Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Ymp.ltk.11.12.2013,Liite 1. PPKY SELÄNTEEN YMPÄRISTÖTERVEYSVALVONNAN VALVONTASUUNNITELMA 2011 2014 PÄIVITYS 2014 Haapajärven toimipiste Kirkkokatu 2 (PL 66) 85801 Haapajärvi Kärsämäen toimipiste Haapajärventie 1 (Keskuskatu 14) 86710 Kärsämäki Pyhäjärven toimipiste Ollintie 26 (PL 15) 86801 Pyhäjärvi Reisjärven toimipiste Reisjärventie 8 85900 Reisjärvi www.selanne.net
Sisältö I Yleinen osa... 3 Johdanto... 3 1. Valvonnan yleinen johto... 3 2. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen valvontayksikkö... 4 2.1. Valvonnan voimavarat... 5 2.2. Valvontasuunnitelman laatiminen, päivittäminen ja hyväksyminen... 6 2.3. Henkilöstön koulutus... 7 2.4. Valvontakohderekisteri ja valvonnan laatujärjestelmä... 7 2.5. Valvonnan maksullisuus... 7 2.6. Varautuminen erityistilanteisiin ja viestintäsuunnitelma... 8 3. Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika... 8 3.1. Elintarvikevalvonta... 9 3.2. Terveydensuojelu... 10 3.3. Kuluttajaturvallisuus... 11 3.4. Kemikaalilain valvonta... 11 3.5. Tupakkalain valvonta... 11 3.6. Tarkastuskertomus... 12 3.7 Hallinnolliset pakkokeinot... 12 4. Valvontakohdetyyppien riskinarviointi ja riskiluokitus sekä tarkastustiheys... 13 4.1. Elintarvikevalvonta... 13 4.2. Terveydensuojelu... 14 4.3. Kuluttajaturvallisuus... 14 4.4. Tupakkalain valvonta... 14 5. Näytteenottosuunnitelma, valvontaprojektit ja laboratoriot... 15 6. Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi ja raportointi... 15 6.1. Raportointi... 16 II Elintarvikelain valvontasuunnitelma... 17 1. Valvonnan painopisteet, hankkeet ja valvontakohteet... 17 2. Elintarvikevalvonnan tarkastussuunnitelma... 17 3. Elintarvikevalvonnan näytteenottosuunnitelma... 20 III Terveydensuojelulain valvontasuunnitelma... 22 1. Valvonnan painopisteet ja valvontakohteet... 22 2. Terveydensuojelun tarkastussuunnitelma... 23 3. Terveydensuojelun näytteenottosuunnitelma... 24 IV Kuluttajaturvallisuuden valvontasuunnitelma... 26 1. Valvonnan painopisteet ja valvontakohteet... 26 2. Kuluttajaturvallisuuden tarkastussuunnitelma... 27 3. Kuluttajaturvallisuuden näytteenottosuunnitelma... 28 V Tupakkalain valvontasuunnitelma... 29 1. Valvonnan painopistealueet ja valvontakohteet... 29 2. Tupakkalain valvonnan tarkastussuunnitelma... 30 3. Tupakkalain valvonnan näytteenottosuunnitelma... 31 2
I Yleinen osa Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädäntö sekä valtioneuvoston valvontasuunnitelmaasetus (665/2006) edellyttävät kuntia laatimaan ja hyväksymään säännöllistä valvontaa koskevan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman. Velvollisuus valvontaohjelmien laatimiseen sisältyy seuraaviin lakeihin: Elintarvikelaki (23/2006), Eläinlääkintähuoltolaki (765/2009), Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011), Terveydensuojelulaki (763/1994), Tupakkalaki (693/1976) sekä valtioneuvoston asetus ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisista valvontaohjelmista (664/2006) eli valvontaohjelma-asetus ja valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (665/2006) eli valvontasuunnitelmaasetus, EY-valvonta-asetus (882/2004). Johdanto Ympäristöterveydenhuolto on osa ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä, jonka tehtävänä on yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuva terveyden edistäminen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy. Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädäntö sekä valtioneuvoston valvontasuunnitelma-asetus (665/2006) edellyttävät kuntia laatimaan ja hyväksymään säännöllistä valvontaa koskevan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. Valvonnan on oltava oikein kohdennettua ja eri toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohtelevaa. Valvonnan on myös oltava hyvää hallintoa koskevien vaatimusten mukaista ja valvonnalle on varattava riittävät voimavarat. Valvontaohjelma on edellytys valvonnasta perittäville maksuille. Valvontasuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon valvontaa ohjaavien keskusvirastojen toimialakohtaiset valvontaohjelmat sekä valvontasuunnitelma-asetuksen (665/2006) edellyttämä sisältö. Keskusvirastot (Elintarviketurvallisuusvirasto, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto) ohjaavat kuntia laatimaan ympäristöterveydenhuollon yhteisen valvontaohjelman, jossa tulee olla kirjattuna ympäristöterveydenhuollon eri osa-alueiden valvonta lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Tavoitteena on yhtenäistää ympäristöterveydenhuoltoa valtakunnallisesti. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on varmistaa kuntalaisille turvallinen elinympäristö, jossa ei ole terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä. Lainsäädännössä korostetaan toiminnanharjoittajien omaa vastuuta, mutta viranomaisvalvontaa tarvitaan toiminnan ja tuotteiden määräystenmukaisuuden varmistamiseksi, toimijoiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi, kuluttajansuojan turvaamiseksi sekä toimijoiden tuotantoedellytysten varmistamiseksi. 1. Valvonnan yleinen johto Ministeriöiden alaiset keskusviranomaiset suunnittelevat, ohjaavat ja valvovat ympäristöterveydenhuoltoa valtakunnallisesti omilla toimialueillaan seuraavasti: Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira): elintarvikelaki ja eläinlääkintähuoltolaki 3
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira): terveydensuojelulaki ja tupakkalaki Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes): kuluttajaturvallisuuslainsäädäntö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston (PSAVI) toimialueeseen kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan sekä Kainuun maakunnat, keskuspaikkana on Oulu. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ohjaa, valvoo ja arvioi kunnan ympäristöterveydenhuoltoa. 2. