Hallitus , LIITE

Hallitus 12.12.2016, LIITE 1 1 23.11.2016 1 1 HUS ympäristöohjelma 2016-2020 HUS ympäristöohjelma 2016-2020 hyväksyttiin HUS:n hallituksessa 9.5.2016. Päätöksessään hallitus edellytti ohjelmaa koskevan toimeenpanosuunnitelman tekemistä vuoden 2016 loppuun mennessä. Tässä suunnitelmassa kuvataan HUS:n ympäristöjohtamisen rakennetta ja käytäntöjä sekä ympäristöorganisaatiota, täsmentäen erityisesti kuinka niiden kautta toteutetaan 5- vuotisen ympäristöohjelman tavoitteita. Ympäristöohjelma ja siten myös sen toimeenpanosuunnitelma on laadittu vuoden 2020 loppuun asti, vaikka tiedossa on, että maakuntauudistus ja sote-järjestelyt muuttavat toimintaympäristöä ja vastuita jo 2019. Esimerkiksi rakennuksiin välittömästi liittyvät ympäristötavoitteet eivät enää tuolloin ole tuottajaorganisaation ohjattavissa, vaan jäävät kiinteistöt omistavan yhtiön toteutettaviksi. HUS:n energiatehokkuustyötä ei kuvata HUS ympäristöohjelmassa 2016-2020 yksityiskohtaisesti. HUS:n energiatehokkuustyötä ohjaa Kuntien energiatehokkuussopimus ja sen perusteella laadittava erillinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelma. 2 HUS:n ympäristövaikutukset HUS:n toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät materiaalivirtoihin ja energiankulutukseen sairaanhoidossa ja sen tukitoiminnoissa sekä sairaalainfrastruktuurin rakentamisessa ja ylläpidossa. Esimerkiksi sähkön, lämmön ja höyryn tuotannosta sekä sairaalatoimintaan liittyvästä liikenteestä tulee kasvihuonekaasuja ja muita päästöjä ilmaan. Jätevettä päästöineen syntyy pienen kaupungin verran. Kun toimintaa varten hankitaan aineita, tarvikkeita ja tavaroita yli 350 miljoonalla eurolla vuodessa, kuluu merkittävät määrät luonnonvaroja ja syntyy tuhansia tonneja jätettä. Kiinteistöjen ylläpito, korjaus- sekä uudisrakentaminen ovat oma, suuri kokonaisuutensa materiaali- ja energiavirtoja pohdittaessa. Kun ympäristökysymykset huomioidaan jo sekä infrastruktuurin että toimintojen suunnittelussa ja tehdään valintoja jo hankintavaiheessa, voidaan luonnonvarat, raakaaineet, energia, tuotteet, palvelut, tilat ja aika käyttää resurssiviisaasti, eli harkitusti, ja hyvinvointia sekä kestävää kehitystä edistävällä tavalla. Sekä suorien että epäsuorien ympäristövaikutusten ehkäisy, hallinta ja seuranta, huomioiden kaikki HUS:n toiminnot, on poikkeuksellinen kokonaisuus, joka vaatii järjestelmällistä ja tavoitteellista työtä. 3 Ympäristöverkosto 3.1 Tiedonkulkua joka suuntaan HUS-Ympäristökeskus koordinoi ympäristötyötä HUS:ssa. HUS-Ympäristökeskuksessa on ympäristöhallinnon päällikön alaisuudessa kaksi erikoissuunnittelijaa. Näiden kolmen,

2 kokopäiväisesti ympäristötyötä tekevän lisäksi monen huslaisen toimenkuvaan kuuluvat ympäristöasiat. Heitä ovat esimerkiksi laitoshuollon, kunnossapidon ja sisäisten kuljetusten henkilöstö. Ympäristöasiat koskevat kuitenkin kaikkia huslaisia tehtävästä riippumatta. Kaikki voivat tehdä päivittäin vähintäänkin jätteiden lajitteluun sekä energian ja veden säästöön liittyviä valintoja. Monet voivat esim. toiminnan suunnittelussa ja hankinnoissa tehdä kauaskantoisiakin päätöksiä. HUS:ssa on laajat yhteistyöverkostot ympäristöasioissa, jotta kaikki huslaiset saisivat hyvät mahdollisuudet ja riittävästi tietoa ympäristön kannalta positiivisten valintojen tueksi. 3.2 Oto-ympäristöorganisaatio HUS:iin on luotu oman toimen ohessa toimivien huslaisten ympäristöorganisaatio, joka osallistuu ympäristötyöhön ympäristötavoitteiden suunnittelusta aina päivittäiseen neuvontaan työpisteissä. Ks kuvat 1 ja 2. Kuva 1. Ympäristötyö läpi HUS organisaation.

