1 LUPAPÄÄTÖS Nro 9/12/1 Dnro PSAVI/300/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 9.2.2012 ASIA HAKIJA Oulun lentoaseman hulevesiselvitys, Oulunsalo Finavia Oyj PL 50 01531 Vantaa
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 SELVITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ... 4 Yleistä... 4 Valumavesiä koskevat luvat, päätökset ja sopimukset... 4 Lentoaseman toiminnot... 4 Kemikaalien käyttö ja niiden ominaisuuksia... 4 Ympäristön kuormituksen vähentäminen... 7 Valuma-, orsi- ja pohjavesien laatu... 8 Lentoaseman orgaanisen kuormituksen tase vuosina 2005 2009... 9 Valumavesien vaikutukset pinta-, orsi- ja pohjavesiin... 9 Kemikaaleja sisältävien hulevesien hallinnan ja käsittelyn vaihtoehtoja... 10 Oulun lentoaseman hulevesien hallinnan ja käsittelyn vaihtoehdot... 12 Hulevesien käsittelyvaihtoehtojen kustannukset ja niiden vertailu... 15 Esitys tarkkailun kehittämiseksi... 17 Selvityksen johtopäätökset ja suositukset... 17 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 18 Hakemuksen täydentäminen... 18 Hakemuksesta tiedottaminen... 18 Lausunnot... 18 Muistutukset ja mielipiteet... 20 Hakijan vastine... 20 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 22 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 22 LUPAMÄÄRÄYKSET... 22 Lupamääräys 2... 22 Lupamääräys 3... 22 RATKAISUN PERUSTELUT... 23 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 24 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 25 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 25 KÄSITTELYMAKSU... 25 Ratkaisu... 25 Perustelut... 25 Oikeusohje... 25 MUUTOKSENHAKU... 26
3 HAKEMUS Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto (nyk. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto) on 20.5.2008 myöntänyt Finavia Oyj:lle ympäristöluvan (nro 60/08/2) Oulun lentoaseman toimintaan. Kyseisen luvan lupamääräyksessä 3 on määrätty seuraavaa: "3. Liukkaudentorjunnassa on käytettävä aina ensisijaisesti mahdollisuuksien mukaan mekaanisia keinoja, kuten aurausta ja harjausta. Lentoturvallisuuden vaatiessa liukkaudentorjuntaa on siinä käytettävä ympäristölle mahdollisimman vähän haittaa tai pilaantumisen vaaraa aiheuttavia kemikaaleja. Kenttäalueella liukkaudentorjunnassa käytettävien kemikaalien valinta ja käyttö lentoturvallisuus ja sääolosuhteet huomioon ottaen sekä kenttäalueelta tulevien hulevesien johtaminen ja käsittely on järjestettävä siten, että liukkaudentorjunta-aineiden aiheuttama ravinne- ja happea kuluttava kuormitus pohja- ja pintavesiin on mahdollisimman pieni. Ensisijaisesti on käytettävä formiaatteja tai asetaatteja tai muita vastaavia kemikaaleja, joiden aiheuttama ravinnekuormitus tai hapenkulutus on samantasoinen kuin formiaateilla tai asetaateilla. Liukkaudentorjuntaan voidaan käyttää myös betaiinia tai muuta ympäristökuormitukseltaan vastaavaa kemikaalia. Runsaasti typpeä sisältävien kemikaalien, kuten urean, käyttö liukkaudentorjunta-aineena on kielletty. Toiminnanharjoittajan on seurattava uusia markkinoille tulevia lentoliikenteen liukkaudentorjuntaan käytettäviä kemikaaleja. Uudet ympäristölle haitattomammat kemikaalit tulee ottaa käyttöön, jos se on lentoturvallisuus, kustannukset ja kansainväliset sertifikaatit huomioon ottaen mahdollista. Ilmailulaitos Finavian on 31.12.2010 mennessä toimitettava Pohjois- Suomen ympäristölupavirastolle selvitys liukkaudentorjuntakemikaaleja sisältävien vesien keräämisen ja käsittelyn tehostamisen mahdollisuuksista. Selvityksessä on esitettävä teknistaloudelliset mahdollisuudet niistä eri menettelyistä, joilla liukkaudentorjuntakemikaaleista ja aurauslumesta maaperään, pohjavesiin ja vesistöön joutuvaa kuormitusta voidaan vähentää, sekä näiden eri toimien tehokkuudesta. Selvityksen perusteella ympäristölupavirasto voi tarvittaessa antaa tätä päätöstä täydentävät määräykset liukkaudentorjuntakemikaaleista aiheutuvan ympäristöhaitan rajoittamiseksi." Finavia Oyj on toimittanut selvityksen 20.12.2010 Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin mukaisesti lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa mainitun lain 43 :n 1 momentin 5 kohdan mukaisen selvityksen perusteella.
4 SELVITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Yleistä Selvityksessä tarkastellaan liukkaudentorjunta-aineiden lisäksi lentokoneiden jäänpoisto- ja jäänestokemikaalien sisältämää kuormitusta ja paljonko siitä saadaan poistettua polypyleeniglykolia sisältävien vesien erilliskeräilyn kautta. Hulevesimäärien selvittämiseksi on tehty hydrologinen tarkastelu ja Oulun lentokenttäalueelle on laskettu vuosivalunta, jonka avulla on arvioitu kemikaaleja sisältävien hulevesien tasauksen, viemäröinnin ja eri käsittelymenetelmien mahdollisuuksia ja kustannuksia. Valumavesiä koskevat luvat, päätökset ja sopimukset Maailman siviili-ilmailujärjestö määrittelee muun muassa lentoasemien kiitoteiden kunnossapidon tason talviaikaan ja jään poistossa ja estossa käytettävät menettelytavat. Säädökset viedään Suomessa ilmailumääräyskokoelmaan. Oulun lentoaseman toiminnalla on Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa, jossa on määräyksiä valumavesien johtamisesta. Toiminnan vaikutuksia pinta-, orsi- ja pohjavesiin tarkkaillaan Pöyry Environment Oy:n 12.2.2009 laatiman vesitarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelma täyttää ympäristöluvan vaatimukset. Hulevesien johtamisesta yhdyskuntapuhdistamoiden viemäriverkostoon ei ole olemassa sopimuksia. Finavia Oyj on tehnyt Oulun Veden kanssa 20 vuoden sopimuksen glykolipitoisten jätevesien toimittamisesta Taskilan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Vuodessa Finavia Oyj saa toimittaa enintään 800 m 3 vettä siten, että enimmäismäärä on 13 m 3 joka toinen päivä tuotuna tai 6 m 3 vuorokaudessa. Jätevettä voidaan toimittaa ympäri vuoden arkipäivisin työaikana. Lentoaseman toiminnot Matkustajamäärillä mitattuna Oulun lentoasema on Suomen toiseksi suurin. Lentoasemalla on yksi kaakkois-luodesuuntainen kiitotie ja sen lisäksi rullausteitä. Sotilasasemataso sijaitsee lentoasema-alueen lounaisessa kulmassa, paloharjoitusalue alueen pohjois-koillispuolella ja lentobensiinin ja maakaluston tankkauspaikat terminaalista länsi-luoteeseen. Oulun lentoaseman vieressä on vanha kaatopaikka. Lentokoneiden glykolikäsittelyt tehdään terminaalirakennuksen edessä. Glykolivesien ja liukkaudentorjuntakemikaalien varastot sijaitsevat lentoasema-alueen itäosassa terminaalin pohjoispuolella. Vieressä sijaitsee glykoli-imuriautolla erilliskerätyn glykolin varastointi- ja tyhjennyspiste. Kemikaalien käyttö ja niiden ominaisuuksia Liukkaudentorjuntaan sekä jäänpoistoon ja jäänestoon käytettävien kemikaalien vuosittaiset käyttömäärät riippuvat sääolosuhteista ja vaihtelevat huomattavasti, vaikka liikennemäärät eivät sanottavasti muuttuisikaan. Lentoliikennealueiden lumenpoisto ja liukkaudentorjunta tehdään pääsääntöisesti aura-harjapuhallin työkoneyhdistelmällä. Jos mekaaninen liukkaudentorjunta ei riitä vaadittuun kuntotasoon pääsemiseksi eikä kitkaa
