UUDEN OULUN YLEISKAAVAN ILMASTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TULEVAISUUSSKENAARIOILLA

UUDEN OULUN YLEISKAAVAN ILMASTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TULEVAISUUSSKENAARIOILLA Pekka Paloheimo, Katri Leino ja Aleksi Heikkilä 4.6.2015 Loppuraportti

SISÄLLYS: 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 2.1 Rakentaminen 2.2 Energiankäyttö 2.3 Liikenne 2 KASVIHUONEKASUPÄÄSTÖJEN LASKENTAPERUSTEIDEN KUVAUS 3 LÄHTÖTILANNE 2012 4 SKENAARIOIDEN ESITTELY 4.1 Perusskenaario 4.2 Vaihtoehtoiset skenaariot 5 TULOKSET 5.1 Rakentaminen 5.2 Energiankäyttö 5.3 Liikenne 5.4. Skenaarioiden väliset erot 5.4.1 Nykyrakenteen ja väestönkasvun yhteenlasketut päästöt 5.4.2. Uuden väestönkasvun aiheuttamat päästöt 6 YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET LIITE 1 Oulun seudun liikennesuorite LIITE 2 Väestönkasvun jakautuminen eri skenaarioissa LIITE 3 Vaihtoehtoisten skenaarioiden tulokset suuralueittain. 1

2 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tässä selvityksessä on tarkasteltu Oulun kaupungin toimeksiannosta Uuden Oulun yleiskaavan ilmastovaikutuksia tulevaisuusskenaarioiden avulla: Perusskenaario ja 4 vaihtoehtoista skenaariota Tarkasteltu tilannetta vuosille 2012 ja 2030 Vuoden 2012 tilanne perustuu EPECC:n aiemmin toteuttamaan Oulun nykytilan ilmastovaikutusten kuvaus selvitykseen (2013). Selvityksen tavoitteena on tukea Oulun kaupungin pitkän tähtäimen suunnittelua. Vaihtoehtoisilla skenaarioilla pyritään tuomaan esiin erilaisen kaupunkirakenteen, väestönkasvun sijoittumisen sekä asuinrakentamisen vaikutuksia Oulun kaupungin kasvihuonekaasupäästöihin. Maankäytön rakenteellisilla ratkaisuilla pystytään vaikuttamaan paitsi liikenteen päästöihin myös asumisen ja palveluiden energiatehokkuuteen sekä rakentamisen päästöihin. Tässä selvityksessä on tästä syystä huomioitu energiankulutuksesta, liikenteestä ja rakentamisesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt.

3 2 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN LASKENTAPERUSTEIDEN KUVAUS 2.1. Rakentaminen Rakentamisen päästöt on arvioitu EcoCity Evaluator -laskentaohjelmalla, jonka rakennusosien päästötiedot perustuvat RTS-ympäristöselosteisiin 1 ja rakennuskannan kunnossapitotarve RT 18-10922 ohjekorttiin 2. Päästöt on jaettu tasaisesti oletetulle elinkaarelle. Oulun nykyrakenteen arvioinnin osalta on huomioitu olemassa olevan rakennuskannan korjauksen ja kunnossapidon päästöt. Uuden rakentamisen päästöissä on huomioitu rakennusmateriaalien tuotannon, rakentamisvaiheen, kunnossapidon ja purkamisen kasvihuonekaasupäästöt talotyyppikohtaisesti oletetulla 50 vuoden elinkaarella. Toimitila- ja palvelurakentamista on oletettu olevan 0,33 k-m2 jokaista asuinrakennuskerrosneliötä kohden. Rakentamisen päästöihin on huomioitu teiden ja pysäköintialueiden, vesi- ja viemäriverkkojen sekä kaukolämpöalueilla kaukolämmön jakelujohtojen sekä talojohtojen rakentamisen ja kunnossapidon ilmastovaikutukset. 1000 k-m 2 2500 2000 1500 1000 500 0 UUDISRAKENTAMISEN KERROSNELIÖT ERILLISPIENTALOT RIVI- JA KETJUTALOT ASUINKERROSTALOT

