HEINOLAN KAUPUNGIN TYÖLLISYYDENHOITOSUUNNITELMA VUODELLE 2017 Työllisyydenhoidon koordinointi ja keskitetyt toimenpiteet siirtyivät 1.3.2016 henkilöstöpalveluilta elinvoimapalveluiden vastuulle. Työllisyyspalvelut sijaitsevat Wanhassa Lehtitalossa osoitteessa Lampikatu 8, 2. krs. Samoissa tiloissa toimivat myös Jyränkölän Setlementin hallinnoiman RoHeVa-hankkeen työntekijät, jonka kanssa kaupungin työllisyyspalvelut tekevät tiivistä työllisyydenhoidollista yhteistyötä. Tavoitteet ja kohderyhmä Kaupunginvaltuuston asettama sitova tavoite työllisyyspalveluille vuonna 2017 on pitää kaupungin osarahoittaman työmarkkinatuen piirissä olevien henkilöiden määrä enintään 350 henkilössä. Heinolan kaupungin työllisyydenhoidon pääkohderyhminä ovat työmarkkinatuen kuntamaksuosuuden piirissä olevat työnhakijat, johon kuuluu kaikenikäisiä työnhakijoita. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään myös nuorten työnhakijoiden aktivointiasteen nostamiseen. Nuoria työnhakijoita voidaan työllistää palkkatuella kaupungin eri yksiköihin riippumatta työttömyyden kestosta. Työmarkkinatuen kuntaosuusmaksuihin on talousarviossa varauduttu 1.7 M eurolla. Vuonna 2016 toteutunut työmarkkinatuen kuntaosuus oli noin 1,85 M ja sen piirissä oli joulukuussa 355 tuensaajaa. Tuensaajien määrä on laskenut tasaisesti syyskuusta 2016 lähtien. Keskimäärin vuonna 2016 maksuosuuden piirissä oli 377 henkilöä. Huomioitavaa on, että vuoden 2017 alussa voimaan tulleet TE-toimiston palkkatukilinjaukset mahdollistavat pääsääntöisesti enintään kuuden kuukauden kestoisen palkkatuen kaupungin työsuhteeseen. Kuuden kuukauden työsuhde kartuttaa työllistetyn työssäoloehtoa 75 prosenttia. Kaupungin osarahoittamaan työmarkkinatukeen voidaan vaikuttaa tehokkaasti silloin, kun työllistetyn työssäoloehto täyttyy. Nykytilanteessa työssäoloehdon täyttyminen mahdollistuu esimerkiksi siten, että työllistetylle löydetään edelleensijoituspaikka yrityksestä vähintään kahdeksi kuukaudeksi. Poikkeuksena ovat mm. velvoitetyöllistettävät, joiden työssäoloehto täyttyy täysimääräisesti kuuden kuukauden työsuhteessa. Työntekijän edelleensijoittamisesta tarkemmin myöhemmin tekstissä. 57-59 vuotiaiden velvoitetyöllistämisen lisäksi kuntien on viime kädessä järjestettävä palkkatukityö myös 60 vuotta täyttäneille henkilöille, ennen kuin heidän oikeutensa palkansaajan työttömyyspäivärahaan (300/400/500 pv) päättyy. Keskitetyt toimenpiteet Pääasiallisia kaupungin työllisyydenhoidon välineitä ovat palkkatukityöllistäminen, työkokeilu, sekä kuntouttava työtoiminta. Yritysten työllistämistä tuetaan edelleensijoittamismallilla sekä Heinola-lisällä.
Palkkatukityöllistäminen Vuoden 2016 aikana keskitetyillä työllistämisvaroilla työskenteli 115 henkilöä (477 kk) erilaisissa kaupungin avustavissa tehtävissä. Työllistetyistä 23 oli TE-hallinnon työllistämisilmoituksen mukaisesti työllistettäviä. TE-toimiston myöntämien palkkatukien osuus palkkauskustannuksista oli keskitetyn työllistämisen osalta noin 45 prosenttia. Vuosien 2015-2016 palkkatukityöllistämisen alentava vaikutus työmarkkinatuen kuntaosuuksiin on laskelmien mukaan noin 2,66 M kohdentuen vuosien 2015-2018 maksuosuuksiin. Vuodelle 2017 on budjetoitu noin 1.36 M euroa työllistämisen käyttövarauksiin, joka sisältää nuorten kesätyöllistämisen varauksen 90 t. Edelleensijoittamismalli Kaupungin työtehtävään työllistetyn henkilön edelleensijoittamismalli otettiin käyttöön loppuvuodesta 2016. Edelleensijoittamisella tarkoitetaan palkkatuella työllistetyn henkilön siirtämistä käyttäjäyrityksen käyttöön. Edelleensijoittamismallia markkinoidaan yrityksille mm. elinvoimapalvelujen yrityskontaktien avulla sekä RoHeVa- hankeyhteistyöllä. Hankkeen avulla pyritään avaamaan väyliä yrityssektorin työllistämismahdollisuuksiin. Syksyllä 2016 käynnistynyt edelleensijoittamispalvelu on herättänyt kiinnostusta alueen yrityksissä ja ensimmäiset edelleensijoitussopimukset kaupungin ja yritysten välillä solmittiin loppuvuoden 2016 aikana. Tavoitteena