Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti 2006

Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti 2006 1

Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti 2006 Saara Elväs Pertti Koski Motiva Oy Sirpa Leino Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry Copyright Motiva Oy, Helsinki, 2007 2

Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt allekirjoittivat energiansäästösopimukset marraskuussa 1997. Myöhemmin vastaavat sopimukset on tehty kiinteistö- ja rakennusalalle, kuorma- ja pakettiautokuljetuksista ja linja-autoalalle. Sopimuskäytäntöä laajennettiin vuonna 2002 asuinkiinteistöihin. Ympäristöministeriö koordinoi asuinkiinteistöalan energiansäästösopimusta ja liikenne- ja viestintäministeriö ohjelmamuotoisena jatkuvaa kuorma- ja pakettiautokuljetuksia koskevaa sopimusta samoin kuin maaliskuussa 2005 allekirjoitettua sopimusta joukkoliikenteen energiansäästöohjelmasta. Vuonna 2001 päättynyt öljylämmityskiinteistöjen energiansäästöohjelma on uusittu (Höylä II) ja kattavuutta laajennettu. Sopimustoiminnan kokonaisarvioinnin ja organisaatioilta saadun palautteen perusteella vuonna 2005 päättyneitä sopimuksia jatkettiin kahdella vuodella, jona aikana kehitetään uusia työkaluja ja toimintatapoja. Tavoitteena on käynnistää kolmannen polven sopimustoiminta vuoden 2008 alussa. Tähän energiansäästösopimuksen vuosiraporttiin on nyt koottu jo kahdeksannen kerran yhteenveto energian käytön kehityksestä sopimusalalla ja sopimukseen liittyneiden yritysten energiansäästösopimusten toteuttamisesta ja toimien energiansäästövaikutuksista sekä sopimukseen liittyvistä hankkeista. Tietoja ja tuloksia on esitetty sekä vuodelta 2006 että kumulatiivisesti vuodesta 1998 lähtien. Edellisen vuoden tapaan raportti ei sisällä vuoden 2006 energiatilastotietoja, joiden pohjalta energian tuotanto ja käyttö aiemmin oli koottuna vuosiraportteihin. Uusien energiatehokkuussopimusten valmistelu on edennyt ripeästi valtioneuvoston marraskuussa 2005 eduskunnalle antaman kansallisen energia- ja ilmastostrategian linjausten mukaisesti. Elinkeinoelämän toimialaliitot ovat olleet laajalla rintamalla mukana valmistelutyössä, johon siis myös energia-ala on osallistunut niin energian tuotannon kuin energiapalvelujen osalta. Puitesopimus ja toimialakohtaiset toimenpideohjelmat alkavat olla valmiita lopullista sopimusosapuolten päätöksentekoa varten. Kaikki valmisteluosapuolet ovat vahvasti sitoutuneet uuden, entistä tavoitteellisemman energiatehokkuussopimusjärjestelmän viimeistelyyn ja käynnistämiseen vuoden 2008 alussa. Energiankäytön hallintaan, energiatehokkuuteen ja uusien innovaatioiden käyttöönottoon ja kaupallistamiseen panostaminen edesauttaa merkittävästi energia- ja ilmastotavoitteidemme saavuttamista ja samalla lisää kilpailukykyämme alati kiristyvillä kansainvälisillä markkinoilla. Energiatehokkuussopimukset luovat toimivat puitteet hedelmälliselle yhteistyölle ja tarjoavat työkaluja myös yksittäisille yrityksille. Helsingissä syyskuussa 2007 Taisto Turunen Ylijohtaja Kauppa- ja teollisuusministeriö 3

