EDUSKUNNAN PANKKIVALTUUSMIESTEN KERTOMUS V U O D E L T A EDUSKUNNAN PANKKIVALIOKUNNALLE H E L S IN K I 26 VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
Taloudellinen kehitys v.. Taloudellinen kehitys v... Tuotanto... Hinnat... Ulkomaankauppa... Rahamarkkinat... Suomen Pankin toiminta... Lainausliike... Valtion sitoumukset... Ulkomaiset suhteet... Setelinanto... Pankin tilinpäätös... Kultarahakannan palauttaminen S I S Ä L T Ö. Siv. Siv.. 3 Erinäisiä Pankkivaltuusmiesten käsittelemiä asi- 8 8 Lausunto valtion kassa- ja tiliiaitoksen 8 Pankin ohjesäännön ja Pankkivaltuusmies 8 ten johtosäännön uudistaminen... 8 Toimenpiteitä, jotka koskevat yksityisten 0 8 0 8 8 2 Virka- ja palvelusmiesten palkkaus... 3 7 Pankkivaltuusmiehet ja tilintarkastajat... 20 Vuonna maamme talous yleensä kehittyi suotuisasti, kuten seuraava katsaus lähemmin osoittaa. Tuotanto. Sato oli viime vuonna, jolloin ilmastosuihteet olivat maataloudelle hyvin suotuisat, keskinkertaista parempi. Maanviljelyshailituksen ennakkolaskelmien, mukaan tuli viljasta vähän suurempi ja perunoista vähän pienempi sato kuin edellisenä vuonna, jolloin vuodentulo niinikään oli suotuisa. Heinälato oli jonkun verran pienempi kuin v.. Ruissato, joka v. lopullisten laskelmien mukaan oli 286,06 tonnia, oli v. ennakkolaskelmien mukaan 28,03 tonnia. Ohrasta olivat vastaavat luvut 2,2 ja 23.7 tonnia, kaurasta 2,236 ja 2,36 tonnia sekä perunoista. 63,32 ja 7,23 tonnia. Peltoheinän sato oli v. lopullisten laskelmien mukaan 2,00,086 tonnia ja v. ennakkolaskelmien mukaan 2,2,7 tonnia. Vastaavat satomäärät niittyheinästä olivat 07,078 ja 3,02 tonnia. Maidontuotannon alalla oli havaittavissa suurta edistystä. Osotuksena siitä on, että voinvientiosuusliike Valiolle sen jäsenmeijereiltä tullut voimäärä oli viime vuonna 2,000 astiaa, kun se v. oli 8,00, v. 23 6,800 ja v. 22 3,00 astiaa Vientiteollisuuden tuotanto lisääntyi myöskin vuoteen verraten. Sahaamattoman puutavaran vienti, joka edellisenä vuonna oli vähän alentunut, lisääntyi viime vuonna 2.2 prosentilla, ollen 3,6,000 m3. Sahatun puutavaran vientimäärä lisääntyi niinikään, vaikka ainoastaan, 2. prosentilla, ollen,88,000 m3. Puutavaran vienti v. oli siten suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Kun pahvin kysyntä huomattavasti lisääntyi, saattoivat tehtaat lisätä sen tuotantoa, olematta pakotetut käyttämään pahvikoneitansa paperivanukkeen valmistamiseen. Pahvin vienti kasvoi noin 33,000 st a,000 tonniin, lähestyen jo sodanedellisiä numeroita. Paperivanukkeen valmistus alentui vastaavasti; sen vienti, joka v. oli 02,000 tonnia, teki v. vain 73.0 tonnia. Selluloosan vienti v. oli 2,38 tonnia, vastaavan määrän ollessa v. 27,00 tonnia, sekä paperin vienti 2,03 tonnia, edellisen vuoden