Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI. Suomen Betoniyhdistys ry

Samankaltaiset tiedostot
TALVIBETONOINTI

BETONOINTITYÖN HAASTEET TYÖMAALLA JA VAIKUTUS LOPPUTUOTTEEN LAATUUN

Talvibetonointi. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi

Tiivistyykö, erottuuko? valamisen oikeat työmaatekniikat. Betonirakentamisen laatukiertue Jouni Punkki

Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI. Suomen Betoniyhdistys ry

Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI. Suomen Betoniyhdistys ry

Betonin valinta. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi

Betonin ominaisuudet talvella. Pentti Lumme

Betonin laadunvarmistaminen työmaalla

Betonoinnin valmistelu

Eri rakenneosien betonointi

Paikallavalurakentamisen laatukiertue 2018 Betonin lujuudenkehitys ja jälkihoito Jyväskylä Jere Toivonen

Miten toimitaan oikein betonin kanssa? Rakentamisen ajankohtaiskiertue Asiamies Jani Kemppainen

Lattiabetonit Betonin valintakriteerit, pinnoitettavat lattiat

Betoni ja rakentaminen yleiskatsaus Betoniseminaari, Oulu

Johanna Tikkanen, TkT

Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT

Itsetiivistyvä betoni, ITB

1 JOHDATUS BETONIIN JA BETONIRAKENTAMISEEN

BY 71/RIL Suomen Betoniyhdistys ry Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Betonirakenteiden työmaatoteutus

1. ALOITUSPALAVERI 3. BETONOINTI 4. JÄLKIHOITO

BETONIN SUHTEITUS eli Betonin koostumuksen määrittely

Betonin kuivuminen. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi

Betonin ominaisuudet talvella

Betonilattiat 2014 by 45 / BLY 7

Betonin pakkasenkestävyyden osoittaminen pätevöitymiskurssi Helsinki Kim Johansson

TALVIBETONOINTISUUNNITELMA

1. JAKSO (2 pv) 2. JAKSO ja (3 pv) 3. JAKSO (3 pv) 4. JAKSO

Betonivalut haasteet ja onnistumisen edellytykset. Äänekoski B11 Jätevedenpuhdistamo

Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry

Betonituotteiden massan valmistus. Mika Tulimaa TkL Tuoteryhmäjohtaja Rudus Oy

Uudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit

Varmennustodistuksen arviointiperusteet. Valmisbetoni

Harjoitus 7. Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys

Kun teet betonia tee se oikein

Lattiabetonin valinta eri käyttökohteisiin. Vesa Anttila

Miksi betonilattiat joskus onnistuvat ja toisinaan taas eivät?

Korkealujuusbetonin suhteitus, suhteituksen erikoistapauksia. Harjoitus 6

Talvibetonoinnin suoritus

kuva: Rakennusteollisuus RT MODUULI 1 1. JAKSO (2 pv) 2. JAKSO (2 pv)

Betonituotteiden massan valmistus. Mika Tulimaa TkL Laatu- ja kehitysjohtaja Rudus Oy

1. JAKSO Helsinki BETONIN OSA-AINEET, SUHTEITUS JA OMINAISUUDET

Ilmavaivaista betonia?

kuva Vladimir Pohtokari 1. JAKSO (2 pv) 2. JAKSO (3 pv)

1-lk betonityönjohtajan ja 1-lk valmisbetonityönjohtajan pätevöityskoulutus nro 44

Harjoitus 11. Betonin lujuudenkehityksen arviointi

kuva: Rakennusteollisuus RT MODUULI 1 1. JAKSO (2 pv) 2. JAKSO (2 pv)

Betonilattiapäivä. Nopea rakentaminen mitä betonilattioiden osalta tulee huomioida

Betonirakenteiden korjaaminen Kaatokorjaukset ja pintavalut

Harjoitus 5. Mineraaliset seosaineet, Käyttö ja huomioonottaminen suhteituksessa

Sideaineet eri käyttökohteisiin

BETONIJULKISIVU- TYÖNJOHTAJA Betonijulkisivutyönjohtajan pätevyyteen valmentava kurssi: Betonitekniikkaa 3 op Tuotantotekniikkaa 2 op

