IONISOIMATTOMAN SÄTEILYN VALVONTA NIR

Samankaltaiset tiedostot
SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT

Sähkö fysiologiset vaikutukset Osa 2 Sähkö- ja magneettikentät

Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta

Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET

SM-direktiivin perusteet ja altistumisrajat

SÄHKÖMAGNEETTISET KENTÄT

PIENTAAJUISTEN KENTTIEN ALTISTUMISRAJAT

Lauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman säteilyn valvonta

Ionisoimaton säteily ja ihminen

Voimajohtojen sähkö- ja magneettikentät. Terveysvaikutuksista keskustellaan

VOIMAJOHTOJEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT. Terveysvaikutuksista keskustellaan

Ionisoimaton säteily ja ihminen

Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut DOS-laboratoriossa.

PIENTAAJUISET SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT HARJOITUSTEHTÄVÄ 1. Pallomaisen solun relaksaatiotaajuus 1 + 1

Valtioneuvoston asetus

Säteilyturvakeskuksen määräys ionisoimattoman säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä

Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä

3 Yhteenveto sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta (294/2002) 'ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta'

ESITYS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUKSEKSI IONISOIMATTOMAN SÄTEILYN VÄESTÖLLE AIHEUTTAMAN ALTISTUKSEN RAJOITTAMISESTA

Matkapuhelimesta imeytyy kudoksiin paikallisesti lämpötehoa

To i m i t t a j a t H e i d i N y b e r g j a K a r i J o k e l a

Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola

SOSIAALI-JA TERVEYSALAN ASIANTUNTIJALAITOSTEN YHTEENLIITTYMÄ (SOTERKO)

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta

Staattiset sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla

LIITE 2. ALTISTUMISRAJA-ARVOT OPTISELLE SÄTEILYLLE

Altistuksen raja-arvot ja toimenpidetasot sähkömagneettisille kentille

Ehdotus Säteilyturvakeskuksen määräykseksi ionisoimattoman säteilyn. säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä.

LIITE I. Epäkoherentti optinen säteily. λ (H eff on merkityksellinen vain välillä nm) (L B on merkityksellinen vain välillä nm)

PIENTAAJUISTEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTTIEN VAIKUTUKSET

Sähkö- ja magneettikenttien terveysvaikutuksista kysellään yliopistolta

Sähköverkkojen aiheuttamat sähkö- ja magneettikentät

Altistuminen UV-säteilylle ulkotöissä

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. (Säädökset, joita ei tarvitse julkaista) NEUVOSTO

PL HELSINKI. Säteilyturvaneuvottelukunnan kokous 1/2017. Säteilyturvaneuvottelukunta Pöytäkirja 1 (5)

MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET

Perustelumuistio: Ehdotus sosiaali ja terveysministeriön asetukseksi ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

UV-säteily, solariumit ja niiden terveysvaikutukset

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa

= ωε ε ε o =8,853 pf/m

Sähkömagneettisia kenttiä koskevan direktiivin kansallinen täytäntöönpano

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa

Laura Huurto, Heidi Nyberg, Lasse Ylianttila

4 in1 SUOJAA LÄHEISESI SÄHKÖKENTILTÄ. NoEM ELECTRO PROTECTOR 4IN1 on maailman ensimmäinen tuote, joka suojaa absorboimalla haitallisen säteilyn.

Voimajohdot ympäristössämme

Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla , Teknologiakeskus Pripoli, Pori KENTTIEN MITTAUSPERIAATTEET JA -ONGELMAT

Sähkömagneettisten kenttien vaarat. Tarua vai totta.

OIKAISUJA. (Euroopan unionin virallinen lehti L 159, 30. huhtikuuta 2004)

PIENTAAJUISTEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTTIEN LÄHTEITÄ

Matkapuhelimet ja tukiasemat

Ultravioletti- ja lasersäteily. Toimittanut Riikka Pastila

Säteilylakiluonnos. Säteilyturvakeskus SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Radioaallot ympäristössämme

SÄTEILYLÄHTEET JA ALTISTUMINEN

Varovaisuusperiaate ja säteilysuojelujärjestelmän eettinen perusta

Sähkömagneettiset kentät työympäristössä

Radioaallot. Tommi Toivonen Ionisoimattoman säteilyn valvonta STUK etunimi.sukunimi-ät-stuk.fi p

ALTISTUMISEN RAJOITTAMINEN

EUROOPAN PARLAMENTTI

Matkapuhelinsäteily ja SAR-mittaukset

Yleisön altistuminen pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille Suomessa

Toimintamalli RF-kenttien aiheuttamissa tapaturmaisissa ylialtistumistilanteissa. Tietoa työstä

EUROOPAN PARLAMENTTI

N:o Liite 1. Staattisen magneettikentän (0 Hz) vuontiheyden suositusarvo.