on pysyvämpien työllistymisratkaisujen löytäminen. Hankkeet Työllisyydenhoidollista hanketoiminnan tukemista jatketaan vuonna 2017. Yhteistyötä jatketaan Jyränkölän Setlementin hallinnoiman RoHeVa -hankkeen kanssa (38 t ) sekä Päijät-Hämeen liikunnan ja urheilun hallinnoiman liikunnalla tukea työelämään työllisyysprojektin, LITTI II kanssa (6 t ). Hanketoiminnoissa korostuu työllistettävien ns. jatkopolutus kohti pysyvämpiä työllisyys- tai koulutusratkaisuja. Työllistämisen kuntalisä, ns. Heinola-lisä Työllistämisen kuntalisällä tarkoitetaan TE-hallinnon myöntämää palkkatukea täydentävää kaupungin tukea työllistämiseen. Työnantajalle on mahdollista anottaessa myöntää palkkatukea täydentävää Heinola lisää, joka on enintään 250 kuukaudessa 12 kuukauden ajan. Tukea myönnettiin viime vuonna 12 eri työnantajalle ja työllistymismahdollisuuden sai 23 eri henkilöä. Vuodelle 2017 kuntalisään varataan vastaavasti 50 t. Aikuisten Työpajatoiminta
Vuoden 2016 aikana aikuisten työpajatoimintaa kehitettiin suunnitelmallisesti, mikä mahdollisti loppuvuodesta asiakasvolyymin huomattavan kasvun. Vuoden 2016 aikuisten pajatoimintoihin osallistui 83 eri henkilöä, joista palkkatuella työllistettyjä oli 8, kuntouttavassa työtoiminnassa 60 ja työkokeiluissa 15. Syksyllä 2016 alkaneet Kuusakoski Oy:n alihankintana tehtävät SER - purkutyöt muodostavat pajan toiminnallisen rungon myös vuonna 2017. Alihankintatöiden osuutta lisätään, kun sopivia yhteistyökumppaneita löytyy. Toimintoja monipuolistetaan ja uusien, vaihtelevien työtehtävien sekä tehostettujen asiakasprosessien avulla työ- ja yksilöohjaukseen tuodaan voimallisesti myös työhönvalmennuksen näkökulmaa. Yksi tärkeä vuoden 2017 tavoite on kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen mahdollisimman laajaa asiakaskuntaa palvelevaksi. Toimintaa kehitetään sekä osallistavan että työllistävän kuntouttavan työtoiminnan näkökulmasta. Kaupunginvaltuuston asettama sitova tavoite työllisyyspalveluille vuonna 2016 oli laadun ja vaikuttavuuden seurantajärjestelmän rakentaminen aikuisten työpajatoimintaan. Marraskuussa 2016 käyttöön otettua valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmää pyritään hyödyntämään mahdollisimman monipuolisesti laadun ja vaikuttavuuden mittaamisen lisäksi mm. asiakaspalautteen keruussa ja yksilöarvioinnissa. Yhteistyötä tehdään jatkossakin alueellisesti eri työllisyystoimijoiden ja te-hallinnon kanssa. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa 1. ja 3. sektorin kumppaneita haetaan lisää mm. markkinoimalla Heinola-lisää ja edelleensijoituspalvelua kontaktoimalla suoraan ko. tahoja sekä kertomalla palveluista yrittäjien kuukausittaisilla aamukahvitapaamisilla. Tavoitteena on helpottaa yritysten rekrytointia ja madaltaa kynnystä palkata pitkäaikaistyöttömiä työnhakijoita ensisijaisesti työmarkkinatuen kuntaosuuden piiristä. Työllisyydenhoidon ostopalvelujen (varaus 60 t ) avulla tuetaan niitä pitkäaikaistyöttömiä, jotka tarvitsevat työhönvalmennuspalveluja. Työhönvalmennuksella tarkoitetaan yksilöllistä ja henkilökohtaista ohjausta, jonka tavoitteena on tukea ja vahvistaa työttömän henkilön työmarkkinavalmiuksia suhteessa avointen työmarkkinoiden vaatimuksiin. Yhteistyötä TE-toimiston kanssa kehitetään edelleen erityisesti asiakasohjautuvuuden tehostamiseksi. Tavoitteena on mahdollisimman korkea kaupungin työtoimintamahdollisuuksien täyttöaste. Sote-yhteistyöllä kehitetään edelleen kuntouttavan työtoiminnan mahdollisuuksia. Erityisesti kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoimintoja pyritään käynnistämään. Nuorten kesätyöllistäminen Nuorten kesätyöllistämisen hakuaika oli helmikuu 2017. Kesätyöllistämiseen on varattu n. 90 t. Tavoitteena on tarjota 120 nuorelle kesätyömahdollisuus kaupungin eri tehtävissä. Nuorten kesätyöpassikampanjaan on varattu 20 t. Tavoitteena on kesätyöpassin avulla mahdollistaa kesätyö niille nuorille, jotka eivät saaneet kesätyötä kaupungin yksiköistä tai löytäneet sitä muualta.