viennin tehdessä vain 83,332 tonnia. Kotimaista kulutusta varten työskentelevä teollisuus on yleensä toiminut entisessä laajuudessaan. Eräissä teollisuuksissa on vuoden ajalla tapahtunut pienehköjä tuotannon supistuksia. Niitä esiintyi nahka-, villa- ja lasiteollisuudessa sekä pienemmissä tupakkatehtaissa. Työttömyyttä esiintyi vuoden kaikkina kuukausina enemmän kuin edellisenä vuonna. Virallisen tilaston, työttömien luku oli tammikuun lopussa,86 ja helmikuun lopussa,20, aleten sitten kesän ajaksi. Mutta marraskuussa, jolloin työttömyyttä jälleen oli enimmän., mainittu luku kohosi 3,60 :ään, aleten kuitenkin taas jo joulukuulla. Edellisenä vuonna oli vuoden alkupuolella enimmän työttömyyttä helmikuun lopussa, jolloin virallisen tilaston työttömyysluku oli,68, ja vuoden loppupuolella. marraskuun, lopussa, jolloin sanottu luku oli 2,2. 6 3 26
Hinnat. Tukkuhinta- ja elinkustannusindeksien kehitys vuonna oli seuraava: Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tukku hintaindeksi Muutos Elin kustannus indeksi,3,27 ---,37,,3,33,22,2,8,2,33,2,8,20,0,,20,20,76,,28,266,22,228,227,7 8 2 -^ 0 2 7 2 2 3 2 Muutos 8 2 27 8 2 30 Hintataso on siis pysynyt sanen vakaana. Se tosin nousi väihän syyskesällä, mutta tämä nousu oli vain lyhytaikainen. Ulkomaankauppa. Viennin paljous eli volyymi oli kuluneena vuonna jälleen suurempi kuin edellisenä, vuonna. Se teki 23.8 % vuoden 3 vien nistä, kun vuoden vienti oli ollut 2.7 % siitä. Rahassa oli viime vuoden vienti,6. anilj. mk, kun taas vastaava arvo vuonna oli,70. milj. mk. Sahaamat!oman puutavaran hinnoissa Tavaran laatu Hinta v:: telmästä. alussa Hinta heinäkuun lopussa 6.... _ 3.0. - I! 3 x " honkalankut... n..0. battenssit.... -. x 7" scantlinit.. 3. 0.2x" pikkulaudat. 3 x" 3 x " kuusilankut... battenssit... x 7" 2x" seantlinit.. 3. 0.., pikkulaudat 3 x" esiintyi viime vuoden aikana hyvin tuntu via vaihteluja. Protpsin hinta oli vuoden alussa 62 60 mk enl. kuutiosyleltä. Hinta laski kuitenkin jatkuvasti vuoden kuluessa; syksyllä noteerattiin vain 0 00 mk kuutiosyleltä heti-toimituksella. Propsin kysyntä oli koko vuoden vähäistä. Sen sijaan paperipuiden kysyntä oli vil kasta. Niiden vienti oli vuonna,00,80 m3 eli noin kolme kertaa niin suuri kuin edellisenä vuonna. Vuoden alussa oli paperipuiden hinta noin 730 mk kuutiosyleltä. Se laski kuitenkin hiljalleen vuoden mittaan ja oli syksyllä sekä vuoden lopussa 680 660 mk kuutiosyleltä v :n 2-6 laivausta varten myytäessä. Sahatun puutavaran markkinat muodos tuivat v :n alkukuukausien aikana suu rin piirtein normaalisiksi. Muutamiin mai hin oli myynti kuitenkin tavallista pienempi, varsinkin Ranskaan franin kurssin jyrk kien vaihtelujen takia. Vuoden aikana on ensi kertaa kokeiltu puutavaran viennillä