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen valvontayksikkö Peruspalvelukuntayhtymä Selänne on Haapajärven ja Pyhäjärven kaupunkien sekä Kärsämäen ja Reisjärven kuntien yhteinen kuntayhtymä, joka on perustettu vuonna 2010. Kuntayhtymän tehtävänä ja vastuulla on järjestää ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun, maa-aineslain, rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan palvelut. Kuntayhtymän hallituksen alaisuudessa toimii Selänteen ympäristölautakunta. Ympäristölautakunnan alainen valvontayksikkö vastaa kaikista ympäristöterveydenhuollon tehtävistä alueella. Valvonta-alueella asuu n. 20 000 asukasta. Ympäristöterveydenhuollon valvontaa hoidetaan em. kuntien toimipisteistä. Yksikön ympäristöterveydenhuollon palveluksessa on ympäristöjohtaja, valvontaeläinlääkäri, neljä kunnaneläinlääkäriä ja kolme ympäristötarkastajaa. Ympäristötarkastajat hoitavat kaikkia ympäristöterveydenhuollon osa-alueita. Yksi ympäristötarkastaja vastaa ympäristöjohtajan ohella ympäristöterveydenhuollon hallinnollisista tehtävistä ja toimii ympäristöjohtajan sijaisena tämän lomien aikana. Lisäksi neljä lupasihteeriä osallistuu ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoitamiseen yhteensä 1,2 henkilötyövuoden verran. Ympäristölautakunta on siirtänyt 22.2.2012 hyväksymällään johtosäännöllä toimivaltaansa alaisilleen viranhaltijoille siinä määrin, että tehtävien hoito on mahdollisimman joustavaa ja tehokasta. Viranhaltijalle on siirretty toimivalta mm. seuraavien säädösten osalta: Elintarvikelaki (23/2006, muutos 352/2011 ); 14, 15, 22, 45, 49-51, 55-60 :t. Terveydensuojelulaki (763/1994, muutos 24/2006 ); 13, 15, 18, 20, 20a, 27, 29, 30, 31, 44, 45, 46 ja 51 :t. Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011); 6 ja 16 :t. Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (693/1976, muutos 698/2010 ); 8 a, 10 b, 14 a, 17 :t. Lääkelaki (395/1987) 54 a ja 54 c :t. Selänteen valvontayksikön ympäristöterveydenhuollon valvontaohjelman tavoitteena on, että toimialakohtaiset valvontaohjelmat ovat keskeisten periaatteiden suhteen yhtenevät ja että käytettävissä olevat voimavarat tulevat käytetyksi mahdollisimman tehokkaasti. Valvontaohjelmaa toteutetaan yhtäläisin perustein ympäristöterveydenhuollon kohteissa Haapajärvellä, Kärsämäellä, Pyhäjärvellä ja Reisjärvellä. 4
2.1. Valvonnan voimavarat Toimialakohtaisista valvontasuunnitelmista käy tarkemmin ilmi keskusvirastojen esittämä valvontatarve sekä valvontayksikön arvioimat nykyresursseilla toteutettavissa olevat valvontatapahtumat ympäristöterveydenhuollon eri osa-alueilla. Valvontatarpeen arvioinnissa on käytetty keskusvirastojen arvioimaa kokonaistyöpanostarvetta ympäristöterveydenhuollon eri osaalueille. Taulukossa on esitetty Selänteen ympäristöterveydenhuollon kokonaistyöpanoksen jakautuminen eri osa-alueille (Taulukko 1). Taulukko 1. Ympäristöterveydenhuoltoon osallistuvan henkilöstön resurssijakauma osa-alueittain vuodelle 2014. Osa-alue Henkilötyövuotta (htv) Terveydensuojelu 1,6 Tupakkalain valvonta 0,3 Kuluttajaturvallisuuden valvonta 0,5 Elintarvikevalvonta 1,7 Eläinlääkäripalvelut 4 Eläinsuojeluvalvonta 0,2 Eläintautivalvonta 0,2 Avustavan henkilökunta 1,2 Yhteensä 9,7 Suunnitelmalliseen toimintaan kuuluvat suunnitelmalliset tarkastukset ja näytteenotto, toimijoiden tutkimustulosten seuranta, henkilökunnan koulutukset, valvontatietojen raportointi, valvontasuunnitelman laatiminen, kohteiden riskinarviointi, sisäisten ja ulkoisten ohjeiden ja lomakkeiden laatiminen, tietojärjestelmän (Digia) ylläpito ja tietojärjestelmän käytön tehostaminen sekä erityistilanne- ja valmiussuunnitelman päivittäminen. Lisäksi Ppky Selänteen valvontahenkilöstö toimii esittelijänä ympäristölautakunnassa ja vastaa epidemiaselvitystyöryhmän vetämisestä. Neuvonta ja asiakaspalvelu koetaan tärkeäksi ympäristöterveydenhuollon osaalueeksi. Koulutuksiin osallistuminen on välttämätöntä, koska ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Valtakunnallisen valvontaohjelman suosituksen mukainen resurssitarve ympäristöterveydenhuollon suunnitelmallisiin tarkastuksiin on 362 htpv (1,6 htv). Selänteen valvontayksikkö pystyy käyttämään suunnitelmallisiin tarkastuksiin 240 htpv (1,1 htv) vuonna 2014 (Taulukko 2). Tarkastustiheyksiä on alennettu jonkin verran valtakunnallisen valvontaohjelman mukaisesta kohdetyyppikohtaisesta suositustiheydestä perustuen paikalliseen kohdekohtaiseen riskinarviointiin. Valtakunnallisen valvontaohjelman mukaan kokonaistyöpanostarve on tavallisesti 1,5-2 kertaa alueella sijaitsevien kohteiden suunnitelmallisiin tarkastuksiin tarvittava aika. Valtakunnallisissa valvontaohjelmissa korostetaan, että aikaa on varattava myös muuhun kuin suunnitelmalliseen työhön. Resursseja pitää olla ilmoitusten ja hyväksymishakemusten käsittelyyn, valitusten, mahdollisten ruokamyrkytys- ja vesiepidemioiden yms. ennalta arvaamattomien tehtävien hoitoon sekä neuvontaan, asiakaspalveluun. Ei-suunnitelmalliseen valvontaan käytettävän työajan seurantaa pyritään kehittämään osana laatujärjestelmän päivittämistä. Jatkossa työajanseurantaa tullaan hyödyntämään arvioitaessa ei-suunnitelmalliseen valvontaan kuluvaa työaikaa. Valvontaeläinlääkärin työaikaa täytyy varata alkutuotantopaikkojen valvonnan ohella myös eläinsuojeluasioiden hoitamiseen ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin val- 5
vontaan. Taulukossa on esitetty kenttätyöhön osallistuvien ympäristötarkastajien (3 kpl) ja valvontaeläinlääkärin resurssien jakautuminen (Taulukko 2). Taulukko 2. Valvontahenkilöstön resurssien jakautuminen vuonna 2014. Suunniteltu, htpv Kokonaisresurssi (= Suunnitelmallinen ja Akuutti) 677,6 Suunnitelmallinen 493 - suunnitelmalliset tarkastukset (EL, TsL, KuTuL, TupL) 240,0 - koulutukset 25 - hallinto (lautakunta, selvitystyöryhmä, suunnitelmat, raportit, tietojärjestelmä, ympäristöjohtajan sijaistaminen) 152 - projektinäytteenotto 6 - TsL:n näytteenotto 63,7 - Elintarvikevalvonnan näytteenotto 1,3 - tutkimustulosten valvonta 5 Akuutit 185 - ilmoituksten ja hakemusten käsittely - epidemiaselvitys - neuvonta, ohjaus - pakkokeinot, takaisinvedot - asunnontarkastukset - valitukset - näytteenotot Resurssien tehokkaan käytön kannalta valvonta pyritään suorittamaan valvontakohteessa useamman lain perusteella samalla kertaa, mikäli tarkastettaviin asiakokonaisuuksiin pystytään perehtymään riittävästi ennen tarkastusta. Ppky Selänteen ympäristöterveydenhuolto on tiiviissä viranomaisyhteistyössä ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan kanssa. Rakennustarkastajat sekä ympäristö- ja rakennustarkastaja osallisuvat tarpeen vaatiessa sisäilma- ja kosteusvaurioselvityksiin, joissa tarvitaan erityisesti rakennusteknistä asiantuntemusta. Ympäristönsuojelua hoitavat ympäristötarkastajat osallistuvat tarvittaessa esim. uimarantavesinäytteenottoon ja mm. heidän tietämystään pohjaveden suojelusta hyödynnetään talousveden laadun valvontatyössä. Ympäristöterveyttä hoitavat tarkastajat osallistuvat vastaavasti mm. vuosittaiseen leväseurantaan sekä eläinsuojelutarkastuksiin. Esimerkiksi kaavalausunnot laaditaan viranomaisyhteistyönä, siten, että ympäristönsuojelu, terveysvalvonta ja rakennusvalvonta antavat yhden yhteisen lausunnon kaava-asiasta. 2.2. Valvontasuunnitelman laatiminen, päivittäminen ja hyväksyminen Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma laaditaan ottaen huomioon eri lakien mukaiset keskusvirastojen ohjeet ja valvonnan painopistealueet sekä paikalliset olosuhteet ja elinkeinorakenne. Myös PSAVI:n laatimat valvontasuunnitelman arvioinnit huomioidaan. 6