Paksuseinäisen betonirakenteen kuntotutkimus yhdistetyllä ainetta rikkomattomalla menetelmällä

BETONIJULKISIVU- TYÖNJOHTAJA Betonijulkisivutyönjohtajan pätevyyteen valmentava kurssi: Betonitekniikkaa 3 op Tuotantotekniikkaa 2 op

Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus DIXI Betonirakentamisen haasteet. Jyrki Haka

SFS päivitys Ari Mantila Rakennustuoteteollisuus RTT ry

Robust Air tutkimuksen tuloksia Betonitutkimusseminaari

Johanna Tikkanen, TkT

Betonirakenteen vedeneristäminen. Xypex käyttökohteita

Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI. Suomen Betoniyhdistys ry

SEMKO OY RR-NOSTOANKKURIT KÄYTTÖOHJE, EUROKOODIEN MUKAINEN SUUNNITTELU

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle

Toteutusstandardi EN 13670:2009 Betonirakenteiden toteuttaminen ja kansallinen soveltamisstandardi SFS 5975

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä.

Betonilattiapäivät 2014

Miten toimitaan oikein betonin kanssa? Rakentamisen ajankohtaiskiertue Asiamies Jani Kemppainen

Ajankohtaista betonista. Jussi Mattila, toimitusjohtaja Suomen Betoniyhdistys ry

BETONIPÄIVÄT 2012 Maanvaraiset betonilattiat saumoilla vai ilman

Rakentaminen ja hiilidioksidipäästöt. Rakennuksen elinkaaren aikaiset CO2 päästöt

Betonointi kylmissä olosuhteissa

BETONIMASSOJEN SUUNNITTELU, TESTAAMINEN JA RAKENTAMISAJAN HAASTEISIIN VARAUTUMINEN YDINLAITOSHANKKEISSA

TEKSTIILILAATTOJEN ASENNUSOHJE

LEIMASINBETONI. Maaliskuu 2011 SEMTU OY Puh mailbox@semtu.fi PL 124, KERAVA Fax

VESI-SEMENTTISUHDE, VAATIMUKSET JA MÄÄRITTÄMINEN

HB VALMIS. HB-VALMISBETONI HINNASTO 2013 alkaen HB-Valmisbetonin tilaukset puh. (014) VALMISBETONI

Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI

Puurakentamisen tuotantotekniikat

Betoni materiaalina. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi

ELEMENTTITEHTAAN BETONITYÖNJOHTAJA Elementtitehtaan betonityönjohtajan pätevyyteen valmentava kurssi: Betonitekniikkaa 4 op Tuotantotekniikkaa 2 op

ELEMENTTITEHTAAN BETONITYÖNJOHTAJA Elementtitehtaan betonityönjohtajan pätevyyteen valmentava kurssi: Betonitekniikkaa 4 op Tuotantotekniikkaa 2 op

Betonilaborantti- ja myllärikurssi, Helsinki Risto Mannonen/Kim Johansson

Lattiabetonien notkeus ja lisäaineet

PS-parvekesarana. Versio: FI 9/2016 Laskentanormit: EC+FI NA Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC 2 n:o 36. Tekninen käyttöohje

Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI. Suomen Betoniyhdistys ry

Ruiskubetonin määrittely. Lauri Uotinen

Infrabetonien valmistusohje Kommentoiniversio Jouni Punkki, Aalto-yliopisto

Betonirakentamisen laatuketju kuntoon

ACO STAINLESS Lattiakourut teollisuustiloihin ja suurtalouskeittiöihin

Betonilaborantti- ja myllärikurssi, Helsinki Risto Mannonen/Kim Johansson

Betonilattiapäivä Messukeskus

SOKLEX - PERUSTUSJÄRJESTELMÄ

JOINTS FIRE COMPOUND PRO+ Palokipsimassa läpivienteihin

Eurokoodien mukainen suunnittelu

Betonielementit CE- merkitään alkaen

VARMENNUSTODISTUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET Raskasrakenteiset LVI-hormielementit