Yhdysvaltoihin. Kesäkuukausina puutavaramarkkin at heikkenivät huolestuttavassa määrässä. Hinnat laskivat ja kysyntä oli horjuvaa. Viimein koettivat sahanomistajat estää jat kuvaa hinnan alennusta tekemällä yhteisen sopimuksen määrättyjen minimihintain pi tämisestä vuoden loppuun saakka. Asema vakaantuikin syksyn kuluessa ja myynnit tapahtuivat vuoden lopulla normaalisesta Hintojen kehitys näkyy seuraavasta yhdis.. 3.. - Alin hinta minimihintojen aset tamisesta vuo den loppuun n. 2.. n. 3,. 0. 0 2 n.i o 0-2 2 3 -., 2..... 2... n. io vuoden lopussa samalla tasolla kuin sen alussa. Varsinkin Kanadan kilpailu oii vuoden kuluessa paperimarkkinoilla. tun tuva. Paperinvietimme Venäjälle on jos sain määrin lisääntynyt. Vuoden, vaihteessa ja kuluvan vuoden alussa oli myynti v :ii 26 laivaukselle ver raten normaalista. Tammikuun lopussa oli myyty määrä jonkunverran suurempi kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna ja. hin nat olivat hiukan yllämainittuja alimpia hintoja korkeammat. Sahattujen puutavarain vienti,.03,0 standerttia, oli v. samoin kuin edelli senäkin vuonna suurempi kuin vastaava vienti Ruotsista. Selluloosamarkkinat muodostuivat hyvin tyydyttäviksi. Vuoden aikana lisäänty neellä tuotannolla oli hy vä menekki kaikilla entisillä markkinoilla, ja lisäksi tulivat Ita lia, Espanja ja Venäjä uusiksi ostajamaiksi. Viimemainitusta maasta on tullut tärkeä ostaja. Hinnoilla oli yleensä varma noususuunta.. Hinnat, olivat cif Enlannin sata missa tonnilta: Paperimarkkinat muodostuivat v. kiinteiksi. Pienehköä hinnannousua tapah tui puolivuoden vaihteeseen asti, mutta sen jälkeen hinnat taas vähän alenivat ja olivat Vuoden alussa Vahva sulfiittiselluloosa Vaalea Valkoinen Vaalea sulfaattiselluloosa Vahva 2. 0..0.. -------.0... 2. 0. Puuvanukemarkkinoilla pysyivät hinnat verraten alhaisina. Vuoden, alussa notee rattiin puuvanukkeemme hinta 3.. tonnilta cif Enlannin satamassa. Kesään mennessä alenivat hinnat edelleen. Syys kesästä alkaen oli kuitenkin palautumista entisiin hintoihin havaittavissa. Voimarkkinoilla tapahtui huomattavia hintaheilahduksia. Vuotta voidaan kuiten kin pitää verraten suotuisana. Koko kevät talven ja kesän pysyi hintataso huomatta vasti korkeampana kuin edellisenä vuonna. Syyspuolella, sitävastoin hinnat jonkunver ran laskivat Enlannin siirtomaista Europpaan kohdistuneen suuren tuonnin vaiku tuksesta. Keskihinta, jonka Valio tilitti jäsenmeijereilleen, oli Smk 3:23 kilolta eli Smk 2 :2 8 korkeampi kuin edellisenä vuonna. Voin vienti, joka. v. oli 3,,000 k, ylitti vastaavan edellisen vuoden mää Vuoden lopussa 3. i o. ------- 3.....0 3..7. 6.0...