2012-2015 2016-2020 2021-2025 2026-2030 2012-2015 2016-2020 2021-2025 2026-2030 2012-2015 2016-2020 2021-2025 2026-2030 4 2.2. Energiankulutus Energiankulutus koostuu lämmityksestä, ilmanvaihdosta, käyttöveden lämmityksestä ja laitesähköstä. Rakennusten ominaiskulutuksen oletetaan pienenevän energiatehokkuusmääräysten kiristyessä (E-luku) ja peruskorjauksen yhteydessä. Eri lämmitysmuotojen ominaispäästökertoimien muutos perustuu Energiateollisuus ry:n julkaisemaan vuoteen 2050 ulottuvaan visioon Suomen tulevaisuuden energiantuotannosta 3. 2.3 Liikenne Liikenteen päästöjen arvioinnissa on huomioitu henkilöajoneuvokanta (tavallisten henkilöautojen, hybridien sekä sähköajoneuvojen osuuksien muutokset ajoneuvokannassa) sekä erilaisten liikennemuotojen ominaispäästökertoimien arvioidut muutokset tulevaisuudessa. Henkilöliikenteen asuntotyyppikohtaiset liikennesuoritteet perustuvat Oulun seudun henkilöliikennetutkimukseen (2009) 5 (liite 1). Liikennesuoritteiden muutoksen trendi on johdettu Strafican tekemästä Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuodelle 2030 6. Trendiin sisältyvät mm. kevyen liikenteen verkon täydentäminen, joukkoliikenneyhteys Hiukkavaaraan, pyöräilyn laatukäytävien nopeuttaminen sekä joukkoliikenteen laatukäytävien tarjonnan, vuorovälin ja vaihtojen optimointi Lisäksi laskennassa arvioitiin erikseen tavaraliikenteen päästöt nykyisen ja tulevan toimitila- ja palvelurakentamisen määrän perusteella. E-LUVUN MUUTOS Rakennustyyppi E-luku, D3/2012 (kwh/m 2 ) E-luku, Nzeb 2020* (kwh/m 2 ) Asuinkerrostalot 130 116 Pientalot 160 204 120 204 Liikerakennukset 240 143 *FInZeb hankkeen suositukset E-luvun uusiksi raja-arvoiksi vuodelle 2020 4 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % UUDISRAKENTAMISEN LÄMMITYSMUOTOJAKAUMA Pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Sähkö Kaukolämpö Fossiiliset Uusiutuvat Maalämpö

5 3 LÄHTÖTILANNE OULUN ASUKASMÄÄRÄ JA KERROSALA Erillispientalo Rivitalo Kerrostalo Muut Yhteensä Väestö 83 233 38 491 63 639 3 811 189 174 Kerrosala (k-m 2 ) 4 480 912 1 337 316 3 685 865 9 504 093 LASKENNASSA KÄYTETYT OMINAISPÄÄSTÖKERTOIMET VUODELLE 2012 Rakentaminen 1 2012 Energiankulutus 7,8,9 2012 Liikenne 10,11,12 2012 Korjausrakentaminen ja kunnossapito: kgco 2 -ekv./ro-m2 Lämmitys ja sähkö: gco 2 -ekv./kwh Henkilöliikenne: gco 2 -ekv./hkm Erillispientalot (Puu, ajanjakso 50 v) 46 Kaukolämpö 248 Henkilöauto (bensa/diesel) 154 Erillispientalot (Kivi, ajanjakso 50 v) 41 Kevyt polttoöljy 261 Henkilöauto (hybridi) 94 Rivitalot (Puu, ajanjakso 50 v) 46 Raskas polttoöljy 284 Henkilöauto (sähkö) 34 Rivitalot (Kivi, ajanjakso 50 v) 41 Sähkö 210 Linja-auto 39 Asuinkerrostalot (Kivi, ajanjakso 50 v) 42 Kaasu 201 Jalankulku 0 Liikerakennukset (Kivi, ajanjakso 50 v) 42 Kivihiili 336 Polkupyörä 0 Palvelurakennukset (Kivi, ajanjakso 50 v) 42 Puu 0 Tavaraliikenne: gco 2 -ekv./tkm Teollisuusrakennukset (Kivi, ajanjakso 50 v) 42 Turve 374 Pakettiauto (0,2 t kuorma) 339 Maalämpö 78 Kuormaauto (7 t kuorma) 100 Muu 200 Laskennassa käytetyt oletukset on kuvattu tarkemmin Oulun nykytilan ilmastovaikutusten kuvaus selvityksessä (2013)