Valvontasuunnitelman hyväksyy ympäristölautakunta. Valvontasuunnitelma päivitetään vuosittain. Hyväksytty valvontasuunnitelma toimitetaan PSAVI:lle. Ympäristölautakunta seuraa valvontasuunnitelman toteuttamista. Ympäristöterveydenhuollon osa-alueiden suunnitelmallisen valvonnan riskiperusteisuutta kehitetään ja lisätään. Eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma on laadittu erikseen. 2.3. Henkilöstön koulutus Ympäristöterveydenhuollon koulutukseen on varattu riittävästi määrärahoja. Eri ympäristöterveydenhuollon osa-alueiden koulutuksiin osallistutaan koulutustarpeiden mukaisesti. Vuosittain osallistutaan PSAVI:n järjestämiin työkokouksiin, ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisille ja alueellisille koulutuspäiville, ympäristöterveydenhuollon johtajien päiville, Digian järjestämiin koulutuksiin sekä vähintään yhteen asumisterveysaiheiseen koulutukseen. Koulutukset kootaan vuosittain koulutuskalenteriin, jota päivitetään aktiivisesti. Koulutusten toteutumista seurataan vuosittain. 2.4. Valvontakohderekisteri ja valvonnan laatujärjestelmä Kaikki kohteet ja suoritteet ym. kirjataan Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen valvontarekisteriin (Digia). Järjestelmä on ollut käytössä vuoden 2008 alusta, Kärsämäen kunnan osalta vuodesta 2010. Kaikki ilmoituksen tai luvanvaraiset kohteet eivät ole vielä valvontayksikön tiedossa. Valvontarekisteri mahdollistaa ympäristöterveydenhuollon keskitettyjen tietojärjestelmien käyttöönoton. Elintarvikevalvonnan keskitetty kohdetietojärjestelmä KUTI 1 on otettu käyttöön vuoden 2011 aikana. Keskitetty elintarvikevalvonnan valvontatietojärjestelmä KUTI 2 on otettu käyttöön vuonna 2013. Ympäristöterveydenhuollon keskitetty kohdetietojärjestelmä YHTI 1 käyttöönotto on aloitettu vuoden 2012 aikana. Vuoden 2013 aikana on otettu käyttöön valvontatietojärjestelmä YHTI 2. Vuoden 2013 elintarvikevalvonnan raportointi tapahtuu ainoastaan KUTI -tietojärjestelmän kautta. Myös kuluttajaturvallisuuden valvontatiedot raportoidaan vuoden 2013 osalta YHTI -järjestelmän kautta. Keskitettyyn tiedonkeruuseen siirtyminen edellyttää kaikkien ympäristöterveydenhuollon kohdetietojen järjestelmällistä läpikäyntiä ja kouluttautumista Digia Tarkastaja -ohjelman käyttöön. YHTI -kohdetietojen vieminen valvontarekisteriin TsL- ja TupL-kohteiden osalta saatetaan loppuun vuonna 2014. Valvonnan yhtenäistämiseksi laaditut toimintaohjeet ovat Yterva -laatujärjestelmässä. Yterva - laatukäsikirja sisältää keskeisten ympäristöterveysvalvonnan valvontakohteitten valvonta- ym. ohjeet. Toimintaohjeiden päivitys ja laatiminen on kesken ja sitä jatketaan vuonna 2014. 2.5. Valvonnan maksullisuus Ppky Selänteen ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukainen valvonta on toiminnanharjoittajalle maksullista. Valvontamaksuja peritään siten, että ne kattavat valvonnasta aiheutuneet kustannukset. Maksuja peritään hyväksytyn taksan mukaisesti. Ympäristöterveydenhuollon taksa on hyväksytty Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen hallituksessa 22.3.2012. Taksa tuli voimaan 22.3.2012 ja se on nähtävänä Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen Internet-sivuilla www.selanne.net. Taksaa on syytä päivittää vuonna 2014. 7
Hyväksytty valvontasuunnitelma on edellytys valvonnasta perittäville maksuille. Valvontasuunnitelmaa ohjaavat keskusvirastot sekä Suomen Kuntaliitto pitävät tärkeänä, että valvonnasta kertyneet tulot kohdistetaan kunnallisen ao. valvontayksikön voimavarojen kehittämiseen. Selänteessä valvontatulot jäävät valvontayksikön käyttöön. 2.6. Varautuminen erityistilanteisiin ja viestintäsuunnitelma Ympäristöterveydenhuollon erityistilannesuunnitelma, joka sisältää kaikki ympäristöterveydenhuollon osa-alueet, on päivitetty vuonna 2012. Ympäristöterveydenhuollon erityistilannesuunnitelma päivitettiin yhteistyössä Ppky Kallion, Ympäristöpalvelut Helmen ja Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kanssa. Erityistilannesuunnitelma sisältää toimintaohjeen viestinnän ja tiedottamisen osalta. Erityistilannesuunnitelman pitäminen ajan tasalla vaatii sen jatkuvaa päivitystä erityisesti yhteystietojen osalta. Ajantasainen erityistilannesuunnitelma on luettavissa www-sivustolla, johon kirjaudutaan henkilökohtaisilla tunnuksilla. Ppky Selänteeseen on nimetty epidemioiden selvitystyöryhmä vuonna 2012. Työryhmän kokoonpano on määritelty ympäristöterveydenhuollon erityistilannesuunnitelmassa. Työryhmä kokoontuu säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Ympäristöjohtaja vastaa viestinnästä valvontayksikön sisällä sekä tiedottamisesta valvontayksikön ulkopuolelle. Ympäristöterveydenhuollon viranhaltijat ovat tavoitettavissa virka-aikana puhelimitse. Ympäristöjohtaja on tavoitettavissa puhelimitse myös virka-ajan ulkopuolella. Viestintään kuuluvat asiakaspalvelu, neuvonta ja opastus sekä tiedottaminen. Ympäristöterveydenhuollon www-sivuja pyritään kehittämään edelleen ja niitä päivitetään jatkuvasti. 3. Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika Tarkastustoiminnan avulla selvitetään valvottavan kohteen tai toiminnan vaatimustenmukaisuutta. Valvontakohdetyypin tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan määrittelyssä on otettu huomioon tarkastuksen tarkoitus, tarkastuksen valmistelu, tarkastuksen sisältö sekä tarkastuskertomuksen laatiminen. Valvontakäynnin matkaan kuluvaa aikaa ei lueta laskutettavaan aikaan kuuluvaksi, jotta valvontakustannukset olisivat kohteen sijainnista riippumatta yhtäläiset kaikille toimijoille ympäristöpalveluiden koko toiminta-alueella. Tavoitteena on, että tarkastus valmistautumisineen ja kirjallisine dokumentteineen voidaan suorittaa valtakunnallisen valvontaohjelman suositusten puitteissa. Tosiasiallinen käytettävä aika riippuu kuitenkin aina mm. kohteen koosta, toimintojen monipuolisuudesta sekä kohteen valvontahistoriasta. Tämän vuoksi tarkastuksen vaatima aika voi vaihdella tunnista tai kahdesta aina yhteen tai kahteen työpäivään. Lisäksi osassa kohteita on tarkoituksenmukaista tehdä tarkastus samanaikaisesti useamman lain perusteella. Tarkastus voi kohdistua tiloihin, toimintatapoihin, olosuhteisiin, asiakirjoihin tai tuotteisiin. Yksittäinen tarkastus voi pitää sisällään koko kohteen tarkastuksen tai vain jonkin osa-alueen tarkastuksen. Tarkastukset voivat sisältää myös näytteenottoa ja mittauksia kohteen, koh- 8
