetään niin, että ne vastaavat sekä sisällöllisesti, että maantieteelliseltä kattavuudeltaan osatyökykyisten tarpeisiin. - Tukihenkilöitä, vapaaehtoistyötä ja muita järjestöjen tarjoamia palveluja hyödynnetään. - Järjestöt ovat tuottamassa uudenlaisia, tavoitteellisia työllisyysvalmennuksen palveluja. Vastuutaho: Toteutuksen aikataulu: Tuotos/ tulos: Järjestöt tukevat osatyökykyisten osallisuuden edistämistä hankkeessa. Kumppanuustaloon luodaan osallisuusmalli, joka kuvataan niin, että se muodostaa uudenlaisen toimintakulttuurin ihmisten parissa toimimiseen. Osallisuuden on toteuduttava konkreettisina tavoitteina ja tekoina, joiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Osallisuuden tasot on esitetty liitteessä 2. Satakunnan yhteisökeskus projektikuukaudet 03/2017 08/2018 Satakunnan yhteisökeskuksen vastuulla on luoda uudenlainen järjestölähtöinen malli asiakkaiden osallisuuden ja työllisyyden tukemiseen yhteistyössä eri puolilla Satakuntaa toimivien järjestöjen kanssa. Tavoitteena on, että olemassa olevat palvelut voidaan tiedolla johtaen kehittää vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin sekä sisällön, että sijainnin osalta. Yhteisökeskus toimii myös osallisuuslaboratoriona, jossa toimintaa ei niinkään suunnitella ihmisille, vaan pikemminkin ihmisten kanssa. Jatkossa osallisuusmallin kokemukset ja mallin toimivat ratkaisut ovat levitettävissä laajasti satakuntalaiseen järjestökenttään: - Asiakaslähtöisten tuki- ja palvelumuotojen kehittyminen. - Uudenlainen malli osatyökykyisten henkilöiden kuulemiseen ja osallistamiseen. - Tehokkaiden työmuotojen ja menetelmien levittäminen laajemmin satakuntalaiseen järjestökenttään. - Yhteistyön kehittyminen järjestöjen sekä järjestöjen ja julkisen sektorin välillä (koordinaation paraneminen, vastuunjaon selkiytyminen, yhteen sovittuvammat toiminnot ja palvelut). - Inhimilliset/asiakaslähtöiset tulokset: sadat osatyökykyiset henkilöt saavat järjestöjen toiminnan kautta mielekästä tekemistä, seuraa ja mahdollisuuksia koulutukseen ja työelämään pääsyyn.

5.3 Muut toimenpiteet Toimenpide 7. Kuvaus: Henkilöstön osaamisen lisääminen Toimenpiteet 1 6 edellyttävät toimijoiden osaamisen lisäämistä. Ennakoituja koulutustarpeita ovat mm.: - arviointia ja mittareiden käyttöä koskevat koulutukset - uudet työllistymisen mallit -koulutukset - asiakaslähtöisen prosessiohjauksen koulutukset Lisäksi esimerkiksi työkykykoordinaattoreita koulutetaan Satakuntaan nykyistä laajemmin. Vastuutaho: Koulutus- tai asiantuntijatarvetta ei voida etukäteen tyhjentävästi ennakoida. Näitä palveluja hankintaan tarpeen mukaan. Hankehenkilöstö Toteutuksen projektikuukaudet 03/2017 08/2018 aikataulu: Tuotos/ tulos: - Toimijoiden koulutukset - Uusilla toimintatavoilla ja koulutuksella lisätään osaamista ja parannetaan palvelua ja niiden vaikuttavuutta. Toimenpide 8. Kuvaus: Digitaalisten palveluiden käyttöönotto 75 % 16 74 -vuotiaista suomalaisista käyttää älypuhelinta, ja samassa ikäryhmässä 58 % käyttää yhteisöpalveluja. Osatyökykyisten ryhmä tarvitsee lähtökohtaisesti paljon ja pitkäaikaisesti tukea ja ohjausta. Osa kohderyhmän ohjauksesta on mahdollista toteuttaa digitaalisia palveluita hyödyntäen. Työvoimahallinnolla on kokemusta verkkopalveluiden kehittämisestä, mitä kokemusta voinee hyödyntää hankkeessa (esim. mitkä asiat ovat kärjessä, kun henkilö hakee tietoa työvoimahallinnon sivuilta; Onko tietoa, mihin aiheisiin keskittyvät puheluiden sisällöt; Onko näistä osa ohjattavissa digitaalisiin palveluihin, ja hyödyntää siis tässä hankkeessa). TE-toimistossa on kerätty tietoa esim. valtakunnallisten puhelinpalveluiden sisällöstä. Pääsääntöisesti osatyökykyisyyteen jollakin tavalla liittyvät kysymykset ohjaustuvat usein omille virkailijoille. Jatkossa TE-toimisto voi yhä enemmän vaihtaa suunnitelmia OMA-ASIOINNIN kautta sähköisesti. Osa palveluntuottajista antaa myös palautteet sähköisesti. Myös ns. kansallista palveluarkkitehtuuria ollaan luomassa monen eri organisaation palveluista. Toimenpiteessä tehdään eri toimijoiden toteuttama seurantatutkimus ohjaustapaamisten ja ohjauspuheluiden aiheista. Seurannan tuloksista nostetaan ydinaiheet, ja arvioidaan soveltuvien palveluosien liittäminen jo olemassa oleviin digitaalisiin palveluihin. Lisäksi arvioidaan asiakkaiden kokemusten perusteella digitaalisten palvelumallien kehittämistä niille palvelun osille/ kokonaisuuksille, jotka on tarkoituksenmukaista tuottaa digitaalisesti osana asiakkaan palveluprosessia. Osalle asiakkaista ja palveluista digitaalisuus sopii hyvin, osalle ei. Osatyökykyisten asiakkaiden joukossa on paljon asiakkaita, joille digitaalisten palveluiden käyttö on haasteellista, ja osaamisvajeita on. Valmennuskeskuksen palveluvalikkoon voi kuulua myös koulutusta asiakkaille digitaalisten palveluiden käytössä esim. yhteistyössä järjestöjen kanssa. Vastaavaa koulutusta ja henkilökohtausta ohjausta ei juurikaan ole tarjolla muutoin.