- rän kokonaista 60 % :a, olipa jo jonkun verran suurempi kuin viimeisenä maailman sodan edellisenä vuonna. Juusiomarkkinoilla muodostuivat hinnat jonkun verran alhaisemmiksi kuin edelli senä vuonna. Valion tilittämä keskihinta oli viime vuonna Smk 6:7, kun se edel lisenä vuonna oli Smk 8:77. Yleinen vientiliintaindeksi, joka laske taan fob-hinnoista Suomen markoissa, py syi viime vuoden vähän korkeammalla kuin v.. Nousu oli kuitenkin vain. %. V. 2 vientihintaindeksi saavutti huippu kohtansa ja sen jälkeen sen kehitys on ollut seuraava: v. 2,23, v. 22,80, v. 23,, v.,00 ja v.,. Seuraavain tavarain vientihintaindeksi nousi: voin.2, lankarullien 0.7, kuivan puuvanukkeen., selluloosan 7., puupahvin., käärepaperin 7.2 ja tervan 0.2 % -a. Sitävastoin seuraavain tava-
6 Yksityisten tavarain tuonnissa kiinnittää huomiota sokerin tuonnin suuri lisäys. Tä män tavaran tuonti oli 6.8 % edellisen vuoden vastaavaa tuontimäärää suurempi ja oli enemmän kuin kaksinkertainen vm 3 sokerintuontiin verraten. Lisäys ei 'kuitenkaan johtunut kulutuksen lisäänty Maamme kauppatase osotti v. 6. milj. markan vienti enemmyyden, kun tämä enemmyys edellisenä vuonna oli 2. milj. mk. Vientienemmyyden aleneminen niin huomattavasti edelliseen vuoteen verraten johtui melkein yksinomaan edellämainitusta suuresta sokerin ja kahvin, joka vaikutti, että joulukuussa tuontienemmyys oli 370. milj. mk. Edellisenä vuonna osotti sen sijaan joulukuu. milj. mk:n vienlienemmyyden. % VUOS. 3 3 vuoden hin Tuonnin volyymi lisääntyi jonkunverran edelliseen vuoteen verraten. Vuonna 22 oli tuonti 7.7 %, v. 23 0. %, v..3 % ja vuonna. 0.8 % vuoden 3. Tuonnin raha-arvo kohosi,7. milj. markasta vuonna,3.0 milj. markkaan v.. Tämä nousu on 36. % eli suurempi kuin tuonnin volyymi edellyttäisi. Erotus johtuu siitä, että tuontitavarain keskihinta muodostui korkeam maksi kuin edellisenä vuonna. S % vuos. 3 3 vuoden hin 63 30 23 Tuontitavaraan hintaindeksi kohosi viime vuonna ensin maaliskuuhun saakka, mutta sitten alkoi laskusuunta, jota kesti vuoden loppuun saakka. Tästä huolimatta muo dostui tuontihintaindeksi koko vuodelta korkeammaksi kuin edellisenä vuonna; se oli nimittäin v. 8 ja v.,02. Erilaisten tavararyhmienkin tuontihintaindeksit muodostuivat viime vuonna hintojen laskusuunnasta huolimatta korkeammiksi kuin edellisenä vuonna. Niinpä viljatuot teiden koko vuoden tuontihintaindeksi oli v. 8, mutta v.,230, kahvin vastaavat indeksit olivat 827 ja,20, nahkatavarain 3 ja, sekä väkirehujen 8 ja,6. % vuos. -3 3 vuoden hin 3 227 36 26 78 6 3 % vuos. 3 j 3 vuoden hin 00 0 263 7 3 2 32 80 6 68 23 23 22 % vuos. 3 I 3 vuoden hin- 22 Tuonin l aat u 2 20 2 Sähaamaton puu 26 tavara... Sahattu puuta vara... 7 Puuvanuke.... 2 Selluloosa... 63 Paperi... 88 Voi ja juusto.. 