Kun teet betonia tee se oikein

Transkriptio

1 Kun teet betonia tee se oikein

2 Kun teet betonia, tee se oikein Betoni on maailman yleisimmin käytetty rakennusaine. Betonin hyviin ominaisuuksiin kuuluvat lujuus, kestävyys ja pitkäikäisyys. Betonirakenteet ovat myös hyvin palonkestäviä ja lahoamattomia sekä huoltovapaita. Betonin teko ei ole vaikeaa, mutta kestävän betonin teko vaatii tarkkuutta, tietoa ja kunnon valmistusaineet. Jotta betonista saadaan tiivis, luja, palonkestävä ja pitkäikäinen rakenne, on paneuduttava tarkkaan osa-aineiden valintaan, mittaamiseen, sekoitukseen, valuun ja jälkihoitoon. Tässä esitteessä antamiemme ohjeiden lisäksi aina kannattaa käyttää tervettä maalaisjärkeä ja tarvittaessa soittaa tekniseen neuvontaamme. Rakenna kestävästi Finnsementin sementit, lisäaineet ja kivirouheet sopivat tutkitusti suomalaiseen rakentamiseen. 2

3 Betonin osa-aineet. VESI Betonin valmistukseen käytettävän veden tulee olla puhdasta. Se ei saa sisältää epäpuhtauksia tai happoja. Yleensä voidaan sanoa, että juomakelpoinen vesi kelpaa betonin valmistukseen. Suovettä ei suositella käytettäväksi, sillä se saattaa sisältää humushappoja, jotka hidastavat tai estävät kokonaan betonin lujittumisen. Merivettä ei tule käyttää raudoitetuissa rakenteissa ja raudoittamattomissakin rakenteissa kannattaa käyttää makeaa vettä, jos sitä on saatavilla. 2. KIVIAINES Kiviaineksen tulee olla kiinteää, lujaa ja säänkestävää. Esimerkiksi kiillemineraalia sisältävät kiviainekset, jotka voidaan rikkoa veitsellä pienemmiksi rakeiksi, eivät sovi betonin valmistukseen. Kiviaineksen tulee myös olla puhdasta. Se ei saa sisältää epäpuhtauksia kuten humusta. Pienikin määrä humusta tai eloperäistä maa-ainesta esim. lehtiä tai multaa, voi hidastaa betonin lujittumista tai estää sen jopa kokonaan. Hyvän työstettävyyden ja tiiviyden saamiseksi on betonin kiviaineksena suositeltavaa käyttää ainakin kahta kiviaineslajitetta: hienompaa (esim mm tai mm) ja karkeampaa (esim. raekokoa mm). Kiviaineksen tulee olla raemuodoltaan pyöreä tai kuutiomainen, mutta ei mielellään litteä tai pitkänomainen. 3. SEMENTTI Rakennusluvanvaraisissa kantavissa ja säänkestävyyttä vaativissa betonirakenteissa tulee käyttää CE-merkittyjä sementtejä. CE-merkintä ja siihen liittyvät tiedot löytyvät säkin päältä. Kaikki Finnsementin rakennussementit ovat CE-merkittyjä. 3