6 4 SKENAARIOIDEN ESITTELY 4.1 Perusskenaario Perusskenaario määriteltiin mahdollisimman todennäköiseksi kuvaukseksi tulevaisuudesta. Väestönkasvu arvioitiin Tilastokeskuksen ennusteen perusteella, kasvun jakautuminen suuralueille Oulun kaupungin maankäytön toteuttamisohjelman (MATO) 13 mukaisesti. 4.2. Vaihtoehtoiset skenaariot Vaihtoehtoiset skenaariot ovat teoreettisia tarkasteluja, joiden avulla pyritään havainnollistamaan tiiviin ja hajautetun kaupunkirakenteen eroja sekä asuinrakentamisen tyypin merkitystä kasvihuonekaasupäästöjen kannalta. Skenaariot eivät ole suoraan minkään olemassa olevan suunnitelman mukaisia. Skenaarioissa on käytetty rakentamiselle, energiankulutukselle ja liikenteelle samoja ominaispäästökertoimia kuin perusskenaariossa. Skenaarioissa on varioitu sellaisia muuttujia, joihin voidaan vaikuttaa maankäytön suunnittelulla: Väestönkasvun suuruus (±20 % Tilastokeskuksen ennusteesta) Väestönkasvun sijoittuminen suuralueille (tiiviisti / hajautetusti) Asuinrakentamisen rakennustyyppijakauma asuinkerrostalojen, rivitalojen ja erillispientalojen kesken Tiiviissä skenaarioissa (I & II) väestönkasvun on oletettu keskittyvän pääasiassa suuralueille 1-13 ja 17. Väestönkasvun on oletettu jakautuvan näille alueille Oulun kaupungin maankäytön toteuttamisohjelman (MATO) mukaisen alueiden arvioidun kapasiteetin suhteessa, kuitenkin painottaen kerrostalorakentamista. Muille suuralueille on huomioitu vain kerrostalokapasiteetti. Hajautetuissa skenaarioissa (I & II) väestönkasvusta suurin osa kohdistuu muualle kuin keskusta-alueille (suuralueet 1-13). Väestönkasvu ja jakautuminen eri skenaarioissa on esitetty tarkemmin liitteessä 2.

7 PERUSSKENAARIO Kaavoituksen mukainen rakentaminen Tilastokeskuksen väestöennuste vuoteen 2030 TIIVIS KAUPUNKIRAKENNE I Oulun väestönkasvu n. 20 % tilastokeskuksen ennustetta suurempi vuonna 2030 Rakentaminen sijoittuu lähemmäs keskustaa/keskustoja Asuinrakentaminen painottuu kerrostaloihin HAJAUTETTU KAUPUNKIRAKENNE I Oulun väestönkasvu n. 20 % tilastokeskuksen ennustetta suurempi vuonna 2030 Rakentaminen sijoittuu keskustojen ulkopuolelle (uudistuotantoalueet) Asuinrakentamisen painopiste pientaloissa TIIVIS KAUPUNKIRAKENNE II Oulun väestönkasvu n. 20 % tilastokeskuksen ennustetta pienempi vuonna 2030 Rakentaminen sijoittuu lähemmäs keskustaa/keskustoja Asuinrakentaminen painottuu kerrostaloihin HAJAUTETTU KAUPUNKIRAKENNE II Oulun väestönkasvu n. 20 % tilastokeskuksen ennustetta pienempi vuonna 2030 Rakentaminen sijoittuu keskustojen ulkopuolelle (uudistuotantoalueet) Asuinrakentamisen painopiste pientaloissa

8 SKENAARIOISSA KÄYTETYT OMINAISPÄÄSTÖKERTOIMET VUODELLE 2030 Rakentaminen 1, 14, 15, 16,17,18 2030 Energiankulutus 3,7,8,9 2030 Liikenne 10,11,12,19 2030 Teksti kgco 2 -ekv./m2 gco 2 -ekv./kwh Henkilöliikenne gco 2 -ekv./hkm Erillispientalot (Puu, elinkaari 50 v) 252 Kaukolämpö 150 Henkilöauto (bensa/diesel) 108 Erillispientalot (Kivi, elinkaari 50 v) 408 Kevyt polttoöljy 261 Henkilöauto (hybridi) 66 Rivitalot (Puu, elinkaari 50 v) 241 Raskas polttoöljy 284 Henkilöauto (sähkö) 23 Rivitalot (Kivi, elinkaari 50 v) 349 Sähkö 170 Linja-auto 28 Asuinkerrostalot (Kivi, elinkaari 50 v) 288 Kaasu 201 Jalankulku 0 Liikerakennukset (Kivi, elinkaari 50 v) 338 Kivihiili 336 Polkupyörä 0 Palvelurakennukset (Kivi, elinkaari 50 v) 338 Puu 0 Tavaraliikenne gco 2 -ekv./tkm Teollisuusrakennukset (Kivi, elinkaari 50 v) 304 Turve 374 Pakettiauto (0,2 t kuorma) 147 kgco 2 -ekv./m Maalämpö 62 Kuormaauto (7 t kuorma) 44 Kadut* ja tiet 330 Muu 200 Vesi - jakelujohdot* ja talojohdot 9 Viemäri - jakelujohdot* ja talojohdot 25 Paikoitus 35 Kaukolämpö - jakelujohdot* 69 Kaukolämpö - talojohdot 35 * ei koske täydennysrakentamista

