Palveluiden järjestämissuunnitelma vuosille 2017 2020
SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...2 2 KUNTAYHTYMÄN HALLINTO JA TOIMINTA...2 2.1 SOTEN TEHTÄVÄ...2 2.2 SOTEN VISIO...2 2.3 SOTEN ARVOT...2 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ...3 3.1 ALUEEN VÄESTÖ...3 3.1.1 Väestömäärä ja rakenne...3 3.1.2 Väestön terveystilanne...4 3.1.3 Väestön sosioekonominen asema...5 3.2 SOTEN TOTEUTUNEET KUSTANNUKSET...6 3.2.1 SoTen jäsenkuntien sosiaali- ja terveyspalvelumenot vuosina 2009-2016...6 3.2.1 Tarvevakioidut menot...6 3.3 SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS...6 3.4 JOHTOPÄÄTÖKSET...6 4 TAVOITTEET TOIMINNALLE JA PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISELLE...7 4.1 TAVOITTEET KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA HALLINNON KEHITTÄMISELLE...7 4.2 YLEISET TOIMINNALLISET TAVOITTEET...8 4.3 YLEISET TALOUDELLISET TAVOITTEET...8 4.4 TAVOITTEET ASUKKAIDEN OSALLISTUMIS- JA VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUKSIEN TOTEUTTAMISELLE 9 4.5 TAVOITTEET PALVELUTUOTANNON JÄRJESTÄMISELLE JA ALUEEN ELINVOIMAN KEHITTÄMISELLE...9 5 JÄRJESTETTÄVÄT PALVELUT...9 5.1 HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN...10 5.1.1 Neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto...10 5.1.2 Perhe- ja sosiaalipalvelut...11 5.1.2.1 Lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja avoperhekuntoutus...11 5.1.2.2 Lastenvalvojan palvelut...12 5.1.2.3 Lastensuojelu...12 5.1.2.4 Aikuisten sosiaalipalvelut...14 5.1.2.5 Päihdepalvelut...15 5.1.2.6 Sosiaalipäivystys...15 5.1.3 Terapiapalvelut...16 5.1.3.1 Perheneuvola...16 5.1.3.2 Terveyskeskuspsykologin palvelut...16 5.1.3.3 Puheterapian palvelut...16 5.1.3.4 Koulupsykologin palvelut...17 5.1.3.5 Henkisen ensiavun palvelut...17 5.2 ARJEN TUKI...17 5.2.1 Ikäihmisten varhaisen tuen palvelut...18 5.2.2 Koti- ja asumispalvelut...19 5.2.2.1 Tukipalvelut...19 5.2.2.2 Kotihoito...19 5.2.2.3 Ikäihmisten asumispalvelut...20 5.2.2.4 Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut...22 5.2.2.5 Vammaispalvelut...22 5.2.1 Omais- ja perhehoito...23 5.3 TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO...24 5.3.1 Vastaanottotoiminta...24 1
5.3.2 Mielenterveyspalvelut...26 5.3.3 Lyhytaikainen osastohoito...26 5.3.4 Kuntoutuspalvelut...26 5.3.5 Suun terveydenhuolto...27 5.3.6 Työterveyshuolto...28 5.3.7 Erikoissairaanhoito...28 1 JOHDANTO SoTe kuntayhtymän palveluiden järjestäminen perustuu kuntayhtymän yhteistyössä jäsenkuntien kanssa laatimaan seuraavan talousarviovuoden sekä kolme sitä seuraavaa vuotta käsittävään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelmaan sekä jäsenkuntien vuosittain kuntayhtymälle palvelujen järjestämiseen osoittamiin taloudellisiin resursseihin. Järjestämissuunnitelmassa sovitaan toiminta-aluetta koskevista yhtenäisistä koko alueen väestölle järjestettävien palveluiden järjestämisen yleisistä periaatteista ja toiminnan ja palveluiden kehittämisen painopisteistä. Järjestämissuunnitelmassa huomioidaan alueelliset erityistarpeet ja sovitaan tarvittaessa niiden edellyttämistä alueellisista toimenpiteistä. Tässä järjestämissuunnitelmassa määritellään vuosien 2017-2020 sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen yleiset linjaukset ja palveluiden järjestämiselle asetettavat tavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhtymävaltuusto päättää palveluiden järjestämisestä yksityiskohtaisemmin vuosittain talousarvion vahvistamisen yhteydessä. Yhtymävaltuusto voi päätöksellään poiketa tässä palveluiden järjestämissuunnitelmassa päätetyistä linjauksista. 2 KUNTAYHTYMÄN HALLINTO JA TOIMINTA 2.1 SoTen tehtävä SoTen pääasiallisena tehtävänä on järjestää jäsenkuntien sekä mahdollisten sopimuskuntien puolesta kaikki kuntien järjestettäväksi säädetyt ja kuntien kuntayhtymän järjestettäväksi antamat sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut. Palvelut järjestetään yhtenäisesti koko toiminta-alueen väestölle tasaarvoisella ja oikeudenmukaisella tavalla kuntien taloudellisten voimavarojen puitteissa. SoTe päättää väestölle järjestäväksi päättämiensä palveluiden tuotannon järjestämisestä ja palveluiden tuottajien valinnasta. 2.2 SoTen visio 2.3 SoTen arvot SoTe kannustaa toiminnallaan ja palveluillaan alueen ihmisiä pysymään terveinä ja hyväkuntoisina sekä huolehtimaan itsestään ja läheisistään elämänsä eri vaiheissa. Avoimuus ja luotettavuus Yhteistyö ja arvostus Kannustavuus ja osallistavuus Taloudellisuus ja tuottavuus Innovatiivisuus 2
3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.1 Alueen väestö 3.1.1 Väestömäärä ja rakenne Kuntayhtymän toiminta-alueella asuu yhteensä reilut 18 000 asukasta. Alueen väestö jakaantuu useiden kuntakeskusten ja kylien alueelle. Alueen väestö on huomattavasti ikääntyneempää kuin valtakannallisesti keskimäärin. Ikääntyvän väestön suhteellisen osuuden arvioidaan edelleen kasvavan merkittävästi vuosien 2017-2040 aikana. Tämä asettaa haasteita myös sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiselle. 2016 2020 2025 2030 2035 2040 Kannonkoski Ikäluokat yhteensä 1 462 1 450 1 430 1 420 1 412 1 401-14 203 181 177 175 172 170 15-64 799 729 669 625 608 611 65-74 229 292 286 277 256 223 75-231 248 298 343 376 397 Karstula Ikäluokat yhteensä 4 268 4 049 3 890 3 773 3 679 3 599-14 605 579 550 525 509 501 15-64 2 384 2 158 1 971 1 849 1 786 1 764 65-74 668 685 625 593 534 471 75-611 627 744 806 850 863 Kivijärvi Ikäluokat yhteensä 1200 1 180 1 135 1 102 1 073 1 047-14 155 154 141 140 136 134 15-64 633 547 493 454 441 447 65-74 221 231 224 206 183 152 75-191 248 277 302 313 314 Kyyjärvi Ikäluokat yhteensä 1 377 1 370 1 321 1 278 1 238 1 202-14 210 242 244 237 233 231 15-64 747 709 644 615 609 613 65-74 226 227 208 189 147 116 75-194 192 225 237 249 242 Saarijärvi Ikäluokat yhteensä 9 912 9 564 9 278 9 046 8 844 8 660-14 1 464 1 437 1 384 1 349 1 313 1 297 15-64 5 693 5 065 4 632 4 332 4 223 4 215 65-74 1 416 1 663 1 626 1 489 1 278 1 069 75-1 339 1 399 1 636 1 876 2 030 2 079 SoTe yhteensä Ikäluokat yhteensä 18 219 17 613 17 054 16 619 16 246 15 909-14 2 637 2 593 2 496 2 426 2 363 2 333 15-64 10 256 9 208 8 409 7 875 7 667 7 650 65-74 2 760 3 098 2 969 2 754 2 398 2 031 75-2 566 2 714 3 180 3 564 3 818 3 895 3
