VUODEN 2018 YLIOPISTOTASOISEN TERVEYDEN TUTKIMUKSEN RAHOITUKSEN HANKE-EHDOTUSTEN VALMISTELU HUS-KUNTAYHTYMÄSSÄ 1. Valtion rahoitusjärjestelmä yliopistotasoisessa terveyden tutkimuksessa Terveydenhuoltolain 66 :n nojalla STM asetti valtakunnallisen asiantuntijoista koostuvan terveyden tutkimuksen arviointiryhmän, joka arvioi terveyden tutkimuksen laatua, määrää ja tuloksellisuutta sekä painoalueiden ja tavoitteiden saavuttamista kuluneella nelivuotiskaudella 2012 2015 sekä teki STM:lle ehdotuksen yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksen jakamisesta Yliopistosairaaloiden erityisvastuualueille (ervoille) seuraavana nelivuotiskautena 2016-2019. STM:n 10.12.2015 antama asetus 1434/2015 yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksesta asettaa vuosien 2016-2019 yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen tavoitteiksi edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia terveydenhuollon palvelujärjestelmässä tehtävän korkeatasoisen ja vaikuttavan terveyden tutkimuksen kautta; edistää terveydenhuollon laatua ja potilasturvallisuutta; tuottaa uutta tietoa sekä huolehtia sen levittämisestä ja hyödyntämisestä terveydenhuollossa ja muualla yhteiskunnassa. STM:n asetuksen 1435/2015 mukaiset painoalueet ovat: 1. merkittävien kansanterveysongelmien ja sairauksien ehkäisyn, syntymekanismien, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen kliininen ja translationaalinen tutkimus 2. yksilöllistetyn lääketieteen käyttöönottoon ja biopankkitoimintaan liittyvä tutkimus 3. monien erikoisalojen yhteistyötä vaativiin tai harvinaisiin sairauksiin ja terveysongelmiin liittyvä tutkimus 4. palvelujärjestelmän integraatioon ja tuloksellisuuteen, palveluiden laatuun ja vaikuttavuuteen, toimintakäytäntöjen muuttamiseen sekä osaamisen johtamiseen kohdistuva tutkimus 5. väestökohorttien kliinis-epidemiologiset seurantatutkimukset 6. terveyden edistämisen, väestön neuvonnan ja terveyserojen kaventamisen vaikuttavuustutkimus 7. potilaan ja asiakkaan oikeuksiin, valinnanvapauteen sekä potilas- ja asiakasturvallisuuteen kohdistuva tutkimus Asetuksen 1435/2015 mukaan erva-tutkimustoimikunnan tulee ohjata kunakin vuonna sen käytettävissä olevasta yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksesta kohdissa 1-3 tarkoitetuille painoalueille vähintään 25 % kohdassa 4 tarkoitetulle painoalueelle vähintään 10 % kohdissa 5-7 tarkoitetuille painoalueille vähintään 15 %
Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määräraha maksetaan ervatutkimus toimikunnille. STM:n vuosia 2016-2019 koskevan päätöksen 221/2016 mukaan HYKS erityisvastuualueen osuus vuosittain jaettavasta valtion terveyden tutkimuksen rahoituksesta on 39,0 %. 2. Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksesta päättäminen ervassa Terveydenhuoltolain mukaan erityisvastuualueen (erva) sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on perustettava alueelleen yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen tutkimustoimikunta, jossa on monitieteinen edustus ervan terveydenhuollon toimintayksiköistä. HUS:n hallitus on nimittänyt ervan sairaanhoitopiirien myötävaikutuksella HYKS:n erva-tutkimustoimikunnan. Ervan terveydenhuollon toimintayksikköä ylläpitävä kunta, kuntayhtymä, valtion mielisairaala tai sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetty palvelujen tuottaja voi hakea tutkimushankkeille rahoitusta ervatutkimustoimikunnalta. Yksittäinen tutkija tai tutkimusryhmä ei voi olla hakijana. Tutkimushankkeella täytyy kuitenkin olla tutkimusryhmä ja vähintään yhdellä tutkimusryhmän jäsenistä täytyy olla työ- tai virkasuhde hakijana toimivaan julkisen sektorin organisaatioon tai asetuksella säädettyyn palveluntuottajaan. Erva-tutkimustoimikunta päättää tutkimusrahoituksen myöntämisestä hakemusten