9 5 TULOKSET Selvityksen tulokset on esitetty koko Oululle ja lisäksi erikseen muutamalle erityyppiselle suuralueelle (Keskusta, Kaukovainio, Kaakkuri, Ylikiiminki, Haukipudas). Tuloksissa on laskettu nykyrakenteen ja uuden väestönkasvun yhteenlasketut päästöt ja erikseen vain uuden väestönkasvun päästöt. Keskustan alueella energiankulutuksen päästöt (laitesähkö sekä lämmitys ja ilmanvaihto) ovat suuremmat kuin Oulussa keskimäärin Keskustan alueelle on keskittynyt toimitila- ja palvelurakentamista, mikä nostaa asukaskohtaisia päästöjä KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ASUKASTA KOHTI t CO 2 -ekv./asukas/a 2012 2030 (vain uudet asukkaat) 2030 1 KESKUSTA 6,32 3,92 1,69 4 KAUKOVAINIO 4,59 2,61 1,69 6 KAAKKURI 3,93 2,55 2,30 16 YLIKIIMINKI 4,78 3,66 2,86 20 HAUKIPUDAS 4,96 3,48 2,54 KOKO OULU 5,30 3,34 2,21 Ylikiimingin alueella taas liikenteen päästöt ovat suuremmat kuin muilla alueilla johtuen alhaisemmasta joukkoliikenteen liikennesuoritteesta ja korkeammasta henkilöautojen liikennesuoritteesta Päästöjen jakauma on erilainen jos tarkastellaan nykyrakenteen ja uuden väestönkasvun yhteenlaskettuja päästöjä tai vain uuden väestönkasvun päästöjä: Erityisesti uuden rakentamisen energiatehokkuus pienentää energiankulutuksen osuutta päästöistä

t CO2-ekv./asukas/a 10 4,5 PERUSSKENAARION ASUKASKOHTAISET KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT SUURALUEITTAIN 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2012 2030 2012 2030 2012 2030 2012 2030 2012 2030 2012 2030 1 KESKUSTA 4 KAUKOVAINIO 6 KAAKKURI 16 YLIKIIMINKI 20 HAUKIPUDAS KOKO OULU LAITESÄHKÖ LÄMMITYS JA ILMANVAIHTO HENKILÖLIIKENNE TAVARALIIKENNE RAKENTAMINEN

t CO2-ekv./asukas/a 11 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 PERUSSKENAARION UUSIEN ASUKKAIDEN ASUKASKOHTAISET KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT SUURALUEITTAIN 2030 2030 2030 2030 2030 2030 1 KESKUSTA 4 KAUKOVAINIO 6 KAAKKURI 16 YLIKIIMINKI 20 HAUKIPUDAS KOKO OULU LAITESÄHKÖ LÄMMITYS JA ILMANVAIHTO HENKILÖLIIKENNE TAVARALIIKENNE RAKENTAMINEN