3 Kuva 2. HUS ympäristöorganisaatio Ympäristövastaavia on HUS:ssa noin 850. Ympäristövastaavat organisoivat ja ohjeistavat ympäristötyön työyksikössään esimiehensä valtuuttamana. He tuntevat ympäristöorganisaation ja tietävät keneltä voi kysyä, jos yksikössä on ympäristöasioissa epäselvyyttä. Ympäristövastaavia on yleensä yksi tai kaksi osastoa/ yksikköä kohden, mutta esim. suurilla leikkausosastoilla monella on neljäkin ympäristövastaavaa. Ympäristövastaavat toimivat tiedonvälittäjänä kaksisuuntaisesti oman työyksikkönsä ja muun ympäristöorganisaation välillä. Pystyäkseen toimimaan ympäristövastaavana, henkilöllä täytyy olla käytynä HUS-Ympäristökeskuksen järjestämä kaksipäiväinen ympäristövastaavakoulutus. HUS:ssa on 20 ympäristövastuuryhmää (YVR): Jokaisella HYKS sairaanhoitoalueen tulosyksiköllä on oma YVR, tai edustus yhteisessä YVR:ssä. Jokaisella muulla sairaanhoitoalueella on oma YVR:nsä ja jokaisella tukipalvelulla on oma YVR. YVR:t ovat omien johtoryhmiensä nimeämiä ja ne koostuvat oman organisaation osansa johdosta ja keskijohdosta. Mukana on vähintään yksi johtoryhmän jäsen sekä mahdollisimman kattavasti eri toimintojen edustajia. YVR:t toteuttavat HUS:n ympäristötavoitteita osallistumalla koko HUS:a koskeviin kampanjoihin sekä suunnittelemalla ja toteuttamalla omia. YVR toimii yhteistyössä HUS- Ympäristökeskuksen ja oman organisaationsa ympäristövastaavien ja johtoryhmän kanssa. YVR:t raportoivat toiminnastaan HUS-Ympäristökeskukseen ja omalle johtoryhmälleen. Ympäristö- ja energiatyöryhmässä ympäristövastuuryhmien sekä HUS:n tytäryhtiöiden edustajat kokoontuvat käsittelemään koko HUS:a koskevia yhteisiä ajankohtaisia asioita, luomaan yhteistyöverkostoja sekä jakamaan ideoita ja kokemuksia omista, paikallisista kampanjoista. Energiatehokkuuden ohjausryhmä, joka koostuu HUS:n eri yksiköiden johdon edustajista, ohjaa kaikkea sitä työtä, jota tehdään HUS:n solmiman Kuntien energiatehokkuussopimuksen perusteella. Ympäristö- ja energiatyöryhmä toteuttaa

4 ohjausryhmän asettamia tavoitteita yksiköiden toiminnan osalta. HUS:n kiinteistökantaa koskevat energiatehokkuustoimet suunnitellaan ja toteutetaan HUS-Tilakeskuksen ja HUS-Kiinteistöjen yhteisessä Kiinteistötoimen energiatehokkuustyöryhmässä. 4 Tavoitteellista ympäristötyötä HUS:n ympäristötyön suuntaviivat asetetaan HUS strategiassa (2012-2016) ja HUS ympäristöpolitiikassa. HUS:n hallitus hyväksyi HUS:lle uuden ympäristöpolitiikan 9.5.2016 ja se on voimassa toistaiseksi. HUS konsernin johto arvioi vuosittain ympäristöpolitiikan muutos- ja päivitystarvetta. Pitkän aikavälin tavoitteet määritellään koko HUS:a koskien energiatehokkuuden toimintasuunnitelmassa (2008-2016) ja 5-vuotisessa ympäristöohjelmassa (2016-2020). Pitkän aikavälin tavoitteita lähdetään jalkauttamaan muodostamalla HUS:lle vuosittainen ympäristöohjelma, johon määritellään sekä energiatehokkuus- että muita ympäristöasioita koskevat tavoitteet, toimenpiteet, vastuutahot ja aikataulut. Sekä pitkän aikavälin että vuosittaisten ympäristöohjelmien valmisteluvastuu on HUS- Ympäristökeskuksessa. Valmistelua tehdään yhteistyössä erityisesti ympäristövastuuryhmien sekä jätehuoltoketjun osapuolten kanssa. Energiatehokkuuden toimintasuunnitelman valmistelua ohjaa energiatehokkuuden ohjausryhmä, jolle ohjelmaa valmistelevat sekä kiinteistötoimen energiatyöryhmä että YVR:ien edustajista koostuva ympäristö- ja energiatyöryhmä. Kuva 3. Ympäristönsuojelutavoitteiden asettaminen HUS:ssa. HUS:n 20 ympäristövastuuryhmää (YVR) laativat vuosittain ympäristöasioiden toimintasuunnitelman omalle sairaanhoitoalueelleen, HYKS tulosyksikölleen tai liikelaitokselleen. Toimintasuunnitelmassa määritellään tavoitteet, jotka voivat olla osallistumista HUS:n yhteisiin kampanjoihin tai erityisesti omaa toimialaa koskevia linjauksia ja kehitysprojekteja. Nämä paikalliset toimintasuunnitelmat hyväksyy ympäristövastuuryhmän nimennyt johtoryhmä. 5 Tilanne 2016 lokakuussa Ympäristöohjelman 2016-2020 ensimmäinen vuosi on lopuillaan. Tätä toimeenpanosuunnitelmaa laatiessa voidaan arvioida, että ohjelmassa vuodelle 2016 asetetut tavoitteet ovat täyttymässä monelta osin hyvin.