4

Sisällysluettelo Alkusanat 3 Sisällysluettelo 5 Tiivistelmä 7 1 Johdanto 9 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset 9 1.2 Vuosiraportoinnin kattavuus 11 2 Yritysten raportoimat tulokset 12 2.1 Voimalaitosala 14 2.1.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet 14 2.1.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit 17 2.1.3 Muut toimenpiteet 17 2.2 Kaukolämpöala 20 2.2.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet 20 2.2.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit 23 2.2.3 Omakäyttöenergia 23 2.2.4 Asiakkaiden kaukolämmön ominaiskulutus ja kaukolämpöveden jäähtyminen 24 2.2.5 Muut toimenpiteet 26 2.3 Sähkön siirto- ja jakeluala 27 2.3.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet 27 2.3.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit 30 2.3.3 Muut toimenpiteet 30 2.4 Ympäristöjärjestelmien yleisyys sopimukseen liittyneissä yrityksissä 32 3 Muuta aihepiiriin liittyvää 34 3.1 Energia-alan energiakatselmukset 34 3.1.1 Kaukolämpötoiminnan katselmukset 34 3.1.2 Voimalaitosten energia-analyysit 35 3.1.3 Katselmustoiminta sähkön siirto- ja jakelualalla 35 3.2 Katselmustuet ja energiankäytön tehostamistoimenpiteiden investointituet 35 3.2.1 Energiakatselmustuet 35 3.2.2 Investointituet energiankäytön tehostamistoimenpiteisiin 40 3.3 Säästöinvestointien toteutus ja rahoitus 43 3.4 Energiansäästösopimuksen johtoryhmä 44 3.5 Palkitut energiansäästösopimusyritykset 44 3.6 Uuden sopimusjärjestelmän valmistelu 45 5

Liite 1 Voimalaitosalan energiansäästösopimusyritykset 47 Liite 2 Kaukolämpöalan energiansäästösopimusyritykset 48 Liite 3 Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästösopimusyritykset 49 Liite 4 Voimalaitosalan energiansäästön toimenpideluettelo 50 Liite 5 Kaukolämpöalan energiansäästön toimenpideluettelo 58 Liite 6 Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästön toimenpideluettelo 62 6

Tiivistelmä Tämä vuosiraportti liittyy kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) sekä Energia-alan Keskusliitto ry Finergyn (Finergy), Sähköenergialiitto ry Senerin (Sener) sekä Suomen Kaukolämpö Sky ry:n (Sky) 10.11.1997 allekirjoittamiin sopimuksiin energiantehokkuuden edistämiseksi voimalaitos-, kaukolämpö- sekä sähkön siirto- ja jakelualalla. Vuoden 2005 alussa yhdistysten toiminta siirtyi uuteen liittoon, Energiateollisuus ry:een (ET). Vuosiraportti on laadittu Energiateollisuus ry:n, KTM:n ja Motiva Oy:n yhteistyönä. Vuosiraportissa kuvataan sopimuksen tuloksia vuosilta 1998 2006. Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat vuosittain toimialajärjestölleen tiedot omasta energiankäytöstään sekä energiankäytön tehostamiseksi tehdyistä toimenpiteistä ja niillä saavutetuista ja saavutettavista säästöistä. Tässä raportissa esitetyt tulokset perustuvat näihin vuosiraportointitietoihin. Esitetyt tulokset ovat pääasiassa arvioituja energiansäästövaikutuksia ja säästöpotentiaaleja. Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportointi toteutettiin nyt kahdeksannen kerran. Vuosiraportointi koski sopimukseen vuosien 1997 2006 aikana liittyneitä yrityksiä ja tietoja kysyttiin vuodelta 2006. Tuloksia käsittelevät tiedot sisältävät myös niiden yritysten tietoja, jotka eivät ole raportoineet vuonna 2006. Vuonna 2006 yritysten raportoimien toteutettujen toimenpiteiden säästövaikutus on lämmön ja polttoaineiden osalta ollut 74 GWh/a ja sähkön osalta 162 GWh/a. Arvioidut säästöt liittyivät noin 17 miljoonan euron investointeihin. Useissa tapauksissa energiansäästöt on saavutettu investoinneilla, joiden pääasiallinen syy on ollut muu kuin energiansäästö. Yrityksiä on viime vuosina kannustettu ilmoittamaan kaikki energiansäästöä synnyttäneet investointinsa. Tämä on johtanut siihen, että myös aikaisempien vuosien säästöarvioihin on tehty korjauksia. Yritykset raportoivat jo toteutettujen toimenpiteiden lisäksi toimenpiteitä, joiden osalta toteutuspäätös on jo tehty tai joiden toteutusta harkitaan. Näiden päätettyjen ja harkittavien toimenpiteiden säästöarvio on lämmön ja polttoaineiden käytössä 508 GWh/a ja sähkön käytössä noin 242 GWh/a. Nämä luvut sisältävät ydinvoimalaitosten energiatehokkuuden parantamistoimenpiteitä, mutta eivät tehonkorotuksiin liittyviä toimenpiteitä. Vuonna 2006 toteutetuiksi raportoitujen energiatehokkuuteen suoraan vaikuttaneiden toimenpiteiden säästövaikutus on voimalaitosalalla edellisestä vuodesta kasvanut sekä lämmön ja polttoaineiden että sähkön osalta. Kaukolämpöalalla toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden arvioitu energiansäästövaikutus on pienentynyt edellisestä vuodesta. Sähkön siirto- ja jakelualan vuonna 2006 raportoima energiansäästövaikutus on myös pienentynyt edellisestä vuodesta. Edellisten lisäksi energia-ala on raportoinut asiakkaisiin kohdistuneista energiankäytön tehokkuutta edistävistä säästöneuvonta-, tiedotus- ym. toimista. Näiden säästövaikutusta ei ole pyritty vuosiraportoinnissa arvioimaan. Säästösopimustoiminnan keväällä 2005 valmistuneen arviointiraportin mukaan alan yritykset itse näkevät tämän työn imagohyödyn merkittävänä. Yrityksissä uskotaan myös näiden usein mittavienkin panostusten asiakkaiden energiankäytön tehostamiseksi vaikuttavan loppukulutukseen. 7