12 5.1 Rakentaminen Väestönkasvun aiheuttama uusi rakentaminen aiheuttaa selvästi enemmän päästöjä kuin lähtötilanteessa, johon sisältyvät vain olemassa olevien rakennusten korjauksen päästöt. Rakentamisen päästöjen osuus kaikista päästöistä on kuitenkin varsin vähäinen. Perusskenaariossa rakentamisesta aiheutuu päästöjä asukasta kohden 0,08 t CO2-ekv/a. Vain uusille asukkaille jaettuna päästöt ovat 0,37 t CO2-ekv/a. 5.2 Energiankulutus Perusskenaariossa rakennusten energiankulutuksen kokonaispäästöt vähenevät 29 % ja asukaskohtaiset päästöt 27 % vuoteen 2030 mennessä. Jos energiatehokkuus ja ominaispäästökerroin pysyvät muuttumattomina, uudisrakentamisen päästöt olisivat yli kaksinkertaiset perusskenaarion laskennan ennusteeseen verrattuna. Voimakkaimmin päästöjen määrään vaikuttaa rakentamisen energiatehokkuuden paraneminen eli ominaiskulutuksen pieneneminen. Myös ominaispäästökertoimella on vaikutusta, mutta sen vaikutus jää noin puoleen ominaiskulutuksen merkittävyydestä. 5.3 Liikenne Oulun henkilöliikenteen kokonaispäästöt pienenevät perusskenaariossa noin 32 % ja asukaskohtaiset päästöt 42 % vuoteen 2030 mennessä. Suurin vaikutus tähän on oletetuilla liikennevälineiden ominaispäästökertoimien kehityksellä. Herkkyystarkasteluna tarkasteltiin trenditöntä vaihtoehtoa, jossa ominaispäästökertoimet eivät muutu vaan pysyvät nykyisellä tasollaan ja vain liikennesuoritteet muuttuvat liikennejärjestelmäsuunnitelman liikennemallinnuksen trendin mukaisesti. Tällöin kokonaispäästöt kasvavat 4 % verrattuna perusskenaarioon väestönkasvun takia, mutta asukaskohtaiset päästöt pienenevät 12 %. Tavaraliikenteen päästöt riippuvat toimitila- ja palvelurakentamisen määrästä ja kasvavat sen mukaisesti. Perusskenaariossa tavaraliikenteen kokonaispäästöt kasvavat noin 3 % lähtötilanteesta ja päästöt asukasta kohden pienenevät noin 13 % liikenteen ominaispäästökertoimien kehityksen myötä. Keskustan alueen energiankulutuksen päästöt ovat jonkin verran Oulun keskiarvoa suuremmat. Energiankulutuksen päästöihin sisältyvät myös liike- ja palvelurakennukset, jotka ovat keskittyneet erityisesti keskustan alueelle.

t CO2-ekv./asukas/a 13 5.4 Skenaarioiden väliset erot 5.4.1 Nykyrakenteen ja väestönkasvun yhteenlasketut päästöt Vaihtoehtoisten skenaarioiden tulokset eri suuralueille on esitetty kuvina liitteessä 3. Asukaskohtaiset päästöt vuonna 2030 koko Oulun tasolla olivat kaikissa skenaarioissa melko lähellä toisiaan. Kuitenkin tiiviiden skenaarioiden oletuksilla väestönkasvun sijoittumisesta ja asuntotyyppijakaumasta voitaisiin Oulun alueelle sijoittaa noin 3500 uutta ihmistä enemmän kuin perusskenaariossa saman suuruisilla kokonaispäästöillä. Hajautettujen skenaarioiden oletuksilla taas mahtuisi 2050 uutta ihmistä vähemmän saman suuruisilla kokonaispäästöillä. 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 KOKO OULUN ASUKASKOHTAISET KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ERI SKENAARIOISSA 2012 2030 2030 2030 2030 2030 PERUS TIIVIS I HAJAUTETTU I TIIVIS II HAJAUTETTU II LAITESÄHKÖ LÄMMITYS JA ILMANVAIHTO HENKILÖLIIKENNE TAVARALIIKENNE RAKENTAMINEN VAIHTOEHTOISTEN SKENAARIOIDEN TULOKSET VERRATTUNA PERUSSKENAARIOON TIIVIS I HAJAUTETTU I TIIVIS II HAJAUTETTU II Väestönkasvu +20 % +20 % -20 % -20 % Asukaskohtaiset päästöt -2,3 % -0,3 % 0,1 % 1,6 % Laitesähkö -2,0 % -0,8 % 0,8 % 1,7 % Lämmitys ja ilmanvaihto -2,1 % -1,8 % 2,0 % 2,2 % Henkilöliikenne -5,7 % 2,0 % -3,8 % 2,1 % Tavaraliikenne 0,1 % 14,7 % -14,6 % -4,3 % Rakentaminen 7,2 % 14,6 % -15,6 % -10,4 %