3.1.2 Väestön terveystilanne Väestön terveystilannetta voidaan tarkastella Kelan Terveyspuntarin tietojen perusteella. Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla indeksiluku, joka kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). Kuntien väliset erot tasoittuvat, kun indeksiluvut vakioidaan iän mukaan. Kansantauti-indeksiä laskettaessa tarkasteltavina on seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta. Niistä jokaisesta on laskettu esiintyvyys ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon. Kansantauti-indeksillä arvioituna SoTen alueen väestön terveystilanne on huomattavasti huonompi kuin valtakunnassa keskimäärin. Vakioitu Kansantauti 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 Kannonkoski 103 Diabetes 123,1 122,1 133,9 139,7 140,3 138,6 140,9 112 Psykoosit 127,9 134,0 114,1 125,9 142,2 133,8 138,6 201 Sydämen vajaatoiminta 172,6 176,9 191,2 176,4 185,0 179,3 180,4 202 Nivelreuma 165,0 164,3 168,6 164,7 159,2 151,5 161,2 203 Astma 114,5 119,6 122,6 126,0 134,9 132,9 135,7 205 Verenpainetauti 123,7 123,4 127,5 128,6 130,4 130,6 127,0 206 Sepelvaltimotauti 123,2 121,1 127,4 131,1 131,8 127,3 129,5 Kansantauti-indeksi 135,7 137,3 140,8 141,8 146,3 142,0 144,8 Karstula 103 Diabetes 112,9 113,4 119,4 129,2 127,5 129,6 130,6 112 Psykoosit 104,2 108,0 107,9 120,3 114,1 122,9 129,1 201 Sydämen vajaatoiminta 164,5 162,9 150,0 155,2 155,5 149,1 154,2 202 Nivelreuma 127,3 133,3 140,2 142,8 143,8 145,4 136,9 203 Astma 139,8 146,3 151,2 155,1 156,5 159,6 156,7 205 Verenpainetauti 132,4 131,6 131,7 130,5 129,4 128,3 131,1 206 Sepelvaltimotauti 137,7 134,0 136,8 141,2 139,7 137,4 138,0 Kansantauti-indeksi 131,3 132,8 133,9 139,2 138,1 138,9 139,5 Kivijärvi 103 Diabetes 122,5 119,7 125,2 120,8 113,1 114,7 116,7 112 Psykoosit 193,0 176,3 179,8 193,5 173,8 181,0 165,1 201 Sydämen vajaatoiminta 155,9 159,9 183,4 174,3 159,8 162,9 158,6 202 Nivelreuma 129,1 119,3 130,2 140,4 146,0 126,6 138,1 203 Astma 155,8 146,1 159,6 169,0 164,9 168,4 178,2 205 Verenpainetauti 125,5 123,3 124,9 128,3 126,3 126,1 128,2 206 Sepelvaltimotauti 150,2 151,4 147,1 143,7 146,6 149,7 148,3 Kansantauti-indeksi 147,4 142,3 150,0 152,9 147,2 147,1 147,6 Kyyjärvi 103 Diabetes 112,1 115,1 117,5 124,1 122,3 132,9 140,5 112 Psykoosit 75,6 81,7 94,5 92,4 80,2 91,3 89,5 201 Sydämen vajaatoiminta 210,7 205,0 235,5 244,6 230,1 245,4 236,4 202 Nivelreuma 118,1 124,6 111,5 113,8 106,4 107,1 117,4 203 Astma 119,0 119,2 112,7 114,4 114,6 122,1 131,2 205 Verenpainetauti 154,1 157,4 158,7 157,8 155,3 153,4 155,6 206 Sepelvaltimotauti 175,5 171,8 178,5 190,7 177,2 172,2 163,2 Kansantauti-indeksi 137,9 139,3 144,1 148,3 140,9 146,3 147,7 Saarijärvi 103 Diabetes 94,9 96,0 97,5 101,5 104,0 103,6 103,6 112 Psykoosit 104,4 108,6 118,2 120,1 117,1 121,7 115,2 201 Sydämen vajaatoiminta 125,5 113,5 118,3 126,8 126,6 127,3 129,5 202 Nivelreuma 107,8 106,6 104,7 105,9 109,2 109,6 107,7 203 Astma 139,4 138,8 137,7 138,4 138,4 141,5 142,2 205 Verenpainetauti 127,8 127,5 127,7 128,5 128,4 127,9 127,9 206 Sepelvaltimotauti 121,1 117,6 118,5 118,1 118,9 119,4 121,7 Kansantauti-indeksi 117,3 115,5 117,5 119,9 120,4 121,6 121,1 4
Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Niistä kukin on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon. Lopullinen sairastavuusindeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. SoTe alueen väestön terveystilanne on myös sairastavuusindeksi mitattuna huomattavasti maan keskiarvoa heikompi. Vakioitu Alue Indeksi 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 Kannonkoski -kuolleisuusindeksi 118,7 116,5 124,7 124,2 112,0 100,5 109,2 -lääkekorvausoikeusindeksi 116,1 117,8 120,6 121,7 125,0 121,2 122,6 -työkyvyttömyysindeksi 172,4 162,0 152,4 163,7 162,9 168,3 166,1 Sairastavuusindeksi 135,7 132,1 132,6 136,5 133,3 130,0 132,6 Karstula -kuolleisuusindeksi 99,4 99,0 109,9 113,1 118,6 116,2 114,0 -lääkekorvausoikeusindeksi 115,3 116,5 118,9 120,1 120,5 121,3 122,3 -työkyvyttömyysindeksi 129,1 126,8 127,2 131,9 132,5 136,3 131,1 Sairastavuusindeksi 114,6 114,1 118,7 121,7 123,9 124,6 122,5 Kivijärvi -kuolleisuusindeksi 117,0 108,6 108,1 89,3 82,9 92,2 100,0 -lääkekorvausoikeusindeksi 124,0 117,6 123,7 125,7 122,7 123,8 126,0 -työkyvyttömyysindeksi 174,4 170,9 180,6 195,8 186,2 195,6 177,6 Sairastavuusindeksi 138,5 132,4 137,5 136,9 130,6 137,2 134,5 Kyyjärvi -kuolleisuusindeksi 111,2 117,1 105,7 93,2 91,6 100,3 104,4 -lääkekorvausoikeusindeksi 122,4 124,7 125,0 126,3 124,5 128,0 132,6 -työkyvyttömyysindeksi 125,2 125,0 129,8 137,5 131,8 135,6 146,6 Sairastavuusindeksi 119,6 122,3 120,2 119,0 116,0 121,3 127,9 Saarijärvi -kuolleisuusindeksi 105,7 102,2 105,2 107,4 102,5 100,5 104,9 -lääkekorvausoikeusindeksi 110,3 111,1 111,4 112,3 112,6 113,9 114,9 -työkyvyttömyysindeksi 120,0 120,2 119,5 120,3 117,8 112,9 114,5 Sairastavuusindeksi 112,0 111,2 112,0 113,3 111,0 109,1 111,4 3.1.3 Väestön sosioekonominen asema Sosioekonomisella asemalla tarkoitetaan henkilön asemaa yhteiskunnan rakenteellistoiminnallisissa järjestelmissä. Sosioekonomisen aseman määräytyy valtakunnallisissa tilastoissa mm. henkilön pääasiallisesta toiminnasta, ammatista, ammattiasemasta sekä toimialasta. SoTen alueen väestön sosioekonominen asema on huomattavasti valtakunnallista keskiarvoa heikompi. Asuntokuntien tulotaso jää maan keskiarvon alapuolelle ja nk. pienituloisuusaste on SoTen alueella huomattavasti korkeampi kuin maassa keskimäärin. SoTen alueen väestöstä työllisen työvoiman osuus on pienempi kuin maassa keskimäärin, väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde on heikompi kuin maassa keskimäärin ja alueen väestö on myös koulutustasolla mitattuna heikommin koulutettua kun väestö keskimäärin Suomessa. Tämä vaikuttaa merkittävästi alueen väestön sosiaalija terveyspalveluiden tarpeisiin. 5
3.2 SoTen toteutuneet kustannukset 3.2.1 SoTen jäsenkuntien sosiaali- ja terveyspalvelumenot vuosina 2009-2016 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Kannonkoski 5 460 5 390 5 946 6 294 6 716 6 657 6 751 6 815 Karstula 14 204 14 053 14 796 14 708 16 441 16 367 16 054 16 541 Kivijärvi 4 505 4 852 5 573 5 396 6 218 5 874 6 079 5 959 Kyyjärvi 4 552 4 639 5 234 5 586 6 050 5 309 5 467 5 430 Saarijärvi 29 963 30 743 32 782 34 032 36 416 37 415 38 225 37 737 Yhteensä 58 684 59 677 64 331 66 016 71 841 71 622 72 576 72 482 TP 2012 ja TA 2013, 2014 ei sisällä ymp.th:n kustannuksia 3.2.1 Tarvevakioidut menot Terveyden ja hyvinvoinnin ja laitos (THL) julkaisee vuosittain väestön palvelutarpeisiin suhteutetut menot eli tarvevakioidut menot. Tarvevakioitujen menojen laskennassa jokaiselle kunnalle on laskettu asukaskohtainen kerroin, joka kuvaa alueen asukkaiden palvelutarpeita suhteessa muihin alueisiin sekä maan keskiarvoon (maan keskiarvo on sata). Tarvevakioidut menot on saatu suhteuttamalla kuntien nettomenot asukkaiden palvelutarpeisiin. SoTen alueen kuntien tarvevakioidut menot ovat toteutuneet vuosittain pääosin maan keskiarvoa pienempinä. 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kannonkoski 99 92 87 84 95 116 118 103 Karstula 100 108 100 98 94 104 106 102 Kivijärvi 84 99 78 87 104 122 119 99 Kyyjärvi 86 85 89 87 87 116 121 109 Saarijärvi 97 97 95 92 94 104 103 99 3.3 Sote- ja maakuntauudistus Suomessa on valmisteilla sote- ja maakuntauudistus. Uudistusta ohjaavien lakiluonnosten mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on siirtymästä kunnista maakunnille ja rahoitusvastuu valtiolle 1.1.2019 alkaen. Tässä järjestämissuunnitelmassa on pyritty huomioimaan uudistuksen tämänhetkiset valtakunnalliset ja maakunnalliset linjaukset. 3.4 Johtopäätökset SoTe alueen väestörakenne ja väestön terveydellinen ja sosioekonominen asema sekä jäsenkuntien taloustilanne asettavat edelleen kovia haasteita alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiselle. Ikääntyvän väestön määrän lisääntyminen edellyttänee järjestettävien palveluiden määrällistä lisäämistä tulevina vuosina. Kuntien taloudellinen tilanne rajoittaa kuitenkin 6