saada lentoturvallisuuden vaatimalle tasolle, pyritään kitkaa parantamaan liukkaudentorjuntakemikaaleilla. Liukkaudentorjuntakausi kestää tavallisesti lokakuusta maaliskuun loppuun ja suurin osa liukkaudentorjuntaan käytettävistä kemikaaleista käytetään kiitotien kunnossapitoon. Liukkautta torjutaan myös rullausteillä ja joskus asematasollakin. Liukkaudentorjunnassa on käytetty kalium- (KHCOO) ja natriumformiaattia (NaHCOO). Kalium- (KCH 3 COO) ja natriumasetaatteja (NaCH 3 COO) voidaan myös käyttää ja ympäristölupa mahdollistaa lisäksi betaiinin (N,N,Ntrimetyyliglysiini) käytön. Liukkaudentorjuntakemikaaleja on vuosina 2005 2009 käytetty seuraavasti: Kemikaali Pitoisuus 2005 2006 2007 2008 2009 paino-% t/v t/v t/v t/v t/v Kaliumformiaatti (liuos) 50 132,8 167,6 135,3 150,7 57,7 Natriumformiaatti (rakeinen) 98 10,6 9,0 9,0 9,0 0 Yhteensä 143,4 176,6 144,3 159,7 57,7 5 Lentokoneita käsitellään talvikaudella, tyypillisesti syyskuun puolivälistä toukokuun alkuun propyleeniglykolilla (C 3 H 6 (OH) 2 ) jään poistamiseksi (tyyppi I) ja jäätymisen estämiseksi (tyyppi II ja IV) koneen siiviltä ja rungolta. Kemikaalien käyttö on tarkoituksenmukaista yleensä vain korkeammissa lämpötiloissa kuin -10ºC. Jäänpoisto- ja jäänestokemikaaleja on vuosina 2005 2009 käytetty seuraavasti: Kemikaali Pitoisuus 2005 2006 2007 2008 2009 paino-% t/v t/v t/v t/v t/v Propyleeniglykoli, tyyppi I (liuos) 80 101,8 135,7 162,9 189,5 137,5 Propyleeniglykoli, tyyppi II ja IV (liuos) 50 55 32,0 45,9 56,4 73,1 51,6 Yhteensä 133,8 181,6 219,3 262,6 189,1 Kemikaalien kuormituspotentiaalia on selvityksessä arvioitu käytettyjen kemikaalien määrien sekä kemikaalien hapenkulutuksen, fosforipitoisuuden ja typpipitoisuuden perusteella. Ympäristökuormitusta vähennetään esim. keräämällä kemikaalit talteen, mitä ei ole arviossa huomioitu. Vuosina 2005 2009 käytettyjen liukkaudentorjuntakemikaalien happea kuluttava kuormitus on ollut seuraava: Kemikaali 2005 2006 2007 COD Cr BOD 7 COD Cr BOD 7 COD Cr BOD 7 (t O 2/v) (t O 2/v) (t O 2/v) (t O 2/v) (t O 2/v) (t O 2/v) Kaliumformiaatti (liuos) 15 13 18 17 15 13 Natriumformiaatti (rakeinen) 2 2 2 2 2 2 Yhteensä 17 15 20 18 17 15 Kemikaali 2008 2009 COD Cr BOD 7 COD Cr BOD 7 (t O 2/v) (t O 2/v) (t O 2/v) (t O 2/v) Kaliumformiaatti (liuos) 17 15 6 6 Natriumformiaatti (rakeinen) 2 2 2 2 Yhteensä 19 17 6 6 BOD 7 on arvioitu BOD 5:n pohjalta (BOD 7=1,1 BOD 5)
Vuosina 2005 2009 käytettyjen jäänpoisto ja -estokemikaalien happea kuluttava kuormitus on ollut seuraava: Kemikaali 2005 2006 2007 COD Cr BOD 7 COD Cr BOD 7 COD Cr BOD 7 (t O 2/v) (t O 2/v) (t O 2/v) (t O 2/v) (t O 2/v) (t O 2/v) Propyleeniglykoli, tyyppi I (liuos) 117 108 157 144 188 173 Propyleeniglykoli, tyyppi II ja IV (liuos) 24 18 35 26 43 32 Yhteensä 142 126 191 170 231 205 Kemikaali 2008 2009 COD Cr BOD 7 COD Cr BOD 7 (t O 2/v) (t O 2/v) (t O 2/v) (t O 2/v) Propyleeniglykoli, tyyppi I (liuos) 219 201 159 146 Propyleeniglykoli, tyyppi II ja IV (liuos) 56 42 39 30 Yhteensä 274 243 198 176 6 Kemikaalit sisältävät vain vähän niiden lisäaineista peräisin olevia ravinteita, joten fosfori- ja typpikuormitus ovat vähäisiä. Sekä propyleeniglykoli että kalium- ja natriumformiaatti ovat käyttöturvallisuustiedotteiden mukaan haitallisia ympäristölle suurina pitoisuuksina. Propyleeniglykolipohjaisen jäänestoaineen ympäristölle haitallinen pitoisuus (myrkyllisyys kaloille, LC 50 ) on 7 071 mg/l. Kaliumformiaatin ympäristölle haitallinen pitoisuus (myrkyllisyys kaloille, LC 50 ) on >100 mg/l. Oulun lentoaseman valumavesien purkuojista ei ole mitattu yksittäisten kemikaalien pitoisuuksia. Selvityksen mukaan ojien propyleeniglykolin pitoisuus ei COD Cr :n mittaustulosten mukaan koskaan ole ollut lähelläkään em. mainittuja haitallisia pitoisuuksia. Vesistä mitattujen kaliumpitoisuuksien perusteella kaliumformiaatin pitoisuudetkin olisivat alle 100 mg/l. Suomen ympäristökeskuksen vaihtoehtoisia liukkaudentorjunta-aineita ja niiden kulkeutumista pohjavesissä käsitelleen selvityksen mukaan kaliumformiaatti soveltuu ja sitä voidaan suositella liukkaudentorjuntakemikaaliksi pohjavesialueella. Kaliumformiaattia käytetään elintarvikkeissa emulgointiaineena. Propyleeniglykoli ja formiaatit ovat nopeasti biologisesti hajoavia.
Käyttöturvallisuustiedotteiden perusteella Oulun lentoasemalla yleisimmin käytettyjen jäätymisenesto- ja liukkaudentorjuntakemikaalien vaarallisuus ympäristölle ja terveydelle ovat seuraavanlaisia: Käyttötarkoitus Vaarallisten ominaisuuksien kuvaus Vaarallisuus terveydelle 1) 2) 3) Vaarallisuus terveydelle 4) 5) 6) 7) 8) Propyleeniglykoli Kaliumformiaatti Natriumformiaatti Lentokoneiden jäänpoisto Jäänpoisto Jäänpoisto Ei erityisvaaroja Ei erityisvaaroja Valmistetta ei tarvitse merkitä erityisesti, mutta sisältää vähintään yhtä 1999/45/EU 14. artiklan 2.1 b kappaleen mukaista vaarallista ainetta LD 50: >5000 mg/kg (rotta) ei ärsyttävä (kaniini) ei ärsyttävä (kaniini) 99 % (3 d) LC 50: 7071 mg/l (96 h) EC 50: >10 g/l (48 h) EC 50: >10 g/l (72 h) EC 0: >25 g/l (3 h) EC 50: >10 g/l (30 min) >90 % (8 d, 11 d) LC 50: >100 mg/l (96 h) EC 50: >100 mg/l (48 h) EC 50: >100 mg/l (72 h) 7 LD 50: >5000 mg/kg (hiiri) ei ärsyttävä (kaniini) ei ärsyttävä (kaniini) >90 % (28 d) LC 50: >1000 mg/l (96 h) EC 50: >4000 mg/l (48 h) EC 50: >10 g/l (72 h) EC 0: >10 g/l EC 50: >10 g/l (3 h) 1) välitön myrkyllisyys suun kautta, 2) ihoärsytys, 3) silmien ärsytys 4) biologinen hajoavuus, 5) myrkyllisyys kaloille, 6) myrkyllisyys vesikirpuille 7) myrkyllisyys leville, 8) myrkyllisyys bakteereille Ympäristön kuormituksen vähentäminen Jäänpoisto- ja jäänestokemikaalien erilliskeräys Erilliskeräys asematasolta aloitettiin vuoden 2009 alusta. Kemikaalikäsittelyjen jälkeen jää- ja lumisohjo kerätään glykoli-imuriautolla ja viedään välivarastoinnin kautta Oulun Veden Taskilan jätevedenpuhdistamolle. Vuonna 2009 glykolipitoisia vesiä kerättiin talteen 196 m 3. Käytetyn glykolin biokemiallinen hapenkulutus (BOD 7 ) oli 175,6 t/v ja talteen kerätyn glykolin 47 t/v. Talteenkeräysaste oli 27 %. Kemiallisena hapenkulutuksena (COD) laskien keskimääräisellä BOD/COD suhteella 0,79 talteenkeräysasteeksi saatiin 29 %. Propyleeniglykolin talteenkeräysasteet Helsinki-Vantaan, Tampere-Pirkkalan ja Oulun lentoasemilla ovat olleet seuraavia: Talteenkeräysaste (%) erilliskerätyille glykolivesille BOD/COD-suhde erilliskerätyssä glykolissa Ajanjakso BOD COD Helsinki-Vantaa 35 48 46 62 0,67 0,70 2008 2009 Tampere-Pirkkala 41 45 53 58 0,65 0,69 2007 2008 Oulu 27 29 0,75 0,83 2009 Harja-imuriautokeräilyn tehokkuus on kansainvälisten selvitysten mukaan 23 53 %. Helsinki-Vantaan lentoaseman kokemusten perusteella erilliskeräyksen, erillisen jäänpoisto- ja jäänestokäsittelyalueen sekä asematason viemäröinnin avulla on mahdollista päästä noin 70 %:n talteenkeräysasteeseen COD:na laskettuna.