t CO2-ekv./asukas/a 14 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 OULUN UUDEN VÄESTÖN ASUKASKOHTAISET KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ERI SKENAARIOISSA 2030 2030 2030 2030 2030 PERUS TIIVIS I HAJAUTETTU I TIIVIS II HAJAUTETTU II LAITESÄHKÖ LÄMMITYS JA ILMANVAIHTO HENKILÖLIIKENNE TAVARALIIKENNE RAKENTAMINEN 5.4.2. Uuden väestönkasvun aiheuttamat päästöt Tarkasteltaessa vain uuden väestönkasvun aiheuttamia päästöjä erot eri skenaarioiden välillä ovat selvemmät: Tiiviiden skenaarioiden päästöt ovat noin 9 % pienemmät kuin perusskenaarion ja noin 17 % pienemmät kuin hajautettujen skenaarioiden päästöt Eniten merkitystä kaupunkirakenteen tiiviydellä on henkilöliikenteen päästöille: Tiiviiden skenaarioiden henkilöliikenteen päästöt uusille asukkaille ovat lähes 27 % pienemmät kuin perusskenaariossa Hajautettujen skenaarioiden päästöt uusille asukkaille ovat noin 16 % suuremmat kuin perusskenaariossa VAIHTOEHTOISTEN SKENAARIOIDEN TULOKSET VAIN UUSILLE ASUKKAILLE VERRATTUNA PERUSSKENAARIOON TIIVIS I HAJAUTETTU I TIIVIS II HAJAUTETTU II Väestönkasvu +20 % +20 % -20 % -20 % Asukaskohtaiset päästöt -9,4 % 6,4 % -9,4 % 6,4 % Laitesähkö -7,5 % 4,9 % -7,5 % 4,9 % Lämmitys ja ilmanvaihto -2,4 % 2,6 % -2,4 % 2,6 % Henkilöliikenne -26,6 % 15,5 % -26,6 % 15,5 % Tavaraliikenne -12,2 % 9,5 % -12,2 % 9,5 % Rakentaminen -5,1 % 3,3 % -5,1 % 3,3 %

15 6 YHTEENVETO Rakennusten energiankulutuksen päästöihin vaikuttaa selvästi eniten energiatehokkuuden parantaminen. Parantamalla olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta lähemmäs uuden rakentamisen energiatehokkuutta voidaan pienentää nykyrakenteen päästöjä. Rakennusten energiatehokkuuden parantuessa liikenteen osuus kokonaispäästöistä kasvaa: Liikenteen päästöihin vaikuttaa eniten kaupunkirakenteen tiiviys ja joukkoliikenteen palvelutaso Eri skenaarioissa varioitiin vain ennustetun väestönkasvun kokoa, sijoittumista ja asuntotyyppijakaumaa: Tuleva väestönkasvu ja sen aiheuttama rakentaminen ovat alle 20 % olemassa olevasta väestöstä ja rakennuskannasta, joten niiden vaikutus kokonaisuuden kannalta jää melko pieneksi Uusien asukkaiden asukaskohtaiset päästöt ovat kuitenkin selvästi pienemmät kuin olemassa olevan nykyrakenteen aiheuttamat asukaskohtaiset päästöt, mikä johtuu erityisesti uudisrakentamisen energiatehokkuuden paranemisesta. Hajautetun kaupunkirakenteen ja suuren väestönkasvun skenaariossa päästöt ovat perusskenaarioon verrattuna 6 % suuremmat. Hajautetun skenaarion oletuksilla voitaisiin asuttaa 2050 ihmistä vähemmän perusskenaarion suuruisilla päästöillä On syytä muistaa, että vaihtoehtoiset skenaariot ovat kuitenkin vain teoreettisia tarkasteluja erilaisten kaupunkirakenteiden erojen havainnollistamiseksi. Laskennassa käytetyillä oletuksilla mm. rakentamisen energiatehokkuusnormien, ominaispäästökertoimien, lämmitysjakauman muutoksista sekä autokannan sähköistymisestä on merkittävä vaikutus arvioituun päästötaseeseen. On kuitenkin todennäköisempää, että laskennassa käytetyt kertoimet muuttuvat tekniikan kehittyessä ja siirtyessä vähäpäästöisempiin vaihtoehtoihin kuin pysyvät täysin muuttumattomina Tiiviin kaupunkirakenteen ja suuren väestönkasvun skenaariossa päästöt ovat perusskenaarioon verrattuna 9 % pienemmät. Tiiviin skenaarion oletuksilla voitaisiin asuttaa 3500 uutta ihmistä enemmän perusskenaarion suuruisilla päästöillä