4 Voit valmistaa betonia myös itse Rakentamismääräysten mukaisesti työmaalla itse valmistetun betonin käyttö on rajoitettu kantavissa rakenteissa rakenneluokkaan 3. Rakenneluokan 3 betonin aineosat voidaan annostella tilavuusosina ja betonin lujuusluokka saa olla korkeintaan K20. Rakenteessa vaadittava betonin lujuusluokka käy ilmi rakennesuunnitelmista. Betonin säilyvyyteen vaikuttaa betonin vesi- ja sementtimäärän suhde, betonin tiiviys sekä pakkasenkestävyyttä parantavien lisäaineiden eli huokostimien käyttö. Huokostimet muodostavat betoniin pieniä ilmakuplia, jotka antavat jäätyvälle vedelle tilaa laajeta ilman, että betoni vaurioituu. Huokostus ei yleensä kotikonstein onnistu, joten vaativimmissa kohteissa on suositeltavaa käyttää valmisbetonia. Valmisbetonin tai valmiiden betonielementtien käyttö voi joskus olla järkevin ja edullisin vaihtoehto. Betonin sekoittaminen Betonimassa tulisi sekoittaa koneellisesti. Omatoimiset rakentajat käyttävät yleensä litran betonimyllyjä. Betoni-annoksen koko voi olla noin 2/3 sekoittimen vesitilavuudesta. Sekoitusajan tulee olla vähintään 3 minuuttia. Hyvän betonin edellytyksenä on, että kaikki osa-aineet ovat sekoittuneet hyvin keskenään. Työturvallisuus sementin käsittelyssä Sementti ärsyttää hengityselimiä ja ihoa sekä voi aiheuttaa vakavan silmävaurion. Kostea sementti on voimakkaasti emäksistä ja ärsyttää ihoa. Sementtiä käsiteltäessä tulee noudattaa käyttöturvallisuustiedotteemme ohjeita. Käyttöturvallisuustiedotteet löytyvät esimerkiksi Internetsivuiltamme Sementti sisältää erittäin pieniä määriä kromiyhdisteitä. Vuonna 2005 voimaan tulleen asetuksen (54/2004) mukaan sementin kromaattipitoisuus (Kromi VI) ei saa ylittää 2 ppm. Rajan ylittävää sementtiä ei saa myydä eikä käyttää. Haitalliset vesiliukoiset kromivi-yhdisteet passivoidaan sementin jauhatuksen yhteydessä rautasulfaatilla, joten tehtaalta lähtevän sementin kromaattipitoisuus on alle 2 ppm. Rautasulfaatin pelkistyskyky säilyy vähintään 3 kuukauden ajan pakkauspäivämäärästä, kun sementtisäkit varastoidaan kuivassa ja tasalämpöisessä tilassa. 4

5 Betonointi Jos tuore betoni jäätyy ennen kuin se on saavuttanut ns. jäätymislujuuden 5 MN/m 2, niin se ei koskaan lujitu kunnolla. Yleensäkin kylmä sää hidastaa lujuudenkehitystä huomattavasti ja lisää betonin erottumisriskiä, joten betonointi kannattaa tehdä lämpimällä säällä (lämpötila >+5 C). Betoni voidaan sekoittaa ja betonointi aloittaa, kun tarvittavat muotti- ja raudoitustyöt on tehty. Lautamuotit on kasteltava ennen valua, jotta ne ovat tiiviit eivätkä ime vettä betonista. Betoni valetaan muottiinsa mahdollisimman matalalta suoraan alaspäin pudottaen, jotta kiviaines ja vesi eivät erottuisi. Pudotuskorkeus saa olla enintään,5 m. Massaa ei myöskään saa valuttaa muottiseinämää pitkin tai sitä vasten. Korkeissa perusmuuri- tai seinärakenteissa saa valukerroksenkorkeus olla enintään 40 cm, jotta betoni saadaan tiivistettyä kunnolla. Tiivistäminen Ennen sementin sitoutumisreaktioiden ja lujuudenkehityksen alkua on betoni tiivistettävä huolellisesti Normaaliolosuhteissa betonimassa menettää työstettävyytensä noin 2-3 tunnissa. Tiivistyksen tarkoituksena on täyttää muotti, ympäröidä teräkset betonilla ja saada ylimääräinen ilma pois massasta. Massa tiivistetään tavallisimmin sauvatäryttimellä, jonka voi vuokrata rakennuskonevuokraamosta. Sauvan annetaan painua omalla painollaan pystysuorassa koko valukerroksen läpi, monikerroksisissa valuissa myös hieman edelliseen valukerrokseen. Sauva nostetaan rauhallisesti ylös, jotta se ei jätä pintaan reikää. Sopiva tärytysaika näkyy siitä, että betonin pinta on tasoittunut ja pintaan ei nouse ilmakuplia. Tärytys tehdään yli koko betonoidunalueen noin 0,5 metrin pistovälein. Betonipinta voidaan oikaista tiivistyksen jälkeen oikolaudalla. 5