62 23 Pahvi... Vuosien 20 tuonti ryhmitettynä laatunsa mukaan ja verrattuna vuosien 3 tuontiin. % vuos. 3 3 vuoden hin Seuraavasta yhdistelmästä näkyy, miten Suomen tärkeimpien, vientitavarain vienti on vv. 2 volyymiltaan kehittynyt verraten vuoden 3 vientiin: misestä, vaan aiheutui kuluvan vuoden alusta voimaantulleen korotetun tullin vält tämisen halusta. Samasta syystä lisääntyi.myös kahvin tuonti. Sen tuontimäärä oli 7.0% suurempi kuin v:n 3 tuonti. Huomattavaa nousua oli lisäksi maanviljelyskoneiden, automobiilien ja puuvillan tuonnissa. Vähän pienempi oli vehnäjau hojen ja rehukakkujen tuonnin lisäys. V ä hennystä taas tapahtui m. m. jauhamattoman rukiin, tupakan, takkiraudan ja pet rolin tuonnissa; kivihiilen tuonti pysyi jokseenkin yhtä suurena kuin edellisenä vuonna. Keskimäärin 3 rain vi ent ihintaindeksi aleni: tuoreen lihan.8, juuston 6., propsien.o, lankkujen., battenssien 3.o, lautojen.3 ja paino paperin 0.7 % :a. Elintarpeet ja nautintoaineet 87,68 67 36,77 0,0 26 67,7 3 82,666 67 8 2,062 86 Kulutettaviksi aiotut teolli suustuotteet... 88 66 78 8 B,2 60 802 8 2,087 32 0 37 0 8 08 23 83 7,272 22 8,6 8 0,27 60 06,7 6 2 682 6 7 Kuljetusneuvot, koneet, työ kalut y. m. s. tuotantovälineet 6 6 3 3 Vv. 0 3......7.0 % V.......3. 20......80.7 2...... 22......2. 3 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 2. 26.o 30.o 32.3 2. 3.o 3. 0.3.8 6. 8. 3.o Tuonti, milj. mk. 378. 27. 2. 26.2 :2.8.2 2.3 33. 8.7 6.3 0.3 3. 32.3 28.0 3.0 03. o 38... 8. 3.7 3. 3.7 66.7.,7..3.0 78 7 80 83 76 73 62 80 82] V. 23......... Ennen maailmansotaa ja sodan jälkeen on vienti ollut: prosenteissa. Kuukausi 6 2. % 0. 0.o Tuonnin ja viennin arvo eri kuukausina sekä tuonnin ja viennin enemmyys vuosina 3, ja käy ilmi seuraavasta taulukosta. 3 Vienti, milj. mk. 3.0.2 3.6 7.. 6.o 2.i 0.3 2. 32.3 26.8 26.7 0.3 2. 26.2 328..3 736. 87.8. 62.0 22.8 0. 20.3 22. 230.o 28.0 7.7.0 802.o 687. 702. o 607.3 0. 326.0 0.-,70.0,6.0 Tuontienemmyys Vientienemmyys 3 6. 2. 6..0 6.0 6.i 3.i.8. 8. 6. 8.8 0.o 6.8 80. 7.0 63.o.0 6.0 80.0.0 3.7.2 7. - 323.S 32. 3. 23. 2.8 62.3 72.7 76.2 - f 8..o. 370. - f 2. 6.o
Rahamarkkinat. alussa oli,386. milj. mk, pieneni vuoden alkukuukausina hitaasti ja oli toukokuun lopussa l,30.s milj. mk. Kesä- ja heinä kuussa oli tämä pieneneminen nopeampaa, mutta elo- ja syyskuussa lainanannon ja lai nanoton välinen erotus jonkunverran kasvoi. Lokakuussa väheni tämä erotus taas ja oli vuoden lopussa,03.6 milj. mk. Kaikkiaan yksityispankkien lainananto vii me vuoden aikana väheni 22 milj. mk. samalla kun ididen lainanotto kasvoi 62. milj. mk. Lainanoton lisääntyminen olisi ollut melkoista suurempi, ellei valtio olisi vuoden aikana ottanut saataviaan yksityispankeista- pois. Seuraavasti taulukosta näkyy, miten nämä ilmiöt ovat vaihdelleet v. 3 ja kuu tena. viime vuotena. Maamme taloudellisessa kehityksessä vii