8 Jäänpoisto-, jäänesto- ja liukkaudentorjuntakemikaalien vaihtaminen Etyleeniglykolipohjaisten kemikaalien hapenkulutus on pienempi kuin propyleeniglykolipohjaisten kemikaalien, mutta toksisuus vesistössä on suurempi. Tämän vuoksi propyleeniglykolin katsotaan olevan ympäristön kannalta parempi vaihtoehto. Liukkaudentorjunta-aineista asetaatti- ja formiaatti-pohjaisten ominaiskuormitus on pienin lentoasemilla käytettävistä. Kyseiset kemikaalit on otettu Oulun lentoasemalla käyttöön ja ne korvaavat urean. Jäänpoisto-, jäänesto- ja liukkaudentorjuntakemikaalien käytön minimointi Kemikaaleja käytetään lentoturvallisuuden takaamiseksi. Jäänpoistossa koneen pinnalla käytettävän glykolin määrää voidaan minimoida mekaanisilla menetelmillä (harjaus, puhallin). Tuloksellisuus näkyy glykolin ominaiskulutuksen (litraa/käsittely) määrän vähentymisenä. Kemiallista liukkaudentorjuntaa käytetään estämään kiitotien pinnan jäätyminen, mutta kemikaaleja tarvitaan myös kiitotien pintaan muodostuneen kuuran ja jään poistoon. Kemikaalien käytöstä päätetään reaaliaikaisesti säähavainto- ja liukkausvaroitusjärjestelmistä koottavien tietojen perusteella. Levityskaluston tekniikka mahdollistaa kemikaalin tarkan annostelun (g/m 2 ). Liukkaudentorjunta-aineiden kulutus pyritään minimoimaan käyttämällä ensisijaisesti mekaanista liukkaudentorjuntaa (auraus ja harjaus) sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla henkilöstöä. Hiekoitusta ei voi käyttää lentokoneiden moottorien rikkoutumisvaaran vuoksi. Valuma-, orsi- ja pohjavesien laatu Lentoaseman valumavesiä tarkkaillaan kolmessa päästötarkkailupisteessä (purku 1, purku 2 ja palo 1) ja kolmessa vaikutustarkkailupisteessä (kanava 1A, kanava 1B ja kanava 2). Pisteiden 1 kautta kulkevat vedet valuvat Kempeleenlahden suuntaan ja pisteiden 2 kautta Liminganlahden suuntaan. Valtaosa lentoaseman kuormituksesta purkautuu havaintopaikan kanava 2 kautta. Vaikutustarkkailupisteissä mitattu kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ) on laskenut selvästi glykolin erilliskeräyksen aloittamisen jälkeen. Lentoaseman valumavesien laimeneminen päästö- ja vaikutustarkkailupisteiden välillä on parhaiten havaittavissa kaliumformiaatista peräisin olevan kaliumin pitoisuuksissa. Lapin lennoston asematasolta tulevissa vesissä haihtuvien hiilivetyjen (VOC), kokonaishiilivetyjen (TOC) ja VOC:in kuuluvan MTBE:n pitoisuudet ovat olleet pääsääntöisesti alle määritysrajan ja alemmalla tasolla kuin paloharjoitusalueen valumavesistä mitatut. Paloharjoitusalueen öljynerotin uusittiin vuonna 2009 ja alueelta tulevissa vesissä hiilivetyjen pitoisuudet laskivat vuonna 2010. Vaikka lentoasemalla ei ole käytetty ureaa 16 vuoteen, sen aikaisempi käyttö voi vaikuttaa orsi- ja pohjavesistä analysoituihin pintavesiä korkeampiin typpipitoisuuksiin. Orsi- ja pohjavesien laatu on täyttänyt nitraattityppipitoisuuksien osalta talousveden laatuvaatimukset ja pääsääntöisesti kokonaistyppipitoisuudet ovat olleet valtakunnallisessa kaivotutkimuksessa saatua keskimääräistä arvoa alhaisempia.
Lentoaseman ja Kurikan vedenottamoiden raakaveden happipitoisuus on ollut erittäin alhainen. Nitraattityppipitoisuuksien osalta raakavesi on täyttänyt talousveden laatuvaatimukset. Kokonaisfosforin pitoisuus on ollut erittäin alhainen. 9 Lentoaseman orgaanisen kuormituksen tase vuosina 2005 2009 Vuositasolla lentoasemalle satavasta vedestä haihtuu 23 %, pintavalunnaksi muuttuu 39 % ja pohjavalunnaksi 38 %. Pieni osuus (0,02 %) vedestä saadaan glykolin erilliskeräyksen mukana talteen. Lentokenttäalueelta ei haihdu jäänpoisto-, jäänesto- ja liukkaudentorjuntakemikaaleja johtuen kemikaalien käytön sijoittumisesta talvikauteen, jolloin haihduntaa ei tapahdu. Näin ollen kemikaalit päätyvät ympäristöön pinta- ja pohjavalunnan mukana. Vaikka erilliskeräillyn veden määrä on pieni, sillä saatiin vuonna 2009 merkittävä osa (27 29 %) orgaanisesta kuormituksesta talteen. Kuormitustaselaskelmassa on oletettu, että suurempi osuus kuormituksesta päätyy pintavalunnaksi, koska 90 % kuormituksesta muodostuu propyleeniglykolin käytöstä asfalttipinnoitteella, jolla 95 % vedestä päätyy pintavalunnaksi. Lisäksi 5 % propyleeniglykolista poistuu lentokoneiden mukana taivaalle. Karkeasti lentoaseman COD:n ja BOD:n kuormituksesta 4/5 on pintavaluntaa ja 1/5 pohjavaluntaa. Liukkaudentorjuntakemikaaleista suurimman osan on arvioitu päätyvän pohjavalunnaksi. COD-kuormituksesta 207 t (93 %) on peräisin jäänesto- ja jäänpoistoaineista ja 16 t (7 %) liukkaudentorjunta-aineista. Kuormituksesta 9 t (4 %) kulkeutuu lentokoneiden mukana taivaalle ja 60 t (27 %) saadaan erilliskeräyksen mukana talteen ja jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Kuormituksesta 154 t (69 %) joutuu valunnan mukana ympäristöön. BOD-kuormituksesta 184 t (93 %) on peräisin jäänesto- ja jäänpoistoaineista ja 14 t (7 %) liukkaudentorjunta-aineista. Kuormituksesta 8 t (4 %) kulkeutuu lentokoneiden mukana taivaalle ja 50 t (25 %) saadaan erilliskeräyksen mukana talteen ja jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Kuormituksesta 140 t (71 %) joutuu valunnan mukana ympäristöön. Valumavesien vaikutukset pinta-, orsi- ja pohjavesiin Lentoaseman purkuojissa ja kanavien vaikutustarkkailupisteissä kemiallinen hapenkulutus on ajoittain ollut jätevesissä mitatulla tasolla. Kempeleenlahteen purkautuvassa kanavassa (kanava 1A) on mitattu korkeimmat typen pitoisuudet, mutta pitoisuudet ovat kuitenkin puolessa mittauskerroista jääneet alle 1 mg/l. Kemiallinen hapenkulutus on 30 %:ssa havainnoista jäänyt alle määritysrajan (30 mg/l). Hapenpitoisuus on ollut ajoittain alhainen ja vain joka viides havaintokerta yli 6 mg/l. Kanava 2:ssa veden typpipitoisuudet ovat yleensä olleet alle 2 mg/l ja 40 %:ssa mittauskerroista alle 1 mg/l. Huolimatta siitä, että kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ) on ollut kanava 1A:ssa ja 1B:ssä havaittuja korkeampi, happipitoisuus on ollut pääsääntöisesti yli 6 mg/l. Oulun lentoaseman osuus Oulun meriedustan kuormituksesta on marginaalinen kokonaistypen ja -fosforin osalta (alle 0,006 %). BOD-kuormituksesta lentoaseman osuus oli vuonna 2009 noin 1 %. Tässä arviossa myös pohjavesivaluntana kulkeutuvan kuormituksen on oletettu joutuvan