5 Tavoitteeksi asetettiin, että vuoden 2016 loppuun mennessä HUS:ssa otettaisiin käyttöön uusi sovellus sekä menettelyt jätelajien ja jätemäärien seurantaan, raportointiin ja laskutukseen. Projekti etenee aikataulussa. HUS-Kiinteistöt Oy on kehittänyt entisen viivakoodiseurannan tilalle uuden HUSKEY-järjestelmän yksiköiden sekajätemäärien seurantaan sekä tiettyjen erityisjätemäärien seurantaan ja laskutukseen. HUS- Kiinteistöjen, HUS-Desikon ja HUS-Ympäristökeskuksen yhteistyössä koordinoima järjestelmän käyttöönotto alkoi huhtikuussa 2016. HUSKEY-seuranta on käytössä ja henkilökunta koulutettu kaikissa HUS:n sairaaloissa vuoden loppuun mennessä. Jätehuollon seurantajärjestelmän käyttöönotto on vaatinut niin runsaasti resursseja, että kampanjointi jätelajittelun parantamiseksi on jäänyt vaille erityistä panostusta. Näyttäisikin siltä, että vuonna 2016 jätteen hyötykäyttöosuudet ovat kutakuinkin 2015 tasolla. Ympäristövastaavien kertauskoulutukset on aloitettu. Koulutuksia on pidetty Lohjan sairaalassa ja Meilahdessa. Hankintoihin liittyvä tavoite ympäristönäkökulman sisällyttämisestä hankintastrategiaan on toteutunut. HUS:n hallitus hyväksyi hankintastrategian kokouksessaan 6.6.2016. Ohje ympäristöasioiden huomioimisesta HUS:n rakennusinvestoinneissa on viimeistelyä vaille valmis ja se julkaistaan 2016 loppuun mennessä. Se täydentää ohjetta energiatehokkuuden huomioimisesta HUS:n rakennusinvestoinneissa mm. kuvaamalla mahdollisuuksia vaikuttaa rakennuksen elinkaaren aikaiseen kuormitukseen ja toimivuuteen esim. rakenne- ja materiaalivalinnoilla, muuntojoustavuudella ja jätehuollon hyvällä logistisella suunnittelulla. Ulkoisen ympäristöviestinnän profiilia on nostettu, kun HUS:n internet-sivuille perustettiin keväällä 2016 ympäristövastuu -osio, josta löytyy tietoa HUS:n ympäristötyöstä. 6 Ympäristöohjelman 2016-2020 tavoitteet ja toteutus Ympäristötyön visio ja päämäärät Ympäristötavoite 1: HUS:n ympäristötyötä 2016-2020 ohjaa visio Ympäristövastuu osa kaikkea HUS:n toimintaa. Ympäristöohjelmassa on asetettu kolmeksi tärkeimmäksi ympäristöpäämääräksi Ympäristötietoisuuden ja johtamisen kehittäminen Ympäristöhaittojen jatkuva vähentäminen Resurssiviisauden sisällyttäminen osaksi kaikkea toimintaa. Näiden päämäärien saavuttamiseksi on asetettu kuusi ympäristötavoitetta, joiden saavuttamiseksi tehtävää työtä kuvataan alla. Jokainen huslainen tuntee oman työnsä ympäristövaikutukset ja mahdollisuutensa vaikuttaa niihin Sairaanhoidossa ja diagnostisissa palveluissa 100 %:ssa vastuuyksiköistä on koulutettu ympäristövastaava vuonna 2020. Ympäristövastaavia on koulutettu HUS:ssa 1990 luvun lopulta lähtien ja tällä hetkellä vastaavia on HUS:ssa noin 850. Jotta ympäristövastaavia saataisiin kattavasti 1-2 jokaiseen sairaanhoidon ja diagnostisten palveluiden yksikköön, YVR:t ylläpitävät listoja

6 Ympäristötavoite 2: oman organisaation osansa yksiköihin nimetyistä ympäristövastaavista ja tietoa siitä ovatko he jo käyneet ympäristövastaavakoulutuksen. YVR:illä on paitsi tietoa keräävä, myös vahvasti yksiköiden lähiesimiehiä ympäristövastaavien kouluttamiseen motivoiva rooli. HUS-Ympäristökeskus järjestää normaalisti koulutuksen 80 ympäristövastaavalle vuodessa, mutta jos tavoitteeseen pääsy sitä vaatii, koulutusten määrää lisätään vuosina 2018 ja 2019. Ympäristövastaavista vähintään 5 % käy kertauskoulutuksen vuosittain. Ympäristövastaavaverkoston tietotaitoa on ylläpidetty kiinteistökohtaisilla ympäristöfoorumeilla, vuosittaisella ympäristöseminaarilla, muutostilanteissa järjestetyillä infotilaisuuksilla sekä yleisellä ympäristöviestinnällä. Ympäristövastaavilta on kuitenkin tullut toive kertauskoulutustilaisuuksista, joissa voisi päivittää tietonsa ja saada varmuutta omaan osaamiseen. Kertauskoulutuksia järjestetään säännöllisesti eri puolilla HUS aluetta koko ohjelmakauden ajan. Perehdytysmateriaaleissa