perusteella. Erva-tutkimustoimikunnan on otettava päätöksessään huomioon STM:n asettamat tutkimuksen tavoitteet ja painoalueet. Erva-tutkimustoimikunta voi myöntää rahoitusta myös painoalueiden ja tavoitteiden ulkopuolisiin tutkimushankkeisiin. Ervatutkimustoimikunnan päätös määrärahan myöntämisestä on ehdollinen niin kauan kuin valtion budjetti ao. määrärahan jakovuodelle on vahvistettu. Määrärahan maksamiseen ja muuhun menettelyyn sekä muutoksenhakuun liittyvissä asioissa noudatetaan soveltuvin osin valtionavustuslain (688/2001) säännöksiä. HYKS:n ervan tutkimustoimikunnassa 30 % käytettävissä olevasta tutkimusmäärärahasta jaetaan organisaatioiden vuosien 2014-2016 julkaisujen JUFO-pisteiden summan perusteella. Organisaatioiden tutkimustoiminnan uusille avauksille varataan erillisrahoitus, joka on korkeintaan 10 % jaettavasta määrärahasta. Koko erityisvastuualueella tätä rahoitusta voidaan myöntää korkeintaan viidelle hankkeelle, joiden suuruus voi olla 50 000 150 000 euroa/hanke. Uudella avauksella tarkoitetaan yliopistotasoista tutkimusta, joka edustaa hakijaorganisaatiossa uutta, innovatiivista, kokeilevaa tai muuten rohkeaa ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta. Hakijan tulee itse perustella, miksi hanke kuuluu tähän kategoriaan. Tarkoituksena on, että tutkimus onnistuessaan muuttaa merkittävästi nykyisiä hoito- tai tutkimuskäytäntöjä. Hakijaorganisaation tulee sisällyttää nämä tutkimukset priorisoidulle listalleen ja perustella niiden uutuusarvo ja merkityksellisyys. Hankkeen ehdottaminen uudeksi avaukseksi ei poissulje sen arvioimista muiden hankkeiden kanssa.
Erva-tutkimustoimikunnan on annettava STM:lle vuosittain seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä selvitys siitä, mille tutkimushankkeille ja painoalueille rahoitusta on osoitettu. 3. Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen hanke-ehdotusten valmistelu HUSkuntayhtymässä Tutkimusryhmät toimittavat hanke-ehdotukset HUS:n omalle tutkimustoimikunnalle arvioitaviksi kerran vuodessa. Hanke-ehdotuksen päälomake täytetään sähköisesti e-lomakkeella: https://e-lomake.fi/lomakkeet/5133/lomake.html HUS:n tutkimustoimikunnalle jätettävään hanke-ehdotukseen liitetään hankkeesta laadittu yhden kokonaisuuden muodostava hankesuunnitelma, kustannusarviolomake (liite 1), hankejohtajan CV ja hankejohtajan julkaisuluettelo vuosilta 2014-2016. Sähköisen lomakkeen täyttöön ja liitteiden laadintaan annetaan erillinen täyttöohje (liite 2). Tutkimushankkeen vaatimukset yleisesti Hankkeen organisointi Strategian mukaan HUS:ssa tehtävä tutkimus suunnataan niin, että se onnistuessaan johtaa perustavaa laatua olevaan uuteen tietoon ja sen avulla parantuneeseen diagnostiikkaan ja hoitoon. Tutkimushanke-ehdotuksen arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota seuraaviin asioihin: - tutkimuksen tieteellinen taso - tutkimuksen merkitys HUS:n kannalta - tutkimuksen merkitys terveyden- tai sairaanhoidon valtakunnallisen kehittämisen kannalta - innovatiivisuus - toteuttamiskelpoisuus - tutkimukseen liittyvä tutkijakoulutus - tutkimusta tukeva kansainvälinen yhteistyö - tutkimukseen liittyvä julkaisutoiminta - tutkimuksen saama muu kilpailtu rahoitus. Hanke-ehdotus esitellään 1-4 vuoden kestoisena hankesuunnitelmana. Yksittäiselle hankkeelle haettava rahoitus voi olla korkeintaan 400 000 euroa riippuen hankkeen kestosta. Monivuotisessa hankkeessa hankejohtaja on velvollinen tekemään vuosittain selvityksen tutkimuksen edistymisestä. Yliopistotasoisen terveyden tutkimushankkeen määrärahaa tulee käyttää HUS-kuntayhtymän toimintana sen omistamissa tai hallinnassa olevissa tiloissa tapahtuvaan yliopistotasoiseen lääketieteelliseen, hammaslääketieteelliseen, hoitotieteelliseen tai muuhun yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen.