mahdollisuutta palvelujen määrän lisäämiselle kasvavien palvelutarpeiden ja väestön odotusten mukaisesti. Tästä johtuen palveluja voitaneen jatkossa myöntää vain niitä eniten tarvitseville ja vastuuta väestön hyvinvoinnin turvaamisessa jouduttaneen siirtämään entistä enemmän eri asiakasryhmien itsensä ja heidän sosiaalisten verkostojen kannettavaksi. Myös palvelujen painopisteen siirtämistä varhaisen tuen ennaltaehkäiseviin ja kevyempiin avohuollon palveluihin on jatkettava määrätietoisesti. Palveluiden saavutettavuutta ja toimipaikkojen määrää joudutaan niin ikään arvioimaan uudelleen. Palveluiden tuottamisessa on löydettävä nykyistä tehokkaampia ja vaikuttavampia toimintatapoja. Palveluiden järjestämisessä on kiinnitettävä huomiota erityisesti ikääntyvän väestön toimintakykyä ylläpitäviin ja vahvistaviin toimenpiteisiin sekä kansansairauksien ennaltaehkäisyyn ja sairauksien haittojen minimointiin. Järjestettävillä palveluilla on myös pyrittävä vahvistamaan väestön sosiaalista asemaa ja tuettava perheiden hyvinvointia ja perheiden kasvatustehtävää, jotta lastensuojeluun liittyviä kustannuksia voidaan hillitä. 4 TAVOITTEET TOIMINNALLE JA PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISELLE Kuntayhtymän tavoitteena on järjestää alueen väestön tarvitsemat perusturvan palvelut kuntien taloudellisten voimavarojen puitteissa tarkoituksenmukaisina palvelukokonaisuuksina, vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti mahdollisimman lähellä palveluiden tarvitsijoita. Järjestettävien palveluiden laajuus ja toimipaikkaverkosta määräytyvät väestön palvelutarpeiden ja väestön sijoittumisen sekä tuotanto-organisaatioiden käytettävissä olevien henkilöstö- ja muiden resurssien ja kuntien kulloistenkin taloudellisten voimavarojen mukaisesti vuosittain vahvistettavissa järjestämissuunnitelmissa ja talousarvioissa päätetyn mukaisesti. Kuntayhtymän toiminta-alue jaetaan palveluittain vastuualueisiin. Vastuualueet pyritään muodostamaan yhtenäisesti eri palveluntuottajien ja palveluiden osalta. Väestö ohjataan ensisijaisesti käyttämään oman vastuualueen palveluita huomioiden kuntalaisten valinnan mahdollisuudet. Palveluiden myöntämiskriteerit määritellään kuntarajoista riippumatta yhtenäisesti koko SoTen toiminta-alueella. Yhtenäisistä kriteereistä huolimatta palveluiden saavutettavuudessa voi kuntayhtymän alueella olla väestömääriin ja väestön alueellisiin sijoittumisiin ja välimatkoihin perustuvia eroja. Kriteerit määritellään selkeästi, palveluja tarjotaan vain kriteerit täyttäville, palveluiden tarvetta tarkastellaan jatkuvasti ja palveluja voidaan myös vähentää, jos palvelutarpeissa tai määriteltävissä kriteereissä tapahtuu muutoksia. Kukin asiakas sijoitetaan palveluiden myöntämiskriteereiden mukaisesti tarpeittensa mukaiseen palveluun. Palveluja tarjotaan ensisijaisesti vastuujaon mukaisesti, mutta palveluja voidaan aina tarjota ja asiakkaita sijoittaa koko SoTen alueella kuntarajoista riippumatta 4.1 Tavoitteet kuntayhtymän toiminnan ja hallinnon kehittämiselle Hyvän hallintotavan toimintaperiaatteiden toteuttaminen ja vahvistaminen Sisäisten roolitusten ja yhteistyökäytäntöjen selkeyttäminen ja kehittäminen Sisäisen ja ulkoisen viestinnän kehittäminen Teknologian hyödyntäminen Väestön tulevien palvelutarpeiden arviointi 7
Hyvien käytäntöjen tunnistaminen, vahvistaminen ja levittäminen Seurannan ja raportoinnin kehittäminen 4.2 Yleiset toiminnalliset tavoitteet SoTen palvelut järjestetään niin, että ne: mahdollistavat painopisteiden siirron raskaammista laitosmaisista palveluista kevyempiin varhaisen tuen ja avohuollon palveluihin tukevat jäsenkuntien kuntastrategioissa ja seudullisessa hyvinvointistrategiassa vahvistettuja linjauksia ja tavoitteita kannustavat väestöä omatoimisuuteen sekä vastuunottamiseen itsensä ja läheistensä hyvinvoinnista ja terveydestä sekä arjessa pärjäämisestä tukevat vanhemmuutta sekä lasten ja perheiden pärjäämistä ja hyvinvointia tukevat väestön työkykyä ja edellytyksiä työllistyä mahdollistavat Saarikan tuotantoa tukevan ja täydentävän tuotannon hajauttamisen kannustavat yksityisten palveluiden käyttöön (kuntalaisten itse maksamiin) mahdollistavat erityisesti alueen ikääntyvää väestöä heidän itsensä niin halutessaan siirtymään asumaan palveluiden ääreen kuntakeskuksiin vahvistavat alueen väestön sosiaalisia verkostoja alueen väestön hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja syrjäytyminen vähenee vahvistavat alueen väestön mahdollisuuksia itsenäiseen pärjäämiseen järjestettävät palvelut muodostavat selkeitä ja kokonaisvaltaisia palvelukokonaisuuksia sekä vakiintuneita hoito- ja palvelusuhteita palveluohjaus on toimivaa; alueen asukkaat tietävät mihin/keneen otetaan yhteyttä kulloinkin tarvittavan palvelun osalta Asiakaspalautteessa havaittu tyytyväisyys palveluihin paranee 4.3 Yleiset taloudelliset tavoitteet SoTen palvelut järjestetään niin, että kuntien tarve- ja olosuhdevakioidut sosiaali- ja terveyspalvelumenot ovat kunnittaisessa vertailussa valtakunnallisesti keskimääräisellä tasolla palvelutuotannon suoritekohtaisten kustannusten/hintojen kehitys on pienempää kuin maassa keskimäärin kuntien vuosittain kuntayhtymän käyttöön osoittamat määrärahat riittävät kattamaan vuosittaiset kustannukset kuntalaisilta palveluista perittävät asiakaspalvelumaksut voidaan määritellään ao. asiakasmaksulakien ja asetusten mahdollistamien taksojen mukaisesti kuntien maksuosuudet voidaan kohdentaa kunnittain mahdollisimman tarkasti 8