kerrotaan omiin työtehtäviin liittyvistä ympäristöasioista kaikilla tulosalueilla ja liikelaitoksissa vuoden 2017 loppuun mennessä. HUS:ssa on sekä yleisiä, alakohtaisia sekä tehtäväkohtaisia perehdytysmateriaaleja. HUS-Ympäristökeskus vastaa vuonna 2017 projektista, jossa ympäristövastuuryhmien paikallistuntemusta hyödyntäen päivitetään ympäristötyötä kuvaavat materiaalit, liitetään ne sopivassa laajuudessa kaikkiin olemassa oleviin perehdytysmateriaaleihin ja luodaan päivityskäytännöt. Ympäristöasioista viestitään kaikille huslaisille vähintään 10 kertaa vuodessa 2016 lähtien. HUS:n ympäristöarvot ja ympäristötyö on tärkeää saada kaikkien huslaisten näkyville säännöllisesti. HUS:n ympäristöviestinnästä vastaa HUS-Ympäristökeskus. Ympäristöviestinnän välineet ovat pysyneet pääosin samoina vuodesta toiseen, mutta haasteena on ollut viestinnän ajantasaisuus ja vaikuttavuus. Intranet on viestintäkanavista eniten käytössä. Sieltä löytyy pysyvästi ohjeita ja tietoa sekä tiedotteita ajankohtaisista aiheista. Ympäristövastaavien kautta yksiköissä 3-4 kertaa vuodessa kahvihuoneiden pöydille tulostettava ympäristöposti taas tavoittaa myös kaikki ne huslaiset, jotka eivät tee säännöllisesti työtä tietokoneen äärellä. HUS:n henkilöstölehti Husarin kautta ympäristötieto saavuttaa laajimman lukijakunnan ja ympäristöasioiden vuosikertomuksessa kootaan vuoden ympäristötyön saavutukset yhteen pakettiin, kaikkien tutustuttavaksi. HUS:sta löytyvän viestinnän alan asiantuntemuksen hyödyntäminen ja säännölliseen viestintärytmiin sitoutuminen ovat tällä ympäristöohjelmakaudella työkaluja ympäristötietoisuuden tason nostoon. Ympäristöjohtamisen käytäntöjä kehitetään HUS:ssa otetaan käyttöön ympäristöjohtamisjärjestelmä vuoden 2017 loppuun mennessä. Aloitetaan vuonna 2017 ympäristöjärjestelmän mukaiset johdon katselmukset ympäristöasioista.

7 Ympäristötavoite 3: HUS:n ympäristöjohtamisen käytäntöjä kehitetään edelleen kohti ISO 14 001 standardin mukaisuutta vuonna 2017. Tavoitteena ei ole kuitenkaan sertifioida järjestelmää. Kun sote-uudistuksen mukanaan tuomat muutokset selviävät, ympäristöjohtamisen käytäntöjä lähdetään muokkaamaan uusiin organisaatioihin ja vastuunjakoihin sopiviksi. Mahdollisen sertifioinnin hyödyt ja mahdollisuudet arvioidaan ohjelmakauden lopulla, vuonna 2020. Vuosittainen raportointi HUS-konsernin johdolle muokataan ISO 14 001 standardin vaatimukset täyttäväksi. Johdon katselmuksessa johdolle raportoidaan aiempien vuosien tapaan ympäristötavoitteiden saavuttamisesta ja ympäristövaikutusten seurannan tuloksista. Lisäksi käsitellään mm. ympäristöjohtamisen kannalta organisaation sisäisiä ja ulkoisia muutoksia, lainsäädännöllisiä velvoitemuutoksia sekä ympäristötyön linjauksia suhteessa HUS:n strategiaan ja johtamisjärjestelmiin. Kartoitetaan jätevesien päästöseurannan tarpeet vuoden 2020 loppuun mennessä. HUS on osarahoittajana mukana Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa, vuosina 2016-2019 toteutettavassa, EPIC-hankkeessa, jossa tarkoituksena on tunnistaa erilaisista päästölähteistä jäteveteen päätyviä lääkejäämiä ja testata pilot-mittakaavassa kustannustehokkaita puhdistustekniikoita. Tämän lisäksi hankkeessa laaditaan suosituksia ohjauskeinoista lääkeaineiden kestävään hallintaan. HUS ympäristöhallinnon päällikkö on mukana hankkeen ohjausryhmässä. Jo alustavien tutkimustulosten perusteella vuonna 2018 voidaan alkaa arvioida HUS:n päästöjä jätevesiin ja mahdollista tarvetta kehittää jätevesien päästöseurantaa ja käsittelyprosesseja. Ehkäistään jätteen syntyä ja panostetaan uudelleenkäyttöön sekä kierrättämiseen. Materiaalivirtojen hallinta on yksi HUS:n suuria ympäristötyön painopistealueita. Työtä tehdään paitsi luomalla edellytyksiä entistä parempaan lajitteluun, panostamalla myös jätteen synnyn ehkäisyyn. Resurssitehokkuutta parannetaan huomioimalla