Hankejohtaja ja tutkimusryhmä Hankesuunnitelma Tutkimushankkeella tulee olla tutkimusryhmä, jonka jäsenistä ainakin yksi toimii työ- tai virkasuhteessa määrärahaa saavaan organisaatioon. Hankejohtajan pitää aina hakea tutkimuslupa hankerahalla tehtävään tutkimukseen. HUS:ssa tutkimusluvan voi saada vain hankejohtaja, jolla on hankekauden alkaessa sekä tohtorin tutkinto että pää- tai sivutoiminen palvelutuotantoon kohdistuva palvelussuhde HYKS:iin tai muuhun HUS:n yksikköön (kts. myös pysyväisohje 9/2007). Hakukierroksella voi hakea vain yhtä uutta hanketta. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että hankejohtajalla voi vuonna 2018 olla samanaikaisesti johdettavanaan enintään kaksi kilpailun kautta saatua tutkimushanketta. Perustellusta syystä hankejohtajan vastuulle voidaan tämän lisäksi määrätä muu hanke, jonka hankejohtaja on estynyt eikä kelpoisuusehtoja täyttävää varajohtajaa pystytä nimeämään. Hankejohtajat sitoutuvat ilmoittamaan palvelussuhteensa muutokset hankekauden aikana. Hankkeelle tulee aina ilmoittaa (lukuun ottamatta hoitotieteen hankkeita) jo rahoituksen hakuvaiheessa varahankejohtaja, joka täyttää samat kelpoisuusehdot kuin varsinainen hankejohtaja. Tutkimushanke-ehdotuksessaan hankejohtajan tulee esitellä HUS:ssa toimiva tutkimusryhmä ja mahdolliset HUS:n ulkopuoliset yhteistyökumppanit ja tutkimusryhmän kolmen viimeisen vuoden aikana saama tutkimusrahoitus. Hankejohtaja ottaa vastaan ne oikeudet ja velvollisuudet, joita tutkimustyö edellyttää säädösten, määräysten ja HUS:n ohjeiden mukaan. Hän vastaa toiminnallisesti tutkimuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä hankerahojen käytöstä. Hankerahalla palkattavat otetaan kuntayhtymään palvelussuhteeseen. Hankemäärärahan käyttöohje annetaan erikseen (vrt. johtajaylilääkärin ohje 4/2015 valtion yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksen käytöstä HUS:ssa). Hankejohtaja sitoutuu ottamaan tutkimukseen osallistuvalta HUS:n ulkopuoliselta tutkimushenkilökunnalta salassapito- ja vaitiolositoumukset. Hän sitoutuu raportoimaan määrärahan käytöstä ja saavutetuista tutkimustuloksista HUS:n ohjeiden mukaisesti. Hankejohtaja sitoutuu ilmoittamaan HUS:n nimen kaikissa HUS:n tutkimusrahoituksella syntyneissä julkaisuissa. Koska HUS:n tutkimusrahoitusta käytetään kuntayhtymän työsuhteessa, hankejohtajat sitoutuvat tekemään viipymättä työsuhdekeksintö-ilmoituksen keksinnöistään ja sitoutuvat valvomaan, että tutkimusryhmässä HUS:n palveluksessa olevat henkilöt jättävät viipymättä keksinnöstä kirjallisen ilmoituksen voimassa olevan keksintöohjesäännön mukaisesti (vrt. yleiskirje 4/2002). HUS:n toimintana ja vastuulla tapahtuvalla TYH-hankkeella tulee olla yhden kokonaisuuden muodostava 1-4 vuodelle suunniteltu hankesuunnitelma, joka on liitettävä hanke-ehdotukseen. Hankejohtajan tulee hankesuunnitelmassa ilmoittaa tutkimushankkeen tavoite, kysymyksenasettelu, toteuttamiskelpoisuus ja merkitys. Hankejohtajaa
pyydetään ehdotuksessaan perustelemaan tutkimuksen merkitys HUS:n kannalta. Hankkeelle on määriteltävä hakuvaiheessa yksi kotitulosalue, HYKS:n kotitulosyksikkö tai muu suorituspaikka. Tutkimushankkeelle tehdyn kustannusarvion tulee kattaa kaikki HUS:lle aiheutuvat tutkimustoiminnan suorat kustannukset (liite 1). Tutkimustoiminnan yleiskustannusosuutta tai tilakuluja HUS:n omistamissa tai hallinnoimissa tai vuokraamissa tiloissa ei sisällytetä hankeehdotuksessa esitettävään kustannusarvioon. Tutkijan palkkana maksetaan