Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Samankaltaiset tiedostot
Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä

Vieraskieliset ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO


Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari

file:///h:/tilastot% /ophn%20lomake%201.htm

Vieraskieliset opiskelijat ammatillisessa perus- ja lisäkoulutuksessa

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

AMMATILLINEN ERITYISOPETUS PIRKANMAALLA LUKUJEN VALOSSA. Kevät 2018 Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus (PAEK) Sanna Annala

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa

Yht. PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä


AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

4 Luonnontieteiden ala. 5 Tekniikan ja liikenteen. 6 Luonnonvara- ja ympäristöala

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ

Koulutus. Konsultit 2HPO HPO.FI

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

0530 Helsinki KEHITTÄMISEEN VUONNA 2009

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Eroaminen vs. siirtyminen toisen asteen koulutuksessa. Ohjauksella vahvaksi elämän siirtymissä Sanna Laiho

Ammatillinen koulutus 2012

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari Salla Hurnonen

Ammatillinen koulutus 2011

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2011

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

Ammatillinen koulutus 2009

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012

VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2016

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

Ammatillinen koulutus 2009

AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta

Oulun lääni vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2017

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 %

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Ammatillinen koulutus 2012

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 %

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2012

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -10 % 8 %

Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila Neuvotteleva virkamies Timo Ertola,

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 7 % 8 %

Ammatillinen koulutus 2014

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Tavoitekehitys, Varsinais-Suomi

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2013

Ammatillinen koulutus 2010

Viite: Opetusministeriön päätökset ja (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TULOSYKSIKKÖ 1 -TASOLLA

AMMATTITTAITOINEN POHJOIS-KARJALA

Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 %

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2008 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

Nuorten koulutus Helsingissä

Opintojen kulku Ammatillisen koulutuksen läpäisy parantunut

Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta

ENNAKOINTI

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet Leena Salminen

YHTEISHAKU TOISEN ASTEEN KOULUTUKSIIN

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 5 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -2 % -1 %

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Opiskelijoiden työssäkäynti 2014

TAUSTATIEDOT. Tilastoissa on

Opiskelijoiden työssäkäynti 2015

Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

JATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN

KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT

Miten ammatillisia tutkintoja voidaan kehittää työelämälähtöisemmiksi?

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -14 % 8 %

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO

Transkriptio:

Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Lukiokoulutuksessa osuus oli viisi prosenttia ja ammatillisessa koulutuksessa kahdeksan prosenttia. Osuus on suurin lukion aikuiskoulutuksessa, jossa lähes 12 prosenttia opiskelijoista oli vieraskielisiä. Pienin osuus vuonna 2015 oli lukion nuorten koulutuksessa, vajaa viisi prosenttia. osuus kaikista peruskoululaisista kasvoi vuodesta 2011 vuoteen 2015 4,3 prosentista kuuteen prosenttiin. Lukiokoulutuksessa vieraskielisten opiskelijoiden osuus kaikista lukio-opiskelijoista kasvoi vuodesta 2000 vuoteen 2015 1,8 prosentista 5,1 prosenttiin. Vastaavat osuuden olivat ammatillisessa koulutuksessa 2,7 prosenttia vuonna 2000 ja 8,2 prosenttia vuonna 2015. Taulukko 1. opiskelijoiden osuus (%) kaikista opiskelijoista perusopetuksessa sekä lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa vuosina 2000, 2011, 2013 ja 2015 2000 2011 2013 2015 Perusopetus (vuosiluokat 1 9) 4,3 5,1 6,0 Lukiokoulutus 1,8 3,9 4,6 5,1 - nuorten opetussuunnitelma 1,6 3,2 4,0 4,6 - aikuisten opetussuunnitelma 3,3 10,1 11,1 11,7 Ammatillinen koulutus 2,7 5,3 6,3 8,2 - ammatillinen peruskoulutus 2,6 4,4 5,1 7,1 - näyttötutkintoon valmistava koulutus 2,9 6,3 7,5 9,1

Vuonna 2015 perusopetuksessa opiskeli runsaat 30 000 vieraskielistä oppilasta. Tämä on kuusi prosenttia kaikista peruskouluoppilaista. Vuodesta 2011 vuoteen 2015 oppilasmäärä kasvoi noin kymmenellä tuhannella. Esiopetuksessa vieraskielisten määrä ja osuus eivät ole merkittävästi kasvanut vuodesta 2011 vuoteen 2013. Perusopetuksen lisäopetuksessa opiskeli vuonna 2011 noin 2 000 oppilasta, vuonna 2015 heitä oli noin 900. Lähes 90 prosenttia perusopetuksen lisäopetuksen (ns. 10. luokka) oppilaista on vieraskielisiä. Tämä viittaisi siihen, että suurella osalla vieraskielisiä on halu jatkaa opintojaan. Taulukko 2. esi-, perus- ja perusopetuksen lisäopetuksessa vuosina 2011, 2013 ja 2015 2011 2013 2015 Esiopetus 399 3,2 429 3,6 438 3,9 Vuosiluokat 1-9 22 518 4,3 27 174 5,1 32 214 6,0 Perusopetuksen lis 1 998 87,7 1 635 88,7 876 87,6 Mukana ovat kaikki oppilaitostyypit Lukiokoulutuksessa oli vuonna 2015 noin 5 300 vieraskielistä opiskelijaa, joka on noin viisi prosenttia kaikista lukiolaisista. osuus lukioissa on alhaisempi kuin sekä perusopetuksen että ammatillisen koulutuksen osuuksia. Suurin vieraskielisten opiskelijoiden osuus oli lukion aikuiskoulutuksssa. Viisi suurinta vieraskielisten kieliryhmää olivat vuonna 2015 venäjä (1 136 opiskelijaa), somali (743), viro (467), englanti (338) ja arabia (267). Vuonna 2015 Suomessa asui 179 566 vieraskielistä 16 18 -vuotiasta nuorta. Heistä lukiokoulutuksessa opiskeli 2,4 prosenttia. Taulukkko 3. opiskelijat lukiokoulutuksessa koulutuslajin ja sukupuolen mukaan vuonna 2015 opiskelijat opiskelijoiden osuus (%) kaikista opiskelijoista Lukiokoulutus, nuorten opetussuunnitelma 4 398 4,6 Mies 1 920 4,7 Nainen 2 478 4,5 Lukiokoulutus, aikuisten opetusssunnitelma 944 11,7 Mies 541 14,5 Nainen 403 9,3 Yhteensä 5 342 5,1

Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskeli vuonna 2015 noin 8 840 vieraskielistä henkilöä. Tämä on seitsemän prosenttia kaikista opiskelijoista. Suurimmat vieraskielisten osuudet (noin 10 %) olivat yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Osuus oli pienin (noin 2 %) luonnonvara- ja ympäristöalan koulutusalalla. Alle neljä prosenttia oli myös humanistisen ja kasvatusalan sekä kulttuurialan koulutusaloilla. Vertailussa ei ole huomioitu koulutusalaa Muu koulutus. Viisi suurinta vieraskielisten kieliryhmää olivat vuonna 2015 venäjä (1 939 opiskelijaa), viro (1 060), somali (1 054), persia (458) ja arabia (426). Vuonna 2015 Suomessa asui 179 566 vieraskielistä 16 18 -vuotiasta nuorta. Heistä ammatillisessa koulutuksessa opiskeli 4,9 prosenttia. Taulukkko 4a. opiskelijat ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutusalan mukaan vuonna 2015 Ammtillinen peruskoulutus opiskelijat opiskelijoiden osuus (%) kaikista opiskelijoista Humanistinen ja kasvatusala 63 3,2 Kulttuuriala 303 3,9 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 1 631 10,5 Luonnontieteiden ala 213 5,4 Tekniikan ja liikenteen ala 3 245 6,3 Luonnonvara- ja ympäristöala 115 1,9 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 1 890 8,2 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 1 378 10,3 Muu koulutus 5 1,3 Yhteensä 8 843 7,1 Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa opiskeli vuonna 2015 noin 12 760 vieraskielistä henkilöä. Tämä on yhdeksän prosenttia kaikista opiskelijoita. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla noin viidenneksen kaikista opiskelijoita oli vieraskielisiä. osuus oli pienin (3 %) luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksessa. Viisi suurinta vieraskielisten kieliryhmää olivat vuonna 2015 venäjä (3 761 opiskelijaa), viro (2 652), arabia (869), somali (799) ja thai (695).

prosenttia (%) Taulukkko 4b. opiskelijat näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa koulutusalan mukaan vuonna 2015 Näyttötutkintoon valmistava koulutus *) opiskelijat opiskelijoiden osuus (%) kaikista opiskelijoista Humanistinen ja kasvatusala 621 9,7 Kulttuuriala 188 4,3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 2 091 6,3 Luonnontieteiden ala 85 5,8 Tekniikan ja liikenteen ala 3 887 9,0 Luonnonvara- ja ympäristöala 254 3,0 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 2 706 9,0 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 2 930 22,6 Muu koulutus - Yhteensä 12 762 9,1 *) perustutkinnot sekä ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Koko väestöstä kuusi prosenttia oli vieraskielisiä vuonna 2015. Suurimmat osuudet olivat ikäryhmissä 25 39 -vuotiaat, joissa heitä oli noin 11 prosenttia. 50-vuotiaiden ja vanhimpien ikäryhmissä osuus oli alle kuuden prosentin. osuus väestöstä vaihtelee maakunnittain. Eniten oli vuonna 2015 vieraskielisiä Uudenmaan maakunnassa (vajaa 13 %) ja vähiten Etelä-Pohjanmaan maakunnassa (2 %). Suurimmat kieliryhmät olivat venäjä, viro ja somali. 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Kuvio 2. Vieraskielisen väestön osuus (%) koko väestöstä ikäryhmän mukaan vuonna 2015

Taulukko 5. Vieraskielinen väestö ja sen osuus (%) koko väestöstä ikäryhmän mukaan vuonna 2015 Väestö Vieraskielinen väestö Vieraskielisen väestön osuus (%) koko väestöstä 0 2-vuotiaat 172 618 13 947 8,1 3 5-vuotiaat 184 196 13 141 7,1 6-vuotiaat 62 095 4 172 6,7 7 12-vuotiaat 361 413 23 145 6,4 13 15-vuotiaat 174 478 10 297 5,9 16 18-vuotiaat 179 566 10 339 5,8 19 21-vuotiaat 195 354 12 215 6,3 22 24-vuotiaat 206 690 15 239 7,4 25 29-vuotiaat 342 528 38 171 11,1 30 34-vuotiaat 356 932 42 069 11,8 35 39-vuotiaat 345 816 35 770 10,3 40 44-vuotiaat 317 879 29 289 9,2 45 49-vuotiaat 350 369 24 724 7,1 50 54-vuotiaat 374 501 20 175 5,4 55 59-vuotiaat 368 110 14 862 4,0 60 64-vuotiaat 371 660 9 872 2,7 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat 1 123 103 12 135 1,1 Yhteensä 5 487 308 329 562 6,0 Lisätietoja: Vipunen Vipunen opetushallinnon tilastopalvelu Opetushallituksen perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa -raportti ilmestyy toukokuussa 2017. Seuraavan kuukauden tilaston aiheena on Opettajat ja rehtorit Suomessa 2016 -tiedonkeruun tuloksia