4.4 Tavoitteet asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteuttamiselle SoTen palvelut ja toiminta järjestetään niin, että alueen asukkaat voivat osallistua SoTen toimintaan sekä toiminnan ja palveluiden järjestämisen suunnitteluun ja kehittämiseen mm. vanhus- ja vammaisneuvostojen sekä kumppanuuspöytä-, asiakasraati- ja kokemusasiakastoimintojen kautta voivat vaikuttaa omien palveluidensa sisällön määrittelyyn, toteuttamistapoihin ja tuottajien valintaan sekä osallistua niitä koskevien asiakas-, hoito- ja palvelusuunnitelmien laadintaan, seurantaan ja päivittämiseen voivat antaa eri tavoin palautetta SoTen toiminnasta ja palveluista saavat monipuolisesti tietoa SoTen palveluista, toiminnasta ja taloudesta sekä päätöksenteosta 4.5 Tavoitteet palvelutuotannon järjestämiselle ja alueen elinvoiman kehittämiselle Palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa huomioidaan vaikutukset alueen yleiseen kehitykseen ja imagoon sekä elinvoimaan ja työpaikkakehitykseen. Palvelut tuotetaan taloudellisesti tehokkaimmilla tuotantotavoilla ja organisaatiolla. Palveluiden tuottajana toimii lähtökohtaisesti kuntayhtymän tuotanto-organisaatioksi perustettu kuntayhtymän liikelaitos Saarikka. Mahdollisten palveluiden määrien ja tarjonnan lisäämisen yhteydessä selvitetään kuitenkin aina ennen Saarikan resurssien lisäämistä vaihtoehtoiset tuotantotavat ja yksityisten palvelun tarjoajien sekä kolmannen sektorin tarjoamat vaihtoehdot. SoTen palveluiden järjestämisessä tavoitteena on synnyttää alueelle toimivat sosiaalija terveyspalveluiden markkinat sekä luoda todellisia vaihtoehtoja palvelutuotannolle. Saarikan rinnalle haetaan aktiivisesti vaihtoehtoisia palveluntuottajia (omaiset, lähiverkostot, vapaaehtoiset, järjestöt, itsensä työllistäjät, opiskelijat, eläkeläiset ja yrittäjät) ja väestöä kannustetaan käyttämään monipuolisesti alueella olevia palveluntarjoajia. Lähtökohtana SoTen järjestämien palveluiden tuotannon hajauttamiselle ja palveluiden ostamiselle ulkopuolisilta palveluntarjoajilta on, että ulkopuolinen palveluntarjoaja tuo palvelutuotannollaan lisäarvoa palvelun laadun ja kustannustehokkuuden sekä palveluiden saavutettavuuden näkökulmasta. Palveluntarjoajien on kyettävä kantamaan toiminnassaan yrittäjäriskiä. SoTe ja Saarikka eivät sitoudu ostamaan koko yrittäjän kapasiteettia, vaan sopimukset laaditaan niin, että SoTella ja Saarikalla on mahdollisuus käyttää yrittäjän palveluja kulloistenkin tarpeiden mukaisesti. 5 JÄRJESTETTÄVÄT PALVELUT Seuraavassa kuvataan SoTe kuntayhtymän järjestämiä palveluita, palveluiden järjestämistä ohjaavaa keskeisintä lainsäädäntöä ja valtakunnallisia suosituksia, palveluiden myöntämisen kriteereitä, asiakasmääriä ja asiakkailta perittäviä maksuja sekä näihin vuosille 2017-2020 mahdollisesti suunniteltuja muutoksia. Kuntien heikosta taloudellisesta tilanteesta johtuen tässä järjestämissuunnitelmassa määritellyistä palvelutasoista, palvelu-/jonotusajoista, toimipaikkaverkostosta/lähipalveluista sekä palveluiden saavutettavuus- ja toimipaikkojen aukioloajoista voidaan poiketa. Palveluiden tarjontaa voidaan rajoittaa myös toteuttamalla sulkuaikoja. 9
5.1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukokonaisuus koostuu hyvinvointia ja terveyttä tukevista palveluista, kuten neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, perheja sosiaalityön sekä terapiapalveluista. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteena on järjestää palveluja erityisesti lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin sekä syrjäytymisvaarassa oleville. Lapsuus- ja nuoruusiässä luodaan pohja hyvinvoinnille koko elämänajaksi. Sen vuoksi järjestämiskauden tavoitteena on erityisesti estää lasten ja nuorten syrjäytymistä. Vanhemmuutta tuetaan sekä lasten, nuorten ja perheiden pärjäämistä ja hyvinvointia lisätään lapset puheeksi-toimintamallin periaatteita ja käytäntöjä monipuolisesti hyödyntäen. Pärjäämisen ja hyvinvoinnin lisäksi tavoitellaan lastensuojelullisten toimenpiteiden ja lasten sijoittamisen tarpeen vähenemistä. Päihdeongelmien ehkäisemisessä panostetaan päihdeongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen. 5.1.1 Neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Palveluiden järjestäminen perustuu terveydenhuoltolaki, jonka mukaan kunta on velvollinen ylläpitämään terveysneuvontaa kunnan asukkaille. Terveysneuvonnalla tuetaan väestön valmiuksia edistää omaa ja läheistensä terveyttä. Äitiys- ja lastenneuvola sekä perhesuunnitteluneuvola ovat osa tätä terveysneuvontaa. Kunnan tulee myös ylläpitää kouluterveydenhuoltoa ja tarjota opiskeluterveydenhuollon palvelut. Valtioneuvoston asetuksessa neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta määritellään terveystarkastusten ja terveysneuvonnan sisältö ja määrä. Lisäksi velvoitetaan perheiden erityisen tuen tarpeen ja tarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittämiseen ja tarpeellisten uusintakäyntien järjestämiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) antaa suosituksia palveluiden järjestämisestä Äitiysneuvolapalvelulla turvataan odottavan äidin, sikiön, vastasyntyneen ja perheen paras mahdollinen terveys, ehkäistään raskaudenaikaisia häiriöitä ja varmistetaan niiden varhainen toteaminen ja tarvittaessa jatkohoitoon ohjaaminen. Äitiysneuvolapalveluita annetaan raskaana oleville, vastasynnyttäneille äideille, vastasyntyneille lapsille ja heidän perheilleen. Lastenneuvolapalvelulla edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä sekä perheiden hyvinvointia. Lastenneuvolapalveluja annetaan alle 7-vuotiaille lapsille, heidän vanhemmilleen, huoltajilleen ja sisaruksilleen. Perhesuunnitteluneuvola palvelulla edistetään asiakkaan seksuaalista terveyttä ja tuetaan perhesuunnitteluvalintoja siten, että raskauden alkaminen on toivottua. Lisäksi palvelu sisältää seksitautien ehkäisyyn ja hoitoon, lapsettomuuteen ja vaihdevuosiin liittyviä asioita. Perhesuunnittelunneuvolan asiakkaina ovat perheet, pariskunnat, yksittäiset asiakkaat, erityiskohteena ehkäisynsä aloittavat ja fertiili-iässä olevat naiset ja miehet ja vaihdevuosi-ikäiset. 10
Kouluterveydenhuoltopalvelulla edistetään kouluyhteisön hyvinvointia ja oppilaiden terveyttä yhteistyössä oppilaiden, oppilashuollon muun henkilöstön, opettajien ja vanhempien kanssa. Kouluterveydenhuolto on tarkoitettu peruskoulun 1-9 luokan oppilaille ja heidän vanhemmilleen. Opiskeluterveydenhuoltopalvelulla ylläpidetään ja edistetään opiskelijoiden hyvinvointia, opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta järjestämällä terveyden- ja sairaanhoitopalveluja opiskelijoille. Opiskeluterveydenhuolto on tarkoitettu kunnan alueella sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Neuvola-, koulu- ja opiskelijapalvelut järjestetään lähipalveluna kuntien terveysasemalla ja/tai kouluilla. Kesäsulkujen aikoina äitiysneuvolapalvelut tarjotaan Karstulan ja Saarijärven neuvoloissa. Palvelut tuottaa Saarikka ja ne ovat asiakkaille maksuttomia. 5.1.2 Perhe- ja sosiaalipalvelut Perhe- ja sosiaalipalveluihin kuuluvat lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö, avoperhekuntoutus, lastenvalvojan palvelut, lastensuojelu, sosiaaliohjaus, aikuissosiaalityö (toimeentulotuki, ja kuntouttava työtoiminta), päihdepalvelut ja sosiaalipäivystys. Perhe - ja sosiaalipalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolakiin sekä palvelukohtaisiin erityislakeihin. 