vesistöön ja ravinteiden osalta kaiken kuormituksen, sillä erilliskerätyistä glykolivesistä ei ole mitattu ravinteiden pitoisuuksia. Hydrogeologisista olosuhteista johtuen pohjavesialueen happipitoisuudet ovat luontaisesti alhaiset. Urean vaihtaminen asetaatti- ja formiaattipohjaisiin kemikaaleihin ei ole näkynyt muutoksina pohjavesien happipitoisuuksissa. Lentoaseman kuormitusvaikutusta orsi- ja pohjavesissä on havaittavissa kaliumin pitoisuuksissa. Ammonium- ja nitraattityppipitoisuudet ovat pääsääntöisesti täyttäneet talousveden laatuvaatimukset. Paloharjoitusalueen pintavesissä on ollut kohonneita hiilivetypitoisuuksia. Vedet virtaavat kuitenkin poispäin pohjavesialueesta. 10 Kemikaaleja sisältävien hulevesien hallinnan ja käsittelyn vaihtoehtoja Yleistä Käsittelyvaihtoehdoille reunaehtoja asettaa ilmailualan lainsäädäntö asetuksineen. Lentoasemien lumenpoistosta ja liukkaudentorjunnasta säädetään ilmailumääräyksessä AGA M3-10/8.1.2003, joka perustuu Suomen valtion allekirjoittamaan kansainväliseen siviili-ilmailun yleissopimukseen sekä kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) julkaisuihin. Hulevesien käsittelyn rinnalla on syytä pyrkiä myös niiden määrän vähentämiseen esim. läpäisevien päällysteiden, kasvillisuuden ja hulevesien maahanimeytyksen avulla. Asfaltoiduilta alueilta sade- ja sulamisvesistä valumavedeksi päätyy noin 95 %, kun taas nurmipeitteisiltä alueilta 8 18 %. Käytettävien kemikaalien molekyylin koko ja liukoisuus vaikuttavat siihen, millä menetelmällä ne voidaan poistaa vedestä. Liukoiset yhdisteet voidaan erottaa vedestä fysikaalisesti (käänteisosmoosi, haihdutus ja tislaus) tai biologisesti hajottamalla. Erotustekniikat Käsittelyjärjestelmiä toimittavien yritysten mukaan veden glykolipitoisuuden tulee olla vähintään 1 5 %, jotta erotus on teknisesti toteutettavissa ja taloudellisesti järkevää. Glykolin fysikaalista erotusta puoltaa mahdollisuus kierrättää väkevöity glykoli hyötykäyttöön joko lentokoneiden jäänpoistoon tai porausnesteiksi, autojen jäänestoaineiksi, tuulilasinpesunesteiksi, teollisuuden jäähdytysaineiksi yms. Kierrätysjärjestelmä käsittää yleensä sarjan erotusmenetelmiä, joilla glykolipitoisesta nesteestä poistetaan vettä ja kiintoaines sekä joissakin tapauksissa erilaiset lisäaineet. Glykoli poistetaan vedestä haihduttamalla, tislaamalla tai käänteisosmoosilla. Tämän lisäksi järjestelmään voi kuulua suodatus (kiintoaineen erotus), ioninvaihto (suolojen erotus), nanosuodatus ja/tai kemiallinen flokkaus ja selkeytys (lisäaineina käytettyjen polymeerien, paksunnosaineiden, korroosionestoaineiden ja pintajännitystä alentavien aineiden erotus). Menetelmästä riippuen väkevöityä glykolia saadaan tuotettua 10 30 % käsitellystä vesimäärästä. Jäljelle jääneen prosessijäteveden orgaanisen aineen pitoisuus on sen verran suuri, ettei sitä voi johtaa sellaisenaan vesistöön.
Glykolin kierrätystä harjoittavien yritysten mukaan ainoastaan Helsinki- Vantaan lentoasemalla glykolivesien määrä on riittävän suuri taloudellisesti kannattavaan kierrätykseen. Erottelussa kustannus jätevesikuutiota kohden on monikymmenkertainen verrattuna jätevedenpuhdistamoiden jätevesitaksaan. 11 Biologiset menetelmät Biologisessa käsittelyssä vedestä on mahdollista poistaa siihen liuenneita tai kolloidisina esiintyviä orgaanisia ja epäorgaanisia aineita. Mikro-organismit, pääasiassa bakteerit, käyttävät jäteveden orgaanista ainetta ja epäorgaanisia suoloja kasvuunsa ja uuden solumateriaalin tuottamiseen sekä energian tarpeeseen. Käsittelyssä syntyy solumassaa (liete) ja kaasuja (esim. hiilidioksidi). Lentoaseman jäänpoisto- ja jäänestokemikaaleja sisältävien valumavesien biologisen käsittelyn etuina voidaan pitää, että se soveltuu sekä laimeiden että väkevien jätevesien käsittelyyn, sitä voidaan käyttää erilaisten jäänpoisto- ja estokemikaalien (glykoli) käsittelyyn, se voidaan liittää erilaisiin valumavesien keräysjärjestelmiin ja se on kustannuksiltaan kilpailukykyinen glykolin kierrätykseen verrattuna. Valumavedet voidaan käsitellä biologisesti joko lentoasemalla tai sen läheisyyteen tarkoitukseen rakennetussa puhdistamossa tai vedet voidaan johtaa kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Mikäli vedet käsitellään paikan päällä, tasaus- ja prosessialtaat joudutaan kattamaan, etteivät ne houkuttele lentoturvallisuudelle vaarallisia lintuja paikalle. Kattamattomat altaat eivät täytä ilmailumääräyksen AGA M3-13 vaatimuksia. Valumavesien käsittelyssä yhdyskuntajätevedenpuhdistamolla etuina on edullisemmat yksikkökustannukset, paremmin hallittu prosessi, prosessin tarvitsemia ravinteita on yhdyskuntajätevesissä runsaasti ja yhdyskuntajätevesien korkeampi lämpötila, joka tehostaa biologista prosessia. Pienet määrät erilliskerättyä glykolipitoista vettä voidaan kuljettaa kunnallisen jätevedenpuhdistamon mädättämöön (anaerobiprosessi) käsiteltäväksi. Väkevien vesien käsittely mädätyksellä voidaan katsoa parhaaksi käyttökelpoiseksi tekniikaksi, sillä mädätyksessä glykolista saadaan talteen energiana hyödynnettävää biokaasua. Kuutiosta jätevettä, joka sisältää glykolia 2,5 % (36,3 g COD Cr /l) voidaan tuottaa metaania noin 14,9 m 3 (NTP) eli teoreettisesti 160 kwh. Ravinteita ei tarvitse lisätä prosessiin, kun vedet käsitellään yhdyskuntajätevesilietteen kanssa. Kylmien valumavesien tuominen mädättämöön lisää energiankulutusta (lämmitystarvetta). Maaperä- ja kosteikkokäsittelyt Hulevesivirtaaman hidastamiseen ja pidättämiseen käytettyjä menetelmiä ovat kosteikot, lammikot, viivytyspainanteet ja -kaivannot. Ilmailumääräykset estävät kuitenkin toiminnan, joka voi ylläpitää ilma-aluksille vaarallista eläinkantaa. Kohteista, joissa on seisovaa vettä pitkiä aikoja, tulee pyrkiä eroon. Maaperäkäsittely perustuu maassa luonnostaan esiintyvien ja/tai siihen rikastuvien mikro-organismien kykyyn hajottaa orgaanisia yhdisteitä. Maaperäeliöstöä esiintyy eniten pintamaassa. Mikro-organismit kykenevät hajottamaan jäänpoisto-, jäänesto- ja liukkaudentorjuntakemikaaleja otollisissa olosuhteissa. Tällöin tulee pintamaan lämpötilan olla yli +2 C, ph:n neut-
