kajawa Kääntäjien ammattijärjestö - Translatorernas fackorganisation ry:n jäsenlehti 3/04 Tuotantotulkkina 1980-luvulla Kääntäjien päivä 2.10. Turussa Koulutusta Kajawa 3/04 1
Puheenjohtajalta Sitä saa mitä tilaa... Kesän aikana on keskusteltu ammattiliittoihin järjestäytymisestä ja liittojen tarjoamista eduista. Tämä tuntuu olevan kiinnostava puheenaihe. Myös AEK:n tuoreimmasta julkisen sektorin työmarkkinatutkimuksesta (04/04) voi lukea, miten mielipiteet jäsenmaksun suuruudesta ovat muuttuneet kahden viime vuoden aikana. Valtion sektorilla jäsenmaksua liian suurena pitävien määrä on noussut 27 %:sta 38 %:iin. Aiheeseen palataan syksyn mittaan liiton luottamusjohdon kokouksissa. On syytä kuitenkin muistaa, että jäsenmaksuilla pyöritetään asiantuntevaa edunvalvontaa, neuvontaa ja järjestötoimintaa, joka meille jäsenille on kullanarvoinen. Siitä kaikki ovat varmaankin samaa mieltä. Jäsenmaksuun sisältyy paljon asioita. Nämä edut, kuten oikeusturva- ja vastuuvakuutukset, työttömyyskassan jäsenyys, koulutustuet ja stipendit, A - lomien lomapalvelut, matkustajavakuutus sekä työsuhdeneuvonta ja lakimiespalvelut tuovat konkreettista hyötyä. ˆ É Üˆˆ ººflflØØÆÆ 2 Jäsentutkimuksessa ei mitata tiedon ja verkostojen hyötyjä. Jokaisella jäsenellä on mahdollisuus osallistua AEK:n koulutustilaisuuksiin, joista on tullut suosittuja. Kääntäjien kannalta on mukaan tullut tärkeä koulutusyhteistyö, jossa ovat mukana AEK ja Ylempien toimihenkilöiden neuvottelukunta (YTN), Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto (SKT) ja Suomen käännöstoimistojen liitto (SKTo). Se on saanut kääntäjiltä ja tulkeilta hyvän vastaanoton. Tämä on vain yksi niistä lukuisista asioista, joita yksityissektorin neuvottelukunta tekee. Kaikki eivät vain käy mukana, kaikki ei näy heti eikä ole mitattavissa. Pienistä pisaroista kasvavat suuret purot. Kansainvälisen kääntäjienpäivän tilaisuus on Turussa 2.10.04 Turun kirjamessujen yhteydessä. iitot ovat varanneet sinne ilmaisia messulippuja kahdellesadalle. AEK:n jäsenkorttia näyttämällä saat ovelta lipun - kannattaa muistaa, että "nopeat syövät hitaat". Ohjelma löytyy tämän lehden sivuilta ja myös kotisivuiltamme (www.kaj.fi). Tervetuloa! KAJ:n perustamisesta tulee kuluneeksi 25 vuotta, ja marraskuussa juhlistamme merkkipäivää "perhepiirissä" järjestämällä vastaanoton perjantaina 26.11.04 klo 18. Juhlatilaisuus pidetään Helsingissä. Toivottavasti mahdollisimman moni teistä pääsee paikalle tapaamaan tuttuja ja tutustumaan uusiin ihmisiin. Samassa yhteydessä on KAJ:n syyskokous klo 17. Oletko kiinnostunut aktiivisesta järjestötoiminnasta? Tule mukaan vaikuttamaan! Seuraa ilmoittelua kotisivuillamme ja seuraavassa Kajawassa. Aika kultaa muistot sanotaan, mutta itselläni on pelkkiä mukavia muistoja menneiltä vuosilta. Toivomme näkevämme monia KAJ:n entisiä puheenjohtajia, sihteereitä ja hallituksen jäseniä sekä muita järjestöaktiiveja, sillä ilman heidän vapaaehtoista panostaan ja ajankäyttöään - ja ilman teitä, arvoisat jäsenet, ei KAJ olisi tänään sitä mitä on: yksi AEK:n suurimmista jäsenyhdistyksistä. Tapaamisiin Turussa! Anita Tuohino anita.tuohino@sok.fi 2 Kajawa 3/04