Harjoittelu ja oppisopimukset Oppilaitosharjoittelut, työelämään tutustumiset sekä muita ei-työsopimussuhteisia harjoittelujaksoja tarjotaan vähintään 50 henkilölle. Työharjoittelut, jotka perustuvat sopimuksiin oppilaitosten kanssa, tarjotaan n. 200 opiskelijalle. Oppisopimuksia solmitaan kysynnän sekä tulosalueiden tarjoamien mahdollisuuksien mukaan. Oppisopimuksia solmittaessa kiinnitetään erityistä huomioita aloihin, joilla on jatkotyöllistymismahdollisuuksia myös kaupungin tarvenäkökulmasta. Sivistystoimi Nuorisotoimessa nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö toteuttavat nuorten sosiaalisen vahvistamisen tehtävää. Sosiaalisella vahvistamisella tarkoitetaan nuorisolain mukaan sellaisia nuorille suunnattuja toimia, jotka parantavat nuoren elämäntaitoja ja ehkäisevät syrjäytymistä. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on auttaa ja tukea nuorta saamaan tarvitsemansa palvelut ja siten edistää nuoren kasvua, itsenäistymistä ja pääsyä koulutukseen ja työhön. Nuorten työpajat ovat yhteisöllisiä, toiminnallisia ja työvaltaisia oppimis- ja kasvuympäristöjä. Työpajassa nuorella on mahdollisuus ohjattuun ja tuettuun työntekoon sekä räätälöityyn koulutuspolkuun. Torpan työpajatoiminta: Työsuhteisia palkkatuella 23 henkilöä/vuosi (138 kk) Palkkavaraus 225 t + sivukulut, tuloarvio 120 t Kuntouttava työtoiminta 40 hlöä/vuosi. Nuori on yleensä toiminnassa n. 6 kk:n jaksoissa starttivalmennuksessa, mediapajalla tai pajamyymälä Juhla ja Lahja pajalla. Etsivä nuorisotyö on tärkeä linkki nuorisotakuun toteutumisessa. Etsivän nuorisotyön asiakkaina on niitä nuoria, jotka tarvitsevat yksilöllistä ja tehokasta ohjaamista yhteiskunnan palveluiden piiriin saadakseen mm. koulutus-, työpaja- ja työpaikan. Sosiaali- ja terveystoimi Kuntouttava työtoiminta Kuntouttava työtoiminta on sosiaalipalvelu, joka on tarkoitettu pitkään työttömänä olleille henkilöille, joilla on vaikeuksia löytää omaa paikkaansa työmarkkinoilla tai jotka tarvitsevat muuten tukea työllistymiseensä. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on parantaa henkilön elämänhallintaa ja toimintakykyä, jotta hän voisi työllistyä, hakeutua koulutukseen tai osallistua TE-hallinnon työllistymistä edistäviin palveluihin. Kuntouttavan työtoiminnan palveluita ostetaan kaupungin sisäisesti nuorten työpajatoiminnasta (sivistystoimi) sekä aikuisten työpajatoiminnasta
(konsernihallinto). Ostoja tehdään tarpeen mukaan myös yhdistyksiltä ja seurakunnilta. Kuntouttavan työtoiminnan jaksot; noin 130 eri henkilöä/vuosi ja keskimäärin 70 henkilöä/kuukausi. Vuoden 2017 varaus kuntouttavaan työtoiminnan palvelujen ostoon yksityisiltä palvelun tuottajilta ja Heinolan kaupungin muilta tulosalueilta on yhteensä 138 t. Valtion korvausta kuntouttavaan työtoimintaan odotetaan saatavan 90 t. Päijät-Hämeen monialainen yhteispalvelu (Työvoiman palvelukeskus, TYP) Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat työttömien työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työttömien työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta siten kuin laissa (1369/2014) säädetään. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä tarjoamalla työ- ja toimintakykyä, ammatillista osaamista ja muita työmarkkinavalmiuksia parantavia palveluja. Tavoitteena on myös Päijät- Hämeen rakennetyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen, työvoiman saatavuuden parantaminen ja työllisyysasteen kohoaminen. Päijät-Hämeen monialaisen yhteispalvelun yhteistyösopimuksen (1.1.2016) osapuolina ovat alueen kunnat sekä TE-toimisto ja KELA. Yhteispalvelulle on asetettu johtoryhmä, joka on nimennyt toimintaa johtamaan palvelupäällikön. Alueella on monialaisen yhteispalvelun yhteisiä toimipisteitä kaksi, toinen Lahdessa ja toinen Heinolassa. Vuoden 2017 tavoitteena on yhdenmukaisen palveluprosessin ja toimintamallin rakentaminen Päijät-Hämeeseen sekä TYPtoiminnan vakiinnuttaminen. Heinolan sosiaali- ja terveystoimesta monialaiseen yhteispalveluun osoitetaan sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan työpanos sekä terveydenhoitaja pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksiin, työkyvyn arviointiin ja eläkemahdollisuuksien selvittämiseen.