me vuonna yleensä vallinnut suotuisa suunta sekä kahden viime vuoden, aikana tapahtu nut rahamarkkinain. vakautuminen ilmeni yleisenä raha-aseman helpottumisena. Sen aikaansaajana on pidettävä pääasiallisesti kotimaista pääoman muodostusta. Valtio tosin kevättalvella otti Amerikasta uuden pitkäaikaisen 0 milj. dollarin lainan. Mutta toiselta puolen valtion ulkomaista velkaa kuoletusten kautta vähennettiin kaikkiaan milj. mk. Niinikään yksityispankit vuo den aikana lyhensivät ulkomaisia velkojaan 2 milj. mk dia ja Suomen Pankin valuut tavaranto lisääntyi yli 600 milj. mk :a. Tä ten maamme velkasuhde ulkomaihin viime vuonna melkoisesti parantui. Yksityispankkien kotimaisen lainanannon ja lainanoton välinen erotus, joka vuoden Vuosi 3... 20 2 22 23 Lainanotto kas vanut (-{-) tai vähentynyt () Lainananto kasvannut ( ) tai vähentyn. () 6 milj.,0 73 723 8 22 Säästöpankkien säästö- ja juoksevat tilit kasvoivat viime vuonna, ellei oteta, lukuun korkoja, 3 milj. mk ja olivat vuoden päättyessä,3 milj. mk. Edellisenä vuonna näiden tilien vastaava kasvu oli ollut.3 milj. mk. Talletukset osuuskaup pojen säästökassoissa kasvoivat viime vuon na 3. milj. mk ja olivat vuoden lopussa 2 milj. 22 7 -f- 38 60 67 H- 63 Lainanannon ja lainanoton erotus kasv.(-f) tai vähentyn. (-) 23 milj. 82 2 7 7 3 Lainanotto %:ssa lainan annosta vuoden lopussa kon ttoko rkoj ansa. prosentilla, jolloin alim anto- että ottolamauskorkojaan. Vuoden maksi diskonttokoroksi tuli 8 %. Kun raha lopussa olivat suurpankkien lainanantokomarkkinat edelleen osottivat helpottumisen rot, luoton ja vakuuden laadun mukaan, merkkejä, katsoi Suomen Pankki lokak. 2 yleensä y 2 0 / 2 %, lainanottokorot tal p :nä olevan syytä uudelleen: alentaa dis- letuksista. 6 / 2 % ja juoksevalla tilillä %, konttokorkoansa 7, % :a. Tällöin tulivat muiden yksityispankkien lainanantokorot korkomäärät olemaan seuraavat: V 2 2 V 2 %, lainauiottokorot talletuksista 7 v, % diskontattaessa puhtaita liikevek6 3/ 7 y 2 ja juoksevalla tilillä 6 %. seleitä, joilla maksupäivään ei ole kolmea Huomattavimpien ulkomaisten keskus kuukautta pitempi aika; pankkien vuodenvaihteessa voimassa olleet 8 % diskontattaessa samanlaisia vekseleialimmat diskonttokorot sekä.päivämäärät, tä, joilla maksupäivään on pitempi aika mistä alkaen nämä korot ovat olleet voi kuin kolme kuukautta; massa, käyvät ilmi seuraavasta tunnetun 8 y, % diskontattaessa, muita vekseleitä enlantilaisen talouslehden Economist 'in riippumatta siitä, onko niillä maksupäivään taulukosta: pitempi tai lyhyempi aika; Päivämäärä, Korko Pankki josta alkaen 7 /2 ä 8 %, riippuen vakuudesta, myön korko on ollut nettäessä hypoteekkilainoja ja kassakre- Amsterdam... 37 7 i o 2 ditiivejä panttia vastaan, johon ei sisälly Berlin...... =y2 2 osakkeita.; Bryssel...... 