Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä STAHA ATEX työryhmän kokous 10.5.2007 Tuija Luoma, VTT
SISÄLTÖ Hankkeen lähtökohta hanke Yhteenveto Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä 2
HANKKEEN LÄHTÖKOHTA Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä 3
Poimintoja lainsäädännön vaatimuksista (1/4) Onnettomuuksien (tulipalo, räjähdys, hukkuminen) vaaran minimointi Varovaisuuden korostaminen mm. räjähtävien ja tulenarkojen aineiden yhteydessä Staattisen sähkön aiheuttaman vaaran minimointi Työntekijän riittävä perehdyttäminen työhön (738/2002) Räjähdyskelpoisten ilmaseosten aiheuttamien vaaratekijöiden ja räjähdysvaaran aiheuttamien riskien arvioiminen Räjähdyskelpoisten ilmaseosten syntymisen ehkäiseminen (390/2005) Kemikaalien turvalliseen käyttöön liittyvien ohjeiden omaksuminen varmistettava, jos yksityiskohtaisia ohjeita saatavilla (715/2001) Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä 4
Poimintoja lainsäädännön vaatimuksista (2/4) Turvallisen työskentelyn mahdollistaminen ja tarpeellisesta valvonnasta huolehtiminen räjähdysvaarallisessa tilassa Räjähdyksen vahingollisten vaikutusten vähentäminen, jos vahingot eivät estettävissä Laitetta saa käyttää räjähdysvaarallisessa tilassa vain, jos se on räjähdyssuojausasiakirjan mukainen Laitteiden kunnossapito ja käyttötavat räjähdysturvallisuutta edistäviä Ennen mahdollista räjähdystä syntyvistä olosuhteista pitäisi varoittaa ääni tai optisin merkein Räjähdysvaaralliset tilat todettava ennen toiminnan aloittamista räjähdysturvallisiksi (576/2003) Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä 5
Poimintoja lainsäädännön vaatimuksista (3/4) Tarpeellista ja asianmukaista opastusta räjähdyssuojelusta Työntekijöiden vaatteista ei saa aiheutua staattisen sähkön purkauksia Suojaustoimenpiteet on tehtävä vaarallisimman aineen tai aineseoksen mukaisesti Räjähdysvaaraa aiheuttavat aineet pitää johtaa tai siirtää turvalliseen paikkaan tai tehtävä muulla tavalla vaarattomiksi (576/2003/Liite 2.) Riittävä opetus ja ohjeistus Harjoitusten järjestäminen Työntekijän noudatettava annettuja ohjeita (922/1999) Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä 6
Poimintoja lainsäädännön vaatimuksista (4/4) Vertailu saatavissa olevien suojainten ominaisuuksien ja vaadittavien välillä Työnantajan määriteltävä suojainten käyttö (1407/1993) Räjähdystarvikkeiden vaarallisuusluokitus Oikeanlaiset varusteet, ilmankostuttaminen, maadoitukset Jos ruutipölyä, pintalämpötilarajoitukset Työntekijöiden riittävä koulutus ja ammattitaito Tuotannon osastointi Asiattomien pääsyn estäminen alueelle Tupakoinnin ja avotulen kieltäminen (130/1980) Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä 7
"HENKILÖTURVALLISUUS RÄJÄHDYSVAARALLISESSA YMPÄRISTÖSSÄ" hanke Lainsäädännössä, ATEX säädöksissä tarkastellaan EX tiloja mutta painopiste ei ole ihmisen turvallisuudessa. Tämä hanke auttaa muodostamaan kokonaiskuvan henkilöturvallisuudeen vaikuttavista tekijöistä tukien näin yrityksen kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Hankkeessa henkilöturvallisuutta tutkitaan ja kehitetään kattavana kokonaisuutena, useiden eri tekijöiden summana. Tavoitteena on kehittää kattava toimintamalli varmistamaan henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä. Tutkimuksen kohteena ovat: työtehtäviin ja ympäristöön sekä henkilöstöön liittyvät riskit henkilönsuojaimien ja suojavaatteiden oikeat valintaperusteet ja oikea käyttö satunnaisesti tilassa käyvien henkilöiden (vierailijat, huoltomiehet, siistijät jne.) aiheuttamat riskit toiminta tuotannon normaalitilanteissa, häiriötilanteissa sekä kunnossapidon ja huollon aikana. Hanke alkoi 1.1.2006 ja päättyy 31.12.2007 Hankkeen rahoittajina toimivat Työsuojelurahasto, VTT sekä hankkeeseen osallistuvat yritykset. Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä 8