Käsittelyssä olevia virhekorttiehdotuksia. Jyrki Kauppinen

Nopeasti lujittuva betonimassa isoihin korjausvaluihin

RUISKUBETONOINTIOHJEET TECHNOPOLIS DI Seppo Petrow

Tero Saikkonen TALVIBETONOINTI

MUOTTIHARKOISTA VAHVAT RAKENTEET

Transkriptio:

Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI Suomen Betoniyhdistys ry

Rakenteen suunnittelu Betonirakenteen valmistuksen suunnittelu =betonityösuunnitelma Muottityö, raudoitustyö Betonin valmistus Betonointi (kuljetus, siirto, tiivistys) Muotin purku Rakenteen viimeistely

Betoni valmistetaan sekoittamalla sementtiä vettä ja kiviainesta (ja joskus lisäaineita ja seosaineita) Seosaineita ovat lentotuhka, masuunikuona ja silikajauhe. Ne ovat muun teollisuuden jätettä ja sivutuotteita Kiviaines koostuu eri kokoisista rakeista jotka on jaettu useampaan eri kokoiseen lajikkeeseen, esimerkiksi 0 8 mm, 8 16 mm ja 16 32 mm Yleensä ei betonissa käytetä 32 mm suurempaa raekokoa kuin erittäin massiivisissa rakenteissa (esim. padot)

Myös sementeillä on eri ominaisuuksia joilla voidaan säätää betonin ominaisuuksia, kuten lujuudenkehityksen nopeutta Betonin valmistus on periaatteessa samanlaista elementtituotannossa ja valmisbetonipuolella Valmistus tapahtuu betoniasemalla jossa on erilaisia kuljettimia joilla raaka-aineet siirretään varastoista sekoittimeen

Elementtitehtaalla betoni valmistetaan yleensä vain omaan käyttöön ja se siirretään tehtaan sisällä kuljettimilla valupaikalle Valmisbetoni kuljetetaan autoilla työmaalle josta se siirretään muottiin Vaatimukset betonille ja sen laadunvalvonnalle ovat samat

Pakkosekoitin BHS (kaksoisakselisekoitin)

Vapaapudotussekoitin

Paikallavalussa betoni toimitetaan työmaalle betoniautolla, ja siirretään työmaan valitsemalla tavalla muottiin Siirtotapa on yleensä betonipumppu Muita tapoja ovat nostoastia ja dumpperi

Paikallavalussa betoni ostetaan valmisbetonin toimittajalta Tilattaessa betonia asiakas ilmoittaa sekä tuoreen betonin että kovettuneen betonin vaaditut ominaisuudet betonin valmistajalle Asiakkaan olisi hyvä ilmoittaa myös betonin siirtotapa työmaalla, valettava rakennetyyppi (lattia, seinä, holvi, pilari yms) koska se voi vaikuttaa betonin koostumukseen

Tuoreen betonin ominaisuuksia ovat massan notkeus ja lämpötila, lämmönkehitys ja maksimilämpötila kovettumisvaiheessa Kovettuneen betonin ominaisuuksia ovat lujuus, säilyvyys, suurin sallittu raekoko Lujuudenkehityksen nopeus (muottikierto, jäätymislujuus)

Paikallavalussa olosuhteet vaikuttavat merkittävästi rakentamiseen ja betonin valintaan Talvirakentaminen asettaa suurimmat haasteet paikallavalulle Massiivisten rakenteiden valussa haasteet liittyvät usein lämpötilan hallintaan Liian korkea lämpötila kovettumisen aikana aiheuttaa lujuuskatoa ja myös mahdollisesti ongelmia myöhemmin

Talvella betonin haasteet liittyvät lämpötilaan Betoni tarvitsee lämpöä kovettuakseen Betonin kovettumisreaktiot tuottavat lämpöä Mitä enemmän sementtiä betonissa on sitä enemmän lämpöä syntyy kovettumisen aikana Betonin oman lämmöntuoton hyödyntäminen on yksi keskeinen tapa talvibetonoinnissa

Suojaamalla valettu rakenne saadaan lämpö talteen

Jos rakenne on ohut tai mitoiltaan pieni, esim saumavalu) ei betonin oma lämmönkehitys yleensä riitä pitämään yllä kovettumiseen tarvittavaa lämpötilaa Silloin valua joudutaan lisälämmittämään Lämmitys voidaan tehdä infrapunasäteilijöillä, kuumailmapuhaltimilla tai lankalämmityksellä. Kuumailmapuhallus edellyttää että lämmitettä alue voidaan eristää ympäristöstä esimerkiksi pressuilla