Kajawa 3/04 Kääntäjien ammattijärjestö - Translatorernas fackorganisation ry Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Puhelin 0201 235 380, telefax 0201 235 382 Sisältö sivu 2 Puheenjohtajalta 4-7 Tuotantotulkkina 1980-luvulla AEK-asiaa 8-9 Kansainvälisen kääntäjien päivän tilaisuus 10 Virallisten kääntäjien tutkinto 11 Jäsenedut ja -maksut v. 2004 12 Koulutusta KAJ:n toimisto Satu Peltola Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki toimistoaika ma - ke 9-15 Puhelin... 0201 235 380 Telefax... 0201 235 382 Sähköposti... kaj@ry.inet.fi isätietoja www.kaj.fi AEK:n toimisto Jäsenasiat (jäsensihteerit) Jaana Honni 0201 235 344 Mary uokkamäki 0201 235 348 Katja Kosonen 0201 235 346 akiasiat ja työsuhdeneuvonta Helena amponen 0201 235 352 Seppo Rautiainen 0201 235 353 Juha-Matti Moilanen 0201 235 356 Jaakko Korpisaari 0201 235 363 Ari Janeskari 0201 235 367 Alue- ja opiskelijatoiminta Anu Tilander 0201 235 342 isätietoa AEK:sta www.aek.fi Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki Puhelin... (09) 15021 Telefax...(09) 272 1212 S-posti erityiskoulutettujen.tk@erko.fi isätietoja www.erko.fi Puhelinaika ma, ti, to 9-11 ke 9-11, 13-15 KAJ:n hallitus Anita Tuohino (pj) iisa Nemitz Eva Orava Helena Pystynen Ritva Siikamäki iisa Vahtera Maria Brunberg Varajäsenet: Tuula Kuoppala Maikki Frisk Julkaisija Kääntäjien ammattijärjestö - Translatorernas fackorganisation ry Toimittaja: Paino: Painos: Ritva Siikamäki Painotalo Auranen Oy, P 70, 30101 Forssa 2000 kpl Seuraava numero jäsenillä 10.11.2004, aineistopäivä 15.10.2004. Kajawa 3/04 3
Tuotantotulkkina 1980-luvun Suomessa Teksti Urmas aukkanen Tuotantotulkkina 1980-luvun Suomessa Moni venäjän kielen tulkki teki töitä tuotantotulkkina ennen Neuvostoliiton romahtamista. Milllaista oli tulkin arkin telakalla? Neuvostoliiton kaupan myötä tarve aloittaa venäjän kielen tulkkien koulutus Suomessa lisääntyi 1960-luvulla. Emigranttipolvi oli hoitanut sodanjälkeistä kaupankäyntiä rutiininomaisesti, sillä emigranttivenäläiset ja Karjalasta sodan jälkeen Etelä- Suomeen siirtynyt venäjää taitava karjalaisväestö sekä inkeriläiset olivat hoitaneet idänkauppaan liittyvät kieliasiat 1960-70-luvun Suomessa. Kieli-instituutit, jotka aloittivat toimintansa 1960- luvun puolivälin jälkeen toimintansa, helpottivat omalta osaltaan myös lisääntyvää venäjän tulkkien tarvetta 1980-luvulle tultaessa. Uudet tuulet puhaltelivat, kun Suomen oli pystyttävä vastaamaan uusiin haasteisiin Neuvostoliiton kaupan lisääntyessä. aivanrakennuksen lihavia vuosia aivanrakennuksessa elettiin vilkkaan tuotannon kautta 1980-luvun alussa. Yksi tärkeimmistä tehtävistä oli saada Suomeen riittävän vahva venäjän kielen ammattiryhmä purkamaan syntyneitä tuotantopaineita. Kielenkääntäjät olivat vastaus tilanteen laukaisemiseksi. 6 4 Kajawa 3/04 Kovassa vedossa ollut Suomen telakkateollisuus kärsi pulaa venäjän kieltä osaavista tulkeista 80-luvulla. Hyvin moni kieli-instituutin käynyt sai ensimmäisen työpaikan tulkkina jossakin Venäjän kauppaan suuntautuneessa yrityksessä. Osa näistä kielenkääntäjistä aloitti telakkateollisuudessa tulkkeina tai kielenkääntäjinä. ˆ É Üˆˆ ººflflØØÆÆ 4 Kun laivakaupat itään vetivät, väkeä tarvittiin purkamaan työruuhkia. Erityinen tarve oli ns tuotantotulkeista, jotka toimivat etupäässä laivoilla. Näin oli muun muassa Turun telakalla, jossa aloitin joulukuussa 1982 tuotantotulkkina. Niihin aikoihin Turun telakka palkkasi melko paljon uusia tulkkeja. Joillakin oli yliopistotausta, mutta suurin osa oli kieli-instituutin kasvatteja. Itse tulin Turkuun Tukholman yliopistosta. Tuotantotulkki-nimike tulee suoraan toimenkuvasta: se piti sisällään tuotannossa tapahtuvan tulkkauksen toimittajan (laivanrakentajan) ja tilaajan (Sudoimport) välillä. Alku aina hankalaa Monelle tulkille aloitus oli vaikeaa. Puutteellinen