6lKN PDJQHHWWLVHQÃ VlWHLO\QÃMDNDXWXPLQHQ. 2SWLVHQÃVlWHLO\QÃ MDNDXWXPLQHQ $DOORQSLWXXGHW. 2SWLQHQÃ VlWHLO\ 0LNURDDOORW 5DGLRDDOORW.

Taimiston ja Tuomarinkadun alue, asemakaava 8539 Diaarinumero: TRE:6612/ /2014

A 2/2009 Sähkömagneettisten kenttien kartoitus Ratahallintokeskuksen hallinnoimalla rataverkolla

Laske relaksaatiotaajuus 7 µm (halk.) solulle ja 100 µm solulle.

SÄHKÖMAGNEETTISIA KENTTIÄ KOSKEVA DIREKTIIVI

MITTAUSRAPORTTI. Mittausten kuvaus

Ionisoiva säteily. Tapio Hansson. 20. lokakuuta 2016

4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 1(7)

Menetelmäohjeet. Muuttuvan magneettikentän tutkiminen

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI

Aumala O., Kalliomäki K Mittaustekniikka I: Mittaustekniikan perusteet. Otakustantamo, 112 s.

MRI-yksiköiden työhyvinvointi ja työturvallisuus. Maria Tiikkaja

FY1 Fysiikka luonnontieteenä

Lausunto säteilylain kokonaisuudistuksesta

PIENTAAJUISTEN KENTTIEN ALTISTUMISMITTAUKSET

Radioaallot. Tommi Toivonen Ionisoimattoman säteilyn valvonta STUK etunimi.sukunimi-ät-stuk.fi p

SISÄLLYS. N:o 145. Tasavallan presidentin asetus

Väestön altistuminen radiotaajuisille kentille Suomessa

5. Sähkönsiirto- ja jakelujohtojen sähkö- ja magneettikentät

MATKAPUHELINTEN SÄTEILY, TERVEYSRISKI JA VAROVAISUUSPERIAATE

Väestön altistuminen matkapuhelintukiasemien radiotaajuisille kentille Suomessa

SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTTIEN MITTAAMINEN HÄIRIÖISESSÄ YMPÄRISTÖSSÄ

PUBLIC. Brysel,24.kesäkuuta1999(12.07) (OR.f) EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO 9028/99 LIMITE PV/CONS36 SAN86

Mikroaaltokuivauksen turvallisuus

Laiteturvallisuudesta altistumisen hallintaan - fysikaaliset tekijät työympäristössä

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio

Laserhitsauksen työturvallisuus

Maston rakentamista vastaan saatiin kaksi kirjallista muistutusta / mielipidettä. Ohessa kommentit mastopaikasta sekä näihin vastineet:

Tampereen teknillinen yliopisto. Energia- ja prosessitekniikan laitos. Raportti 192

Lauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman säteilyn valvonta

(Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) DIREKTIIVIT

Transkriptio:

IONISOIMATTOMAN SÄTEILYN VALVONTA NIR Ylitarkastaja Lauri Puranen 1

IONISOIMATON SÄTEILY Röntgensäteily Gammasäteily Alfasäteily Beetasäteily Neutronisäteily 2

MITEN IONISOIMATON SÄTEILY TUNKEUTUU JA VAIKUTTAA KEHOON? 3

4

5

Staattisten ja pientaajuisten kenttien haittavaikutukset Staattinen sähkökenttä kipinäpurkaukset hiusten ja ihokarvojen nouseminen pystyyn, ihon kutina Staattinen magneettikenttä Liikkuminen voimakkaassa kentässä voi aiheuttaa huimausta, pahoinvointia ja silmien verkkokalvolle magnetofosfeeneja. Pientaajuinen sähkökenttä Kipinäpurkaukset Ihokarvojen värinä, ihon pistelyä Pientaajuinen magneettikenttä hermo- ja lihasärsytystä magnetofosfeeneja lasten leukemia voimajohtojen läheisyydessä? 6