raali tai hieman hapan (5,5 7,5), happipitoisuuden riittävä ja ravinteita (typpi, fosfori jne.) riittävästi saatavilla. Käytännössä Suomen olosuhteissa valumavesiä pitäisi varastoida talvikaudella ja käsitellä ne suhteellisen lyhyenä aikana lämpimänä kautena. Tämä ei nykytilanteessa ole teknisesti ja taloudellisesti perusteltavissa, kun huomioidaan valumavesien suuri määrä ja laimeus. Maaperään pitäisi lisätä ravinteita, mitä ei kuitenkaan pystytä tekemään hallitusti niin, ettei osa ravinteista joutuisi vesistöön. Hajotustoiminta saattaisi aiheuttaa maaperän hapen puutetta ja hajuhaittoja. Glykolin hajoamisesta muodostuu pieninäkin pitoisuuksina voimakkaasti haisevia rasvahappoja. Kasveihin perustuvaa puhdistusta käytetään, kun vesistä halutaan poistaa esim. fosforia ja typpeä. Kasveja ei voi käyttää sellaisten orgaanisten aineiden poistoon kuten glykolit, asetaatit ja formiaatit. Kasveihin perustuvaa menetelmää ei voida käyttää myöskään kylmänä vuodenaikana, kun kasvit ovat lepotilassa. Oulussa terminen kasvukausi ajoittuu keskimäärin ajalle 10.5. 10.10., jolloin jäänpoisto-, jäänesto- ja liukkaudentorjuntakemikaaleja ei yleensä käytetä. Yhdysvaltain puolustushallinnon tutkimusten mukaan maaperä- ja kosteikkokäsittelyllä saatiin orgaanista ainesta poistettua hulevesistä 21 %. Iso- Britannian Heathrown lentokentällä on saatu poistettua jopa 76 % BOD 5 - kuormasta. Lontoossa talviaikaiset lämpötilat ovat kuitenkin selkeästi korkeampia kuin Oulussa, ja järjestelmään on lisättävä ravinteita jatkuvasti ja se on lähinnä kantoainebiofilmiin perustuva maisemoitu ilmastusallas. 12 Oulun lentoaseman hulevesien hallinnan ja k äsittelyn vaihtoehdot Suunnitteluperusteet Ympäristökuormitusta voidaan hallita ja vähentää optimoimalla kemikaalien käyttöä (kuormituksen synnyn ehkäisy), kemikaalien talteenkeräyksellä (käsittely ja hyödyntäminen muualla), väkevien valumavesien keräyksellä ja käsittelyllä ja laimeiden valumavesien keräyksellä ja käsittelyllä. Viimeksi mainitussa vaihtoehdossa vesimäärät ovat suuria ja niiden hallinta ja pienten kemikaalipitoisuuksien käsittely haastavaa ja kallista. Suunnittelun pohjana Oulun lentoasemalla ovat kemikaalien käyttöaikana syyskuun puolivälistä huhtikuun loppuun syntyvät hulevedet. Talviaikainen valunta on perustana hulevesien tasaamista, johtamista ja käsittelyä suunniteltaessa. Liukkaudentorjunta-aineita sisältäviä hulevesiä syntyy keskimäärin 183 800 m 3 vuodessa talviajalle laskettuna ja siitä 126 100 m 3 kulkeutuu Kempeleenlahden suuntaan (kanava 1) ja 57 700 m 3 Liminganlahden suuntaan (kanava 2). Asematason valunta on noin 12 % lentoaseman valunnasta ollen keskimäärin 22 300 m 3 vuodessa. Lentoasemalla syntyy välillä paljon laimeita vesiä, jolloin viemäreiden hydraulinen kapasiteetti on riittämätön, ja toisinaan väkeviä vesiä, jolloin ongelmaksi muodostuu orgaanisen kuormituksen määrä. Päästöjen synnyn ehkäisy Glykolivesipäästöjä voidaan jonkin verran vähentää nykyisestä tehostamalla glykolin talteen keräystä glykoli-imuriautolla. Menetelmän tehokkuus on kansainvälisten selvitysten mukaan 23 53 % vuositasolla käytettävästä
glykolista, ja 53 % kuvaa optimaalisissa olosuhteissa saavutettavissa olevaa talteenkeräysastetta. Jäänpoistossa käytettävän glykolin ominaiskuormitusta voidaan pienentää lumen mekaanisella poistolla koneen pinnalta ja säätämällä liuoksen glykolipitoisuutta ilman ja koneen siiven lämpötilan mukaan. Propyleeniglykolipohjaisten jäänpoisto- ja jäänestokemikaalien hapenkulutus vesistössä on suurempi kuin etyleeniglykolipohjaisten kemikaalien. Propyleenipohjaisten kemikaalien toksisuus on kuitenkin pienempi johtuen kemikaaleissa käytettävistä lisäaineista. Koska ympäristölle vähemmän haitallisia jäänpoisto- ja jäänestokemikaaleja ei toistaiseksi ole saatavilla, Oulun lentoaseman kuormitusta ympäristöön on vaikea pienentää kemikaaleja vaihtamalla. Kemikaalien vaihtamista kannattaa harkita, mikäli uusia tuotteita tulee markkinoille. Liukkaudentorjunta-aineista johtuvaa kuormitusta on pyritty vähentämään valitsemalla kemikaaleja, joiden ominaiskuormitus on mahdollisimman pieni. Oulun lentoasemalla luovuttiin urean käytöstä jo vuonna 1994. Kuormitusta ei tällä hetkellä voida pienentää kemikaalia vaihtamalla, sillä formiaatti- ja asetaattipohjaisten kemikaalien ominaiskuormitukset ovat pienimpiä nykyisistä lentoasemakäyttöön hyväksytyistä aineista. Oulun lentoaseman ympäristöluvassa sallitaan myös typpeä sisältävän ja esimerkiksi formiaattia kuormittavamman betaiinin käyttö, mutta sitä ei ole käytetty. Oulun lentoasemalla minimoidaan liukkaudentorjunta-aineiden käyttöä puhdistamalla alue ensin mekaanisesti ja levittämällä kemikaali vasta tämän jälkeen. Kemikaalien käytöstä päätetään reaaliaikaisesti säähavainto- ja liukkausvaroitusjärjestelmistä koottavien tietojen perusteella. Henkilöstöä ohjeistetaan ja koulutetaan kemikaalien käyttöön ja muihin talvikunnossapidon tehtäviin. 13 Hulevesien erilliskeräys ja viemäröinti Laajennuksen jälkeen asematason pinta-ala on noin 8 ha. Asematasolta valuvat jäänpoisto- ja jäänestoaineita sisältävät vedet kerätään glykoliimuriautolla talteen ja kuljetetaan välivarastoinnin kautta jätevedenpuhdistamolle. Periaatteessa erillisellä jäänpoisto- ja jäänestoalueella olisi mahdollista vähentää laimentavien vesien sekoittumista glykolivesiin ja maksimoida glykolivesien väkevyys. Koska hulevedet ovat peräisin sateista, ei muodostuva vesimäärä ole tasainen. Viemäri täytyy mitoittaa hetkellisen suurimman vesimäärän eli rankkasateen mukaan. Tarvittava viemärikoko riippuu siitä, viemäröidäänkö koko lentoasema-alue vai pelkästään asemataso. Laskelmien perusteella tarvittava viemärikoko on suuri, vaikka vain erillinen jäänpoisto- ja jäänestoalue tai terminaalin vieressä oleva asemataso viemäröidään. Kerran kolmessa vuodessa toistuvalla 10 minuuttia kestävällä sateella (0,8 mm/h) asematason hulevesiä muodostuisi 87 600 m 3 /d ja koko lentoasema-alueella 728 100 m 3 /d. Oulunsalon viemäriverkosto on suunniteltu kunnallisille jätevesille. Enimmillään päiväkohtainen virtaama on ollut 2 000 m 3. Keskimääräinen virtaama Oulunsalon kunnasta on yli 1 000 m 3 /d. Lakeuden puhdistamolle johtava viemäriputki on auttamattomasti liian pieni, jotta sen kautta voitaisiin johtaa lentoaseman hulevesiä sellaisenaan puhdistamolle.