käytännön kielitaito aiheutti useammalle tulkille monia vaikeuksia. Venäläisten merimiesten, varustamon edustajien ja virkamiesten puhuma kieli erosi paljon tunneilla opetellusta venäjästä. Oma haasteensa oli Turun murteen ja täkäläisten merimiesten suomen kielen ymmärtämisessä. Kieli-ihmisten, humanistien, koulutus oli ei-teknistä, mistä syntyi melkoinen kynnys voitettavaksi. Jokaisen oli opittava työnsä kantapään kautta. Jälkeenpäin sanoisin, että vaadittiin vähintään kaksi vuotta, jotta tulkki omaksui peruslaivatekniikan sanaston. Kaikki oli toki yksillöllistä. Oppimista nopeutti alkuperäisten venäjänkielisten laivatekniikan kirjojen lukeminen. Näitä kirjoja tulikin haalittua kirjakaupoista jokaisella Neuvostoliiton matkalla. Kun perussanasto oli jotakuinkin "hanskassa", saattoi paneutua erikoissanastoihin. Tämä oli tärkeää koska, Turun telakka oli erikoistunut valmistamaan erikoisaluksia tilaajalleen. Erikoissanastot kerääntyivät jokaisen tulkin muistiinpanoihin tulkkaustilanteissa. Suomenkielisiä sanastoja oli laivanrakennuksesta ja yleensä tekniikasta vähän tarjolla. Suurin apu Turun te-
Tuotantotulkkina 1980-luvun Suomessa lakalla aloittaneelle tulkille olivat Venäläis-suomalainen ja Suomalais-venäläinen laivanrakennussanastot, jotka Timo Järvenpää oli laatinut 1975. Tämä jokaisen tulkin apuväline oli vain sisäisessä käytössä telakalla eivätkä sanastot tietääkseni koskaan päätyneet kaupalliseen levitykseen, koska Järvenpää oli laatinut sanastot toimiessaan tulkkina telakalla. Yksi sanasto käsitti noin 4900 laivatekniikan perustermiä ja lausetta. Muut erikoissanastot ja sanakirjat olivat yleensä englanti-venäjä ja venäjä-englanti -pohjaisia. Paras tuolloin saatavana ollut sanakirja oli Schiffbau Schiffahrt Fischereitechnik /Russisch, Englisch, Deutsch. Tämä DDR:ssä painettu teos käsitti 31 000 erikoistermiä. Oman kappaleeni sain hankittua tammikuussa 1984, kun teimme porukalla yhteis-tilauksen Saksasta. Tuolloin emme tienneet vielä mitään koneellisesta kääntämisestä tai sähköisistä sanakirjoista, termipankeista puhumattakaan. Jokaisen oli parhaalla katsomallaan tavalla huolehdittava omasta kielitaidon kehityksestään ja ammatillisen osaamisen laajentamisesta. Edellytykset tuotantotulkiksi Ensimmäinen edellytys oli tietysti hyvä peruskielitaito, tulkattavassa kielessä, mikä hyvin usein puuttui aloittelevalta tulkilta, ja hyvä suomen kielen taito. Ei turhaan sanota, että toisinaan tulkki käyttäytyy kuin koira ymmärtää kaiken, mutta ei osaa sanoa mitään. Kuten Inkeri Vehmas-ehto toteaa teoksessaan Alussa oli käännös (2003) Kääntämiseen tarvitaan sitä paitsi kaksi kieltä. Päinvastoin kuin monet toimeksiantajat tuntuvat kuvittelevan, ei pelkkä vieraan kielen, esimerkiksi venäjän, äidinkielinenkään hallinta riitä kääntämiseen. Suomessa on kääntäjän osattava erinomaisesti ei vain välttävästi myös suomea. Itse olen näinä 22 vuonna tulkin ammattiin ryhtymisen jälkeen suhtautunut sanaan hallita melko varovaisesti kielistä puhuttaessa. Muistan nimittäin aina, että eräs kokenut venäläinen opettaja, joka opetti Tukholmassa tulkkausta, painotti, että kieliä osataan, valtioita hallitaan. Varma käytös ja voimakas ääni Hyvän peruskielitaidon lisäksi hyvä apu, jopa välttämättömyys, tuotantotulkille oli varma käytös ja hyvä äänenkäyttö. Vankka erilaisten käytännön tilanteiden hallinta ei myöskään ollut pahitteeksi. Esimerkkinä tästä muistan erään tapauksen telakaltamme. Meille tuli tulkiksi kieli-instituutista kurssin priimus, jolla