5.1.2.1 Lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja avoperhekuntoutus Lapsiperheiden kotipalvelu on tilapäistä apua lapsiperheiden äkilliseen tarpeeseen tai arjessa selviytymiseen. Palvelua myönnetään yhtymävaltuuston hyväksymien myöntämiskriteereiden mukaan. Lapsiperheiden kotipalvelua järjestetään lähipalveluna asiakkaiden kotona Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Saarijärven alueen perheille Saarikan tuottamana. Palvelusta peritään yhtymävaltuuston päättämä asiakasmaksu. Perhetyö on sosiaalihuollon ammattilaisten toimesta tehtäviä suunnitelmallisia ja tavoitteellisia käyntejä perheessä kuntouttavalla työotteella. Tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempien kasvatuskykyä ja -mahdollisuuksia. Perhetyö jakaantuu yleisten perhepalveluiden perhetyöhön ja tehostettuun perhetyöhön. Yleisten perhepalveluiden perhetyön palveluita voivat saada perheet, joissa on tuen tarvetta ja riski tilanteen huonontumiselle, mutta ei lastensuojelullista huolta. Yleisten perhepalveluiden perhetyössä ei synny lastensuojelun asiakkuutta. Tehostettua perhetyötä tarjotaan lastensuojelutarpeen selvityksen perusteella perhetyön tarpeessa oleville lapsille ja perheille. Tehostetun perhetyön asiakkaat ovat lastensuojelun asiakkaita. Avoperhekuntoutus on intensiivinen, räätälöity tukijakso perheelle. Palveluun sisältyy myös mahdollisuus vanhemmuuden arviointiin ja tarvittaessa lastensuojelun toimenpiteiden arviointiin 11
Avoperhekuntoutusta järjestetään silloin, kun lapsen/lasten kasvuolot uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen/lasten kehitystä tai terveyttä ja huostaanoton mahdollisuus on ilmeinen. Edellytyksenä on, että perheellä on valmiuksia kuntoutukseen. Perhetyö ja avoperhekuntoutus tuotetaan lähipalveluina perheen kotona Saarikan tuottamana. Erityistilanteissa perhekuntoutus voidaan joutua hankkimaan ostopalveluna. Tällaisessa tilanteessa perhekuntoutus järjestetään muussa ympäristössä kuin perheen omassa kodissa. Perhetyö on asiakkaille maksutonta. Ostopalveluna hankitusta perhekuntoutuksesta peritään asiakasmaksu, mikä määräytyy perheen taloudellisen tilanteen mukaan. 5.1.2.2 Lastenvalvojan palvelut Lastenvalvojan palvelut ovat lapsioikeudellisia palveluja lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi. Lakisääteisinä tehtävinä ovat isyyden selvittäminen, huolto- ja tapaamissopimukset, elatussopimukset sekä tuomioistuimelle annetut selvitykset ja lausunnot. Isyyden selvittäminen on tarkoitettu avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten vanhemmille, jotka haluavat selvittää ja tunnustaa isyyden. Isyyden selvittämisellä vahvistetaan tai kumotaan avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyys. Selvittäminen sisältää neuvottelut, tietojen hankinnan, isyystutkimukset (tarvittaessa), tunnustamisen vastaanottamisen, asiakirjojen laadinnan ja maistraattiin toimittamisenratkaisua varten. Isyyden tunnustaminen on mahdollista tehdä ennen lapsen syntymää neuvolassa äidin suostumuksella. Neuvolasta asiakirjat toimitetaan lastenvalvojalle odottamaan lapsen syntymää. Huolto- ja tapaamisoikeusasia sisältää vanhempien tekemän lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan sopimuksen vahvistamisen sekä siihen liittyvän ohjauksen ja neuvonnan, tarvittaessa ohjaamisen asian saattamiseksi tuomioistuimen käsittelyyn. Perhe- ja sosiaalipalveluiden palveluvastaava antaa tuomioistuimen pyynnöstä lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevia selvityksiä tilanteissa, missä vanhemmat eivät ole päässeet sopimukseen. Huolto- ja tapaamisoikeusasioissa asiakkaina ovat alaikäisten lasten vanhemmat, jotka haluavat tehdä sopimuksen lapsen huollosta, tapaamisoikeudesta tai muuttaa ko. sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä Lapsen elatukseen liittyviin asioihin kuuluu ohjaus ja neuvonta lapsen elatusta koskevan sopimuksen aikaansaamiseksi, sopimuksen vahvistaminen sekä tarvittaessa ohjaaminen asian hoitamiseksi tuomioistuimessa Lapsen elatukseen liittyvissä asioissa asiakkaina ovat vanhemmat, jotka haluavat sopia lapsen elatuksesta tai muuttaa aikaisempaa sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä. Lastenvalvojan palvelut tarjotaan keskitetysti Saarijärvellä keskimäärin neljänä päivänä viikossa. Palvelut järjestetään Saarikan omana viranomaistoimintana. Palvelut ovat asiakkaille maksuttomia. 5.1.2.3 Lastensuojelu Lastensuojelun tarkoitus on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvistaa vanhempien kasvatuskykyä ja mahdollisuuksia tarjoamalla niitä tukevia palveluja ja tukitoimia. 12
Lastensuojelulaki säätää tarkasti lastensuojelutyön laajuudesta, sisällöstä ja menettelytavoista. Laki edellyttää, että kunta järjestää ehkäisevän lastensuojelun sekä lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Ehkäisevää lastensuojelua tulee tarjota osana kuntien peruspalveluja. Lastensuojelun on oltava laadultaan sellaista, että se takaa lastensuojelun tarpeessa oleville lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen heidän tarvitsemansa avun ja tuen. Lain mukaan lastensuojelun työntekijän on lastensuojeluasian vireille tulon jälkeen arvioitava välittömästi lapsen mahdollinen kiireellinen lastensuojelun tarve ja viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ratkaistava, onko ryhdyttävä lastensuojelutarpeen selvityksen tekemiseen. Lastensuojelutarpeen selvityksen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Laki asettaa myös tiukat vaatimukset lastensuojelutyön eri vaiheiden kirjaamiselle. Jos lapsen kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen kehitystä tai terveyttä tai lapsi itse käytöksellään vakavasti vaarantaa kehityksensä tai terveytensä tulee hänet lastensuojelulain mukaan ottaa huostaan ja sijoittaa sijaishuoltoon. Jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa, voidaan lain mukaan tehdä kiireellinen sijoitus lapsen tilanteen turvaamiseksi. Lastensuojelun palveluihin kuuluvat lastensuojelun tilannearviointi, lastensuojelutarpeen selvitys, avohuolto, kiireellinen sijoitus, huostaanotto ja jälkihuolto. Lastensuojelun avohuollolla edistetään lapsen kehitystä ja tuetaan perheitä kasvatustehtävässä. Palveluun sisältyy mm. lapsen ja perheen tilanteen selvittäminen, sosiaalityö sekä taloudellinen ja muu tuki mm. koulun käynnissä, harrastuksissa, läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä, ammatin ja asunnon hankinnassa ja työhön sijoittumisessa, tukihenkilö tai perhe, lapsen kuntoutumista tukevat hoito- ja terapiapalvelut, perhetyö, perhekuntoutus, vertaisryhmätoiminta, loma- ja virkistystoiminta, päihdehuollon