Energiateollisuus ry ja kauppa- ja teollisuusministeriö allekirjoittivat 19.12.2005 sopimuksen energia-alalle vuonna 1997 solmittujen sopimusten jatkamisesta. Ministeriö ja Energiateollisuus aloittivat myös kokonaan uuden sopimusjärjestelmän valmistelun. Vuoden 2008 alussa alkavalla uudella sopimuskaudella (2008 2016) energia-alan nykyisten sopimusten alueella oleva toiminta sisältyy elinkeinoelämän energiatehokuusiosopimukseen siten, että energiatuotannolla on oma toimenpideohjelma ja energiapalveluilla, sisältäen energian siirron ja jakelun sekä kaukolämpöalan, omansa. Uudella energiatehokkuussopimuksella pyritään energiapalveluja koskevalta osalta vastaamaan myös energiapalveludirektiivin Suomelle tuomiin velvoitteisiin. 8

1 Johdanto 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset Voimalaitosala Vuoden 2006 lopussa voimalaitosalan energiansäästösopimuksessa oli mukana 24 yhtiötä (liite 1). Vuonna 2006 sopimukseen liittyi mukaan kaksi uutta yhtiötä. Yksi yritys jäi pois energiansäästösopimusjärjestelmän jatkokaudelta 2006 2007. Kuvassa 1 on viivalla esitetty kumulatiivinen sopimukseen liittyneiden yritysten määrä, ja pylväillä sopimukseen tarkasteluvuonna liittyneet yritykset sekä sopimuksessa tarkasteluvuonna mukana olevat yritykset. Kumulatiivinen yritysten määrä ei vastaa kunakin vuonna sopimuksessa mukana olevien yritysten määrä johtuen mm. yritysjärjestelyistä ja sopimuksesta irtautumisista. 35 30 26 27 27 29 25 20 24 23 22 22 22 22 23 23 23 24 16 15 16 11 10 11 5 5 5 5 6 5 6 0 1 1 2 1 0 2 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Tarkasteluvuonna liittyneet yritykset Kumulatiivinen liittyneiden yritysten määrä Sopimusyrityksiä tarkasteluvuonna Kuva 1. Voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten lukumäärä vuosina 1997 2006. 9

Kaukolämpö Vuoden 2006 lopussa kaukolämpöalan energiansäästösopimuksessa oli mukana 29 kaukolämpöä myyvää yritystä, mikä on noin kolmasosa ET:n kaukolämpötoimialan jäsenistä (liite 2). Energiansäästösopimusjärjestelmän jatkokaudelta 2006 2007 jäi pois 6 yritystä. Energiansäästösopimuksen kattavuus laski jonkin verran. Sopimuksessa mukana olevien yritysten kaukolämmön myynti oli 18,6 TWh, joka vastasi 62 % ET:n jäsenistön lämmönmyynnistä. Kuvassa 2 on viivalla esitetty kumulatiivinen sopimukseen liittyneiden yritysten määrä, ja pylväillä sopimukseen tarkasteluvuonna liittyneet yritykset sekä sopimuksessa tarkasteluvuonna mukana olevat yritykset. Kumulatiivinen yritysten määrä ei vastaa kunakin vuonna sopimuksessa mukana olevien yritysten määrä johtuen mm. yritysjärjestelyistä ja sopimuksesta irtautumisista. 50 45 40 41 43 43 43 43 40 35 36 36 39 37 37 36 35 30 25 28 28 29 20 15 10 5 0 13 15 13 5 8 8 5 5 4 1 2 0 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Tarkasteluvuonna liittyneet yritykset Kumulatiivinen liittyneiden yritysten määrä Mukana olevat yritykset Kuva 2. Kaukolämpöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten lukumäärä vuosina 1997 2006. 10