kieli sujui kirjallisesti hyvin. Kuitenkaan käytännössä kaveri ei pystynyt hallitsemaan ihmisiä ja tilanteita; hän meni lukkoon eikä pystynyt ilmaisemaan itseään suullisesti. Niinpä hän sanoi itsensä irti kahden viikon päästä. Ei tekniikan ihmeitä Jotkut lopettivat tulkkina toimimisen liiallisesta ulkoisesta paineesta johtuen. Tulkkia ei pidetty tekniikan ihmelapsena kuten insinöörejä, joten syntyi hankausta eri ammattiryhmien välillä. Sen seurauksena tulkki yleensä luopui kamppailusta. Ne, jotka kestivät ulkoisen paineen, huomasivat, että humanistikin voi oppia tekniikkaa, jos vain haluaa. Mutta voiko tekniikan ihminen oppia humanismia - se on jo toinen kysymys. Yleinen käsitys telakalla oli tulkeista, että he ovat välttämätön paha, joita ilman telakka ei tule toimeen. Tästä syystä tulkin tuli pystyä hoitamaan tehtävänsä parhaalla mahdollisella tavalla säilyttääkseen itseisarvonsa. Tuotantotulkin työtehtävät Tuotantotulkki toimi etupäässä laivoilla tulkkaamassa toimittajan ja tilaajan välistä viestintää. Päiväohjelmassa oli ns. myynnit eli erilaisten laitteiden testaukset ja toiminnan esittämiset tilaajalle. Tulkki oli tiiviisti mukana näissä ja hoiti viestinnän molempiin suuntiin. Kielten välinen interferenssiilmiö oli jokapäiväinen ongelma: työssä kehittyi erikoiskieli suomen ja venäjän pohjalta. Tulkkien kielenkäytössä olisi varmasti aihetta moneen gra- Kajawa 3/04 5
Tuotantotulkkina 1980-luvun Suomessa duun, mutta kuka nyt haluaisi lähteä penkomaan vanhoja arkistoja telakalle. Mikä ihmeellisintä, toisinaan venäläiset tarkastajat käyttivät omissa teknisissä teksteissään tulkkien "suomivenäjää". Sanoivatpa he jopa keskenään keskustellessaan, että ja poshol na laivu (lähdin laivaan). He alkoivat itse kehittää sekakieltä kuten ruotsinsuomalaiset konsanaan lahden toisella puolen. Tärkeintä meille tulkeille oli saada asian ydin tulkattua mahdollisimman nopeasti, sillä käytännössä asiat etenivät kovalla vauhdilla. Muistiinpanojen tekeminen rajoittui laivatulkinnassa melko usein vain uusien sanojen kirjaamiseen muistilehtiöön, joka oli aina mukana haalarintaskussa. Jokapaikanhöylänä aivalla tapahtuneen tulkkaamisen lisäksi tuotantotulkki osallistui toimistissa viikkopalavereihin, merikoeajoihin, laivan kastetilaisuuksiin, saunailtoihin, sieni- ja patikkaretkille, kaupunkikierroksille, SNS:n järjestämiin tilaisuuksiin ja niin pois päin. Ulkomaalaisten alihankkijoiden määrä kasvoi kun erikoisalusten tuotanto tuli mukaan kuvaan. Näitä olivat esim. monitoimialukset, imuruoppaajat, nosturilaivat, proomunkuljetusalukset, porauslauttojen kuljetusalukset ja sukeltajien tukialukset. Enää ei riittänyt suomen ja venäjän tulkkaaminen, vaan kuvaan tulivat myös englanti ja ruotsi. Kielivalikoiman laajentuminen aiheutti paineita entistä enemmän valmistautua tulkkaustilanteisiin opettelemalla laivanrakennussanastoa myös näillä kielillä. Tulee tietenkin muistaa, että tulkkaamisessa on tärkeää löytää salamannopeasti eri vivahteita ja idiomeja tulkkaustilanteessa, missä avuksi on erikielisten alkuperäistekstien lukeminen ja tiettyjen tekstiosioiden mieleen painaminen. ˆ É Üˆˆ ººflflØØÆÆ 6 Ammatin varjopuolet Tuotantotulkin ammatti oli telakalla aliarvostettua. Merikoematkoilla, jotka saattoivat kestää jopa kaksikin viikkoa yhteen menoon, tulkit ja siivoojat kuuluivat samaan ryhmään. Keskusradion kuulutuksissa muiden ammattiryhmien edustajia kutsuttiin nimeltä, mutta tulkkia ja siivoojaa huudettiin paikalle: Yksi siivooja... yksi tulkki