teessa harjoitettavan toiminnan tai siellä valmistettavien tuotteiden tai tarjottavien palveluiden terveyshaittojen, turvallisuuden ja määräystenmukaisuuden arvioimiseksi. Yterva -laatujärjestelmässä on tarkemmin kuvattu tarkastuksen sisältö ja tarkastuksen suorittamisen eri vaiheet. Tarkastuksissa voidaan käyttää apuna erilaisten valvontakohdetyyppien tarkastukseen suunniteltuja lomakkeita ja keskusvirastoissa laadittuja luetteloita tarkastuksella huomioitavista asioista (mm. ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisessa valvontaohjelmassa). 3.1. Elintarvikevalvonta Oiva -järjestelmä otettiin käyttöön elintarvikevalvonnassa 1.5.2013. Alkuvaiheessa Oivassa ovat mukana ruokakaupat, kioskit, ravintolat, kahvilat, grillit, pikaruokapaikat, pubit, lounasravintolat ja suurkeittiöt. Oiva laajenee vaiheittain kaikkiin elintarvikealan yrityksiin vuoteen 2015 mennessä. Oivan tavoitteena on tulosten julkistaminen ja valvonnan yhtenäistäminen. Pääosa valvonnasta toteutuu valvontasuunnitelman mukaisilla tarkastuksilla. Suunnitelmaan kuulumattomia tarkastuksia tehdään mm. ruokamyrkytysepäilyiden, valitusten, muiden viranomaisten esittämien valvontapyyntöjen yms. vuoksi. Useimmiten elintarvikehuoneistoilmoituksen käsittely vaatii kohteen tarkastuksen (ns. käyttöönottotarkastus / alkutarkastus), joka sisältyy ilmoituksen käsittelymaksuun. Oiva -tarkastukset tehdään pääsääntöisesti ennalta ilmoittamatta, mikäli tarkastus ei vaadi omavalvontavastuuhenkilön läsnäoloa. Ennen tarkastusta käydään läpi muun muassa: kohteen KUTI -tiedot Eviran kohdetyypin mukaiset tarkastusohjeet ja tarkastuslomakkeet osoitteessa: http://www.evira.fi/portal/fi/evira/lomakkeet_ja_ohjeet/ Tarkastaja-ohjelmasta kohdetyypin ABCD -lomake valvontakohdetta koskevat asiapaperit ja mahdolliset lupaehdot omavalvontasuunnitelman hyväksymiseen mahdollisesti liittyvät ehdot ja määräykset mahdolliset valvontakohteelle annetut huomautukset tai määräykset valvontakohteesta otettujen viranomaisnäytteiden ja tiedoksi saatujen omavalvontanäytteiden tutkimustulokset mahdolliset edellisen tarkastuksen jälkeen kirjatut valitukset ym. Valvontakohteessa tarkastetaan muun muassa: Alkutarkastuksen yhteydessä: onko harjoitettava toiminta tehdyn ilmoituksen tai hyväksymispäätöksen mukaista omavalvonnan toteutuminen; ajantasaisuus, toimintojen laajuudesta ja luonteesta riippuva toimivuus ja toimintojen dokumentointi tilojen ja välineiden soveltuvuus, riittävyys ja kunto Jokaisen Oiva-tarkastuksen yhteydessä tarkastettavat asiat: tilojen ja laitteiden puhtaanapito henkilökunnan toiminta ja koulutus elintarvikkeiden, raaka-aineiden ja valmiin ruuan säilytys ruuan jäähdytys tuotteiden säilyvyyden ja myyntiaikojen hallinta yliherkkyyttä aiheuttavien ainesosien erillään pito ja ristikontaminaatio 9
Tarkastuksen jälkeen: kohteen YTERVA -pohjainen riskinarviointi päivitetään Tarkastaja-ohjelmaan tarkastetaan / päivitetään KUTI -kohderyhmätiedot täytetään kohderyhmäkohtaiset ABCD -lomakkeet ja suoritekortti Tarkastajaohjelmassa Hyväksytään Oiva-raportti Eviranetissä 3.2. Terveydensuojelu Valvontatarkastuksen tavoitteena on selvittää terveysvaaran tai -haitan esiintyminen tai esiintyykö sellaisia tekijöitä tai olosuhteita, joiden vuoksi terveyshaittaa voi syntyä ja antaa haitan estämiseksi ja tilanteen korjaamiseksi tarpeelliset ohjeet, kehotukset ja määräykset. Vajaa puolet valvonnasta toteutuu valvontasuunnitelman mukaisilla tarkastuksilla. Suunnitelmaan kuulumattomia muita tarkastuksia tehdään valitusten tai muiden viranomaisten esittämien valvontapyyntöjen yms. takia. Muihin tarkastuksiin kuuluvat myös huoneistojen käyttöönottoyms. tarkastukset, jotka sisältyvät valvontakohteen lupaprosessiin. Tarkastuksia tehdään joko ennalta ilmoittamatta tai sopimalla tarkastusaika. Tarkastuksesta ilmoittaminen ei saa vaarantaa tarkastuksen tarkoituksen toteutumista. Ennen tarkastusta käydään läpi muun muassa: Terveydensuojelun valvontaohjeisto osoitteessa: http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/ymparistoterveydenhuolto/ymparistoterveyden huollon_laatujarjestelma_-_terveydensuojelun_valvontaohjeisto valvontakohdetta koskevat asiapaperit ja mahdolliset lupaehdot mahdolliset valvontakohteelle annetut huomautukset tai määräykset valvontakohteesta otettujen viranomaisnäytteiden tutkimustulokset mahdolliset edellisen tarkastuksen jälkeen kirjatut valitukset tms. Valvontakohteessa tarkastetaan muun muassa: onko toiminta myönnetyn luvan mukaista tilojen, laitteiden ja välineiden kunto ja puhtaus henkilökunnan työskentelytavat ja mahdollisten riskien hallinta henkilökuntaa koskevien vaatimusten toteutuminen, mm. osaamistodistukset Tarkastuksen jälkeen: tarkastetaan / päivitetään YHTI -kohderyhmä Valvontakohteen tarkastuksessa voidaan kohteen eri osa-alueiden tarkastukset tehdä tarvittaessa useammalla tarkastuskerralla. Pääsääntöisesti kaikki toimintaan kuuluvat osa-alueet tarkastetaan valvontasuunnitelmaan kuuluvan tarkastuksen yhteydessä, varsinkin silloin, jos kohteessa käydään enintään kerran vuodessa. 10
3.3. Kuluttajaturvallisuus Kuluttajaturvallisuuden valvonta perustuu Tukesin esittämiin tarkastustiheyksiin ja -aikoihin eri kohderyhmien osalta, jotka on esitetty taulukossa (Taulukko 10). Kuluttajaturvallisuuden suunnitelmallisen valvonnan kohdekohtaista riskiperusteisuutta kehitetään ja lisätään. Suunnitelmallinen valvonta kohdistuu pääasiassa ns. painopistealueina oleviin kohteisiin. Tarkastuksen tavoitteena on varmistua, että toiminnanharjoittaja on huolehtinut siitä, ettei palvelusta aiheudu vaaraa kuluttajalle ja että asiakasturvallisuutta ylläpidetään ja kehitetään. Tarkastus on yleensä ennalta sovittu. Kuluttajapalveluiden turvallisuutta tarkastettaessa täytyy ennakolta tutustua toiminnanharjoittajan turvallisuusasiakirjaan ja -suunnitelmiin. Kohdetyypin mukaiset valvontaohjeet ja tarkastuslomakkeet löytyvät Tukesin Extranet -sivustolta: www.tukes.fi. Tarkastuskäynnillä tarkastetaan tilojen ja varusteiden turvallisuus sekä keskustellaan tarvittaessa toiminnanharjoittajan lisäksi myös muun henkilöstön kanssa. Tarkastuksella käydään läpi omavalvonnan toimivuus ja kirjaukset. Tarkastuksissa käytetään hyväksi eri kohteille laadittuja valvontaohjeita ja tarkastuslistoja. Jälkivalvontaan liittyvä tarkastus voi olla ennakolta sovittu tai ilmoittamaton tarkastus. Ennakolta ilmoittamaton tarkastus voi olla esim. uinninvalvonnan toteutuksen tarkastaminen. Jälkitarkastus voi olla myös yrityksen turvallisuusasiakirjoissa todettujen puutteiden korjaamisen tarkastaminen. Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) 6 :ssä on säädetty niistä toiminnoista, joista tulee tehdä ilmoitus kunnan valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomaisen on tarkastettava ilmoitus ja toimitettava palveluntarjoajalle vastaanottoilmoitus. Palvelun tarjoajan on laadittava KuTuL:n 7 :n mukaan ilmoituksenvaraista toimintaa varten turvallisuusasiakirja. 3.4. Kemikaalilain valvonta Kemikaalien markkinavalvonta on siirtynyt kunnilta Tukesille 1.9.2013 alkaen. 3.5. Tupakkalain valvonta Pääosa valvonnasta toteutuu valvontasuunnitelman mukaisilla tarkastuksilla. Suurin osa suunnitelmallisesta tupakkatuotteidenvähittäismyyntilupien valvonnasta tehdään elintarvikevalvontasuunnitelman mukaisten tarkastusten yhteydessä. Seurantatarkastus, jolla varmistetaan annettujen ohjeiden ja määräysten toteutuminen, kuuluu myös valvontasuunnitelman mukaisiin tarkastuksiin. Muita tarkastuksia tehdään tarvittaessa valitusten tai muiden viranomaisten esittämien valvontapyyntöjen yms. johdosta. Tarkastuksia tehdään joko ennalta ilmoittamatta tai sopimalla tarkastusaika. Tarkastuksesta ilmoittaminen ei saa vaarantaa tarkastuksen tarkoituksen toteutumista. Tarkastusten helpottamiseksi on laadittu valmiit tarkastuslomakkeet tupakanmyyntipaikan tarkastusta ja ravitsemusliikkeen tarkastusta varten. Lomakkeet sijaitsevat valvontayksikön yhteisellä X-asemalla. Tupakkalain mukaisen tarkastuksen tavoitteena on selvittää, ovatko tarkastettavan kohteen tilat ja toiminta tupakkalain vaatimusten mukaisia. Tarkastukseen valmistaudutaan perehtymällä seuraaviin asiakirjoihin: 11
valvontakohdetta koskevat asiapaperit ja mahdolliset lupaehdot mahdolliset valvontakohteelle annetut aikaisemmat huomautukset tai määräykset mahdolliset edellisen tarkastuksen jälkeen kirjatut asiat Tupakan myyntipaikassa tarkastetaan tupakanmyynnin omavalvontasuunnitelma, omavalvontakirjaukset, myyntilupatiedote ja myyntikielto-opasteet vähittäismyyntipisteissä, tupakkatuotteiden myynti, esilläpitokiellon toteuttaminen, mahdollinen suunuuskan myynti sekä tupakkatuotteiden, tupakointivälineiden ja tupakkajäljitelmien mainonta, epäsuora mainonta ja muu myynninedistäminen. Tiloissa ja alueilla, joilla tupakointi on tupakkalain 12 :n mukaan kielletty, tarkastetaan onko havaittavissa merkkejä tupakoinnista ja tupakointikieltokylttien asianmukaisuus. Näitä tarkastuksia tehdään osana kohteessa tehtävää muuta ympäristöterveydenhuollon valvontaa. Esimerkiksi terveydensuojelulain mukaisten kohteiden, kuten päiväkotien ja oppilaitosten, tarkastusten yhteydessä tarkastetaan myös kohteiden tupakkalain noudattamista. 3.6. Tarkastuskertomus Kaikista tarkastuksista kirjoitetaan aina tarkastuskertomus (tarkastuspöytäkirja), vaikka tarkastuksessa ei havaittaisi puutteita. Tarkastuskertomus voi sisältää toimenpide-ehdotuksia epäkohtien poistamiseksi. Tarkastuskertomus kirjoitetaan joko suoraan valvontakohteessa tai lähetetään jälkikäteen postitse valvontakohteeseen. Tarkastuskertomukseen kirjataan tarkastusajankohta, tarkastuksen suorittaja ja läsnäolijat, tarkastuksen toteuttamistapa, tarkastetut kohteet, keskeiset havainnot ja johtopäätökset tarkastuksesta sekä tarvittaessa perustelut erikseen annettaville kehotuksille sekä sovellettu lainsäädäntö. Tarkastuskertomuksessa kehotuksien mukaisille toimenpiteille asetetaan määräaika, jonka kesto suhteutetaan puutteesta tai rikkeestä aiheutuneeseen haitan vakavuuteen. Tarkastuslomakkeita voidaan käyttää tarkastuskertomuksena tai tarkastuskertomuksen liitteenä. Tarkastuskertomus toimitetaan asianosaisille ja laitetaan tiedoksi mahdollisille muille viranomaisille. Oiva -tarkastuksen raportti ja tarkastuskertomus muodostuvat Tarkastajaan KUTI - lomakkeelle ja suoritekortille syötetyistä tiedoista. Oiva -raportti julkaistaan oivahymy.fi - sivustolla. Oiva -raportti ja tarkastuskertomus lähetetään toimijalle Itellan palveluna. 3.7 Hallinnolliset pakkokeinot Viranomaisten toimintaa yleisesti ohjaavat hallinnon oikeusperiaatteet sisältyvät hallintolakiin (434/2003). Hallinnollisia pakkokeinoja käytetään näiden periaatteiden mukaisesti. Hallinnollisilla pakkokeinoilla tarkoitetaan lainsäädännössä olevia erityisiä säännöksiä, joiden nojalla toimivaltainen viranomainen voi antaa asianosaiselle tarvittavia määräyksiä, kieltoja tai ryhtyä muihin säädettyihin toimenpiteisiin lainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi. Pakkokeinosäädöksillä pyritään ratkaisemaan kuluttajien terveydellistä ja taloudellista suojaa vaarantavan tilanteet. 12
Jos epäkohtien poistaminen edellyttää määräyksen antamista, tehdään asiasta erillinen päätös. Päätöksen liitteenä toimitetaan tarkastuskertomus. Määräysten antamiseen liittyy asianosaisen hallintolain mukainen kuuleminen, ellei kyseessä ole kiireellisiä toimia aiheuttava pakkokeino, jolloin kuulemista ei voida suorittaa. Lisäksi lainsäädännössä säädetään rikosoikeudellisista seuraamuksista, jotka eivät ole hallinnollisia pakkokeinoja. 4. Valvontakohdetyyppien riskinarviointi ja riskiluokitus sekä tarkastustiheys Tässä suunnitelmassa alustava riskinarviointi on tehty valvontakohdetyypeittäin sekä valvontakohteittain. Eri lakien valvontasuunnitelmiin on kirjattu keskusvirastojen ohjeissa annettu keskimääräinen tarkastustiheys valvontakohdetyypeittäin. Elintarvike- ja terveydensuojeluvalvontakohteiden osalta tehdään riskinarviointia Yterva -laatujärjestelmän mukaisesti. Riskinarviointia kehitetään myös muiden ympäristöterveysvalvonnan osa-alueiden kohteiden osalta. Elintarvikevalvonnan riskinarviointiin odotetaan Risk Sherif -ohjelman valmistumista. Kohdekohtainen tarkastustiheys riippuu kohteen tosiasiallista riskeistä. Toimiva omavalvonta pienentää riskiä ja vähentää viranomaisvalvonnan tarvetta. Vastaavasti toimijan laiminlyönnit tai toistuvat valitukset voivat olla peruste lisätä viranomaisvalvontaa. Riskinarviointi on tärkeä peruste ympäristöterveysvalvonnan voimavarojen kohdentamisessa. 