Vastuutaho: Sote-palvelutuottajat Toteutuksen projektikuukaudet 03/2017 08/2018 aikataulu: Tuotos/ tulos: - Arviointitutkimus osatyökykyisten asiakkaiden digitaalisista palveluista ja kehittämistarpeista - Yhteenveto palveluprosessien osista ja kokonaisuuksista, jotka arvioidaan voitavan toteuttaa digitaalisesti - Koulutus- ja ohjausmalli osatyökykyisille asiakkaille liittyen digitaalisten palveluiden käyttöön - Valmennuspaikkarekisterin luominen (Porin kaupungilla on käytössä kuntouttavaan työtoimintaan liittyen, ja sitä kehittämällä voidaan hyödyttää koko toimijakenttää.) - Digitaalisuuteen siirtymisen toteutussuunnitelma ja käyttöönotto niiltä osin jo hankkeen aikana, kun se nykyisessä digiarkkitehtuurissa on mahdollista. - Palveluprosessin kustannushyötyvaikuttavuuden lisääntyminen 6 Asiakkaan osallisuuden huomiointi Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen. Jo valmisteluvaiheessa ja tulevassa kehittämistyössä hankkeen kohderyhmään kuuluvien ääntä kuullaan aktiivisesti. Hankesuunnitelmaa laadittaessa on hyödynnetty aiemmissa hankkeissa kerättyä palautetta. Lisäksi Satasoten kuntakierroksella kerättiin kohderyhmän näkemyksiä. Satasote-projektin puitteissa jalkauduttiin jokaiseen Satakunnan kuntaan, ja kysyttiin kuntalaisten näkemyksiä STM:n kärkihankkeiden teemoista. OTE-kärkihanke oli yksi viidestä keskustelupisteestä. Kierroksen aikana tavoitettiin n. 2000 3000 satakuntalaista, joiden kommentit kirjattiin ylös SWOT-analyysiä hyödyntäen. Ne raportoidaan vielä erikseen tammikuun 2017 aikana. Hankkeen lähtökohtana on, että asiakas on kaiken keskiössä. Tavoitteena on asiakaslähtöinen toimintakulttuurin muutos, jossa asiakas osallistuu itse alusta asti palveluidensa suunnitteluun. Toimintamalleissa asiakas on aktiivinen toimija, ja hänen ääntään kuullaan ja häntä kunnioitetaan palveluista sovittaessa. Henkilöstöresurssit kohdennetaan asiakastyöhön. Asiakkaille tarjotaan oman yksilöllisen palvelusuunnittelun tuki. Matalan kynnyksen osallisuutta edistävää toimintaa tarjotaan sitä tarvitseville asiakkaille. Toimintakulttuurin, ja erityisesti asenteenmuutos vaatii ammattilaisten kouluttamista. Lisäksi toimintakulttuurin muutos vaatii myös asiakkaalta aktiivista otetta omassa asiassaan - kuitenkin kunkin asiakkaan henkiset ja fyysiset voimavarat huomioiden. Hankkeessa mitataan soveltuvin mittarein asiakastyytyväisyyttä, jota hyödynnetään kehittämisessä. Hankkeessa kerätään myös asiakaspalautetta. Asiakkaat saavat mahdollisuuden arvioida ja kehittää palveluita, ja näin vaikuttaa palveluiden sisältöön. Kirjallisten tai internet-pohjaisten kyselyjen lisäksi tehdään mm. henkilökohtaisia haastatteluja, hyödynnetään olemassa olevia asiakaspalautejärjestelmiä sekä perustetaan tarvittaessa erillisiä asiakasraateja. Asiakastyytyväisyydestä ja - palautteesta laaditaan analyysit. Lisäksi hankkeen ohjausryhmään ja eri työryhmiin ja työpajoihin kutsutaan asiakkaiden edustajina ns. kokemusasiantuntijoita. Kokemusasiantuntijat voivat myös toimia prosessien testaajina, jotka palveluita käyttäessään systemaattisesti tuovat esille prosessien hukkakohtia joko viiveen tai vaikuttavuuden osalta. Myös 3. sektorin osuus hankkeen aktiivisena yhteistyökumppanina on osa hankkeen asiakasosallisuuden toteutumista, sillä järjestöillä on tärkeä rooli asiakkaiden edunvalvojina ja vertaistuen tarjoajina.

