Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät 2017 18.3.2017 Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala Kalanviljelyn kuulumisia
Synkkä vuosi järvilohilla 2016 Emme kyenneet estämään järvilohen poikastappioita keväällä 2016. Taudinvastustamistoimenpiteemme kohdistui keväällä pääasiassa vesihomeen ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan, mutta se ei riittänyt. Järvitaimenten viljely onnistui huomattavasti paremmin. Kirjolohet eivät olleet moksiskaan. Luken järvilohen mädintuotantoon tuli katkos Enonkoskella.
Vesihome ja kylmänvedentauti! Vesihome sen ärhäkkä muoto (saprolegnia parasitica) ja kylmänvedentauti (flavobacterium psychrophilum) ovat olleet riesana monilla kalanviljelylaitoksilla viime vuosina. Vesihome on pahimmillaan keväällä veden lämmetessä 4 12 cels ja syksyllä veden jäähtyessä 12 4 cels, muuna aikana ei niin voimakkaana. Kylmänvedentautia esiintyy yhtä aikaa vesihomeen kanssa 4 12 cels välillä. Näiden kahden taudinaiheuttajan yhteisvaikutus on tuhoisa! Tämä on nyt opittu, mutta valitettavasti kantapään kautta. Eniten ovat kärsineet: Järvilohi erityisesti! Smolttiutuneet kalat. Sukukypsät kalat Emot (taimenet, lohet, kirjolohet) Varhaiskypsät koiraat (taimenissa jo paljon 3 syksynä)
Mitä kaikkea minä olen oppinut kantapään kautta? Pelkkä vesihomeen ennaltaehkäisy ja torjunta ei keväällä riitä varsinaan järvilohille. Kaupallinen lääkerehu ei tehoa kylmänveden tautiin järvilohen poikasilla. Syynä lohien pieni ruokaisuus kylmän veden aikaan (0,1-0,2%) biomassasta/vrk. Lääkerehu on sekoitettava itse, vaikuttavaa ainetta sekoitettava n. kymmenkertainen määrä kaupalliseen rehuun verrattuna. Lääkkeiden saanti on vaihtelevaa, välillä vaikeaa/hankalaa ja hidasta. Tilattava hyvissäajoin ennakkoon. Järvilohenpoikaset kantavat flavobacterium psychrophilum bakteeria piilevänä, se on todennäköisesti levinnyt jo mätimunan mukana emosta poikaseen. Mikäli kylmänvedentauti puhkeaa keväällä vesihomeelle otolliseen aikaan, ei mikään hoito enää auta. Hoitotoimenpiteet pitää kohdistaa hyvissä ajoin kylmänvedentaudin ennaltaehkäisyyn ja oikeaan tehokkaaseen lääkintään riittävän aikaisessa vaiheessa, jo huhtikuun puolivälissä. Kalat ovat olleet viime keväinä erittäin herkkiä käsittelylle, vesihome iskee heti vähäiseenkin ihovaurioon. Kaloja ei nuotata kuin tarvittava määrä. Kalat on pidettävä harvassa ja altaat puhtaina ja vältettävä turhia häiriöitä.
Miten jatkossa ongelmia ratkaistaan? Otetaan kokemuksista opiksi ja haetaan aina aktiivisesti ratkaisua ongelmiin. Järvilohien 2-v istutusajankohdan aikaistaminen. Vältettävä kalojen käsittelyssä 4-12 cels välistä aikaa. 3-vuotiaiden tuotantokustannukset on nousseet. Martoparvi olisi ratkaisu, mutta ei ole martomätiä saatavana. Omat emokalat mädin saannin turvaamiseksi. Uudet järvilohiemot on jo kasvamassa, ikä nyt 3-v. Valittu vesihometartunnan ja flavotartunnan välttäneistä yksilöistä. Vesihomerokote on kehitteillä, kirjolohelta on löydetty vasta ainetta. Kaupallisia flavorokotteita on jo käytetty joillakin laitoksilla, mutta tähän mennessä ne eivät ole olleet tehokkaita.
ProAgria Pohjois-Karjala ry:n kalanviljelytuotteet: Istukkaat, poikaset, onkikalat Järvitaimen, Järvilohi, Kirjolohi, Planktonsiika ja Kuha (Ristivaarassa), Järvisiika. Mädintuotanto Kirjolohen mätiä ruokakalantuotantoon
Mitä istukkaita on saatavana 2017? 1-v järvitaimenia 10 cm, 12g 2-v järvitaimenia 21-24 cm 100-150g. 2-v järvitaimenia isoja (150-250g) kesäkuussa. Ns. viivästetty. Pyyntikokoisia kirjolohia 1000-1500g. Syksyllä planktonsiikoja 1-kes. Syksyllä kuhia 1-kes. 2-v järvilohet kaikki varattu velvoitteisiin. 3-v järvitaimenet kaikki varattu velvoitteisiin.
Keskijärven kalanviljelylaitos täyttää 50- vuotta 11.5.2017 Keskijärven kalanviljelylaitosta alettiin rakentamaan jo 1966 Kissakosken vesilaitoksen paikalle ja sen välittömään läheisyyteen Kissapuron varteen Ylisen järven luusuaan. Paikka on entinen myllypaikka. Omavaraismylly oli perustettu 11.2.1754 ja oli toiminnassa n. 200 vuotta. Keskijärvelle tuotiin ensimmäiset kalat, siikoja 330 000 kpl Kontiolahdesta 11.5.1967, jolloin kalanviljelytoiminnan voidaan katsoa alkaneen. 15.5.1967 tuli lisää siikoja 1 000 000 kpl. Vastakuoriutuneet siianpoikaset sijoitettiin laitoksen uuteen pyöreään betonialtaiseen ja ne pussitettiin ja myytiin heti asiakkaille. Ensimmäiset kasvatukseen jääneet kalat tuli 19.5.1967, Tanskalaisen purotaimenen vastakuoriutuneita poikasia 15 000 kpl, toukokuussa 1967 tuli myös järvitaimenta ja kirjolohta keväällä kuoriutunutta ja vuoden vanhoja poikasia kasvatettavaksi. 50-v merkkipäivän kunniaksi tarjoamme kalasoppaa laitoksella 11.5.2017, tervetuloa!
Keskijärven kalanviljelylaitoksen ilmakuva vuonna 2009 alavirtaan päin kuvattuna. Taustalla Keskijärvi, jossa Variksensaari.
Ylävirtaan päin kuvattuna, kaunis Ylisen järvimaisema.
Kiitos!