Sähkönsiirto ja -jakelu Vuoden 2006 lopussa sähkön siirto- ja jakelualan sopimuksessa oli mukana 34 yritystä (liite 3). Energiansäästösopimusjärjestelmän jatkokaudelta 2006 2007 jäi pois neljä yritystä ja kaksi uutta yritystä liittyi sopimukseen. Kuvassa 3 on viivalla esitetty kumulatiivinen sopimukseen liittyneiden yritysten määrä, ja pylväillä sopimukseen tarkasteluvuonna liittyneet yritykset sekä sopimuksessa tarkasteluvuonna mukana olevat yritykset. Kumulatiivinen yritysten määrä ei vastaa kunakin vuonna sopimuksessa mukana olevien yritysten määrä johtuen mm. yritysjärjestelyistä ja sopimuksesta irtautumisista. 60 50 48 49 49 50 50 50 52 42 45 40 30 29 42 42 40 39 37 36 34 29 26 20 10 13 0 3 6 3 3 1 0 1 0 0 2 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Tarkasteluvuonna liittyneet yritykset Kumulatiivinen liittyneiden yritysten määrä Sopimusyrityksiä tarkasteluvuonna Kuva 3. Sähkönsiirto ja -jakelualan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten lukumäärä vuosina 1997 2006. 1.2 Vuosiraportoinnin kattavuus Voimalaitosalan energiansäästösopimuksessa oli vuoden 2006 lopussa kaikkiaan 24 vuosiraportointivelvollista yritystä, joista 23 yrityksen vuosiraportointitiedot saatiin käyttöön tämän raportin laatimiseen mennessä. Kaukolämpöalan energiansäästösopimuksessa oli vuoden 2006 lopussa kaikkiaan 29 vuosiraportointivelvollista yritystä, joista 23 yrityksen vuosiraportointitiedot saatiin käyttöön tämän raportin laatimiseen mennessä. Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästösopimuksessa oli vuoden 2006 lopussa kaikkiaan 34 vuosiraportointivelvollista yritystä, joista 32 yrityksen vuosiraportointitiedot saatiin käyttöön tämän raportin laatimiseen mennessä. 11