energiasekä muut ympäristökysymykset infrastruktuurin ja toimintojen suunnittelusta lähtien sekä huomioimalla ne hankinnoissa. Materiaalihyötykäyttöön yhdyskuntajätteestä 2016 2017 2018 2019 2020 50 % 53 % 56 % 59 % > 60% Sekajätteen määrä verrattuna vuoteen 2015 2016 2017 2018 2019 2020-3 % -6 % -9 % -15 % -20 % Biojätteen määrä verrattuna vuoteen 2015 2016 2017 2018 2019 2020-2 % -4 % -6 % -8 % -22 % Paperijätteen määrä verrattuna vuoteen 2015 2016 2017 2018 2019 2020-3 % -6 % -9 % -12 % -15 % Taulukko 1. Jätteisiin liittyvien ympäristötavoitteiden välitavoitteet 2016-2020

8 Ympäristötavoite 4: Materiaalihyötykäyttöön toimitettavan yhdyskuntajätteen osuus oli vuonna 2015 47 %. Tavoitteena on kehittää lajittelua niin, että 60 % saataisiin kierrätykseen. Tämän tavoitteen kohdalla voi ohjelmakaudella tulla yllätyksiä, sillä jos esimerkiksi biojätteen määrää saadaan merkittävästi vähennettyä, hyödynnettäväksi ohjautuvan jätteen osuus vähenee. Ympäristön kannalta on kuitenkin tärkeintä vähentää syntyvän jätteen määrää, jolloin resursseja säästyy sekä suoraan että välillisesti ja vasta toissijaisesti lajitella jäte hyötykäyttöön. Vuonna 2017 kehitetään ympäristövastaavaverkoston kanssa yhteistyössä lajitteluastioita ja lajitteluohjemerkintöjä niin, että lajittelu työpisteissä entisestään helpottuu, selkeytyy ja sitä kautta tehostuu. Samoin vuonna 2017 päiväysmateriaalien varastohävikin hallinnan parantamiseksi toteutetaan ympäristövastuuryhmien ja HUS-Logistiikan kanssa yhteistyöprojekti, jonka tavoitteena on löytää hävikin pienentämisen työkaluja yksiköille päivittäiseen käyttöön. Ravioli tekee aktiivisesti työtä ruokahävikin pienentämiseksi. Erityisesti potilasruokahävikkiä on vuonna 2016 saatu merkittävästi alas. Tämä työ jatkuu koko viisivuotiskauden ajan. Joihinkin Raviolin ravintoloihin etsitään teknisiä ratkaisuja, joiden avulla biojätteestä saataisiin kuivempaa ja näin pois kuljetettavasta jätteestä kevyempää ja helpommin hyödynnettävää. Iso askel biojätteen vähentämistavoitteesta saavutetaankin lyhyellä aikavälillä, ympäristöohjelmakauden lopulla, teknisten ratkaisujen käyttöönoton yhteydessä. Vuodesta 2016 muuttoihin liittyvää kalustehävikkiä vähennetään hankkimalla uusissa rakennuksissa toimistokalusteet pysyväksi osaksi kiinteistöä. Meilahden tornisairaalassa ja Kolmiosairaalassa hyväksi todettu käytäntö hankkia toimistokalusteet pysyväksi osaksi kiinteistöä on päätetty laajentaa koskemaan kaikkia HUS:n uusia rakennuksia. Periaate on kirjattu auki myös ympäristöohjelman kohdassa 6 mainittuun ohjeeseen Ympäristöasioiden huomioiminen HUS rakennusinvestoinneissa. Kyseinen ohje julkaistaan vuoden 2016 lopulla ja sen käyttöönottoon liittyvä viestintä ja koulutukset toteutetaan 2017. Vaarallisten jätteiden prosessien kehittämisellä saavutetaan 10 % kustannussäästöt vaarallisten jätteiden kokonaiskustannuksesta vuodesta 2015-2020. HUS:n vaarallisten jätteiden kuljetus- ja käsittelykulut ovat vuodessa yli 900 000 euroa. Sairaaloiden sisäisen jätelogistiikan muutoksia ja vaarallisten jätteiden välivarastoinnin ratkaisuja suunnitellaan 2016-2017. Toivottu kustannussäästö toteutuu vuosien 2018-2020 aikana. HUS jatkaa energiatehokkuustyötä uudella kuntien energiatehokkuussopimuksella. Nykyinen kuntien energiatehokkuussopimuskausi loppuu vuoden 2016 lopussa ja HUS on sitoutunut jatkamaan tuloksekasta energiatehokkuustyötänsä. Uusi sopimus vuosille 2017-2025 on valmisteilla ja se allekirjoitetaan vuoden 2016 loppuun mennessä. Energiatehokkuustoimenpiteillä saavutettaville säästöille on asetettu tavoitteeksi 1 % vuodessa vuosina 2017-2020 ja 0,7 % vuodessa vuosina 2021-2025. CO 2 päästöjen arvioidaan vähenevän noin 1% vuodessa. Uuden sopimuksen mukainen toimintasuunnittelu, seuranta ja raportointi toteutetaan vuonna 2017 laadittavan energiatehokkuuden toimintasuunnitelman kautta.