4.1. Elintarvikevalvonta Suunnitelmallisen valvonnan tarkastusten määrä riippuu kohteen luonteesta ja toiminnan laajuudesta sekä kohteelle tehdystä riskinarvioinnista. Alustava riskinarviointi tehdään, kun otetaan vastaan toimijan laatima elintarvikehuoneistoilmoitus tai -hakemus. Tämä ensimmäinen riskinarviointi perustuu pääsääntöisesti ilmoituslomakkeella annettuihin tietoihin ja käyttöönottotarkastuksella tehtyihin huomioihin. Perustarkastustiheytenä pidetään Eviran valtakunnallisen elintarvikevalvontaohjelman mukaisia suosituksia. Vaaroja tunnistetaan valvontakohteen ja sen omavalvonnan sekä kohteeseen tehtävien tarkastusten avulla. Kohteeseen sisältyvien riskien arvioimiseksi kohteesta tarkastellaan toiminnan luonnetta ja laajuutta, tiloja ja laitteita, tuotantoon ja valmistukseen liittyviä tekijöitä, tuotteeseen liittyviä tekijöitä, kuljetusta ja varastointia, omavalvonnan tasoa, valvontahistoriaa ja käyttäjäryhmiä. Riskinarviointi tehdään Digian Tarkastaja -ohjelmassa, Yterva -mallin mukaisesti. Riskitekijöiden arviointiin perustuen voidaan tarkastuskertojen määrää vähentää tai lisätä perustellusta syystä korkeintaan 50 % ohjeellisista tarkastuskerroista. Vähentäminen on mahdollista, mikäli kohteen omavalvonta, rakenteet ja toiminta täyttävät kaikki lainsäädännön vaatimukset. Tarkastuskertojen määrää voidaan lisätä silloin, kun havaitaan sellaisia riskitekijöitä, jotka eivät ole hallinnassa (omavalvonta toimii huonosti ja toiminnoissa on elintarvikehygieenisiä ongelmia). 13
4.2. Terveydensuojelu Perustarkastustiheytenä pidetään Valviran valtakunnallisessa terveydensuojelun valvontaohjelmassa antamia suosituksia. Terveydensuojelulain mukaiset, suunnitelmallisen valvonnan kohteet on jaettu kolmeen riskiluokkaan, joiden perusteella määräytyy valvontakohdetyypin yleinen tarkastustiheys: Luokkaan 3 kuuluvat kohteet, joissa on todennäköistä, että toiminnasta voi aiheutua terveyshaittaa esimerkiksi, kun altistuvien määrä on suuri, toiminta on herkkää häiriöille, vaikutukset terveyteen ovat merkittäviä ja altistusaika on pitkä (korkea riski). Luokkaan 2 kuuluvat kohteet, joissa on mahdollista, että toiminnasta voi aiheutua terveys- tai viihtyvyyshaittaa (keskisuuri riski). Luokkaan 1 kuuluvat kohteet, joissa on todennäköistä, että toiminnasta ei aiheudu terveys- ja viihtyvyyshaitta, kun toimintoja on vähän, ne ovat rajoitettuja, altistuvien määrä on pieni, terveysvaikutukset eivät ole merkittäviä, toiminta ei ole herkkää häiriöille ja altistusaika on lyhyt (matala riski). Valvontakohdekohtaista tarkastustiheyttä voidaan lisätä tai vähentää enintään puoleen perustarkastustiheydestä riskinarvioinnin perusteella. Riskinarvioinnissa otetaan huomioon mm. altistuvien ihmisten määrä, erityisryhmät, altistava tekijä, altistuksen kesto tai toistuvuus, valvontahistoria, toiminnanharjoittajan asiantuntemus ja toiminnan toteutuminen hyväksymispäätöksen tai ilmoituksen mukaisesti. Jos perustarkastustiheydeksi on määritelty vähemmän kuin 0,5 (tarkastus joka toinen vuosi), tarkastustiheyttä ei voi vähentää puoleen. Kulloinkin painopisteinä olevat kohteet tarkastetaan aina sinä ajanjaksona, jolloin ne ovat painopisteinä. Kohteilla, joita ei tunneta ennestään, noudatetaan perustarkastustiheyttä, kunnes riskinarviointi voidaan tehdä. 4.3. Kuluttajaturvallisuus Perustarkastustiheytenä pidetään valtakunnallisessa kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontaohjelmassa annettuja suosituksia. Tätä tarkastustiheyttä voidaan vähentää tai lisätä tehtävän riskinarvioinnin perusteella. Riskiä arvioitaessa otetaan huomioon mm. mitä voi tapahtua, millainen vaara on kyseessä, kuinka todennäköistä vaaran toteutuminen on ja kuinka paljon ihmisiä on vaarassa. Riskinarviointityössä käytetään hyväksi myös kuluttajaturvallisuusvalvonnan ekstranetissä asiasta annettuja ohjeita. 4.4. Tupakkalain valvonta Perustarkastustiheytenä pidetään valtakunnallisessa tupakkalain valvontaohjelmassa annettuja suosituksia. Tupakkalain alaisen valvottavan kohteen riskejä arvioidaan tarkastelemalla kohteen valvontahistoriaa, omavalvontaa, myyntipaikan läheisyyttä oppilaitoksiin tai muihin alaikäisten suosimiin paikkoihin sekä tupakansavulle altistuvien ihmisten määrää. Riskinarvioinnin perusteella kohteen tarkastustiheyttä voidaan nostaa tai laskea enintään puolella perustarkastustiheydestä. 14
Jos perustarkastustiheydeksi on määritelty vähemmän kuin 0,5 (tarkastus joka toinen vuosi), tarkastustiheyttä ei voi vähentää puoleen. Kulloinkin painopisteinä olevat kohteet tarkastetaan aina sinä ajanjaksona, jolloin ne ovat painopisteinä. Kohteilla, joita ei tunneta ennestään, noudatetaan perustarkastustiheyttä, kunnes riskinarviointi voidaan tehdä. 5. Näytteenottosuunnitelma, valvontaprojektit ja laboratoriot Valvontasuunnitelmassa on huomioitu vuosittaisten valvontaprojektien toteuttaminen. Projektit voivat olla valtakunnallisia, alueellisia tai ympäristöpalveluiden omia projekteja, joita käytetään valvonnan kohteiden tai osa-alueiden yksityiskohtaisempaan kartoittamiseen. Tuloksien perusteella voidaan valvontaa kohdistaa ja voimavaroja suunnata tarkemmin. Suunnitelmalliseen valvontaan liittyvän näytteenoton kustannuksista osa kohdistuu toiminnanharjoittajalle ja osa on viranomaisnäytteitä, joiden kustannuksista vastaa Selänteen valvontayksikkö. Lisäksi varaudutaan erityistilanteisiin liittyvään näytteenottoon ja laboratoriotutkimuksiin, esim. ruokamyrkytys- ja vesiepidemioiden selvittämisessä. Näytteenottosuunnitelmiin sisältyvät myös ne toimialakohtaisten valtakunnallisten valvontaohjelmien mukaiset näytteet, jotka on tarkoitus ottaa paikallisen valvontaviranomaisen toimesta tai joiden ottamisessa edellä mainittu viranomainen avustaa, ja joiden laboratoriokustannuksista asianomainen keskusviranomainen vastaa. Ympäristöterveydenhuollon viranomaisnäytteet toimitetaan tutkittavaksi Maintpartner Oy:n laboratorioon Kokkolaan tai Haapaveden kaupungin ympäristölaboratorioon. Asumisterveyteen liittyvät näytteet toimitetaan Aluetyöterveyslaitoksen tai Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen laboratorioihin. Käytettävän laboratorion on oltava Eviran hyväksymä kyseisen tutkimusmenetelmän osalta. Ympäristöterveydenhuollon näytteenottosuunnitelmat ja projektit on esitetty jäljempänä, osaalueittain. 6. Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi ja raportointi Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ympäristölautakunta arvioi valvontaohjelman toteutumisen vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Arvioinnissa otetaan huomioon seuraavat tekijät: 1) Tarkastusten määrä kohdetyypeittäin 2) Tarkastusten kattavuus 3) Valvonnan toteutuminen painopistealueilla 4) Näytteiden määrä valvontakohdetyypeittäin 5) Mahdolliset valvontaprojektit 6) Valvonnasta saatujen tulojen kohdentuminen Valvonnan kattavuus ja toteutuminen arvioidaan toimialakohtaisesti valvontakohdetyypeittäin. Tarvittaessa kerrotaan syyt tai perustelut mahdollisista toteutumatta jääneistä tavoitteista tai 15