heti valvomoon. Työsuojelukysymykset olivat oma lukunsa. aivalla työskennellessään tulkki joutui alttiiksi melulle, huonolle ilmalle, myrkyllisille kaasuille ja tapa-turmavaaroille. Moni sortui kuningasjuoman liialliseen käyttöön. Vaikka sanonta kuului tulkkien parissa, että tulkin tulee olla tulkattavan tasolla, ei sitä voinut ottaa kirjaimellisesti. Moni tulkkia käyttävä ei osannut ilmaista asiaansa tulkin välityksellä. Tavallinen käsitys oli, että pelkkä kielitaito saa riittää tulkille asian perille saattamiseen. Harvoin vaivauduttiin selvittämään asian ydintä, jos tulkki ei pystynyt tulkkaamaan asiaa. Monelle on tuttu lause käännä vaan, äläkä kysele siinä. Monesti epäselvä kielenkäyttö aiheutti ongelmallisia tilanteita kommunikoinnissa. Tilanne nykyään Kieli-instituuttejahan ei enää ole ja nykyään yliopistosta valmistuvien filosofian maistereiden mieli tuskin harhailee laivojen kaksoispohjissa, kofferdameissa saati kansimutkissa tai palleköleissä. Kenenkään ei kaiketi tee mieli putkitunneliin venttiileitä testaamaan tai luotsitikkaita kiipeämään reelingin yli luotsikutteriin. Maihinnousuportaat on lopullisesti nostettu ylös. Tuotantotulkkien ammattiryhmä hajosi ja katosi kuin varpusparvi vuonna 1989 Turun telakalta. aivanrakennus on ollut suvantovaiheessa sitten Neuvostoliiton hajoamisen. EU-tulkkaus on muodissa, kun Suomi on Eurooppa-vetoinen. Maahanmuuttajien tulkkipalveluja kehitetään. Isot käännöstoimistot hoitavat keskitetysti tulkkipalveluja niitä tarvitseville. Mutta mitä jos Venäjä tilaisi sittenkin laivoja, kuka hoitaisi tuotantotulkkauksen? aivapuoli vaatii tulkilta erikoisosaamista siinä missä EU-komission istunnonkin tulkkaaminen. Ilman erikoisosaamista tulkkaamisessa laivat saattaisivat jäädä toimittamatta. Siinäpä haastetta laivanrakentajille kerrakseen! Kirjoittaja Urmas aukkanen on KAJ:n jäsen ja hän toimi Turun telakalla tuotanto-tulk- 6 Kajawa 3/04
AEK-asiaa kina 1982-84, tuotantotulkkien esimiehenä 1984-86 ja tulkkiosaston päällikköna 1986-89. isäksi hän toimi kielenkääntäjä-tulkkina Kværner Masa-yardsilla 1989-1993 ja Venäjän projektipäällikkönä Synkronex Oy:ssä 1994-97. Nykyään hän ei toimi enää päätoimisena tulkkina, vaan työskentelee suomalaisessa vientiyrityksessä IVY-kaupassa. Ammatinharjoittajille oma sivustonsa AEK on avannut ammatinharjoittajina toimiville jäsenilleen oman sivuston. Sivuilla on tietoa erityisesti aloittavalle ammatinharjoittajalle siitä, miten järjestää toimintansa. Myös kokenut ammatinharjoittaja voi löytää vinkkejä ja ideoita. - Mukana on lisäksi tietoa freelance-työstä ja sivutoimisesta yrittäjyydestä. Muutkin kuin varsinaista ammatinharjoittajuutta suunnittelevat hyötyvät sivuista, kertoo aineiston luonut AEK:n lakimies Juha-Matti Moilanen. - Mukana on myös linkkivinkki-sivu, jolta löytyy hyödyllisiä osoitteita. Oma jaosto ja lakimies Ammatinharjoittajat ovat kasvava jäsenryhmä AEK:ssa. Jäsenedut ovat samat kuin työsuhteisilla jäsenillä työttömyysturvaa lukuun ottamatta. Yrittäjät ja ammatinharjoittajat vakuut-tavat itse itsensä yrittäjien työttömyyskassassa. Ammatinharjoittajan jäsenmaksu AEK:ssa on yhdistyksen jäsenmaksu vähennettynä työttömyys-kassaosuutta vastaavalla 0,15 prosenttiyksiköllä. AEK:n ammatinharjoittajien jaosto vastaa ammatin-harjoittajien ja epätyypillisissä työntekomuodoissa toimivien edunvalvonnan valmistelusta ja kehittämisestä sekä edunvalvontakoulutuksesta. Jaoston puheenjohtajana toimii vuonna 2004 Merja Isotalo Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestöstä TAKU ry:stä. Sihteerinä toimii AEK:n lakimies Juha-Matti Moilanen, joka on erikoistunut ammatinharjoittajien erityiskysymyksiin. AEK:lle uusi toiminnanjohtaja ja puheenjohtaja Salla uomanmäki, FM, aloitti työnsä AEK:n toiminnanjohtajana kesäkuun alussa. Aiemmin hän on toiminut AEK:n puheenjohtajana vuodesta 1999. uomanmäki siirtyi AEK:hon Kustannusosakeyhtiö Tammen markkinointi-päällikön tehtävästä. Jorma Rihto valittiin liiton uudeksi puheenjohtajaksi AEK:n ylimääräisessä liittokokouksessa Helsingissä 27.5. Kausi kestää kuluvan vuoden loppuun. AEK:laisten ammatinharjoittajien sivut ovat osoitteessa http://www.aek.fi/edunvalvonta/ammatinharjoittaja/. Rihto on Taide- ja kulttuurialojen ammatti-järjestön TAKU:n puheenjohtaja ja AEK:n kunnan neuvottelukunnan puheenjohtaja. Ammatiltaan hän on Viitasaaren kaupungin kulttuurisihteeri. Rihto toimii myös Viitasaaren kaupungin JUKO ry:n luottamusmiehenä ja AKAVA Keski-Suomen AEK:laisena edustajana. Hänellä on myös monia kulttuurialan luottamus-tehtäviä. Kajawa 3/04 7
Kääntäjienpäivä Turussa Kieli, kulttuuri, kääntäjä ei kahta ilman kolmatta Kansainvälinen kääntäjienpäivä Turussa la 2.10.2004 klo 11.00-17.00 Kääntäjienpäivän tapahtuma on tänä vuonna Turun kansainvälisten kirjamessujen yhteydessä. Turun kirjamessuilla on kirjojen ja kirjailijoiden lisäksi tiede- ja sukumessut sekä Kulttuurien basaari ja Keräilyn maailma. Kääntäjienpäivän ohjelmaa on pitkin päivää sekä auditoriossa että esiintymislavoilla. ˆ É Üˆˆ ººflflØØÆÆ 8 (A = 30-60 min. esitys auditoriossa, = 15-30 min. lavaesitys. Esitysten kellonajat löydät Kirjamessujen nettisivuilta.) Avauspuheenvuorot Eurooppalainen käännösstandardi mitä se käytännössä merkitsee? Alfredo Spagna (SKTO) ja iisa aakso-tammisto (SKT) Tietokirjan suomentaminen Kääntäjä Outi Menna ja kirjailija Magnus onden Asioimistulkin työ Turun seudun tulkkikeskus Dokumenttiohjelmien suomentaminen vaikeaa mutta palkitsevaa Suomentaja Esko Vertanen, YE Kääntäjien ja tulkkien koulutus eena Salmi, Turun yliopiston kääntämisen ja tulkkauksen keskus Turun kääntäjäopiskelijoiden yhdistys Kääntöpiiri ry Suomennoskirjallisuuden historia -tutkimushanke Outi Paloposki, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Pekka Kujamäki, Joensuun yliopisto Ruotsalaisten dekkarien suomentaminen Suomentajat Jaana Nikula ja aura Jänisniemi Intialaisen rakkausrunouden suomentaminen Suomentaja Virpi Hämeen-Anttila Emily Dickinsonin runoja Suomentaja Merja Virolainen Sinkkuelämää suomeksi TV-kääntäjä Mari Hallivuori A A A Käyttöohjeiden suomentamisesta sano se kukkasin! Opettaja-kirjailija Jouni Paakkinen ja asiatekstinkääntäjä iisa aakso-tammisto 8 Kajawa 3/04
Kääntäjienpäivä Turussa Nostalgiaa ja kokaiinia Puolan kirjallisuus kommunismin jälkeen Suomentaja Tapani Kärkkäinen Konferenssitulkkien koulutus Suomessa -Johanna Mäkinen, Turun yliopiston kääntämisen ja tulkkauksen keskus Vanhan Euroopan intellektuellit Kirjailija György Konrád, Unkari (esityskieli saksa) A A ittera Baltica -matinea A Kirjailijat lukevat tekstejään alkukielellä ja Turun kaupunginteatterin näyttelijät esittävät ne suomeksi Illanvietto Kääntäjienpäivän ohjelma Messukeskuksessa päättyy noin kello 17.00, jonka jälkeen siirrytään ohjelmalliseen iltatilaisuuteen Panimoravintola Kouluun.ukujärjestyksessä on runsaasti ohjelmaa ja tietysti ruokatunti. - Illan musiikista vastaa paikallinen jazzkokoonpano Saimonjazzou, jonka ohjelmistoon kuuluu myös tuoreita iskelmäkäännöksiä. - Kääntöpiiriläiset