14 Hulevesien tasaaminen Vesien tasaaminen leikkaa virtaamapiikkejä ja tasoittaa vesien laatua. Vesiä voidaan tasata altailla, jotka tulee olla katettuja, etteivät ne kerää alueelle lintuja tai muita eläimiä. Maanalainen tasaus ei Oulun lentoasemalla ole mahdollista, sillä pohjavesi on lähellä maanpintaa. Tasausaltaan tilavuuden määrittely perustuu kumulatiivisen vesimäärän laskemiseen. Kaikille hulevesille tarvitaan vähintään 45 000 m 3 :n tasausallas ja asematasolla syntyville vesille 4 700 m 3 :n tasausallas, jossa on huomioitu myös laajennusalueen hulevedet. Tasausaltaista voidaan rakentaa enintään 5 metrin syvyisiä, joten ne tarvitsevat vähintään 100 100 m 2 (koko valumaalue) ja 30 30 m 2 (asematasoalue) kokoiset alueet. Jos lähtökohdaksi otetaan altaan tyhjeneminen 48 tunnin kuluessa riittää asematason vesille 3 200 m 3 :n tasausallas ja kaikille hulevesille 26 300 m 3 :n tasausallas. Eteenpäin käsiteltäväksi pumpattava vesimäärä päivää kohden kasvaisi kuitenkin huomattavasti. Hulevesien johtaminen kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle Jos lentoaseman valumavedet haluttaisiin johtaa Lakeuden puhdistamolle, vaadittaisiin uuden viemärin rakentamista vain lentoaseman vesille. Jos lentoaseman valumavedet haluttaisiin johtaa Ouluun Taskilan puhdistamolle, jouduttaisiin rakentamaan vähintään 8 km pitkä viemäri lähimpään liittymäkohtaan. Teknisesti ottaen tasatut hulevedet koko lentoaseman alueelta voitaisiin johtaa Taskilan jätevedenpuhdistamolla hydraulisen kapasiteetin puolesta. Ongelmia aiheuttaa orgaaninen kuormitus. Erilliskerätyt glykolivedet toimitetaan nykyisin tankkiautolla Taskilan jätevedenpuhdistamolle voimassaolevan sopimuksen mukaisesti. Lentoaseman hulevedet nostaisivat Lakeuden keskuspuhdistamon tulokuormituksen vuoden 2020 mitoituskuormituksen tasolle. Tällöin uusille liittyjille ja asutukselle ei jäisi kapasiteetissa tilaa. Glykolipitoiset jätevedet eivät ole haitallisia yhdyskuntajätevedenpuhdistamon toiminnalle, mikäli niiden osuus ei nouse liian suureksi. Glykolivedet ovat kylmiä ja sisältävät niukasti ravinteita. Niiden käsittely ei lisää kemikaalikustannuksia, mutta voi lisätä ilmastusenergian tarvetta ja hidastaa biologista prosessia, jos niiden osuus kasvaa liian suureksi (kylmyys). Mikäli laitoksessa on anoksinen vyöhyke ennen ilmastusta typenpoistoa varten, saadaan suuri osa glykolista hyödynnettyä denitrifikaatioprosessissa. Tämä vähentää ilmastusenergian tarvetta. Glykolipitoiset vedet edesauttavat typen ja fosforin sitoutumista lietteeseen ja voivat näin jopa vähentää saostuskemikaalin tarvetta. Ympäristöhallinto ja viemärilaitokset ovat asettaneet tavoitteeksi valtakunnallisesti vähentää vuoto- ja hulevesien määrää eikä kaikkien hulevesien johtaminen kunnalliseen viemäriin ole teknisesti eikä taloudellisestikaan järkevää. Muita valumavesien käsittelyvaihtoehtoja Väkevät jäänpoisto- ja jäänestokemikaaleja (glykoli) sisältävät vedet olisi mahdollista käsitellä mädättämössä sen sijaan, että ne toimitetaan jätevedenpuhdistamolle. Oulun seudulla tehdään parhaillaan selvityksiä mädät-
tämön rakentamisesta. Glykoli voitaisiin myös erottaa ja väkevöidä hyödynnettäväksi muualla. Pienessä mittakaavassa, kuten Oulun lentoasemalla, tämä ei ole järkevää. Jos Helsinki-Vantaan lentoasema aloittaa glykolin erottamisen ja väkevöimisen tulee harkittavaksi, voitaisiinko väkevät hulevedet kuljettaa samaan paikkaan käsiteltäväksi. Keskiväkevät vedet voitaisiin periaatteessa käsitellä omalla biologisella jätevedenpuhdistamolla. Prosessiin jouduttaisiin kuitenkin lisäämään huomattava määrä ravinteita. Oulun lentoaseman oman puhdistamon kapasiteetti vastaisi suuruusluokaltaan pienen kunnan jätevedenpuhdistamoa (AVL noin 12 000) ja lisäksi olisi varauduttava tasausaltaan rakentamiseen, altaan kattamiseen lentoturvallisuussyistä (linnut) ja puhdistamohoitajien palkkaamiseen. Yhteiskäsittely kunnallisella puhdistamolla on teknisesti ja taloudellisesti parempi ratkaisu. Rullaus- ja kiitoteillä muodostuvat liukkaudentorjunta-aineita sisältävien laimeiden hulevesien kokoaminen ja käsittely ei ole teknisesti ja taloudellisesti perusteltua nykytilanteessa. Kyseiset vedet edustavat vain 5 10 % lentoasema-alueen kuormituksesta. Maaperä- ja kosteikkokäsittely on haasteellista Suomen olosuhteissa, sillä mikro-organismit hajottavat glykolia, asetaatteja ja formiaatteja vain suotuisissa olosuhteissa ja talvella ne ovat lepotilassa. Kosteikkojen kasvit taas poistavat vain ravinteita, sillä ne saavat tarvittavan hiilen ilmasta hiilidioksidista. Kasvit ovat lepotilassa talvella. Kosteikot voivat houkutella lintuja ja aiheuttaa hajuhaittoja. 15 Muita valumavesien hallintaa parantavia vaihtoehtoja Erlliskerätyn glykoliveden tasainen toimittaminen (kuljetus) on hyväksi jätevedenpuhdistamolle. Tasaisen kuljetuksen puolesta puhuu myös se, että jäteveden BOD/COD-suhde voi muuttua varastoinnin aikana. Tasainen kuljetus mahdollistaa talteenkeräysasteen määrittämisen tarkasti ja ajantasaisesti. Erillisen jäänpoisto- ja jäänestoalueen rakentaminen mahdollistaisi glykolipitoisten vesien rajaamisen pienelle alueelle ja niiden keräämisen talteen tehokkaasti. Kerätyille vesille on kuitenkin oltava käsittelypaikka. Puhdistamoille johtaminen ei ole mahdollista. Kiito- ja rullausteiden lumen varastointi erilliselle kentälle ei ole mahdollista. Lentoasema-alueella on pidettävä lumettomana noin 43 ha. Kyseisellä pinta-alalla ja Oulun seudun sademäärällä lunta kertyisi noin 116 000 m 3. Mikäli lentoasema-aluetta vertaa 12 m leveään tiehen, tulisi tielle pituutta yli 35 km. Hulevesien käsittelyvaihtoehtojen kustannukset ja niiden vertailu Vaihtoehdossa 1 (VE1) rakennetaan tasausallas kaikille lentoasemaalueen viemäröidyn alueen hulevesille. Hulevedet johdetaan Taskilan puhdistamolle. Laskelmissa on oletettu, että rakennettava viemäri pystytään yhdistämään Oulun kaupungin viemäriverkostoon 8 km:n etäisyydellä lentoasemasta. Vaihtoehdossa 2 (VE2) rakennetaan tasausallas kaikille lentoasemaalueen viemäröidyn alueen hulevesille. Hulevedet johdetaan Lakeuden puhdistamolle suoraan sinne rakennettavaa viemäriä (6 km) pitkin. Vaihtoehdossa 3 (VE3) rakennetaan tasausallas asematasolta viemäröitäville hulevesille. Hulevedet johdetaan Taskilan puhdistamolle. Laskelmissa