7 Vx.2 8 V 2 % myönnettäessä hypoteekkilainoja 37.... 22/io 2 ja kassakreditiivejä osakkeita vastaan; Kööpenhamina... 7. 7. 2 jonka ohessa kassakreditiivien sisäänkir.. 3/ 2 2 joitusmaksu oli laskettava / 2 % mukaan 27» 23 vuodelta. Oslo (Kristiania).... 2A 26 6 Viimeksimainitun koronalennuksen jäl Pariisi..... y 7 2 6 keen yksityisetkin rahalaitokset alensivat Tukholma..... y 0 2 V: jonkunverran, ei kuitenkaan Suomen Pan Wien.... 7, 2 kin alennuksia vastaavassa määrässä, sekä New York... 7 i 26 6 63 67 6 80 8.2 milj. mk. Postisäästöpankissa, talle tukset lisääntyivät 2 milj. mk :a ja osuus kassoissa ja Osuuskassojen Keskuslainarahastossa 2 milj. mk :a. Aseman paraneminen rahamarkkinoilla teki Suomen Pankille mahdolliseksi ryhtyä. Pankin korkomäärien alentamiseen. E lo kuun p :nä alensi Suomen Pankki dis 63 26
li Suomen Pankin toiminta. Lainausliike. Suomen Pamkin varsinainen luotonanto vuoden. kunkin) kuukauden lopussa käy ilmi oheen (liitetystä taulukosta. Suomen Pankin kotimainen luotonanto liiketoimintaan v.. Kuukauden loppu Pankeille Yksityisille c, ; Yhteensä I i 'Ien kuluessa onkin kasvanut.2 miljoonasta 0. miljoonaan markkaan. Nämä ovat kaikki ensiluokkaisia kauppa-vekseleitä, jotka vientiliikkeet ovat asettaneet ulkomaisten ostajainsa maksettaviksi. Suomen Pankin suoranainen kotimainen vekseliluotonanto jakaantui seuraavalla ta valla : 3/2 Vientiteollis. vekseleitä Tuontiteollis. Kauppaliikk.., Muita valtiolla ei ole vuoden aikana ollut Suomen Pankissa muita lyhytaikaisia sitoumuksia kuin Venäjän valtakunnanrähaston. lainoja koskeva korvaussitoumus, jonka synnystä on kerrottu Pankkivaltuusmiesten vuodelta 22 antaman kertomuksen 6 :ssä. Tämä sitoumus on vuoden aikana vähentynyt sää detyllä 2 milj. mk.-n. lyhennyksellä eli 8.o milj. mkjstai 36.o milj. mk raati. Suomen Pankin aseman vahvistamiseksi annetuista obliatsioista valtio lunasti 6.2 milj. mk. minkä lisäksi kirjanpitoarvoa on alennettu 33. milj. mk :a, joten niiden määrä aleni 3. milj. mk.-sta 30.8 milj. mk:aan, ja v o i 8 kulkulaitoslainan ohliatsiot, ar voltaan yhteensä milj. mk, on valtio kokonaan lunastanut. Suomen Pankin hal lussa olevat valtion sitoumukset ovatt vuodenj kuluessa kaikkiaan vähentyneet 8. milj. mk :sta 378.8 milj. mk:aan eli 07. milj. mk :a, josta 36. milj. mk on kirjan pitoarvoni alennusta. 3/2.3 % 3.87 % 0.70 23.3 2.72 36.70 3. 3.S.. i Joulukuu... 33. 7.3 8.0 28.7. 38. 378.7 376.2 33. 23.7 308. 320.2 33.7 32.7 338. 32 2 3.0 62.2 62.6 7.6 63. 67. 73. 86.3 87. 86. 6. 6. S.6 232.0 22.8 276. 20..2.7.0 0.2 2.8 3.7.6 2. 37.8 37. 2. 36. 32. 26.6 3.8 2..0 3. 3.2. 63. 60. 63..6 37. 20. 37.2 38. 377. 30. 