palvelut, päivähoitopalvelut, lapsiperheiden kotipalvelu. Lastensuojelun avohuollon palvelujen järjestämistä perheelle koordinoi sosiaalityöntekijä. Lastensuojelun avohuollon palveluja myönnetään alle 18-vuotiaille lapsille, joiden elämäntilanteesta ja hyvinvoinnista on lastensuojelullista huolta sekä heidän perheilleen/huoltajilleen; lapset ja heidän perheensä, joiden tilanne edellyttää lastensuojelun tilannearvion perusteella lastensuojelun asiakkuuden alkamista. Lastensuojelun tilannearvio tehdään lastensuojeluilmoituksen tai lapsen/perheen oman yhteydenoton perusteella. Lastensuojelun sijaishuollossa lapsi/nuori on huostaan otettu ja sijoitettu sijaishuoltoon sijaisperheeseen, perhekotihoitoon tai laitoshoitoon. Lapsi/nuori voidaan sijoittaa myös avohuollon tukitoimena edellä oleviin paikkoihin lyhyeksi ajaksi, jos huostaanoton kriteerit eivät täyty. Lyhytkestoinen sijoitus voi myös toimia nuoren/perheen tilanteen pysäyttäjänä ja korjaavien toimenpiteiden käynnistäjänä. Lastensuojelussa huostaanottoon ja siitä seurauksena tulevaan sijaishuoltoon ryhdytään silloin, kun lapsen/nuoren kasvuolot tai hänen oma käytöksensä uhkaa vakavasti vaarantaa lapsen/nuoren kehitystä tai terveyttä. Lastensuojelun jälkihuollossa sijaishuollon/avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen (väh ½ v) jälkeen tuetaan lasta/nuorta kasvun ja kehityksen sekä itsenäistymisen turvaamiseksi. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viimeistään silloin, kun nuori täyttää 21 vuotta tai viiden vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on sijoittamisen jälkeen ollut viimeksi lastensuojelun asiakkaana. 13
Lastensuojelulain mukaisia palveluja hoitavat Saarikan lapsiperhepalveluiden sosiaalityöntekijät. Asiakasvastaanottoja ja kotikäyntejä tarjotaan lähipalveluna kaikissa kunnissa. Sijaishuollon palvelut sekä joitakin avohuollon tukitoimia ja jälkihuollon palveluja hankitaan ostopalveluna. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden palvelut ovat maksuttomia. Sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten vanhemmilta peritään enintään lapsen elatuksesta annetun lain perusteella määräytyvän elatusavun suuruinen maksu. 5.1.2.4 Aikuisten sosiaalipalvelut Sosiaalityö on yksi sosiaalihuoltolakiin perustuva aikuisten sosiaalipalvelu. Sosiaalityö sisältää yleisen ohjauksen ja neuvonnan sekä perheiden ehkäisevän sosiaalityön, jonka tarve saattaa tulla esille minkä tahansa muun palvelun yhteydessä. Sosiaalityö on perheen tukemista ja opastamista asioidensa hoitamisessa perheen tilanteen kohentamiseksi ja suurempien ongelmien välttämiseksi. Palveluita tarjotaan sosiaalityön ohjauksen ja neuvonnan tarpeessa oleville asukkaille. Palvelut järjestetään niin, että kullekin asiakkaalle määritellään työntekijä, joka huolehtii palveluohjausperiaatteiden mukaisesti asiakkaan palvelukokonaisuudesta. Sosiaalityön palveluissa kiinnitetään erityistä huomiota pitkäaikaistyöttömien aktivointiin, työkyvyn kohentamiseen ja erilaisten tukityöllistämisvaihtoehtojen järjestämiseen kuntouttavan työtoiminnan ja siihen liittyvien aktivointisuunnitelmien avulla. Asiakkaan palvelukokonaisuudesta vastaava sosiaalityöntekijä huolehtii asiakkaidensa osalta myös työllistämiseen liittyvien palveluiden koordinoinnista. Aikuisten sosiaalipalveluihin kuuluu myös täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki ja kuntouttava työtoiminta. 1.1.2017 alkaen perustoimeentulotuen myöntämisen ja maksatuksen hoitaa kansaneläkelaitos. Saarikka hoitaa edelleen toimeentulotukilain mukaisen täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisen ja maksatuksen. Yhtymävaltuusto vahvistaa toimeentulotuen soveltamisohjeet sekä ehkäisevän toimeentulotuen myöntämiskriteerit. Kuntouttava työtoiminta perustuu lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta. Kuntouttava työtoiminta on toimenpiteitä (kuntoutumista tukevat palvelut, koulutus, tuettu työllistäminen jne.), joilla edistetään pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavan henkilön työllistymistä. Kuntouttava työtoiminnan piiriin kuuluvat työttömät, alle 25-vuotiaat työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavat sekä työttömät 25 vuotta täyttäneet työmarkkinatukeen oikeutetut tai toimeentulotukea saavat lain yksityiskohtaiset kriteerit täyttävät. Sosiaalityöntekijän vastaanotto järjestetään lähipalveluna kuntien alueella ajanvaraukseen perustuen tarpeenmukaisesti keskimäärin 1-2 päivänä viikossa. Palvelu on Saarikan aikuisten sosiaalipalveluiden tuottamaa. Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat vastaavat kuntouttavassa työtoiminnassa olevien asiakkaiden ohjaamisesta Saarikan alueella. 14
Palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. 5.1.2.5 Päihdepalvelut Päihdepalvelut perustuvat päihdehuoltolakiin ja päihdehuoltoasetukseen. Päihdehuollon palvelut on järjestettävä sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Päihdepalvelujen tavoitteena on ennaltaehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Päihdehuollon palveluja ovat ohjaus ja neuvonta, päihdeklinikkapalvelut, päiväja työtoiminnan järjestäminen sekä arjen hallinnan edistäminen, asumispalvelut, katkaisuhoito sekä kuntoutushoito. Päihdepalveluita tarjotaan henkilöille, joille itselleen tai heidän läheisilleen päihteiden käyttö (alkoholi, huumeet, lääkkeet) aiheuttaa sosiaalisia, terveydellisiä tai elämän hallintaan liittyviä ongelmia tai vaarantaa henkilön tai hänen läheistensä terveyttä ja turvallisuutta. Ohjausta ja neuvontaa annetaan kaikissa Saarikan toimintapisteissä. Saarikan päihdetiimi (sairaanhoitaja ja sosiaalityöntekijä) tuottaa vastaanottopalveluja. Katkaisu-hoito tuotetaan pääasiassa Saarijärven terveyskeskuksen vuodeosastolla, osittain (erityisesti huumeiden käyttäjät) ostopalveluna Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiöltä. Kuntoutushoitoa tuotetaan avokuntoutuksena tai laitoskuntoutuksena. Avokuntoutus on ostopalveluna hankittua ryhmä- ja yksilökuntoutusta. Laitoskuntoutus ostetaan ostopalveluna yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Päihdetiimin viranhaltijat tekevät päätökset maksusitoumuksista kuntoutushoitoon. Myös avokuntoutukseen asiakkaat ohjautuvat päihdetiimin kautta. Päihdetiimin vastaanotot järjestetään tarpeen mukaan kuntien alueella olevissa toimipisteissä. Päihdetiimin palvelut ovat maksuttomia. Laitoskuntoutushoidon ajalta asiakkaalta peritään mahdollisuuksien mukaan hoidon oma-vastuuosuus. Hoidon ajalta peritään asiakkaan mahdollinen kuntoutusraha hoidon korvaukseksi. 5.1.2.6 Sosiaalipäivystys Sosiaalipäivystyksen järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolakiin ja lastensuojelulakiin. Sosiaalihuoltolain mukaan kiireellisissä tapauksissa sosiaalihuollon tarve on arvioitava viipymättä. Lastensuojelulain mukaan kunnan on järjestettävä lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua tarvittavassa laajuudessa kaikkina vuorokauden aikoina. Palvelun on oltava laadultaan sellaista, että se takaa lapsille, nuorille ja heidän perheilleen tarvittavan avun ja tuen. Sosiaalipäivystyksellä tarkoitetaan välttämättömien ja kiireellisten sosiaalipalvelujen järjestämistä toimintayksikköjen tavanomaisen aukiolon ulkopuolella siten, että eri vuorokauden aikoina pystytään vastaamaan asiakkaiden välittömiin avun tarpeisiin erilaisissa akuuteissa kriisi- ja hätätilanteissa sekä ohjaamaan asiakasta saamaan muuta apua ja tarvittaessa valmistelemaan sekä tekemään viranomaispäätöksiä Palvelun myöntäminen perustuu kiireellisen, akuutin sosiaalipalvelun tarpeeseen Saarikan alueen asukkailla tai alueella oleskelevilla, palvelutarpeen ilmaisu tulee hätäkeskuksen kautta. 15