16 LÄHTEET 1 Saari, A. Rakennusten ja rakennusosien ympäristöselosteet. (2001) Rakennustietosäätiö RTS ja Rakennustieto Oy. ISBN 951-682-635-0. 2 Rakennustietosäätiö RTS & Rakennustieto Oy RT. RT 18-10922 - Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot. (2008) 3 Energiateollisuus ry. Haasteista mahdollisuuksia - sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio vuodelle 2050. (2010) http://www.visio2050.fi/fileadmin/inpress_demo/user_files/pdf/visio.pdf 4 FinZEB-hanke. Fin-ZEB-hankkeen keskeiset johtopäätökset. 2015. Rakennusteollisuus RT ry, Talotekniikkateollisuus ry, Ympäristöministeriö. 5 Kalenoja, H. Oulun seudun liikennetutkimus 2009, osaraportti 1 Henkilöliikennetutkimus. (2010) Tampereen teknillinen yliopisto. http://wp.oulunliikenne.fi/wordpress/julkaisut/liikennejarjestelma/ 6 Känsäkangas, T. Kulkumuotojakauma alueittain. Strafica. Sähköposti 8.4.2015. 7 Tilastokeskus 2013. Polttoaineluokitus 2013. (2013) http://www.stat.fi/tup/khkinv/khkaasut_polttoaineluokitus_2013.xls [viitattu 28.3.2013] 8 Kantola, Tommi. Oulun Energia. Sähköpostiviesti 18.9.2012. 9 Tilastokeskus: tilastovuosi 2011 / Energiateollisuus ry. 13 Oulun kaupunki. Oulun maankäytön toteuttamisohjelma MATO 2014-2018. (2013) ISSN 0357-8194 http://www.ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/maankayton-toteuttamisohjelma 13 Hagström et al. Tien- ja radanpidon hiilijalanjälki. (2011) Liikennevirasto. 15 Carolin et al. Life Cycle Assessment of a PE pipe system for water distribution. (2011)VITO NV 16 Carolin et al. Life Cycle Assessment of a PVC-U solid wall sewer pipe system. (2011) VITO NV 17 Persson, C., Fröling, M. & Svanström, M. Life Cycle Assessment of the District Heat Distribution System. (2004-2006) The International Journal of Life Cycle Assessment. 18 Saari, A. & Mäkelä, J. Rakennusosien ja taloteknisten järjestelmien ekologis-taloudellinen arvottaminen. (2001) Teknillinen Korkeakoulu. 19 Sitra. Rakennetun ympäristön energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt. Sitran selvityksiä 39/2010. (2010) Suomen itsenäisyyden juhlarahasto. ISSN 1796-7112. http://era17.fi/wpcontent/uploads/2010/10/sitran_selvityksia_39.pdf 20 Kuusiola, T. & Monni, S. Oulun kaupungin kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma. (2012) Benviroc Oy. http://www.ouka.fi/c/document_library/get_file?uuid=c69328d6-e09c-43d1-83be- 6bead76e4541&groupId=64417 10 VTT. Lipasto Liikenteen päästöt: Liikennevälineiden yksikköpäästöt. (2012) http://lipasto.vtt.fi/yksikkopaastot/index.htm [viitattu 28.3.2013] 11 Biomeri Oy. Sähköajoneuvot Suomessa. (2009) http://www.tem.fi/files/24099/sahkoajoneuvot_suomessa-selvitys.pdf 12 Kalenoja, H. et al. Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa. (2008) Suomen ympäristö 27/2008. Ympäristöministeriö. ISBN 978-952-11-3170-7. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38345/sy27_2008_liikennetarpeen_arviointi_maankayton_ suunnittelussa.pdf?sequence=1

I LIITTEET LIITE 1. Oulun seudun liikennesuorite (kilometriä asukasta kohden talviarkivuorokaudessa) kulkutavoittain eri asuintalotyypeissä asuvilla asukkailla (Oulun seudun liikennetutkimus 2009) 5.