on oletettu, että rakennettava viemäri pystytään yhdistämään Oulun kaupungin viemäriverkostoon 8 km:n etäisyydellä lentoasemasta. Vaihtoehdossa 4 (VE4) rakennetaan tasausallas asematasolta viemäröitäville hulevesille. Hulevedet johdetaan Lakeuden puhdistamolle suoraan sinne rakennettavaa viemäriä (6 km) pitkin. Vaihtoehdossa 5 (VE5) hulevedet johdetaan Lakeuden puhdistamolle ilman tasaamista suoraan sinne rakennettavaa viemäriä (6 km) pitkin. Vaihtoehdossa 6 (VE6) rakennetaan jäänpoisto- ja jäänestokäsittelylle erillinen alue (1,5 ha), josta syntyvät glykolipitoiset vedet viemäröidään tasausaltaaseen (1 500 m 3 ). Tasausaltaan yhteydessä olevalla pumppaamolla glykolivedet (keskimäärin 6 000 m 3 /talvikausi) siirretään säiliöautoihin ja jatkokäsittelyyn kuljetettaviksi. Kuljetusmatkaksi on arvioitu 20 km ja kuljetuskustannuksiksi noin 0,1 milj. /vuosi. Vaihtoehtojen investointikustannukset ovat: VE1 VE2 VE3 VE4 VE5 VE6 milj. milj. milj. milj. milj. milj. Pumppaamot 0,10 0,10 0,10 0,10 0,15 0,05 Viemäröinti 1,45 1,09 1,32 0,99 5,48 2,01 Alueen rakennetyöt Tasausallas* 4,87 4,87 0,57 0,57 0 0,22 Yhteensä 6,4 6,1 2,0 1,7 5,6 2,3 * Tasausaltaan hinta kattaa sekä betonialtaan että sen kattamisen kustannukset, mutta ei maan hankinnan kustannuksia. Lisäksi tulevat käyttö- ja kunnossapitokustannukset. Jätevedenpuhdistamoiden glykolipitoisille jätevesille määrittämää taksaa on vaikea arvioida tässä vaiheessa. Vaihtoehdossa 7 on lähinnä koostettu toimenpiteitä, joilla asematasolla syntyvien hulevesien keräämistä voidaan tehostaa. Toimenpiteet liittyvät muutoksiin toimintatavoissa, aikataulutuksessa sekä poikkeustilanteisiin varautumisessa. Glykoli-imuriautolla tapahtuvaa keräystä pyritään tehostamaan auraamalla lentoasemalla yöpyneiden koneiden ympärille satanut lumi mahdollisimman hyvin, jotta glykolikäsittelyn yhteydessä syntyvän loskan ja sohjon määrää saadaan pienennettyä. Työskentelytavan muutos ei lisää kustannuksia. Lentoasemalla kartoitetaan mahdollisuutta varaharjaimuriauton hankintaan. Sen hankintakustannukset ovat noin 350 000. Asematasolle ollaan ottamassa 05:00 22:00 väliselle ajalle asematasohoitajan vuoro, jonka tehtäviin kuuluu glykolin talteenotto heti lentokoneen käsittelyn jälkeen. Suunnitteilla on lisäksi käyttää terminaalissa työskenteleviä henkilöitä glykolin talteenottoon ja asematason kunnossapitoon. Kustannuksia syntyy 1 2 henkilön palkkakustannusten verran (40 000 80 000 /vuosi). Vaihtoehdot 1 5 eivät tällä hetkellä ole toteutettavissa, sillä puhdistamoilla ei ole kapasiteettia ottaa hulevesiä vastaan. Vaihtoehto 6 voi tulla mahdolliseksi 5 10 vuoden kuluessa, mikäli Oulun seudulle rakennetaan mädättämö, joka olisi parasta mahdollista tekniikkaa glykolivesien käsittelemiseen. Erilliskäsittelyalueenkaan vesiä ei nykyisellään voisi viemäröidä tai kuljettaa kunnallisille puhdistamoille niiden riittämättömän kapasiteetin vuoksi. Mikäli glykoli-imuriautolla saataisiin kerättyä 50 % asematason glykolivesistä mädättämöön toimitettavaksi, mahtuisivat loput glykolivedet kuormituksensa puolesta Taskilan jätevedenpuhdistamoon VE3:n tapaan toteutettuna. 16
17 Esitys tarkkailun kehittämiseksi Lentoaseman päästöjä ja vaikutuksia tarkkaillaan nykyisellään touko- ja lokakuussa. Toukokuu ajoittuu talvikauden ulkopuolelle. Näytteenotto tulisi keskittää ajanjaksolle, jolloin kemikaaleja pääsääntöisesti käytetään. Lisäämällä pintavesistä otettavien näytteiden määrää pystyttäisiin parantamaan tulosten luotettavuutta. Vertailtavuuden varmistamiseksi purkuvesistöstä otettavien näytteiden analyysivalikoimiin tulisi lisätä biologinen hapenkulutus (BOD). Tulosten arvioinnissa jäänpoisto- ja jäänestokemikaalien ominaiskulutus ja talteenkeräysaste ovat hyödyllisiä tunnuslukuja. Lentoasemalla kannattaisi ryhtyä kehittämään sähköistä vesitiedon ja tunnuslukujen hallintajärjestelmää, jolloin toimenpiteet voidaan kohdistaa kustannustehokkaasti. On suositeltavaa, että Oulun lentoaseman talteenkeräysasteen määrittämisessä käytetään jatkossa COD Cr -analyysiä. Selvityksen johtopäätökset ja suositukset Ympäristökuormituksen vähentämisessä keskeistä on päästöjen synnyn ehkäisy ja päästön rajaaminen. Ensisijaisesti kannattaa käyttää mekaanisia puhdistusmenetelmiä sekä lentokoneiden että kiito- ja rullausteiden puhdistuksessa. Lumen poistaminen koneiden rungolta puhaltimilla ja lumien auraus lentokoneiden välistä ennen jäänpoisto- ja jäänestokäsittelyiden aloittamista vähentää tarvittavan kemikaalin ja muodostuvan glykoliveden määrää. Lisäksi on tärkeää rajata jäänpoisto- ja jäänestokäsittelyt mahdollisimman pienelle alueelle asematasolla tai erillisen käsittelyalueen perustaminen, josta väkevät glykolivedet voidaan kerätä talteen. Glykoli-imuriautolla päästään parhaimmillaan 50 % talteenkeräysasteeseen COD Cr :lla mitattuna. Mikäli tätä suurempi keräysaste on tarpeen, joudutaan jäänpoisto- ja jäänestokäsittelyalue erillisviemäröimään. Viemäröinnin avulla talteenkeräysastetta voidaan nosta 10 20 %. Oulun lentoasemalla tämä tarkoittaa vähintään 2 milj. investointia ja sen lisäksi kymmenien tuhansien eurojen käyttökustannuksia vuodessa. Kiito- ja rullausteillä muodostuvien liukkaudentorjunta-aineita sisältävien laimeiden hulevesien yhteen kokoaminen ja käsittely ei teknistaloudellisesti tai ympäristön kannalta ole perusteltua, kun huomioidaan vesien laimeus ja suuri määrä sekä ilmastolliset olot. Trafin ilmailumääräykset eivät salli lammikoiden tai kosteikkojen perustamista lentoasemien läheisyyteen. Tarkkailutulosten perusteella Oulun lentoaseman hulevedet eivät ole aiheuttaneet lähiympäristön pintavesissä merkittävää hapenpuutetta tai rehevöitymistä ajoittain havaituista korkeista orgaanisen aineen pitoisuuksista huolimatta. Lentoaseman kuormitusosuus Oulun meriedustalla on marginaalinen ja glykolivesien erilliskeräyksen aloittaminen vuoden 2009 alussa on entisestään pienentänyt päästöjä vesiin. Oulun lentoaseman hulevesien hallinnassa kannattaa keskittyä glykolia sisältäviin hulevesiin, sillä 90 % päästöistä aiheutuu propyleeniglykolin käytöstä ja vain 10 % rullaus- ja kiitoteiden liukkaudentorjunta-aineista. Jäänpoisto- ja estokäsittelyt rajoittuvat asematasolle ja hulevesimäärät pysyvät pienempinä. Rullaus- ja kiitoteiden vesien käsittelylle ei ole perusteltua tarvetta eikä edellytyksiä Oulussa. Tällä hetkellä Oulun lentoasemalla suurimpana ongelmana on kerättävän glykolia sisältävän veden toimittaminen eteenpäin käsiteltäväksi. Lakeuden
ja Taskilan jätevedenpuhdistamoilla ei ole kapasiteettia ottaa vastaan kaikkea glykolivesien mukana tulevaa orgaanista kuormaa. Erilliskäsittelyalueen rakentaminen tulee teknistaloudellisesti mahdolliseksi, mikäli Oulun seudulle rakennetaan mädättämö. Finavia Oyj:n olisi hyvä varmistaa, että glykolivedet huomioitaisiin mädättämön suunnittelussa. Erilliskäsittelyalueelta talteen kerätyn veden toimittaminen jätevedenpuhdistamolle olisi selvästi huonompi vaihtoehto. 18 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakija on täydentänyt hakemustaan 15.2.2011 korjatulla hulevesiselvityksellä ja hakemuksen lisäkopioilla. Lisäksi täydennyksenä toimitettiin tiedot Kempeleenlahteen ja Liminganlahteen laskevien ojien varren maanomistajista ja vesialueiden omistajista yhteystietoineen ja kartalle merkittyinä. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa ja Oulunsalon kunnassa 22.3. 21.4.2011 sekä kirjeellä niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta ja Kainuun ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselta sekä Oulunsalon kunnalta ja Oulunsalon kunnan ympäristönsuojelu- ja kaavoitusviranomaisilta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Finavia Oyj on toimittanut Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle Oulun lentoaseman hulevesiselvityksen ympäristölupapäätöksen nro 60/08/2 mukaisesti. Selvityksessä on tarkasteltu liukkaudentorjuntakemikaaleja sisältävien vesien keräämisen ja käsittelyn tehostamisen mahdollisuuksia. Selvitys sisältää eri menetelmien tehokkuutta sekä niiden teknistaloudellisia toteuttamismahdollisuuksia. Liukkaudentorjuntakemikaalien kerääminen ja käsittely todetaan selvityksessä haasteelliseksi tai ainakin monilta osin kalliiksi. Nykyisin käytössä olevalla keräysmenetelmällä päästään huonosti 50 %:n talteenottoasteeseen. Tärkein lentoaseman kemikaalien riskeistä ympäristölle on kemikaalien joutuminen pohjaveteen. Tämä tulee estää kaikin taloudellisesti mahdollisin keinoin. Kuten selvityksessä todetaan, parasta on keskittyä jäänestoaineiden keräämiseen lentokoneiden seisonta-alueella. Keräystä voidaan tehostaa esimerkiksi hyvillä käytännöillä. Jos keräysastetta ei saada pidettyä 50 %:ssa, tulee harkita erilliskeräilyalueen rakentamista. Jotta liukkaudentorjuntakemikaaleja ei missään tilanteessa joutuisi pohjaveteen, tulee kaikkien kemikaalien käyttöpaikkojen olla nesteitä läpäisemättömiä. Kun kyseisiä kemikaaleja ohjataan viemäreitä pitkin alueen ulkopuolelle, tulee myös varmistua, että viemärit ovat kunnossa. Hule-