5.1.3 Terapiapalvelut Terapiapalveluihin kuuluvat perheneuvolan, terveyskeskuspsykologien, terveyskeskuspuheterapeuttien ja koulupsykologien palvelut. 5.1.3.1 Perheneuvola Perheneuvola palvelu perustuu sosiaalihuoltolakiin. Perheneuvolan palveluiden tarkoituksena on asiantuntija-avun antaminen kasvatus- ja perheasioissa sekä lapsen myönteistä kehitystä edistävä sosiaalinen, psykologinen ja lääketieteellinen tutkimus ja hoito. Perheneuvolassa tehdään myös perheasioiden sovittelua. Palvelut on tarkoitettu alueen lapsille ja nuorille perheineen sekä heidän kanssaan työskenteleville työntekijöille. Asiakkaana on myös sijaisperheissä ja perhekodeissa asuvia ulkopuolisten kuntien lapsia ja nuoria. Perheneuvolan palvelut tuotetaan pääosiin Saarikan omana toimintana. Lakisääteiset lääkäripalvelut ostetaan yksityiseltä lastenpsykiatrilta. Muista perheneuvoloista ostetaan tarvittaessa asiakkaille palveluita mm. oppimisvaikeustutkimuksiin tai erilaisiin ryhmätoimintoihin liittyen sekä muissa kunnissa sijaishuollossa oleville lapsille. Palvelut järjestetään Saarijärvellä perheneuvolan tiloissa. Lähipäiviä järjestetään säännöllisesti Karstulassa sekä tarpeen mukaan Kannonkoskella, Kivijärvellä ja Kyyjärvellä terveysasemilla. Palvelut ovat asiakkaille maksuttomia. 5.1.3.2 Terveyskeskuspsykologin palvelut Terveyskeskuspsykologin palveluiden tehtävänä on toimia yhteistyössä muiden SoTen palveluiden kanssa terveen kehityksen tukemiseksi ja psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä pyrkiä psyykkisten häiriöiden varhaiseen toteamiseen ja hoitamiseen kaikissa ikäluokissa Palvelut on tarkoitettu koko väestölle. Vastaanotolle voi itse varata ajan tai ajanvarauksen voi tehdä joku ammattihenkilö (neuvola, lääkäri, sosiaalityöntekijä, työterveyshuolto jne.) asiakkaan suostumuksella. Terveyskeskuspsykologien palvelut järjestetään Saarijärven ja Karstulan terveysasemilla ja tarpeen mukaan muiden kuntien toimipisteissä. Palvelut ovat asiakkaille maksuttomia. 5.1.3.3 Puheterapian palvelut Puheterapia on terveydenhuoltolakiin perustuvaa lääkinnällistä kuntoutusta. Puheterapia sisältää kommunikaatiohäiriöiden ennaltaehkäisyn, niiden riittävän varhaisen toteamisen, tutkimisen ja diagnoosin sekä kuntoutuksen. Puheterapiaa toteutetaan yhdessä perheiden, muun terveydenhuollon sekä sosiaali- ja koulutoimen kanssa. Palvelua tarjotaan itse ohjautuneille tai muiden työntekijöiden ohjaamille/lähettämille lapsi- ja aikuisasiakkaille. Palvelun myöntämisen kriteerinä on puheterapeutin toteama kuntoutustarve. Puheterapian palvelut järjestetään Saarijärven ja Karstulan terveysasemilla ja tarpeen mukaan muiden kuntien alueella toimivissa toimipisteissä. 16
Puheterapian palvelut tuotetaan pääsääntöisesti Saarikan toimintana. Ostopalveluina ostetaan tarvittaessa lääkinnällistä kuntoutusta yksityiseltä puheterapeutilta. Palvelut ovat asiakkaille maksuttomia. 5.1.3.4 Koulupsykologin palvelut Koulupsykologi on koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvien asioiden parissa työskentelevä psykologi Koulupsykologit toimivat yhteistyössä opettajien, muun oppilashuollon henkilöstön ja huoltajien kanssa oppilaiden koulunkäynnin sekä psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin arvioimiseksi ja edistämiseksi. Palvelua tarjotaan kuntien tarpeiden mukaan pääasiassa peruskoululaisille ja lukiolaisille sekä heidän huoltajilleen. Oppilaat tai heidän huoltajansa voivat itse omasta aloitteestaan ottaa yhteyttä koulupsykologiin ajan varaamiseksi. Opettajat ja muut oppilashuollontyöntekijät voivat tarvittaessa ohjata oppilaita koulupsykologin palveluihin. Koulupsykologipalvelut järjestetään alueella peruskoulujen ja lukioiden tiloissa kuntien ja koulujen tarpeiden mukaisesti. Palvelut ovat asiakkaille maksuttomia. 5.1.3.5 Henkisen ensiavun palvelut Henkisen ensiavun palvelun järjestäminen perustuu pelastuslakiin (468/2003) ja asetukseen (787/2003, 6 ) sekä Stakesin suositukseen (1998). Henkisen ensiavun palveluna tarjotaan psyykkistä ensiapua traumaattisen tapahtuman jälkeen. Palveluun kuuluu yhteydenotto asiakkaaseen kriisitapahtuman jälkeen, tarvittaessa ryhmäistunnon (psykologinen jälkipuinti) järjestäminen tai yksilötason tuen piiriin ohjaaminen ja jatkoseurannasta sopiminen. Palvelua tarjotaan kaikille kuntayhtymän alueella asuville sekä heidän läheisilleen traumaattisen tapahtuman jälkeen. Toiminta perustuu asiakkaan omaan valintaan, mutta yhteyttä pyritään ottamaan aina ja palvelua tarjoamaan. Ryhmäistunnot järjestetään lähellä asiakasta, usein ryhmäläisen varsinaisen työpaikan tiloissa (esim. terveyskeskusten kokoustiloissa). Palvelu tuotetaan pääsääntöisesti Saarikan omana toimintana. Moniammatillisessa ryhmässä on mukana jäseniä myös kolmannelta sektorilta sekä seurakunnasta. 5.2 Arjen tuki Arjen tuen palveluita järjestetään aikuisen vammaisen, sairaan tai ikääntyneen henkilön tai perheen päivittäisen pärjäämisen tueksi niin, että jokaisella olisi mahdollisuuksien mukaan turvallinen ja toimiva arki sekä sopiva asuinympäristö omassa kodissa tai asumispalveluyksikössä. Palveluilla parannetaan asiakkaiden elämänlaatua ja vahvistetaan heidän omia voimavarojaan ja toimintakykyään. 17