7 Hankkeen liittyminen aiempiin tai käynnissä oleviin hankkeisiin Hankkeessa hyödynnetään aiemmin sekä Satakunnassa että muualla toteutettavien tai jo toteutettujen hankkeiden hyviä käytäntöjä, jotka ovat joko näyttöön perustuvia tai joiden vaikuttavuus on arvioitu muulla tavoin. Esimerkiksi Vates-säätiön Työllistä Välittäen ja Välitä työllistäen sekä Välityömarkkinat osana työelämää hankkeiden, Rauman hallinnoiman valtakunnallisen Party- hankkeen, Osatyökykyiset työssä (OSKU) ohjelman, Turun TROOLI hankkeen, Salon Capulushankkeen, Kuntoutussäätiön hallinnoiman JAMIT projektin, Kuntoutussäätiön työkykykoordinaattoripalvelun ja SAMKin Työmieli-hankkeen kokemuksia hyödynnetään. Hankkeen valmistelussa on myös käytetty TEOS -työryhmän Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan toiminnan loppuraportin toimenpide-ehdotuksia. Hyviä toimintamalleja haetaan myös Innokylästä (www.innokyla.fi). Hankkeen liittyminen aiempiin tai käynnissä oleviin hankkeisiin on kuvattu liitteessä 3. 8 Viestintäsuunnitelma Hankkeen tiedotuksen tulee olla avointa ja oikea-aikaista. Hankkeen toimeenpanon suunnittelussa ja toteutuksessa sovelletaan Satasote-projektin tiedonkulkuun luotuja linjauksia ja tiedonkulun periaatteita. Satasoten viestinnän käytännön toteuttamista varten on laadittu aikataulutettu, vastuutettu ja budjetoitu viestinnän toteuttamissuunnitelma. Ohjaavana periaatteena on, että viestinnässä korostuvat avoimuuden, ennakoivuuden, oikea-aikaisuuden, vuorovaikutteisuuden, rehellisyyden, luotettavuuden ja arvostuksen vaatimukset. Osana muutoksen viestimistä mahdollistetaan erilaisten näkökulmien esilletuonti sekä kiteytetään perustelut muutokselle ja sen vaikutuksille. Hankkeen viestimisessä huomioidaan monisuuntainen (vertikaalinen ja horisontaalinen) tiedonkulku, jotta kaikki asianosaiset tietävät, mitä tavoitellaan. Hankkeen jokaisessa neuvottelussa päätetään, mitä viestintätoimenpiteitä kyseinen tilanne tai päätös vaatii. Näin minimoidaan virheellisten tietojen leviäminen. Viestintä on olennainen osa johtamista. Johto motivoi, sitouttaa ja näyttää suuntaa esimerkillään, viestimällä sekä sanallisesti että sanattomasti. Hankkeessa hallinnoijalla, hankehenkilöstöllä, ohjausryhmällä ja työryhmillä on keskeinen rooli viestimisessä, siten myös keskeinen rooli julkisessa keskustelussa. Hankkeen asukas- ja sidosryhmäviestinnän keinoja ja kanavia ovat mm. esitteet, verkkosivut ja sosiaalisen median välineet, kuntalaisille jaettava tieto organisaatioiden toimipisteissä, kuntalaisten kuulemis- ja keskustelutilaisuudet, kirjoitukset verkkoblogeissa ja paikallislehdissä sekä muu yhteistyö alueellisen median kanssa. Hankkeessa henkilöstöviestinnän keinoja ja kanavia ovat mm. kuntien, yhteistyökumppaneiden ja Satasoten verkkosivut, sosiaalinen intranet (mm. ajankohtaiset uutiset, keskustelupalstat), aloite- ja palautejärjestelmät, digitaaliset henkilöstölehdet ja uutiskirjeet, sisäiset tiedotteet, tiedotus- ja keskustelutilaisuudet, johdon kyselytunnit livenä tai videolla/intrassa, puhelin- ja videoneuvottelut ja tiedostojen jakaminen. Hankkeelle laaditaan erillinen aikataulutettu viestintäsuunnitelman hankkeen alkuvaiheessa.