poikkeamista ja vaadittavat toimenpiteet, joiden avulla tavoitteet toteutuisivat seuraavalla tarkastelujaksolla. Lisäksi arvioidaan voimavarojen käytön jakautuminen ennalta suunniteltuihin ja muihin valvontatehtäviin. Arviointia hyödynnetään paikallisen ympäristöterveysvalvonnan kehittämisessä ja valvonnan toimivuuden varmistamisessa sekä suunnitelmien laadinnassa. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ympäristölautakunta lähettää hyväksymänsä selvityksen valvontasuunnitelman toteutumisesta PSAVI:lle vuoden 2015 maaliskuun loppuun mennessä. Valvontasuunnitelman toteutumista arvioidaan myös osavuosikatsausten (kaksi kertaa vuodessa) sekä toimintakertomuksen yhteydessä. Ko. asiakirjat toimitetaan kuntayhtymähallitukselle ja ympäristölautakunnalle. 6.1. Raportointi Elintarvikevalvonnan raportointi tapahtuu alue- ja keskushallinnolle tammikuun 2015 loppuun mennessä KUTI -tietojärjestelmän kautta. Kuluttajaturvallisuuden, terveydensuojelun ja tupakkalain valvontasuunnitelmien toteutumisen raportointi tapahtuu YHTI -järjestelmän kautta. Talousveden (EU-vesilaitokset) ja uimarantaveden (EU- uimarannat) tiedonkeruulomakkeet toimitetaan täytettyinä erikseen PSAVI:lle. Muilta osin terveydensuojelun ja tupakkalain valvontasuunnitelman toteutuminen raportoidaan PSAVI:lle, Valviran ja Tukesin ohjeiden mukaisesti. 16
II Elintarvikelain valvontasuunnitelma 1. Valvonnan painopisteet, hankkeet ja valvontakohteet Evira on asettanut valvonnalle kaudelle 2011 2014 valvonnalle strategisia tavoitteita. Valvonnan tulee toimia esimerkillisesti koko valvontaketjussa ja valvonnan on oltava vaikuttavaa, tehokasta, yhtenäistä ja riskiperusteista. Valvonnan osaamisen on oltava korkeatasoista ja valvonnan asiakeskeistä ja laadukasta. Valvonnasta viestimisen on oltava tehokasta ja ennakoivaa. Lisäksi tavoitteena on, että laboratoriotoiminta ja tiedonhallinta tukevat tehokkaasti valvontaa ja että valvontaan luotetaan ja sitä arvostetaan. Evira on valmistellut vuodelle 2014 hankkeita, joihin myös PPKY Selänteen valvontayksikkö osallistuu. Elintarvikevalvontaviranomaisia koulutetaan elintarvikkeiden terveysväitteiden valvontaan. Selänteen alueella ei ole elintarvikkeiden valmistajia, jotka käyttäisivät paljon terveysväitteitä tuotteissaan. Mahdollisuuksien mukaan osallistutaan tarkastuksiin toisten valvontayksiköiden alueella. Vuodelle 2014 on suunnitteilla yhteispohjoismainen elintarvikepakkausmateriaalien valvontahanke touko-marraskuussa 2014. Lisäksi vuonna 2014 osallistutaan kasvisten käsittelyhygieniahankkeeseen, joka on jatkoa kasvisvarastojen olosuhdekartoitushankkeelle (vuonna 2012). Lihavalmisteiden listeriaprojekti (2012 2013) jatkuu. Elintarvikevalvonnassa tulee huomioida lisäksi elintarvikelain muutostoimenpiteiden ja tietojärjestelmäprojektien aiheuttama lisätyö ja koulutustarve vuonna 2014. 2. Elintarvikevalvonnan tarkastussuunnitelma Vuoden 2015 valvontasuunnitelma päivitetään vuosien 2013 2014 riskinarviointien perusteella vuoden 2014 lopussa. Taulukoissa on esitetty riskinarviointiin perustuvat ja EVO:n mukaiset ohjeelliset tarkastusmäärät ja -ajat kohdetyypeittäin (Taulukot 3 ja 4). 17
Taulukko 3. Elintarvikelain valvontakohteet: alkutuotantopaikat ja laitokset Evira / EVO Selänne Toteutettavissa Elintarvikevalvonta: Laitokset ja Alkutuotanto Laitokset Kala-ala Kohteiden määrä (kpl) Ohjeellinen tarkastusten määrä (kpl/v) Tarkastusaika (h) Tarvittavat tarkastukset (kpl / v) Tarkastusaika (h/v) Tarkastusksia (kpl) Tarkastusaika (h/v) Tarkastuksia (kpl) 2013 2014 Tarkastusaika (h/v) Tuoreiden kalastustuotteiden käsittely / kalajalosteiden valmstus (<250 000 kg/v) 1 1 5 2 5 10 3 6 3 6 Muna-ala Munapakkaamo (<100 000 kg/v) 1 2 2 2 4 0 3) 0 3) 0 3) 0 3) Alkutuotanto Maidontuotantotilat 248 0,3 3 74,4 223 74 222 74 222 Lihakarjan kasvatus 45 0,2 2 9 18 9 18 9 18 Kalastus 8 0,2 2 1,6 3,2 Hunaja 2 0,2 2 0,4 0,8 2 4 2) 2) 2) 2) Muu alkutuotanto 340 0,1 2 34 68 Yhteensä 645 8 15 126 327 88 250 86 246 Yhteensä htpv 44 33 33 1) toiminnassa vain osan vuodesta 2) Tarvittaessa, ei ennakoitavissa valvontasuunnitelmassa 3) Ei toiminnassa 18
Taulukko 4. Elintarvikelain tarkastuskohteet: Ilmoitetut elintarvikehuoneistot Evira / EVO Selänne Toteutettavissa Elintarvikehuoneistot Kohteiden määrä (kpl) Ohjeellinen tarkastusten määrä (kpl/v/kohde) Tarkastusaika (h) / käynti Elintarvikehuoneistot Eläimistä saatavien elintarvikkeiden käsittely Tarvittavat tarkastukset (kpl / v) Aikatarve (h/v) Tarkastuksia (kpl/v) Tarkastusaika (h/v) Tarkastuksia (kpl/v) 2013 2014 EL 13.3 :n tarkoittama toiminta 5 0,7 1 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 Muu valmistus 1 2 4 2 8 2,0 8,0 2,0 8,0 Vilja- ja kasvisala Leipomotuotteiden valmistus, helposti pilaantuvia tuotteita 2 3 4 6 24 4,0 16,0 4,0 16,0 Ruoka- ja kahvileivän valmistus 3 1 3 3 9 3,0 9,0 3,0 9,0 Kasvis- marja- ja hedelmätuotteiden valmistus 2 3 4 6 24 4,0 16 2,0 8,0 Elintarvikkeiden myynti Elintarvikkeiden vähittäismyynti, teoll. pakattuja, eihelposti pilaantuvia elintarvikkeita 15 0,3 2 5 9 4,0 8,0 5,0 10,0 Elintarvikkeiden vähittäismyynti, teoll. pakattuja, helposti pilaantuvia elintarvikkeita 18 0,7 3 13 38 6,0 18,0 7,0 21,0 Tarkastusaika (h/v) Elintarvikkeiden vähittäismyynti, myydään pakkaamattomia elintarvikkeita 7 2 3 14 42 7,0 21,0 7,0 21,0 Elintarvikkeiden vähittäismyynti, käsitellään helposti pilaantuvia elintarvikkeita 4,0 3,0 4 12,0 48,0 7,5 30,0 8,0 32,0 Tori 4 1 1 4 4 4,0 4,0 4,0 4,0 Elintarvikkeiden tarjoilu Ravintolatoiminta 21 3 4 63 252 40 160 42 168 19