II LIITE 2. Väestönkasvun jakautuminen eri skenaarioissa. Väestö Nykytilanne Perusskenaario Tiivis kaupunkirakenne I Hajautettu kaupunkirakenne I Tiivis kaupunkirakenne II Hajautettu kaupunkirakenne II SUURALUE / Vuosi 2012 2030 2030 2030 2030 2030 1 KESKUSTA 19975 22675 23057 21354 22029 20894 2 HÖYHTYÄ 8935 10344 10382 9582 9900 9367 3 OULUNSUU 7993 8203 8501 8220 8332 8145 4 KAUKOVAINIO 6520 7680 10477 8291 9158 7700 5 NUOTTASAARI 1010 2030 2058 1479 1709 1323 6 KAAKKURI 13528 15376 15426 14377 14793 14094 7 MAIKKULA 8554 9333 10910 9608 10125 9257 8 TUIRA 8802 10625 12600 10501 11334 9935 9 PUOLIVÄLIKANGAS 7289 7634 9955 8482 9066 8084 10 KOSKELA 10575 13520 14355 12266 13095 11702 11 PATENIEMI 12232 12985 13036 12592 12768 12472 12 KAIJONHARJU 15991 19596 20510 18013 19004 17339 13 MYLLYOJA 10092 10521 10733 10379 10519 10283 14 SANGINSUU 967 967 967 967 967 967 15 KORVENSUORA 6561 8821 6992 10953 6849 9489 16 YLIKIIMINKI 3399 3544 3399 3876 3399 3717 17 HIUKKAVAARA 1565 9951 10894 14551 7784 10223 20 HAUKIPUDAS 13005 14557 13406 16237 13272 15160 21 KELLO 6334 7010 6403 7450 6380 7078 30 KIIMINKI 8186 8959 8240 10541 8222 9756 31 JÄÄLI 5204 5469 5219 5583 5214 5457 40 OULUNSALO 10341 11307 10480 12593 10433 11842 50 YLI-II 2116 2190 2116 2222 2116 2187 Yhteensä 189174 223294 230117 230117 216470 216470

t CO2-ekv./asukas/a III LIITE 3. Vaihtoehtoisten skenaarioiden tulokset suuralueittain. YHTEENLASKETUT ASUKASKOHTAISET KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ERI SKENAARIOISSA SUURALUEITTAIN 7 6 5 4 3 2 1 0 1 KESKUSTA 4 KAUKOVAINIO 6 KAAKKURI 16 YLIKIIMINKI 20 HAUKIPUDAS KOKO OULU 2012 PERUS 2030 TIIVIS I 2030 HAJAUTETTU I 2030 TIIVIS II 2030 HAJAUTETTU II 2030

t CO2-ekv./asukas/a t CO2-ekv./asukas/a IV LIITE 3. Vaihtoehtoisten skenaarioiden tulokset suuralueittain. 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 KESKUSTAN ASUKASKOHTAISET KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ERI SKENAARIOISSA 2030 2030 2030 2030 2030 KAUKOVAINION ASUKASKOHTAISET KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ERI SKENAARIOISSA PERUS TIIVIS I HAJAUTETTU I TIIVIS II HAJAUTETTU II LAITESÄHKÖ LÄMMITYS JA ILMANVAIHTO HENKILÖLIIKENNE TAVARALIIKENNE RAKENTAMINEN 2030 2030 2030 2030 2030 PERUS TIIVIS I HAJAUTETTU I TIIVIS II HAJAUTETTU II LAITESÄHKÖ LÄMMITYS JA ILMANVAIHTO HENKILÖLIIKENNE TAVARALIIKENNE RAKENTAMINEN

t CO2-ekv./asukas/a t CO2-ekv./asukas/a V LIITE 3. Vaihtoehtoisten skenaarioiden tulokset suuralueittain. 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 KAAKKURIN ASUKASKOHTAISET KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ERI SKENAARIOISSA 2030 2030 2030 2030 2030 YLIKIIMINGIN ASUKASKOHTAISET KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ERI SKENAARIOISSA PERUS TIIVIS I HAJAUTETTU I TIIVIS II HAJAUTETTU II LAITESÄHKÖ LÄMMITYS JA ILMANVAIHTO HENKILÖLIIKENNE TAVARALIIKENNE RAKENTAMINEN 2030 2030 2030 2030 2030 PERUS TIIVIS I HAJAUTETTU I TIIVIS II HAJAUTETTU II LAITESÄHKÖ LÄMMITYS JA ILMANVAIHTO HENKILÖLIIKENNE TAVARALIIKENNE RAKENTAMINEN

t CO2-ekv./asukas/a VI LIITE 3. Vaihtoehtoisten skenaarioiden tulokset suuralueittain. 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 HAUKIPUTAAN ASUKASKOHTAISET KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ERI SKENAARIOISSA 2030 2030 2030 2030 2030 PERUS TIIVIS I HAJAUTETTU I TIIVIS II HAJAUTETTU II LAITESÄHKÖ LÄMMITYS JA ILMANVAIHTO HENKILÖLIIKENNE TAVARALIIKENNE RAKENTAMINEN