Radiotaajuisen säteilyn haittavaikutukset Radiotaajuisen säteilyn tunnetut haittavaikutukset perustuvat kudoksiin imeytyvän tehon aiheuttamasta liiallisesta lämpötilan noususta. Palovammat Harmaa kaihi silmän linssissä Mikroaaltopulssin aiheuttama kuuloaistimus Nykyiset altistumisrajat suojaavat tunnetuilta haittavaikutuksilta. Altistumisrajat alittavalla radiotaajuisella säteilyllä ei ole havaittu tieteellisesti osoitettuja haittavaikutuksia pitkäaikaisessakaan altistumisessa. Sähköyliherkät oireilevat hyvin heikoissakin sähkömagneettisissa kentissä, mutta tieteellisissä sokkotesteissä ei ole voitu osoittaa oireiden yhteyttä altistumiseen. 7

UV-säteilyn terveysvaikutukset UV-säteilyn vaikutukset kohdistuvat lähinnä silmiin ja ihoon - ihon ruskettuminen - ihon palaminen - D-vitamiinin esiasteen muodostuminen - silmässä sarveiskalvon tulehdus (lumisokeus) Akuutit vaikutukset - ihon valovanheneminen Pitkäaikaiset - ihosyöpä vaikutukset - sarveiskalvon rappeuma ja mykiön sameneminen 8

OPTISEN SÄTEILYN LÄHTEITÄ... 9

SOLARIUMIT 10

LASERIT 11

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN LÄHTEITÄ... 12

KÄNNYKÄT HAITAN MAHDOLLISUUS 0,1 2 10 50 Paikallinen SAR (W/kg) 13

TUKIASEMAT, LANGATON VIESTINTÄ 14

MIKROAALTOUUNIT 15

MUOVIN SAUMAUS HAITAN MAHDOLLISUUS 0,1 2 10 100 Paikallinen SAR (W/kg)

SÄHKÖHITSAUS HAITAN MAHDOLLISUUS Keskikeho Johdotus 0,1 1 10 100 1000 10000 MAGNEETTIVUON TIHEYS (µt) 17

MUUNTAJAT JA VIRTAKISKOT HAITAN MAHDOLLISUUS 0,1 1 10 100 1000 10000 MAGNEETTIVUON TIHEYS (µt) 18

VOIMALINJAT HAITAN MAHDOLLISUUS 0,1 1 10 100 1000 10000 MAGNEETTIVUON TIHEYS (µt) lasten leukemia??

TUOTESUOJAPORTIT JA METALLINPALJASTIMET HAITAN MAHDOLLISUUS 0,01 0,1 1 10 100 1000 Indusoitunut virrantiheys (ma/m 2 ) 20

KODIN LAITTEET HAITAN MAHDOLLISUUS Magneettivuon tiheys voi olla suuri lähteen pinnalla, mutta jos lähde on pieni, on kytkeytyminen kehoon heikkoa 0,01 0,1 1 10 100 1000 Indusoitunut virrantiheys (ma/m 2 )

MAGNEETTIKUVAUSLAITTEET LÄÄKETIETEESSÄ 22

NIR-yksikön perustehtävä Suorittaa STUKille kuuluvat valvontatehtävät Valvotaan väestön altistumista ionisoimattomalle säteilylle Vastata yhteiskunnan tiedollisiin ja viestinnällisiin odotuksiin Erityisesti väestöaltistumista koskevissa kysymyksissä NIR-tutkimus Toimia asiantuntijatahona Työperäisen altistumisen arviointia, kalibrointia Huolehtia väestön turvallisuusnormien ajanmukaisuudesta 23

Esimerkkejä STUKin tekemästä valvonnasta 24

Markkina-, käyttö- ja olosuhdevalvonta Markkinoiden ja niiden kehityksen seuranta on tärkeää. Markkinavalvonnan kohteena ovat matkapuhelimet ja osoitinlaserit. Markkinavalvonnan tavoitteena on varmistaa, että Suomessa myytävät laitteet ovat vaatimusten mukaisia (tuoteturvallisuus). Markkinavalvonta perustuu yleensä satunnaisotantaan (kiinnijäämisen riskin ylläpitäminen). Käyttö- ja olosuhdevalvonnan kohteina ovat solariumit ja showlaserit Tavoitteena on varmistaa, että Suomessa käytössä olevat solariumit ja show-laserit ovat vaatimusten mukaisia ja että niitä käytetään määräysten mukaisesti. 25

KÄNNYKKÄTESTAUS NIR:ssä 26

Solariumien käyttöpaikkatarkastukset STUK tekee noin 30 käyttöpaikkatarkastusta vuosittain pistokokeina Liian voimakkaita laitteita löydetään muutama vuodessa Tarkastuksissa kiinnitetään huomiota STUKin ohjeistuksen selkeään esilläoloon ja opastetaan solariumyrittäjiä STUK tekee yhteistyötä kuntien terveystarkastajien kanssa K-18-laki 1.7.2012 alkaen