Arjen tuen palvelut järjestetään valtakunnallisten suositusten mukaisesti avohuoltopainotteisesti niin, että mahdollisimman monet vammaiset, sairaat ja ikääntyneet voivat elää itsenäisesti omassa kodissaan ja tutussa asuin- ja sosiaalisessa ympäristössään. Kotona asumisen tueksi otetaan käyttöön uusia teknologisia ratkaisuja ja apuvälineitä. Tavoitteena on, että erityisesti ikääntyneiden kodit ovat jatkossa enenevässä määrin kuntakeskuksissa tai muutoin mahdollisimman lähellä ikääntyneiden tarvitsemia palveluita. Kotona asumista tuetaan joustavasti ja tarpeiden mukaan saatavilla, ammattitaitoisilla sosiaali- ja terveyspalveluilla. Palvelujen eettisenä lähtökohtana on vammaisten, sairaiden ja ikäihmisten arvostaminen ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen sekä heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa vastaaminen. Hyvä hoito ja palvelu ovat heidän yksilöllisten voimavarojensa ylläpitämistä ja tukemista. Palvelut järjestetään yhtenäisin toimintakäytännöin niin, että palvelu- ja kustannustaso ovat yhtenäiset koko SoTen alueella. Arjen tuen palvelut tuotetaan pääasiallisesti lähipalveluina, mikäli asiakkaan tarve edellyttää palvelua, jota omalla alueella ei ole saatavilla hankitaan palvelu ulkopuolelta. Arjen tuen palvelut tuotetaan osittain omana ja osittain ostopalveluna. 5.2.1 Ikäihmisten varhaisen tuen palvelut Ikäihmisten varhaisen tuen palveluilla edistetään ikääntyvien toimintakykyä ja kotona pärjäämistä sekä tuetaan omaishoitajien jaksamista. Palveluja ovat erilaiset tilaisuudet ja tapahtumat, vertaisryhmätoiminta, päivätoiminta, aivoterveyden vahvistaminen ja hoito, terveystarkastukset ja hyvinvointia tukevat kotikäynnit. Vertais- ja ryhmätoimintaa järjestetään hyvinvointituvalla yhteistyössä kuntalaisten ja järjestöjen kanssa. Hyvinvointitupa on avoinna kuntalaisten tarpeen mukaan kuitenkin vähintään kerran kuukaudessa. Tuvalla toteutetaan terveyttä ja hyvinvointia vahvistavaa sosiaalista toimintaa ikääntyneille. Toiminta on asiakkaille maksutonta. Päivätoiminta tarjoaa kuntouttavaa toimintaa, hoivaa, tukipalveluja ja vuorovaikutusmahdollisuuksia. Tarkoituksena on edistää asiakkaan toimintakykyä ja kotona pärjäämistä sekä tukea omaisten jaksamista. Päiväkeskuksessa on mahdollisuus osallistua seurusteluun, yhdessäoloon, ohjelmiin, ateriointiin, sauna- ja kylvetyspalveluihin. Asiakkaille laaditaan yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, jota noudatetaan ja arvioidaan säännöllisesti. Päivätoiminta on ehkäisevää ja kotihoitoa tukevaa toimintaa ikääntyneille, joiden hyvinvointia vahvistaa kuntouttava toiminta ja yhdessä oleminen. Päivätoimintaa pyritään järjestämään jokaisen kunnan alueella vähintään 1/pv/vko ja siitä peritään yhtymävaltuuston vahvistama palvelumaksu. Ikäihmisten hyvinvointineuvola palvelee ikäihmisiä, jotka eivät ole muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden piirissä. Ikäneuvolassa tehdään terveystarkastukset 65-vuotta täyttäneille, terveydenhoitaja ohjaa ja neuvoo ikäihmisiä terveyden edistämiseen, sairauksien ennaltaehkäisyyn sekä niiden varhaiseen toteamiseen liittyvissä asioissa. Ikäneuvolasta saa tarvittaessa ohjausta eri asiantuntijoiden luokse. Neuvolan asiakkaaksi kutsutaan koko ikäryhmä. Terveystarkastus on asiakkaille maksuton ja vapaaehtoinen. Muistisairaiden asiakkaiden tukena toimivat muistikoordinaattorit ja muistihoitajat. Muistihoitajien ja koordinaattorien työn tavoitteena on muistioireiden varhainen tunnistaminen, jatkotutkimuksiin ohjaaminen, omaisten ohjaus, tuen ja tiedon antaminen sekä kokonaistilanteen selvittäminen. Muistikoordinaattori ja hoitajat kulkevat asiakkaan ja omaisten rinnalla sairauden edetessä. Muistihoitaja tapaa asiakasta vastaanotolla tai asiakkaan kotona. Palvelu on asiakkaille maksuton. 18
Muistiasiakkaan kotikuntoutuksella vahvistetaan muistiasiakkaan ja omaisen kotona pärjäämistä yksilöllisen kuntoutumissuunnitelman ja -toiminnan avulla. Kuntoutus toteutetaan kymmenen viikon jaksoissa asiakkaan omassa elinympäristössä. Palvelu on lähipalvelua ja siitä peritään yhtymävaltuuston vahvistama palvelumaksu. Hyvinvointia tukevalla kotikäynnillä kartoitetaan asiakkaan elämäntilannetta terveyden, avuntarpeen, asumisen olosuhteiden, sosiaalisten suhteiden, palveluodotusten ja omien voimavarojen suhteen. Kotikäynnillä annetaan tarvittaessa palveluneuvontaa. Kotikäynnit toteutetaan 75 -vuotiaille yksinasuville kuntalaisille, jotka eivät ole vielä palveluiden piirissä. Käynti on asiakkaille maksuton ja perustuu vapaehtoisuuteen. Kotikäyntien tuloksista järjestetään vuosittain yleinen keskustelutilaisuus kuntalaisille. Varhaisen tuen palveluita järjestetään ja niitä kehitetään yhdessä alueen järjestöjen, yritysten ja vapaaehtoisten yhteistoimintana. Varhaisen tuen työvälineitä ovat kirjeet, tiedotteet, koulutukset, messut, ryhmämuotoiset tapaamiset sekä kotikäynnit. Tavoitteena on luoda varhaisentuen palveluista ikäihmisten hyvinvointia tukeva palvelukokonaisuus. Palveluiden laajuus, myöntämiskriteerit ja palvelukuvaukset vahvistetaan tarkemmin tilaustaulukoissa. Toiminta järjestetään asiakkaiden kotikuntien alueella ja palvelut ovat pääsääntöisesti maksuttomia. Päiväkeskuspalvelusta peritään yhtymävaltuuston vuosittain vahvistamat palvelumaksut. 5.2.2 Koti- ja asumispalvelut Koti- ja asumispalveluilla tuetaan ikäihmisten omia voimavaroja ja helpotetaan kotona tai palveluasumisen eri yksiköissä asuvien arjen sujumista. Väestön ikääntyessä palveluntarvitsijoiden määrä tulee edelleen kasvamaan. Palveluiden riittävyyden varmistamiseksi asiakkaiden palveluihin sijoittumiseen kiinnitetään erityistä huomiota jatkuvan palvelutarpeenarvioinnin käytännöin, tarkistamalla palveluiden myöntämisenkriteereitä, sijoittamalla asiakkaat heidän tarpeidensa mukaisiin ja palveluiden myöntämisen kriteereitä vastaavien palveluiden piiriin. Asiakkaiden palvelutarpeisiin vastaaminen varmistetaan toimijoiden vahvalla yhteistyöllä. 5.2.2.1 Tukipalvelut Tukipalveluiden avulla tuetaan kotona tai palveluasumisen yksiköissä asuvien arjen sujumista silloin, kun henkilöt eivät enää selviydy toimista itsenäisesti. Tukipalvelut pitävät sisällään ateriapalvelun, asiointipalvelun, lääkkeenjakopalvelun, kylvetyspalvelun, saattajapalvelun, pyykkipalvelun ja turvapalvelun. Tukipalveluita myönnetään asiakkaan tarpeiden mukaan yhtymävaltuuston vuosittain talousarvion vahvistamisen yhteydessä vahvistamien kotihoidon myöntämiskriteerien pohjalta. Yhtenäisistä palvelunmyöntämisen kriteereistä huolimatta palvelu voi vaihdella asiakkaan asuinpaikan mukaan esim. ruokapalveluiden osalta niin, että osalle asiakkaista toimitetaan ruoka kerralla useamman päivän annoksina jäähdytettynä tai pakastettuna. Turvapalvelut järjestetään koko toiminta-alueella samalla tavalla. Tukipalvelut myönnetään määräajaksi tai toistaiseksi. Tukipalvelujen tarvetta arvioidaan jatkuvasti. Palveluista peritään yhtymävaltuuston vuosittain vahvistamat palvelumaksut. 5.2.2.2 Kotihoito Kotihoidon palveluja tarjotaan henkilöille, joiden selviytyminen päivittäisistä, henkilökohtaisiin tarpeisiin liittyvistä asioista on estynyt sairauden, toimintakyvyn alenemisen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Kotihoito sisältää perushoitoa ja huolenpitoa, lääkehuoltoa, sairaanhoidollisia palveluita, ohjausta ja neuvontaa, kuntouttavia ja ehkäiseviä palveluja. Kotihoidon palveluja järjestetään tilapäisinä ja säännöllisinä. Mikäli tilapäisen 19