363.8 78. Helmikuu...... Maaliskuu... Huhtikuu...! Toukokuu... Kesäkuu... Heinäkuu... : Elokuu... Syyskuu... i Pankin luotonanto yksityisille, joka vuo tlen alussa oli 33. milj. mk, väheni joka. kuukausi toukokuun loppuuni saakka, jol loin se oli 23.7 milj. mk. Tämän jälkeen se joka kuukausi, lukuunottamatta syys- ja lokakuuta, nousi jäi oli vuoden lopussa 3.0 milj. imk eili. milj. mk suurempi kuin vuoden alussa. Luotonanto yksityispankeille, mikä. vuoden alussa oli 8.0 milj. mk nousi maaliskuuni! loppuun 276. milj. mk :aan, mutta aleni sen jälkeen vuoden lop puun 2. milj. mk:aan, ollen alimillaan eli.6 milj. mk marraskuun lopussa. Vuo den lopussa.' oli luotonanto yksityispankeille 32. milj. mk pienempi kuin vuoden alussa. Tässäkin näyttäytyy raha-aseman helpottuminen. Pankin koko luotonanto, joka vuoden alussa oli. milj. mk., oli [korkeimmil laan maaliskuun, lopussa, jolloin, se oli 63. i milj. mk, ja alimmillaan lokakuun lopussa, jolloin se oli 30. milj. mk; vuoden päät tyessä se oli 78. milj. mk eli 72.2 milj. mk pienempi kuin vuoden alussa. Pankin luotonanto on edelleen laadultaan parantanut. Siten ovat kauppaliikkeiden vekselit, jotka edustavat puhtainta ta.varavekselityyppiä, suhteellisesti yhä lisäänty neet, niin että ne vuoden lopussa tekivät 36.76 % kaikista salkussa olleista Pankin suoraan diskonttaamista kotimaisista vekse leistä., vastaavan prosenttiluvun edellisen vuoden lopussa ollessa ainoastaan 2.7 2 % ja vuoden 22 päättyessä vain.76 %. Myös teollisuusliikkeiden vekseleistä on yhä suureneva osa ollut joko puhtaita tavaravekseleitä tai sesonkivekseleitä, jotka valmiste tun tavaran myynnistä on säännöllisesti lu nastettu. Erikoista huomiota on kiinnitetty ulkomaisiin vekseleihin, joiden määrä vuo Myöntämiänsä hypoteekkilainoja ja kassakreditiivejä on Pankki myös voinut lisätä. Edellisten määrä on vuoden aikana kasva nut n..3 milj. mk:sta n. 3. milj. mk:aan ja jälkimmäisten! 7.2 milj. m k sta n. 23.7 milj. mk:aan. Valtion sitoumukset. Alempana, olevasta, taulukosta näkyy, että Suomen Pankin hallussa olevat Suomen valtion sitoumukset v.. Lyhytaikaisia sitoumuksia Kuukauden loppu Obliatsioita Korvaus Venäjän valuutta lainoista Avustuslaina (30.O) V. 8 kulkulaitoslaina (20.0) Muita obli atsioita 2 3 Yhteensä obli atsioita ) Yhteensä d) K i r j a u a r v o m i l j o o n i n m a r k k o i n Joulukuu. Tammikuu Helmikuu.... Maaliskuu Huhtikuu... Toukokuu... Kesäkuu... Heinäkuu... Elokuu... Syyskuu... Lokakuu... Marraskuu... Joulukuu... 8.0 3, 37. 8. ' 3. 3. 3. 3. 3. 338. 30. S 26. 26.3 28.6 28.6 28.6 30.8 30. 38.0 37. 37. 37. 36.2 37.0 36.0 367.3 367.3 367.3 36. 36.2 32.8 73. : 73. 73.. 0.2 07.0 0.0 03.3 03.3 03.3 0. 0.2 378.8 ) Suomen Pankin julkaisemasi balansseissa sisältyy Suomen valtion obliaatioita myös otsakkeeseen»obliatsioitei ui kott.aan rahassa».