9 Ympäristötavoite 5: HUS:n hankinnoissa huomioidaan vastuullisuus entistä paremmin Ympäristötavoite 6: Päivitetään HUS:n hankintaohjeen ympäristöliite vuoden 2017 loppuun mennessä. Monet hankintojen ympäristönäkökohtien huomioimiseen vaikuttavat säädökset ja ohjeet ovat muuttuneet ja vuonna 2012 laaditun HUS hankintaohjeen ympäristöliitteen päivitys on ajankohtainen. Projektin toteutuksesta vastaa HUS-Logistiikka. Korvataan PVC-tuotteet kloorivapailla tuotteilla niiltä osin kuin sairaanhoidollisesti on mahdollista. - Vinyylikäsineiden osuus hankituista käsineistä < 1% vuonna 2018. - PVC-letkustot korvattu vuoden 2018 loppuun mennessä. - Kaikki PVC-tuoteryhmät korvattu vuoden 2020 loppuun mennessä. PVC:n haitalliset pehmitinaineet ovat vahingollisia terveydelle. Lisäksi orgaanisen kloorin jätepoltossa syntyy haitalisia yhdisteitä. PVC-tuotteiden korvaamiseen haitattomammilla vaihtoehdoilla pyritään HUS-Ympäristökeskuksen koordinoimana, ympäristövastuuryhmien kautta. Jotta hyvät vaihtoehtoiset tuotteet löytyvät ja ne saadaan käyttöön, on tärkeää, että päätökset tehdään paikallisesti, erityisalojen asiantuntemuksella. Vinyylikäsineiden käyttö on tasaisesti vähentynyt ja PVC-vapaiden nitriilikäsineiden käyttö yleistynyt HUS:ssa. Vuonna 2015 vinyylikäsineitä oli hankituista enää 2,5 %. Koska vinyylikäsineiden käyttö on jo laajalti HUS:ssa loppunut, viestintä niiden käytön vähentämiseksi kohdistetaan vuonna 2016-2017 erityisesti niihin yksiköihin, joissa käyttöaste on jäänyt korkeaksi. Muiden PVC-tuotteiden kartoitus on HUS-tasolla aloitettu vuonna 2016. Korvaavia tuotteita etsitään markkinoilta käyttöön vuoden 2017 aikana. Vuoden 2018 loppuun mennessä on tavoitteena saada kaikki letkustot PVC-vapaiksi ja muut korvattavissa olevat tuotteet vaihdettua vuoden 2020 loppuun mennessä. Luodaan menettelyt hankintojen ympäristökriteerien käytön ja vaikutusten seurantaan. Kun mahdollisuudet seurata kattavasti hankintojen ympäristökriteerejä paranevat, myös vaikutusten seuranta tarkentuu. Hankinnoista vastaavien henkilöiden ympäristötietoisuuden lisääminen, hankintajärjestelmien kehitys ja tilastoinnin parantaminen luovat pohjan paremmalle vaikutusten arvioinnille. Kiinteistöjen ympäristövaikutukset huomioidaan niiden koko elinkaaren ajalta. Julkaistaan vuonna 2016 ohjeistus ympäristöasioiden huomioimisesta HUS:n rakennusinvestoinneissa. Ohje ympäristöasioiden huomioimisesta HUS:n rakennusinvestoinneissa julkaistaan lokakuun 2016 loppuun mennessä. Se täydentää ohjetta energiatehokkuuden huomioimisesta HUS:n rakennusinvestoinneissa mm. kuvaamalla mahdollisuuksia vaikuttaa rakennuksen elinkaaren aikaiseen kuormitukseen ja toimivuuteen esim. rakenne- ja materiaalivalinnoilla, muuntojoustavuudella ja jätehuollon hyvällä logistisella

10 suunnittelulla. Ohjeesta viestiminen ja käyttöönoton varmistaminen aloitetaan jo 2016 lopulla ja työ jatkuu 2017. Päivitetään vuoden 2020 loppuun mennessä ohjeistus energiatehokkuuden huomioimisesta HUS:n rakennusinvestoinneissa. Ohjetta energiatehokkuuden huomioimisesta HUS:n rakennusinvestoinneissa (2009) on päivitetty säännöllisesti; viimeksi vuonna 2015. Energiatehokkuuslainsäädännön ym. vaatimusten muuttuessa ohjetta taas päivitetään, jotta se pysyy toimivana työkaluna HUS:n uudis- ja korjausrakentamisen suunnittelijoille. Ohjeen päivitystarvetta arvioi ja päivitystä koordinoi kiinteistötoimen energiatehokkuustyöryhmä. 