eli turkulaiset kääntäjäopiskelijat esittävät omintakeisen tulkinnan kääntämisen ihmeellisestä maailmasta. - Pe ~ na flamenca de Turku tuo tuulahduksen kaukaa etelästä. - Koulun runsas noutopöytä on katettuna kello 19 alkaen ja käytävän baari on auki koko illan, voit maistaa vaikka Koulun oman panimon Ope-olutta. Illalliskortti maksaa 29 euroa. Sitovat ilmoittautumiset iltajuhlaan 15.9.2004 mennessä Tellervo Perälä-Brunnsbergille, tepbru@netti.fi tai Pirkko Huuskoselle, pirkko.huuskonen@netsonic.fi. Järjestävien liittojen jäsenet pääsevät lauantaina 2.10. sisään messuille ilmaiseksi, 200 ensimmäistä, jäsenyys tarkistetaan ovella klo 10-12. Muuten messulipun hinta on 14 e/hlö (opiskelijat 7 e). Bussikuljetus Helsingistä Helsingistä järjestetään yhteiskuljetus linja-autolla. ähtö on Helsingistä rautatientorilta Fennian edestä klo 7.30, lähtö Turusta takaisin klo 22. Bussin kyljessä lukee Kivistö. Ilmoittaudu yhteiskuljetukseen SKT:n toimistoon sktl@sktl.net viimeistään 27.9. Yhteydet Turussa: Messubussi nro 100 kulkee 20 min. välein Turun keskustan (Aurakatu 5) ja Turun Messukeskuksen (Messukentänkatu 9-13, Artukainen) välillä. Panimoravintola Kouluun (Eerikinkatu 18) on Kauppatorilta matkaa noin 200 m. Järjestäjät: Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry (SKT), Kääntäjien ammattijärjestö (KAJ) ja Suomen käännöstoimistojen liitto ry (SKTO). Turun kansainväliset kirjamessut ovat Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa pe-su 1.-3.10.2004. isätietoja www.turunmessukeskus.fi Panimoravintola Koulu toimii upeassa, alun perin ruotsinkielistä tyttökoulua varten rakennetussta 1800-luvun lopun uusrenesanssirakennuksessa. isätietoja www.panimoravintolakoulu.fi. Kajawa 3/04 9
Koulutusta Virallisten kääntäjien tutkinto ˆ É Üˆˆ ººflflØØÆÆ 10 10 Kajawa 3/04
Jäsenedut ja -maksut v. 2004 Jäsenedut Jäsenmaksut vuonna 2004 KAJ:n ja AEK:n jäsenyys tuo monia jäsenetuja. Perusedut -lakimiespalvelut: palvelussuhdeneuvonta ja pulma-tilanteissa avustaminen - akavalainen edunvalvonta - ansiosidonnainen työttömyysturva: mahdollisuus littyä Erityiskoulutettujen työttömyyskassan jäseneksi - palkkaneuvonta ja palkkalaskuri jäsenkanavalla netissä - jäsenkoulutus - vakuutukset: vapaa-ajan tapaturma- ja matkustaja-vakuutus sekä vastuu- ja oikeusturvavakuutus - julkaisut: työsuhdeoppaat, Yhteenveto-lehti Muita jäsenetuja - Nordea-pankki myöntää alennusta Joustoluoton avausmaksusta - Nuoren osaajan palkinto, lahjoittajana Osuuspankkiryhmä - TJS-opintokeskus - A-lomat Tuote-etuja, alennuksia - DataFrank Oy - Eckerö ine - Esso (Akava-alennus) - Hertz-autovuokraamo (Akava-alennus) - Haikon kartano - Hilton Hotellit - Hotelli Keurusselkä - Kongressi- ja kylpylähotelli Caribia - Solaris-lomat - Suomen Retkeilymaja-järjestö - Suomen Matkatoimisto - Viking ine - Motivus-kuntokeskukset Kääntäjien ammattijärjestön jäsenmaksu on 1 % kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta, myös luontaiseduista ja loma-rahoista. Jäsenmaksun voit suorittaa joko työnantajaperintänä tai maksamalla itse tilisiirtona. Työnantajaperintään annetaan valtakirja. Jäsenmaksu tulee maksaa kuukausittain. Jos haluat poiketa tästä menettelystä, sinun tulee sopia asiasta erikseen AEK:n jäsensihteereiden kanssa. Jäsenmaksuvelvoite eli 1 %:n jäsenmaksu koskee myös Erityiskoulutettujen työttömyyskassan maksamia etuuksia. Työtön maksaa normaalin jäsenmaksun, jos hän saa Erityiskoulutettujen työttömyyskassan maksamaa korvausta. Jos olet