Betonin valinta paikallavalussa Valintaan vaikuttavat kovettuneen betonin vaatimukset kuten: Lujuus Säilyvyys (rasitusluokat) Mahdollisesti väri Kulutuskestävyys (lattiat) Suunnittelija tekee valinnan

Betonin valinta paikallavalussa Tuoreen betonin vaatimukset, työmaaolosuhteet, siirtotapa, valettava rakenneosa: Notkeus, massan lämpötila Työstettävyysaika (valun nopeus) Rakenne (seinä, pilari, holvi, mv-laatta) Erikoismenetelmä (liukuvalu, vedenalainen valu yms.) Maksimi raekoko Olosuhteet (esim. talvi tai lattiavaluissa tuulinen ja aurinkoinen kevätpäivä ilman suojaa) Lujuudenkehityksen nopeus (esim. muottikierto) Työmaa tekee valinnan

Betonin valinta paikallavalussa Betonin toimittaja vastaa siitä että betoni täyttää sekä kovettuneen betonin että tuoreen betonin vaatimukset Työmaalla ei ilman betonin toimittajan lupaa saa lisätä mitään aineita Vettä ei missään tapauksessa saa työmaalla lisätä betoniin, koska betonin lujuus putoaa Notkistinta saa betoniin lisätä työmaalla. Lisäyksen tekee betoniauton kuljettaja valmistajan ohjeiden mukaan

Betonin valinta paikallavalussa Betonin toimittaja vastaa siitä että betoni täyttää sekä kovettuneen betonin että tuoreen betonin vaatimukset Työmaalla ei ilman betonin toimittajan lupaa saa lisätä mitään aineita Vettä ei missään tapauksessa saa työmaalla lisätä betoniin, koska betonin lujuus putoaa Notkistinta saa betoniin lisätä työmaalla. Lisäyksen tekee betoniauton kuljettaja valmistajan ohjeiden mukaan

Betonirakenteen valaminen paikalla Betonirakenteen laatuun vaikuttaa betonin koostumuksen lisäksi myös työnsuoritus Betonia tulee käsitellä työmaalla oikealla tavalla ja se tulee siirtää muottiin ja tiivistää siten että sen kovettuneen betonin ominaisuudet täyttävät suunnitelmien vaatimukset Betonirakennetta tulee myös jälkihoitaa asianmukaisin menetelmin jotta kovettuneen betonin ominaisuudet saavutetaan Muotteja kastellaan tarvittaessa ennen valua (lautamuotti)

Betonin siirto ja valaminen Betoni on tuoretavaraa jonka ominaisuudet heikkenevät jos valu kestää kauan. Valettavana betoni pysyy normaalisti 2-3 tuntia Betonin notkeus pitää valita oiken. Liian notkean betonin käyttö johtaa helposti erottumiseen Vesi ja hienoaines nousevat pintaan ja isot kivet painuvat pohjaan => esim lattiapinnasta tulee heikko ja pölyävä

Betonin siirto ja valaminen Betoni siirto muottiin tulee tehdä oikein. Massa tulee pudottaa pystysuoraan muottiin mahdollisimman matalalta jotta kiviaines ja vesi eivät erotu Liian suuri pudotuskorkeus voi johtaa muotin rikkoontumiseen ja massan erottumiseen Massan pudotuskorkeus saa olla korkeintaan 1,5 m

Betonin siirto ja valaminen Tiheästi raudoitettuihin rakenteisiin raudoitukseen tulee jättää valuaukkoja josta betoni voidaan pudottaa. Massaa ei saa valuttaa muottia pitkin eikä sitä vasten (massa erottuu ja pinnan laatu kärsii) Korkeissa seinärakenteissa valukerroksen paksuus ei saa olla liian korkea. Suositus on normaalibetonilla noin 400 mm.