2. Kainuun ELY-keskus 3. Oulunsalon kunta vesiverkoston kuntotarkastus tulisi tehdä mahdollisimman pian ja havaitut korjaukset suorittaa heti. Liikennemäärien kasvaessa pohjaveden suojaustarve tulee yhä tärkeämmäksi kemikaalimäärien kasvaessa. Liukkaudentorjuntakemikaalien tarkkailua lentoaseman alueella on tarpeen tarkentaa, jotta mahdolliset kuormitukset pohjaveteen ja ympäristöön ovat tarkasti tiedossa. Näin havaitut riskit on poistettavissa oikein kohdennettuina. Edelleen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus korostaa lausunnossaan (Oulun lentoaseman ympäristölupa-asia) 16.6.2006 esille tuomia asioita. Näitä ovat muun muassa, että kiitoradan alueen pintavesien viemärijärjestelmän kunto tulee selvityttää ulkopuolisella asiantuntijataholla sekä teettää perusteltu arvio sen toimivuudesta ja kunnostustarpeesta. Toiminnan vaikutuksia ympäristöön tulee tarkkailla ohjelman mukaisesti. Hakijan tulee jatkuvasti seurata ja ottaa viivytyksettä käyttöön toiminnassaan ympäristön kannalta kulloinkin parasta saatavissa olevaa tekniikkaa sekä mahdollisuuksien mukaan aktiivisesti kehittää tai osallistua uusiin BAT-tekniikan kehittämishankkeisiin. Kalatalousviranomainen on lentoaseman ympäristölupahakemuksesta antamassaan lausunnossa katsonut, että lentoasemalla käytettävistä kemikaaleista ei aiheudu haitallisia kalatalousvaikutuksia. Kainuun ELYkeskuksella ei siksi ole hulevesien käsittelyn tehostamista koskevasta selvityksestä erityistä lausuttavaa. Yleisesti ELY-keskus on todennut, että kaikki teknistaloudellisesti toteuttamiskelpoiset toimenpiteet haittojen vähentämiseksi on syytä toteuttaa, vaikka haitat olisivat jo nykyisellään vähäisiä. Oulunsalon kunta on pitänyt tärkeänä, että Oulunsalon lentokentällä saadaan hulevedet hallintaan ja ennen kaikkea vesien joukossa oleva jäätymisen estämiseen käytettävä glykoli mahdollisimman tarkkaan talteen. Ympäristön kannalta paras ratkaisu olisi, että glykolin ja muiden kemikaalien käytöstä voitaisiin kokonaan luopua, mutta se ei ilmeisesti vielä ole mahdollista. Niin kauan kuin glykolia ja muita kemikaaleja käytetään, tulee ensisijaisesti keskittyä niiden mahdollisimman tarkkaan talteenottoon, etteivät ne päätyisi hulevesien joukkoon. Hulevesiselvityksessä mainittu siirtyminen keräysasteen määrittelemiseen COD Cr -analyysiä käyttäen on kannatettavaa. Talteenkeräysmenetelmien tehostamisen lisäksi on syytä harkita erilliskäsittelyalueen rakentamista jäänpoisto- ja jäänestokäsittelylle. Alueen rakentamisessa on syytä kuitenkin tiedostaa, että Oulunsalon lentokenttä sijaitsee Salonselän harjun tärkeän pohjavesialueen päällä ja kaikissa toimenpiteissä on pystyttävä estämään haitallisten kemikaalien joutuminen pohjaveteen. Parhaillaan alueella on lupavaiheessa mädättämön rakentaminen Oulun seudulle ja viranomaisten on syytä lupaprosessissa huomioida myös Finavia Oyj:n tarve. 19
20 4. Oulun seudun ympäristötoimi Ympäristötoimen mielestä keskeistä on päästöjen synnyn ehkäisy ja syntyvän kuormituksen rajaaminen sekä lentokoneiden että kiito- ja rullausteiden puhdistuksessa, mikä seikka selvityksessäkin on tuotu esille. Mekaaninen puhdistaminen asematasolla ja kiitoteillä ennen kemikaalien käyttöä vähentää sekä käsittelyyn tarvittavia kemikaalimääriä että muodostuvia jätevesimääriä. Ympäristötoimi on pitänyt erityisen tärkeänä kehittää Salonselän tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevan lentokentän asematason glykolivesien erilliskeräystä. Imuriauton talteenottoaste on parhaimmillaankin vain noin 50 % (COD Cr :lla mitattuna). Selvityksessä esille tuodut vaihtoehdot glykolia sisältävien vesien toimittamisesta eteenpäin käsiteltäväksi joko jäteveden puhdistamolla tai mädättämöllä ovat toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja. Näiden vaihtoehtojen käyttöönottoon liittyvät ongelmat tulee ratkaista ja olisi tullut ottaa huomioon jo lentokoneiden asematason laajennustöiden yhteydessä. Oulun seudun ympäristötoimi on katsonut, että Finavia Oyj:n hulevesiselvityksessä on riittävät tiedot hulevesien keräysmenetelmien valintaa varten ja on todennut, että toimittaessa tärkeällä pohjavesialueella parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja menetelmien soveltaminen on ensiarvoisen tärkeää alueen ympäristökuormituksen minimoimiseksi. Lupaviranomaisen tulee päätöstä tehdessään huolehtia kaikin keinoin siitä, että toiminnasta ei aiheudu pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan vastine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausuntoon hakija on todennut, että Finavia Oyj pyrkii toiminnan ja työtapojen kehittämisellä tehostamaan lentokoneiden jäänpoisto- ja jäänestokäsittelyissä käytettävän propyleeniglykolin talteenottoa. Ohjeistus glykolin keräykselle glykoli-imurilla on annettu tammikuussa 2011. Keräystehon lisäksi lentoaseman ympäristövaikutuksia arvioidessa on otettava huomioon myös kuormituksen kehittyminen. Finavia Oyj kannustaa maahuolintayrityksiä ottamaan käyttöön mekaanisen lumenpoiston menetelmiä, kuten harjausta ja puhaltimien käyttöä, joilla keinoin kemikaalin käyttömääriä voidaan pyrkiä pienentämään. Mikäli kuormitusta ei saada pienenemään edellä mainituilla keinoilla, harkitsee Finavia Oyj muita toimenpiteitä. Erilliskeräilyalueen rakentaminen edellyttää kunnan jätevesiverkoston ja vedenpuhdistamon kapasiteetin nostamista vesimäärän johtamiseksi ja kuormituksen käsittelemiseksi, kuten Oulun lentoaseman hulevesiselvityksessä on todettu. ELY-keskuksen vaatimus siitä, että kaikkien kemikaalien käsittelyalueiden tulee olla nesteitä läpäisemättömiä, on Finavia Oyj:n näkemyksen mukaan kohtuuton. Finavia Oyj:n päällysteiden laatuvaatimuksissa edellytetään, että kiitotien päällystykseen käytetään asfalttia, jonka tyhjä tila on 2 4 %. Rullausteiden ja asematason, jossa lentokoneiden glykolikäsittelyt tehdään, päällysteiden tyhjätilavaatimus on 1 2 %. Esimerkiksi asfalttipäällystettä tiivistyskerroksena käytettäessä on vaatimus tyhjälle tilalle alle 3 % (standardi SFS 3352). Lisäksi lentoliikennettä palvelevat alueet on suunni-