toimitusjohtajan voimassa olevan päätöksen mukaista palkkaa. Ulkomailla oleskelua ei rahoiteta. Hanke-ehdotuksessa tulee selkeästi eritellä, esitellä ja perustella tutkimushankkeessa HUS:n toimintana tapahtuvat tai HUS:n vastuulla olevat asiat. Hankesuunnitelmat voivat sisältää tutkimusryhmien välistä, monitieteistä, organisaatioiden välistä ja alueellista yhteistyötä. Jos HUS:n terveyden tutkimuksesta saatava rahoitus on vain osa hankkeen kokonaisrahoitusta, hankesuunnitelmassa on selkeästi selvitettävä ja perusteltava HUS:n rahoituksella tapahtuva toiminta, josta laaditaan kustannusarviolomake (liite 1). Suomen-, englannin- tai ruotsinkielisen hankesuunnitelman pituus saa olla korkeintaan 5 sivua. Tutkimuslaite ja tutkimuspalveluhankinta hankesuunnitelmassa Valtion terveyden tutkimuksen määrärahalla tehtävistä yli 10 000 euron (0 % alv) laitehankinnoista ja tutkimuspalveluhankinnoista on oltava perusteltu ehdotus jo HUS:n tutkimustoimikunnalle arvioitavaksi toimitetussa hanke-ehdotuksessa. Laitehankinnoissa ja palveluhankinnoissa noudatetaan HUS:n voimassa olevaa hankintaohjetta (vrt pysyväisohje 5/2012). Tutkimuslaitehankinnaksi voidaan ehdottaa yliopistotasoiseen tieteelliseen tutkimukseen käytettävää laitetta tai laitekokonaisuutta, joita ei pystytä hankkimaan vuosittaisten HUS-kuntayhtymän laitehankintakilpailujen puitteissa. Hankemäärärahaa voi ehdottaa myös ns. suuriin tutkimuslaitteisiin, joiden hankintahinta ylittää 150 000 (0 % alv). Laite-ehdotusta varten ehdotuksen yhteydessä ei ole erillistä laitelomaketta (se täytetään tarvittaessa vasta myöhemmässä vaiheessa). Sen vuoksi laitehankinta on esiteltävä ja perusteltava erityisen tarkasti ja kattavasti hankesuunnitelmassa. Myös tutkimusryhmien yhteishankinnoiksi sopivat laitteet on esiteltävä erikseen kunkin yksittäisen hanke-ehdotuksen hankesuunnitelman yhteydessä. Sekä kestokulutustarvikkeet (ml. ns. pienlaitteet) että varsinaiset laitehankinnat esitetään osana hankeehdotuksen kustannusarviota (liite 1). Laite-ehdotuksessa on esiteltävä kustannusarvio tutkimuslaitteen vuosittaisista käyttö- ja ylläpitokustannuksista ja muista sellaisista resursseista, joita laitteen käyttö edellyttää ja annettava selvitys niiden rahoittamisesta. Huomioon otettavia kuluja ovat mm. huolto, korjaus ja varaosat ja niihin liittyvät matkakulut, laitteen vaatimat reagenssi-kulut ja laitteen ylläpitämiseksi tarvittava henkilötyö.
Sitoumus ja puolto Tutkimuslaitteet tulevat lähtökohtaisesti kokonaan HUS:n omistukseen. Soveltuvin osin laitehankinta voidaan valmistella yhteisrahoitteisena, jolloin ensisijaisesti tutkimusrahaa täydentävä rahoitus pyydetään avustuksena HUS:lle. Lisäksi laitehankintaa on mahdollista suunnitella yhteisrahoitteisena niin, että HUS:n omistusoikeus on alle 100 %. Silloin laitehankinnasta on tehtävä erillinen hankintasuunnitelma ja omistus- ja/tai hallintasopimus, joka määrittelee mm. omistussuhteet, oikeudet ja velvollisuudet laitteen käytössä ja ylläpidossa ja muiden laitteesta syntyvien kustannusten ja seuraamusten hallinnan. Laite, jonka omistuksessa HUS on osapuolena, on aina sijoitettava HUS:n omistamiin tai HUS:n hallinnassa oleviin tiloihin. Yksityiskohtaisempia ohjeita annetaan laitehankintaa koskevan päätöksen ja määrärahan käytön ohjeistuksen yhteydessä. Tutkimuslaitteet rekisteröidään HUS:n ohjeiden mukaan lääkintälaiterekisteriin, ohjelmistorekisteriin tai tulosalueen irtaimistorekisteriin ja inventoidaan. Hankejohtaja antaa sitoumuksensa osana sähköistä hankehakulomaketta ja vakuuttaa samalla, että hänen esimiehensä tietää ehdotetusta tutkimushankkeesta ja puoltaa sitä. 4. Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksen käyttö ja seuranta HUS:ssa Määrärahasta tehtävässä päätöksenteossa noudatetaan lakiin perustuvia esteellisyyssäännöksiä. Tutkimushankkeeseen myönnetty tutkimusmääräraha on sairaalan budjettimäärärahaa, johon hankejohtajalle myönnetään käyttöoikeus, mutta johon ei synny apurahan kaltaista subjektiivista oikeutta. Tutkimusmäärärahojen käyttö on kuntayhtymän toimintaa ja siihen sovelletaan HUS:n sääntöjä ja ohjeita. Määrärahoista laaditaan erillinen tulo- ja menoarvio. Tutkimuslaitteiden ja tavaroiden ja palveluiden hankinnassa noudatetaan sairaalan yleisiä hankintaperiaatteita (vrt. pysyväisohjeet 1/2012 ja 5/2012). Määrärahoja koskevien tili-, kirjanpito- ja seurantajärjestelmien tulee olla yksiköissä sellaiset, että opetus- ja tutkimusmäärärahan kohdentamista ja käyttöä voidaan seurata ja että siitä voidaan raportoida. Tulosalueiden on tilinpäätöksen valmistuttua annettava käyttövuotta seuraavan vuoden kesäkuun alkuun mennessä HUS yhtymähallintoon selvitys siitä, miten ne ovat käyttäneet yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen saamansa rahoituksen. Terveyden tutkimuksen määrärahalla tapahtuvaa tutkimustoimintaa seurataan ja arvioidaan HUS:n tutkimustoimikunnalle tapahtuvan ja tieteellisen tutkimuksen Tietu-rekisteriin tehtävän raportoinnin kautta. Loppuraportti on tehtävä hanketta seuraavan vuoden toukokuun alkuun mennessä R-raportointilomakkeella. Monivuotisessa hankkeessa hankejohtaja on velvollinen tekemään HUS:n tutkimustoimikunnalle osoitetun selvityksen vuosittain tutkimuksen edistymisestä. Huonosti edistynyt tutkimus voidaan keskeyttää.
Raportoinnista voidaan antaa lisäohjeita hankekauden aikana mm. STM:n asettamien vaatimusten mukaisesti. Tutkimushankerahaa voi käyttää vain hankebudjetissa mainittuihin tarkoituksiin (kululajikohtiin), kuten sairaalan tuottamiin sairaanhoidollisiin palveluihin (mm. avohoitokäynnit, laboratorio- ja kuvantamistutkimukset), tutkijoiden ja avustavan henkilökunnan palkkakustannuksiin, tutkimuksen vuoksi välttämättömiin matkoihin, etukäteen suunniteltuihin tutkimuslaitehankintoihin ja muihin tavara- ja palveluhankintoihin. Ensisijaisesti tutkimuksen henkilökunta on palkattava sekä tutkimuksessa tarvittavat palvelut on hankittava HUS:sta (vrt. johtajaylilääkärin ohje 4/2015 valtion yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksen käytöstä HUS:ssa). 5. Tutkimusryhmien hanke-ehdotusten jättäminen HUS:n tutkimustoimikunnalle Sähköisesti täytetty hanke-ehdotuksen päälomake (e-lomake) liitteineen tulee olla toimitettu sähköisesti keskiviikkoon 3.5.2017 klo 15.00 mennessä. 6. Aikaisempien ohjeiden korvaaminen Tämä ohje tulee voimaan 20.3.2017 ja korvaa aiemman johtajaylilääkärin ohjeen 2/2016. 7. Lisätietoja Kehittämispäällikkö Terttu Kovanen, puh. 050 427 0679, terttu.kovanen@hus.fi tai ylilääkäri Ari Lindqvist, puh. 040 523 8686 Lisätietoja tutkimukseen ja opetukseen liittyvistä asioista annetaan myös: - HUS:n intranet-sivuilla: HUS intranet / Opetus ja tutkimus - HUS:n internet-sivuilla: http://www.hus.fi / Tutkijalle Markku Mäkijärvi johtajaylilääkäri LIITTEET Tutkimushanke-ehdotuksen lomakkeet: Hanke-ehdotuksen päälomake (täytetään e-lomakkeena) Liite 1 (kustannusarviolomake) Liite 2 (vuoden 2018 hanke-ehdotuksen laatimisohje) Raportointilomake JAKELU HUS:n intranet ja internet