Sekularisaatio ja kaksi valtiokirkkoa toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa HUMANISMILLA TULEVAISUUTEEN, 11.4.2017 Ilkka Huhta, Dosentti
Kirkot ja sekularisaatio - tutkimushanke In/visible churches at the European periphery: The secularisation(s) and transformations of the Lutheran and Orthodox Churches in post-world War II Finland Tutkimuskysymykset Miten kirkkojen lainsäädännöllinen asema valtiossa ja julkioikeudelliseen asemaan liittyvät tehtävät ovat muuttuneet? Miten kirkkojen julkinen rooli on muuttunut? Miten sekularisaatio on vaikuttanut kirkkoihin ja kirkkojen itseymmärrykseen sekä niiden julkiseen argumentaatioon ja kielenkäyttöön pitkällä aikavälillä? 2
Kansankirkot vai valtionkirkot? Kirkot suosivat kansankirkkokäsitettä: - Valtionkirkkojärjestelmä on Suomessa purettu vuonna 1870. Valtio ja kirkko ovat erillisiä toimijoita, ja kirkko päättää asioistaan itsenäisesti. (Ev-lut kirkon kotisivu) - Ongelmana käsitteen kirkkopoliittinen painolasti ja historiaa yksinkertaistava tulkinta Vertaileva tutkimus käyttää yleisesti valtionkirkko käsitettä - De jure (muodollinen ja lakiin perustuva erityisasema) - De facto (enemmistöasema ja/tai historiallinen ja kulttuurinen vaikutus) - Ongelmana käsitteen saama negatiivinen sävy ja poliittinen painolasti 11.4.2017 3
4
Suomen evankelisluterilainen kirkko - Jäseniä (2016) 71,9 % suomalaisista, yhteensä 3 951 785 henkilöä Suomenlinnan kirkko Ortodoksiseksi varuskuntakirkoksi rakennettu liekkikupolikirkko muutettiin Suomen itsenäistyttyä luterilaiseksi kirkoksi Suomen ortodoksinen kirkko - Jäseniä (2016) 1,1% suomalaisista, yhteensä 60 566 henkilöä 5
Kirkkojen oikeusasema Suomessa Julkisoikeudellinen yhteisö julkisyhteisö Yhteisö, jonka tarkoituksesta, toiminnasta ja järjestelystä säädetään lailla tai asetuksella Yhteisö, joka hoitaa julkisiä tehtäviä tai käytää julkista valtaa Valtiolla on oikeus määrittää, missä laajuudessa julkista valtaa ja julkisia tehtäviä muille julkisyhteisölle Suomessa uskonnollisista yhteisöistä vain luterilaisella ja ortodoksisella kirkolla on julkisoikeudellinen asema 11.4.2017 6
Jälleenrakennuksen aika 1944 1958 Luterilainen kirkko - Kirkon keskushallinnon uudistus 1944 (Kirkkohallitus, Kirkon keskusrahasto, Laajennettu piispainkokous) - Kirkostaeroliike kiihtyy - Työryhmä pohtimaan kirkon roolia muuttuvassa yhteiskunnassa 1958 Ortodoksinen kirkko - Ulkopoliittinen paine kasvaa (Moskova) - Kirkollisen infrastruktuurin rakentaminen uudestaan - Alueellisen identiteetin menettäminen - Kirkostaeroliike kiihtyy (seka-avioliitot) 11.4.2017 7
Sekularisaation aika 1958 1993 - Yhteiskunnan rakennemuutos - Poliittisen ilmapiirin muutos Luterilainen kirkko - Siirtyminen ennakkoperintään kirkollisverossa 1960 - Kirkkolain uudistukset (1963 ja 1993) - Kirkko ja valtio -komitea 1972-1977 - Naispappeuden toteuttaminen 1986 Ortodoksinen kirkko - Kanonisen kriisin ratkaiseminen - Jälleenrakentamisesta toipuminen - Lainsäädännöllisesti entistä tasaveroisempi asema luterilaisen kirkon kanssa 11.4.2017 8
Post-sekulaari aika 1993- Suomessa muutos noudattaa vain osittain kansainvälisiä muutostrendejä Luterilaisella kirkolla poikkeuksellisen paljon jäseniä edelleen, silti eroliike kiihtyvää Ortodoksinen kirkko säilyttää jäsenpohjansa ennallaan (jopa hienoista kasvua) Uusi uskonnonvapauslaki 2003 taitekohtana Kirkkojen itsenäistymiskehistys valtiosta jatkuu edelleen, ja poliittisyhteiskunnallinen rooli ohenee Esimerkkinä avioliittokeskustelun heijastuminen kirkkojen asemaa ja tehtävää koskevaan keskusteluun Monikulttuuristuminen jatkuu ja merkitsee uusien maailmankotsomusten ja tulkintojen rantautumista kirkkoon Opillisia ja toiminnallisia ristiriitoja luvassa jatkossakin 11.4.2017 9
Kiitos! uef.fi