7 Seuranta ja raportointi 7.1 Ympäristökertomus HUS ympäristökertomukseen kootaan vuosittain tiedot HUS:n ympäristökuormituksen seurannasta, tietoa asetettuihin tavoitteisiin pääsemisestä sekä suunnitelmista tuleville vuosille. Ympäristökertomus julkaistaan aina maalis-huhtikuussa. 8 Ympäristövastuu osa kaikkea HUS:n toimintaa Ympäristöohjelma 2016-2020 tavoittelee ympäristötietoisuuden tason nostoa. Sitä, että jokainen huslainen ymmärtää paremmin oman työnsä ympäristövaikutukset ja sitoutuu ympäristöasioihin. Tämä sitoutuminen, yhdistettynä siihen lukuisien ammattialojen asiantuntemukseen mitä HUS:sta löytyy, tuottaa ne tulokset, joita ympäristöohjelma tavoittelee. LIITE: HUS ympäristöohjelma 2016-2020

Ympäristövastuu osa kaikkea HUS:n toimintaa

Ympäristötyön visio ja päämäärät HUS:n ympäristötyötä 2016 2020 ohjaa visio Ympäristövastuu osa kaikkea HUS:n toimintaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että niin perustoiminnassa kuin tukipalveluissakin ympäristöasiat huomioidaan osana johtamista, toiminnansuunnittelua ja päivittäistä toimintaa. Visiomme saavuttamiseksi olemme asettaneet kolme tärkeintä ympäristöpäämäärää: Ympäristötietoisuuden ja -johtamisen kehittäminen Ympäristöhaittojen jatkuva vähentäminen Resurssiviisauden sisällyttäminen osaksi kaikkea toimintaa Ympäristötietoisuuden ja -johtamisen kehittäminen tähtää siihen, että jokainen huslainen ymmärtää paremmin oman työnsä ympäristövaikutukset ja sitoutuu ympäristöasioihin. Ympäristöjohtamisen kautta seuraamme ja ennakoimme entistä paremmin toimintamme ympäristövaikutuksia, ja kohdistamme toimenpiteitä tuloksekkaasti. Ympäristöhaittojen jatkuva vähentäminen tarkoittaa haittojen kartoittamista, seurantaa ja uusien keinojen etsimistä haittojen minimoimiseksi. Resurssiviisaudella tarkoitetaan kykyä käyttää erilaisia resursseja (luonnonvarat, raakaaineet, energia, tuotteet, palvelut, tilat, aika) harkitusti, ja hyvinvointia sekä kestävää kehitystä edistävällä tavalla. HUS:n ympäristötavoitteet 2016 2020 HUS:n ympäristöohjelman 2016 2020 päämäärien saavuttamiseksi on asetettu kuusi ympäristötavoitetta. Tavoitteiden toteutumista seurataan määriteltyjen mittarien avulla. 1 JOKAINEN HUSLAINEN TUNTEE OMAN TYÖNSÄ YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSET JA MAHDOLLISUUTENSA VAIKUTTAA NIIHIN. Kaikki 22 000 huslaista pystyvät omilla päivittäisillä valinnoillaan vaikuttamaan HUS:n ympäristökuormitukseen positiivisesti. Vastuullisen valinnan voi tehdä, jos tietää omien valintojensa vaikutukset ja pitää ympäristöasioita tärkeinä. Jätelajittelun ja sähkön säästön kaltaisten tuttujen ympäristötekojen lisäksi ympäristöön voi vaikuttaa moninkertaisesti esim. tuotevalinnoilla sekä tilojen ja toimintaprosessien suunnittelulla. Mittarit: Sairaanhoidossa ja diagnostisissa palveluissa 100 %:ssa vastuuyksiköistä on koulutettu ympäristövastaava vuonna 2020. Ympäristövastaavista vähintään 5 % käy kertauskoulutuksen vuosittain. Perehdytysmateriaaleissa kerrotaan omiin työtehtäviin liittyvistä ympäristöasioista kaikilla tulosalueilla ja liikelaitoksissa vuoden 2017 loppuun mennessä. Ympäristöasioista viestitään kaikille huslaisille vähintään 10 kertaa vuodessa 2016 lähtien.