Betonin siirto ja valaminen Liian suuri valun nousunopeus kasvattaa valupaineita ja voi rikkoa muotin Myös betonin tehokas tiivistäminen vaikeutuu ja pinnan laatu kärsii. Tiivistämisen tarkoitus Täyttää muotti kokonaan Ympäröidä teräkset huolellisesti (hyvä tartunta) Saada kiviainesrakeet hakeutumaan lähemmäs toisiaan = > tiivis ja luja betoni Poistaa ylimääräinen ilma massasta => suunnitelmien mukainen lujuus

Betonin jälkihoito Tavoitteena betonin lujuudenkehityksen varmistaminen ja kosteuden liian nopean haihtumisen estäminen Lämmöneritys talvella (toimii yleensä myös kosteudeneristyksenä) Lattiavaluissa erittäin tärkeää Varhaisjälkihoito (muovi tai jälkihoitoaine) Varsinainen jälkihoito (kastelu, muovi, jälkihoitoaine)

Betonin jälkihoito

Edellä mainitut asiat saavutetaan ennakkosuunnittelulla Ennakkosuunnittelu varmistetaan tekemällä betonityösuunnitelma joka kattaa aikataulut, resurssit, materiaalit, työsuunnittelun (muotit, raudoitus, betonointi, jälkihoito, muottien purku) Betonointisuunnitelma on osa betonityösuunnitelmaa ja on yksityiskohtainen kuvaus rakenneosan betonoinnista

Elementit valmistetaan hyvissä työolosuhteissa tehtaalla Työolosuhteet ja ergonomia on aivan toista luokkaa kuin työmaalla Myös vuodenaikojen vaikutukset saadaan minimoitua Työmaalla tehtävänä on elementtien turvallinen ja oikea asennustyö sekä elementtiliitosten hitsaus ja jälkivalu

Elementtien valmistuksessa haasteena on nopean muottikierron hallinta tehtaalla Lujuudenkehityksen tulee olla nopeaa laadun kärsimättä Jännitettyjen elementtien riittävä lujuus jännitysvaiheessa on varmistettava Vaatii usein lämpökäsittelyä jotta nopea lujuudenkehitys on mahdollista

Lujuuskadon hallinta tärkeää Ei liian korkeita lämpötiloja tai laatu kärsii Elementtitehtaalla usein vähän betonilaatuja mikä helpottaa tuotannon suunnittelua ja hallintaa

Pelkistä elementeistä rakennusta ei yleensä voi valmistaa, vaan viimeistely vaatii jonkin verran valuja työmaalla Tyypillinen työvaihe on ontelolaattatasojen pintavalu Elementtirakentaminen on yleisintä talonrakennuksessa, mutta myös infrapuolella voidaan käyttää elementtejä Kunnallistekniikkapuolella esivalmistus on lähes 100% (betoniputket ja kaivot).

Infrapuolella etuna on työmaalla tehtävän työn minimointi => mahdollisimman pieni haitta jo olemassa olevalle toiminnalle kuten liikenteelle Haasteena on suuret elementit (asennus ja kuljetus) Usein kuljetus tapahtuu vesitse ja valmistus esim. kuivatelakalla Vaatii erikoisosaamista ja erikoiskalustoa => erikoisurakoitsija

Talonrakennuksessa tyypillisiä elementtejä ovat runkorakenteiden pilarit, seinät, palkit ja laatat sekä julkisivuelementit Myös perustukset (paalut) ja väestönsuojat voidaan esivalmistaa Runko voidaan tehdä kokonaan elementeistä, tai käyttää sekarunkoa jossa esimerkiksi vaakarakenteet valetaan paikalla ja pystyrakenteet ovat elementtejä. Tämä on yleinen ratkaisu asuinrakentamisessa Teollisuushalleissa elementtirakentaminen on hyvin yleistä ja kustannustehokasta

Elementit mahdollistavat hyvinkin pitkät jännevälit rakennuksiin (jopa 50 m). Rajoittava tekijä on usein kuljetus ja asennus

Elementtirakentamisen haasteita ovat turvallinen asennustyö Rakennusaikainen vakavuus ja liitosten toiminta Talvirakentaminen => vaativat olosuhteet hitsaukselle ja jälkivaluille Asennustyösuunnitelma ja osaava asennusurakoitsija tärkeässä roolissa