työtön, voit maksaa jäsenmaksusi esim. 2, 3 tai 6 kk erissä. Voit myös jättää valtakirjan kassaan, jolloin työttömyyskassa voi periä jäsenmaksun suoraan päivärahasta. Kelan peruspäivärahasta ei makseta jäsenmaksua. Opiskelija maksaa kaikesta palkkatulosta, vaikka kyseessä ei olisi oman alan työ tai työskentely ei kerryttäisi työssäoloehtoa. Tiedotusjäsenmaksu on 26 euroa vuodessa. Se maksetaan pankkisiirtona KAJ:n tilille. Äitiysloma-ajalta jäsenmaksu maksetaan normaalisti siltä ajalta, jolta työnantaja maksaa palkan. Kelan äitiyspäivärahasta, vanhempainrahasta, kodinhoidontuesta ja sairauspäivärahasta ei makseta jäsenmaksua. Äitiysloma-aika on aina ilmoitettava jäsensihteereille AEK:n toimistoon. Ulkomailla työskentelyn ajalta maksetaan normaali prosentuaalinen jäsenmaksu (1 %). Ota yhteyttä AEK:n jäsensihteereihin ennen lähtöä. Yrittäjä maksaa jäsen-maksua puhtaasta ennakonpidätyksen/ennakonkannon alaisesta yrittäjätulosta. Jäsenmaksun suuruus on 0,82 %. Maksamalla jäsenmaksun saat kaikki muut AEK:n jäsenedut paitsi työttömyysturvan. lmoita muuttuneet tiedot! Jäsenrekisterin ylläpitoa varten sinun tulee ilmoittaa AEK:n jäsensihteerille: - osoitteen muutokset - työpaikka- ja työnantajamuutokset - äitiysloma ja hoitovapaaajanjaksot - vuorotteluvapaa - työttömyys - nimenmuutokset - työskentely tai oleskelu ulkomailla - muu työelämästä poissaolo. Jos olet opiskelija, ilmoita valmistumisestasi liittoon. Eroamisesta ilmoitettava Jos haluat erota jäsenyydestä, ilmoita asiasta erikseen. Et voi erota jättämällä jäsenmaksut maksamatta. Kajawa 3/04 11
ingua Nordica Oy:n koulutusyksikkö Studia Fresca Johdanto tulkkaukseen 13.-14.9.2004, Helsinki 2 päivää, Helsinki, järjestetään jatkuvan ilmoittautumisen pohjalta tarpeen mukaan Kotoutuminen Suomeen - asumisterminologiaa 5.10.2004, Helsinki Mielenterveys- ja kriisitulkkaus 17.-19.11.2004 Helsinki Asioimistulkin ammattitutkintoon valmentavat työpajat syksyn 2004 aikana, Helsinki Etätulkkauskoulutus 2 päivää, myöhemmin ilmoitettavana aikana Tulkkiperehdytys Järjestetään jatkuvan ilmoittautumisen pohjalta tarpeen mukaan Tulkin kautta työskenteleminen + draamaesitys Tilaajan toivomassa paikassa Kättä-hankkeen kursseja Savonlinnassa Käännösmuistit, kouluttaja Hannu Jaatinen alkaa ma 1.11.2004 www-sivujen luonti ja ylläpito, kouluttaja Hannu Jaatinen alkaa la 27.11.2004 AV-kääntäminen, kouluttaja Minna Surakka alkaa pe 29.10.2004 ˆ É Üˆˆ ººflflØØÆÆ 12 Suomennosten kielen- ja tekstinhuolto, kouluttaja Anna Karhu alkaa pe 12.11.2004 Yrittäjyyden perusteet, kouluttaja iisa Huusko alkaa pe 10.9.2004 Kirjanpidon perusteet, kouluttaja eena Kosonen alkaa ma 13.9.2004 Markkinoinnin perusteet, kouluttaja Minna Karvinen alkaa ti 21.9.2004 Yrityshallinnon perusteet, kouluttaja Jorma Suomalainen alkaa pe 24.9.2004 isätiedot ja ilmoittautumiset: http://skk.joensuu.fi/ katta, katta@joensuu.fi, puh. (015) 511 7876 AEK:n ja YTN:n koulutus Edunvalvonnan aakkoset eli mitä jokaisen tulee tietää, 22.9., Pori Ilo elää - stressin ehkäisyä, 2.10.,Rovaniemi Toimiva kehityskeskustelu, 2.10., Turku Ammatinharjoittaja osaamisensa markkinoijana 8.10. Helsinki Toimiva kehityskeskustelu, 16.10., Helsinki Toimiva kehityskeskustelu, 30.10., Jyväskylä Tie työhön, 3.11. Oulu Muukalaisen matka/pakolaisen polku Tilaajan toivomassa paikassa Studia Mundica yleisöluentosarja Kerran kuukaudessa perjantaisin kello 8.30 isätietoja: koulutus@linguanordica.fi www.linguanordica.fi puh. (09) 7740 1827 fax (09) 77401888. 12 Kajawa 3/04