2 3 YMPÄRISTÖJOHTAMISEN KÄYTÄNTÖJÄ KEHITETÄÄN. HUS:n ympäristötyön perustana on hyvä tuntemus HUS:n kaikkien toimintojen ympäristövaikutuksista sekä niistä lainsäädännöllisistä ja muista vaatimuksista, jotka toimintaan kohdistuvat. Tietojen pohjalta luodaan käytännöt, joilla ympäristövaikutuksia ja riskejä pienennetään. Jo käytössä olevat hyvät toimintatavat dokumentoidaan ja uusia laaditaan toiminnan jatkuvaksi parantamiseksi ja ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Resurssiviisaasti hankitaan kestävää, pestävää ja korjattavaa, vähemmän energiaa kuluttavaa tavaraa, yhteiskäytetään laitteita ja tuotteita naapuriosastojen kanssa, etsitään uusiin tiloihin sopimattomalle kalusteelle uusi käyttäjä, ja hyödynnetään siis se, mikä on hankittu. Kun jätettä syntyy, ohjataan hyödynnettävä osa tehokkaalla lajittelulla mahdollisimman suurelta osin raaka-aineena edelleen hyödynnettäväksi. Mittarit: EHKÄISTÄÄN JÄTTEEN SYNTYÄ JA PANOSTETAAN UUDELLEENKÄYTTÖÖN SEKÄ KIERRÄTTÄMISEEN. HUS:ssa otetaan käyttöön ympäristöjohtamisjärjestelmä vuoden 2017 loppuun mennessä. Aloitetaan vuonna 2017 ympäristöjärjestelmän mukaiset johdon katselmukset ympäristöasioista. Kartoitetaan jätevesien päästöseurannan tarpeet vuoden 2020 loppuun mennessä. Ympäristöasiat näkyvät ulkoisessa viestinnässä kahdesti vuodessa. Mittarit: Sekajätteen määrän vähentäminen 20 %:lla vuodesta 2015 vuoteen 2020. Biojätteen määrän vähentäminen 30 %:lla vuodesta 2015 vuoteen 2020. Paperijätteen määrän vähentäminen 15 %:lla vuodesta 2015 vuoteen 2020. Materiaalihyötykäyttöön toimitettavan jätteen osuus 60 % yhdyskuntajätteestä vuoden 2020 lopussa. Otetaan vuoden 2016 loppuun mennessä käyttöön uusi sovellus sekä menettelyt jätelajien ja jätemäärien seurantaan, raportointiin ja laskutukseen. Vuodesta 2016 lähtien muuttoihin liittyvää kalustehävikkiä vähennetään hankkimalla uusissa rakennuksissa toimistokalusteet pysyväksi osaksi kiinteistöä. Vaarallisten jätteiden prosessien kehittämisellä saavutetaan 10 %:n kustannussäästöt vaarallisten jätteiden kokonaiskustannuksesta vuodesta 2015 vuoteen 2020.

HUS JATKAA ENERGIATEHOKKUUSTYÖTÄ UUDELLA KUNTIEN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSELLA. 4Nykyinen kuntien energiatehokkuussopimuskausi loppuu vuoden 2016 lopussa ja HUS on sitoutunut jatkamaan tuloksekasta energiatehokkuustyötänsä. Resurssitehokkaan energiankäytön tavoitteena on pienentää HUS:n hiilijalanjälkeä ja siten toiminnan ilmastovaikutuksia. Samalla saadaan kustannussäästöjä. Energiatehokkuustyön tavoitteidenasettelu, mittarit ja raportointi toteutuvat Energiatehokkuuden toimintasuunnitelman kautta. Mittarit: HUS:n uusi kuntien energiatehokkuussopimus on tehty vuoden 2016 loppuun mennessä. HUS:n energiatehokkuuden toimintasuunnitelma 2017 2025 on laadittu vuoden 2017 loppuun mennessä. Energiansäästötoimenpiteillä saavutetaan vuoden 2025 loppuun mennessä 7,5 % säästö vuoden 2015 energiankulutuksesta. HUS:n kasvihuonekaasupäästöt hoidettua potilasta kohti laskevat 5 % vuoden 2015 päästöistä vuoteen 2020 mennessä. 5 HUS:N HANKINNOISSA HUOMIOIDAAN VASTUULLISUUS ENTISTÄ PAREMMIN. Kun HUS:ssa huomioidaan tarvikkeiden, laitteiden, ruoan, palveluiden ja muiden hankintojen ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset jo hankinnan suunnitteluvaiheessa, voidaan tehdä valintoja, jotka vaikuttavat positiivisesti tuotteiden koko elinkaaren ajan. Tavoitteena on hankkia haitta-aineettomia, vähän energiaa kuluttavia ja uudelleen käytettäviä ja kierrätettäviä tuotteita vastuullisilta tavarantoimittajilta. Mittarit: Sisällytetään ympäristönäkökulma HUS:n vuonna 2016 laadittavaan hankintastrategiaan. Päivitetään HUS:n hankintaohjeen ympäristöliite vuoden 2017 loppuun mennessä. Korvataan PVC-tuotteet kloorivapailla tuotteilla niiltä osin kuin sairaanhoidollisesti on mahdollista. - Vinyylikäsineiden osuus hankituista käsineistä < 1% vuonna 2018. - PVC-letkustot korvattu vuoden 2018 loppuun mennessä. - Kaikki PVC-tuoteryhmät korvattu vuoden 2020 loppuun mennessä. Luodaan menettelyt hankintojen ympäristökriteerien käytön ja vaikutusten seurantaan. 6 KIINTEISTÖJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET HUOMIOIDAAN NIIDEN KOKO ELINKAAREN AJALTA. HUS:ssa huomioidaan sekä uudisettä korjausrakennuttamisessa rakennusten energiatehokkuus, kestävyys, materiaalien myöhempi kierrätettävyys ja muut ympäristökysymykset koko rakennuksen elinkaaren aikana. Hyvät toimintamallit kiinteistöjen käytössä ja ylläpidossa nostavat tilojen käyttöastetta, pidentävät rakennuksen elinkaarta ja vähentävät korjausrakentamisesta aiheutuvaa hukkaa. Mittarit: Julkaistaan vuonna 2016 ohjeistus ympäristöasioiden huomioimisesta HUS:n rakennusinvestoinneissa. Päivitetään vuoden 2020 loppuun mennessä ohjeistus energiatehokkuuden huomioimisesta HUS:n rakennusinvestoinneissa.