Grilli- ja pikaruokatoiminta 5 3 4 15 60 10 40 10 40 Kahvilatoiminta 25 3 4 75 300 38 150 38 150 Pubitoiminta 4 0,7 1 3 3 4 4 4 4 Suurtalous, laitoskeittiö 37 2 4 74 296 37 148 37 148 Suurtalous, keskuskeittiö ja pitopalvelu 16 4 5 64 320 32 160 32 160 Suurtalous, tarjoilukeittiö 44 1 1 44 44 22 22 22 22 Elintarvikkeiden kuljetukset Elintarvikkeiden kuljetus 15 0,7 2 11 21 5 11 5 11 Elintarvikkeiden varastointi ja pakastaminen Elintarvikkeiden pakastaminen 1 1 2 1 2 1 2 1 2 Kontaktimateriaalitoimijat Elintarvikkeiden kanssa kosketukseen joutuvia tarvikkeita valmistavat laitokset, markkinoijat ja maahantuojat 2 0,7 6 1 8 1 6 1 6 Yhteensä 231 418 1516 235 820 237 844 Yhteensä htpv 202 109 112 0,1 = kerran kymmenessä vuodessa 0,2 = kerran viidessä vuodessa 0,3 = kerran kolmessa vuodessa 0,7 = kaksi kertaa kolmessa vuodessa Yhteensä elintarvikevalvonnan (laitokset, alkutuotanto, elintarvikehuoneistot) kohteita on 876 kpl. EVO:n mukainen suositeltu vuosittainen elintarvikevalvonnan tarkastusten lukumäärä on (126 + 418) 544 kpl, joihin kuluisi (44 + 202) 246 htpv. Vuonna 2014 on suunniteltu tehtäväksi (237 + 86) 323 tarkastusta, joihin kuluu yhteensä (33 + 112) 145 htpv. 3. Elintarvikevalvonnan näytteenottosuunnitelma Viranomaisnäytteiden ottoa kohdennetaan toimijoihin, joiden omavalvontanäytteenotossa on puutteita. Yrityksen omavalvonnan toimivuus, omavalvontanäytteiden määrä sekä näytetulokset otetaan huomioon lopullista näytteenottoa määritettäessä. Näytemäärän vähentämisen edellytyksenä on, että yritys on ottanut valvontaviranomaisen hyväksymän suunnitelman mukaiset omavalvontanäytteet ja että näytteiden tulokset ovat olleet keskimäärin hyviä. Lisäksi edellytyksenä on, että toimija on ryhtynyt tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin mahdollisen ongelman korjaamiseksi ja varmistanut toimenpiteen onnistumisen uusintanäyttein. Hyväksytyn valvontasuunnitelman mukaisesta näytteenotosta ja näytteen tutkimisesta peritään maksu. Projektinäytteenottoa ei voida kohdistaa tasapuolisesti eri yrityksiin, joten sitä ei voida laskuttaa yrityksiltä. Mahdollisiin ruokamyrkytysepäilyihin ja asiakasvalituksiin liittyvien näytteiden tutkimisen maksaa valvontayksikkö. 20
Kala-alan laitoksen Listeria pintapuhtausnäytteiden, Luminometri -pintapuhtausnäytteiden ja vesi- ja jäänäytteen ottamisesta vastaa ympäristötarkastaja. Taulukossa on esitetty laitosvalvontanäytteet (Taulukko 5). Taulukko 5. Kala-alan laitoksen näytteenottosuunnitelma. Näytetyyppi Ajankohta Näytteiden Tutkimukset lkm / vuosi Pintapuhtaus toukokuu ja 4-6 Listeria lokakuu Pintapuhtaus touko ja lokakuu 20 Luminometri-mittaukset Talousvesi toukokuu 1 Pesäkkeiden lukumäärä, suolistoperäiset enterokokit, koliformiset bakteerit Taulukko 6. Valvontayksikön oma projektinäytteenotto. Projekti Ajankohta Nätteiden lkm Tutkimukset / vuosi Itse pakatut ja teollisesti 4-6 varmistuu myöhemmin pakatut jauhelihat Tuoreet kalastustuotteet (irto ja pakatut) heinä - syyskuu 8-12 ulkonakö, aerob. mikro-organismit, vetysulfidia tuottavat bakteerit 21
III Terveydensuojelulain valvontasuunnitelma 1. Valvonnan painopisteet ja valvontakohteet Kaudella 2011-2014 otetaan erityisesti huomioon terveydellisten olojen valvonta kohteissa, joita lapset ja nuoret käyttävät, vanhusten palveluja tarjoavat kohteet, asetuksen 177/2008 mukaiset uimarannat sekä talousvettä toimittavien laitosten näytemäärät ja varautuminen erityistilanteisiin (Taulukko 7). Taulukko 7. Valtakunnallisen valvontaohjelman painopisteet 2011 2014 2011 2012 2013 2014 Kohde Valvonnan erityisperusteet Valvonnan erityisperusteet Valvonnan erityisperusteet Valvonnan erityisperusteet Uimavesi Uimavesiprofiilit Laadittava asetuksen 177/2008 mukaisille rannoille maaliskuun 2011 alkuun mennessä Ensimmäinen uimavesiluokitus tehtävä uimakauden 2011 päätyttyä Talousvesi Asetuksen 461/2000 mukaiset talousvettä toimittavat laitokset: Erityistilannesuunnitelman laatiminen tai päivittäminen Uimavesiluokitus ja yleisölle tiedottaminen Tiedottaminen on oltava asetuksen 177/2008 mukaista viimeistään vuoden 2012 uimakauden alusta alkaen Asetuksen 461/2000 mukaiset talousvettä toimittavat laitokset: Erityistilannesuunnitelman laatiminen tai päivittäminen Asetuksen 461/2000 mukaiset talousvettä toimittavat laitokset: Erityistilannesuunnitelman laatiminen tai päivittäminen Asetuksen 461/2000 mukaiset talousvettä toimittavat laitokset: Erityistilannesuunnitelman laatiminen tai päivittäminen Ilmoituksenvarainen toiminta tai huoneisto Valvontatutkimusohjelman päivittäminen sekä näytemäärien saattaminen asetuksen mukaisiksi Kohteet, joita lapset ja nuoret käyttävät (päiväkodit, koulut, oppilaitokset, iltapäiväkerhot, leirikeskukset jne.) Valvontatutkimusohjelman päivittäminen sekä näytemäärien saattaminen asetuksen mukaiseksi Kohteet, joita lapset ja nuoret käyttävät (päiväkodit, koulut, oppilaitokset, iltapäiväkerhot, leirikeskukset jne.) Kohteet, joita lapset ja nuoret käyttävät (päiväkodit, koulut, oppilaitokset, iltapäiväkerhot, leirikeskukset jne.) Kohteet, joita lapset ja nuoret käyttävät (päiväkodit, koulut, oppilaitokset, iltapäiväkerhot, leirikeskukset jne.) Vanhainkodit ja vastaavat vanhustenhuollon yksiköt Vanhainkodit ja vastaavat vanhustenhuollon yksiköt Majoitus- ja kokoontumishuoneistot Majoitus- ja kokoontumishuoneistot 22
2. Terveydensuojelun tarkastussuunnitelma Taulukko 8. Terveydensuojelulain valvontakohteet Terveydensuojelu Kohteiden määrä (kpl) Valvira Selänne Toteutettavissa Ohjeellinen tarkastusten määrä (kpl/v) 2013 2014 13 1 mom. 1 TsL 13 1 mom. 1 kohdan kohteet 4 0,2 4 2-1 0,2 4 13 1 mom. 2: Julkiset huvi- ja kokoontumishuoneistot Lasten ja nuorten kohteet 8 0,5 4 2 4 16 4 16 4 16 Luentosalit ja auditoriot 4 0,25 3 1 1 3 4 12 Teatterit, elokuvateatterit, ym. 4 0,2 2 1 0,8 2 4 8 Kirkot, uskonnollsten yhdistysten tilat 23 0,2 2 1 4,6 8 11 22 11 22 Bingohallit, pelisalit ja -kasinot, tanssisalit ja -lavat 6 0,2 2 1 1,2 3 7 14 Messu- ja kongressikeskukset, muut kokoontumis- ja juhlahuoneistot 24 0,2 2 1 4,8 9,6 5 10 13 1 mom. 2: Julkinen majoitushuoneisto Hotellit 4 0,2 4 1 1 2 4 16 1 4 Aamiaismajoitus sekä majoitus maatilamatkailun yhteydessä 6 0,2 3 1 1 2 2 6 Hostellit, retkeilymajat, retkeilyhotellit, kesähotellit, huoneistohotellit, matkustajakoti / motelli, täysihoitola 2 0,2 3 2-1 0,2 1 Lomakeskusten ja leirintäalueiden mökit ja leirikeskukset 7 0,2 2 2-1 1,4 2,8 3 6 Muu loma-asuntojen ammattimainen tarjoaminen 13 0,2 2 2-1 2,6 5,2 13 1 mom. 3: Yleinen sauna Sauna 19 1 3 2 19 57 11 33 10 30 13 1 mom. 3: Yleinen uimahalli, uima-allas, uimala, yleinen uimaranta tai kylpylä Uimahalli 3 1 5 2-1 3 15 3 15 3 15 Uima-allas, uimala 2 1 4 2-1 2 8 2 8 2 8 EU-rannat 1 1 4 2-1 1 4 1 4 1 4 Yleiset uimarannat 10 1 4 2-1 10 40 0 0 10 40 13 1 mom. 4: Eläinsuojat ja -aitaukset asemakaava-alueella Tarkastusaika (h) Riskiluokka Tarvittavat tarkastukset (kpl / v) Tarkastusaika (h/v) Tarkastuksia (kpl) Tarkastusaika (h/v) Tarkastuksia (kpl) Tarkastusaika (h/v) 23