HANKKEEN YHTEISTYÖTAHOT : Yritykset: Neste Oil Oyj Borealis Polymers Oy Kemira GrowHow Oyj Kiilto Oy EURENCO Vihtavuori Oy Nammo Lapua Oy Oy Forcit Ab Raikka Oy Suoja asujen valmistajat ja huoltajat sekä Ex valaisimien valmistajat: Image Wear Oy Lindström Oy Centaurea Oy Asiantuntijatahot: VTT TTL TTY Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä 9
VUOSI 2006 HANKKEEN TOTEUTUKSEN VAIHEET WP1 Henkilöturvallisuuden nykytilanne kirjallisuus Tehty mm. diplomityö "Henkilöturvallisuuden nykytila räjähdysvaarallisessa työympäristössä" WP2 Henkilöturvallisuuden nykytilanne case analyysit Analyysejä tehty 8 case kohteessa Tavoitteena oli löytää hyviä käytäntöjä ja kehitettäviä seikkoja toimintamallin kehitystyön pohjaksi. VUOSI 2007 WP3 toimintamallin kehitys WP4 Koulutusmateriaalin luominen WP5 Tulosten hyödyntäminen ja raportointi Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä 10
RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty ideariihessä VTT:n asiantuntijoiden sekä hankkeeseen osallistuvien tahojen kanssa. Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä 11
CASE ANALYYSEISTÄ OPITTUA Case analyyseissä nousivat esille selkeästi mm. Turvallisuusasioiden kertauskoulutuksen tarve Häiriötilanteiden ohjeistus ja toimintatapojen harjoittelu Ulkoistamisen tuomat lisähaasteet > ulkopuolisten toimijoiden tietoisuus räjähdysvaarasta ja oikeista toimintatavoista ei ole täysin selvillä Tukitoimintojen ohjeistus siivous, kunnossapito, jätehuolto. Suojavaatteiden ja varusteiden aiheuttamat riskit Case analyyseissä käytettyjä menetelmiä (kyselyjä ja analyysipohjia) hyödynnetään toimintamallissa. Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä 12
HENRI TOIMINTAMALLI toimintamallin tavoite: Koulutustarpeiden tunnistaminen ja kohdentaminen Koulutusmateriaalit ja ohjeet Tarkennettaviin kohteisiin apuvälineitä (analyysimalleja) Rakenteeltaan kevyt ja helppokäyttöinen Yksi osa kokonaisvaltaista riskienhallintaa, ei saa kuormittaa liikaa Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä 13
HENRI KOULUTUSMATERIAALI koulutusmateriaali tähtää havainnollisuuteen Power point esitys Kohdennettuja ohjeita Havainnollisia videonpätkiä Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa työymp ympäristössä Koulutusaineisto Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä 14
HENRI KOULUTUSMATERIAALI esimerkki 1 Henkilön potentiaalin muutos henkilön noustessa autosta. 100 % PES vaatetus Henkilö purkaa varauksensa jakoavaimen kautta demolaitteeseen Demolaitteessa 2 elektrodia (toinen maadoitettu) 5 mm ilmavälillä astiassa, jossa on höyrystynyttä asetonia (MIE 1,15 mj) Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä 15
HENRI KOULUTUSMATERIAALI esimerkki 2 A tikkaiden potentiaalin muutos (alumiinia, jalkojen päässä muovitupit) Johtava lattia 100 % PES vaatetus Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä 16
YHTEENVETO Lainsäädännön vaatimukset eivät takaa riittävän laajasti räjähdysvaarallisissa työympäristöissä toimivien henkilöiden turvallisuutta. hankkeen lähtökohta on henkilön edellytykset toimia aiheuttamatta räjähdystä räjähdysvaarallisessa työympäristössä. Hankkeen tavoitteena on luoda toimintamalli henkilöturvallisuuden varmistamiseen Apuvälineitä koulutustarpeen tunnistamiseen ja kohdentamiseen Tarkastelun kohteena erityisesti tuotannon häiriötilanteet ja tukitoiminnot (kunnossapito, siivous ja jätehuolto) Hankkeen tulokset julkistetaan joulukuussa 2007. Toimintamalli on julkistamisen jälkeen yleisesti yritysten hyödynnettävissä Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä 17
WWW SIVUT Lisätietoja saa hankkeen julkisilta wwwsivuilta http://www.vtt.fi/ henri Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä 18
HENRI KOULUTUSMATERIAALI esimerkki 3 Muovista roskakoria varattu hankaamalla, jonka jälkeen henkilö nostaa roskakorin pumppukärryyn. Pumppukärryn potentiaalin muutos 100 % PES vaatetus Tilan lattia johtava mutta pumppukärryn pyörät eristävät. Nostettaessa roskakoria henkilö maadoittaa kärryt antistaattisten jalkineidensa kautta. Pumppukärryjen kapasitanssi 200 pf. Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä 19