6 Vesisementtisuhde ja työstettävyys Betonin lujuus riippuu sementtilaadusta, sementtimäärästä, kiviainesten ominaisuuksista ja ennen kaikkea sementtiliiman vesisementtisuhteesta. Vesisementtisuhde on betonimassan sisältämän vesimäärän ja sementin painon suhde. Vesimäärään lasketaan mukaan myös kiviaineksessa oleva kosteus. Veden lisääminen betoniin parantaa työstettävyyttä, mutta mitä enemmän betonissa on vettä, sitä enemmän siinä on huokosia ja sitä alhaisempi lujuus. Pieni vesimäärä sementin määrään verrattuna eli alhainen vesisementti-suhde takaa hyvän betonilaadun, lujuuden, vedenpitävyyden ja pakkasenkestävyyden. Jos betonin työstettävyyttä parannetaan veden lisäyksellä, on toivotun lujuuden saavuttamiseksi lisättävä myös sementtiä. Notkeus Betonin notkeus (muokkautuvuus ja tiivistettävyys) kannattaa valita valettavan rakenteen perusteella. Betonin notkeutta voidaan työmaalla mitata esim. seuraavan yksinkertaisen painumatestin avulla. Ämpäri täytetään reunojaan myöten betonilla. Betoni tiivistetään sullomalla puu- tai terässauvalla. Ämpäri sisältöineen asetetaan ylösalaisin tasaiselle, imemättömälle alustalle. Kun ämpäri nostetaan pois, betonikartio laskeutuu jonkin verran. Laskeutuman suuruutta eli korkeuseroa ämpärin pohjan ja laskeutuneen kartion välillä, kutsutaan betonimassan painumaksi. 6

7 Betonin seossuhteet 3-luokan betonin aineosat voidaan annostella tilavuusosin. Mitta-astian tulisi olla tarkka, jotta betonista tulisi tasalaatuista. Suositeltavampaa on käyttää ämpäriä kuin lapiota. Seuraavaan taulukkoon on koottu betonin seossuhteita, kun kiviaineksena käytetään sekä hienompaa (esim. 0-8 mm) että karkeampaa (esim. 8-6 mm) lajitetta. Tarvittava vesimäärä riippuu tavoiteltavan lujuuden lisäksi myös kiviaineksen ominaisuuksista, joten tarkkaa ohjearvoa sille on vaikea antaa. Karkeasti voidaan arvioida, että yhtä sementtisäkkiä kohden tarvitaan noin 20 litraa vettä. Ohjeet on laadittu kotimaiselle Finnsementin Perussementille, lujuusluokka 42,5 N. Jos käytetään muita sementtejä, on sementin koostumus ja ominaispiirteet otettava huomioon seossuhteessa Työmaalla valmistetun betonin seossuhteet, kun käytetään sekä hienoa että karkeaa kiviainesta. Seossuhteet Lujuusluokka MN/m 2 Vähimmäissementtimäärä kg/m 3 Litraa/sementtisäkki *) hienosoraa someroa tai sepeliä sementtiä Tilavuusosaa hienosoraa someroa tai sepeliä K20 K5 K , ,5 4 3,5 2, ,5 4 4,5 *) säkki (40 kg) vastaa noin 30 litraa Jälkihoito Valun jälkeen betonia on jälkihoidettava, jottei pinta kuivuisi liian nopeasti ja halkeilisi. Valun päälle levitetty tiivis ja paikallaan pysyvä muovikalvo on hyvä tapa jälkihoitaa. Betonia voidaan jälkihoitaa myös kastelemalla vedellä. Jälkihoito tulee aloittaa heti, kun betonipinta kestää sen vaurioitumatta. Jälkihoidon merkitys korostuu erityisesti olosuhteissa, joissa haihtuminen on runsasta, kuten tuulisella tai viileällä säällä tai kun ilman suhteellinen kosteus on alhainen. Jälkihoitoa on hyvä jatkaa ainakin viikko. Muottipinnat toimivat hyvänä jälkihoitona. Mutta jälkihoitoa tulee jatkaa muotin purun jälkeenkin, jos muotit puretaan alle viikon ikäisenä. Muotin purkamisen ajankohdan määrää betonilaatu (sementtilaatu, sementti- ja vesimäärä) sekä lämpöolosuhteet. On hyvä muistaa, että viileässä lujuuden kehittyminen hidastuu. Käytännön keino varmistaa purkulujuus on lyödä betonia kangella. Jos kanki ei mene sisään vaan kimmahtaa, on lujuutta riittävästi. 7

8 Kestävään rakentamiseen, kotimaista sementtiä. Tekninen neuvonta Finnsementin tekninen neuvonta auttaa valitsemaan sopivan sideaineen ja neuvoo betoniteknisissä kysymyksissä. Palvelu on kaikkien asiakkaidemme käytössä veloituksetta. Tuote-esitteet ja käyttöturvallisuustiedotteet löytyvät Internet-sivuiltamme Finnsementti Oy 2600 Parainen Puhelin Telefax