2 Yritysten raportoimat tulokset Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat Energiateollisuus ry:lle tiedot omasta energiankäytöstä sekä energiankäytön tehostamiseksi tehdyistä toimenpiteistä ja niillä saavutetuista tai saavutettavista säästöistä. Yritys- ja tuotantoyksikkökohtainen vuosiraportointi toteutettiin nyt kahdeksannen kerran. Vuosiraportointi koski sopimukseen vuosina 1997 2006 liittyneitä yrityksiä ja tietoja kysyttiin vuodelta 2006. Tulokset aiemmilta vuosilta sisältävät kaikki sopimuskaudella raportoidut toimenpiteet myös niiltä yrityksiltä, jotka eivät vuonna 2006 olleet enää sopimuksessa mukana. Tässä luvussa esitetyt tulokset perustuvat yritysten toimialajärjestölleen toimittamiin vuosiraportointitietoihin. Esitetyt säästövaikutukset ovat yritysten omissa selvityksissä tai energiakatselmuksissa todettuja laskennallisia energiansäästöarvioita eivätkä yleensä mittauksiin perustuvia todennettuja säästövaikutuksia. Yritykset raportoivat energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet jaoteltuna kahteen ryhmään: toimenpiteisiin, joiden säästövaikutus voidaan arvioida laskennallisesti tai mittaamalla (omaan toimintaan kohdistuneet investoinnit ja käyttötekniset toimenpiteet) sekä toimenpiteisiin, joiden säästövaikutuksen arvioiminen on vaikeaa (oman henkilökunnan koulutus/motivointi, asiakkaille suunnattu energiansäästöneuvonta, jne.). Vuosiraportin taulukoihin ei ole otettu mukaan sellaisia energiatehokkuusinvestointeja, joihin ei ole tehty säästöarvioita. Sen sijaan investoinnit, joissa on esitetty pienikin säästövaikutus, ovat mukana taulukoissa, vaikka ilmeinen syy investointiin olisi ensisijaisesti jokin muu kuin energiansäästö. Esimerkkinä tällaisesta voidaan mainita kaukolämpöalalla raportoitu toteutettavaksi päätetty 7,5 miljoonan euron investointi, jossa raportoiduksi energian säästöksi voidaan laskea alle 5 000 euroa vuodessa. Toisena esimerkkinä näistä on sähkön siirto- ja jakelualalla tehty kahden miljoonan euron sähköasemainvestointi, jonka yhteydessä on aseman lämpöeristeparannuksilla arvioitu saavutettavan 10 MWh:n vuotuinen sähkönsäästö. Edelliset esimerkit osoittavat jatkossa tarpeen kehittää säästötoimenpiteiden raportoinnin ohjeistusta ja raportointitapaa. Vuoden 2006 raportointipyynnöissä on edelleen painotettu raportoinnin ja energiansäästövaikutuksen arvioinnin tärkeyttä. Tämä on muistettava, kun raportointivuoden tuloksia verrataan aikaisempina vuosina raportoituihin, koska nyt säästövaikutusarvioita on pyritty tekemään aikaisempaa enemmän ja myös jo aikaisemmin ilmoitettuja säästövaikutusarvioita on yrityksissä täsmennetty, joka on näin vaikuttanut myös aiempien vuosien tietoihin. Yhteenveto kaikista energia-alan säästösopimuksen piirissä raportoiduista toteutetuista, päätetyistä tai harkittavista toimenpiteistä on esitetty taulukossa 1. Voimalaitosalan ydinvoimalaitosten ennen vuotta 2001 toteutetut sekä tulevina vuosina toteutettaviksi päätetyt tehonkorotuksiin liittyvät säästötoimenpiteet on jätetty tästä raportoinnista pois kuten edellisinäkin vuosina. Sen sijaan ydinvoimalaitoksissa raportoidut tavanomaiset säästötoimenpiteet on otettu mukaan taulukkoon. Vuonna 2006 toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden säästövaikutukset ovat sekä polttoaineiden ja lämmön että sähkön osalta suuremmat kuin edellisenä vuonna. Ko. säästötoimenpiteiden on raportoitu säästävän lämpöä tai polttoainetta yhteensä 73,7 GWh/a 12

(vuonna 2005: 42,3 GWh/a, v. 2004: 126,7 GWh/a, v. 2003: 78 GWh/a, v. 2002: 135 GWh/a). Sähkön toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden säästöarvio on vuonna 2006 viime vuosiin verrattuna suurin 161,9 GWh/a (vuonna 2005 143,5 GWh/a, v. 2004: 20 GWh/a, v. 2003: 63 GWh/a, v. 2002: 106 GWh/a). Valtaosa eli yli 85 % raportoidusta toteutuneesta säästöstä vuonna 2006 kuten myös aiemmin on saavutettu voimalaitosalalla. Kaukolämpö- ja sähkön siirto- ja jakelualoilla vuonna 2006 toteutettujen toimenpiteiden raportoidut säästövaikutukset ovat pienentyneet edellisestä vuodesta. Raportoinnin pääpaino on näissä sopimuksissa asiakkaille suunnatussa energian loppukäyttöön vaikuttavissa toimenpiteissä, joiden säästövaikutusta on vaikea arvioida. Taulukko 1. Yhteenveto kaikkien energia-alan sopimuksiin liittyneiden yritysten raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille säästövaikutus on voitu arvioida laskennallisesti tai mittaamalla. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus milj. euroa Lämpö+polttoaineet Sähkö GWh/a GWh/a Toteutetut 16,5 73,7 161,9 toimenpiteet vuonna 2006 Toteutetut 121,1 539,4 533,5 toimenpiteet ennen vuotta 2006 Kaikki toteutetut 137,6 613,1 695,4 yhteensä Toteutettaviksi 50,6 166,2 182,4 päätetyt toimenpiteet Harkittavat 20,1 341,5 59,9 toimenpiteet Toteutetut, 208,3 1120,8 937,7 päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä Energia-alan energiansäästösopimuksen piirissä vuosina 1998 2006 toteutettuja ja vuosina 2007 2008 toteutettaviksi päätettyjä energiansäästötoimenpiteitä on listattu raportin liitteissä 4 6. Toimenpiteiden nimityksinä on käytetty yritysten raportoinnissa käyttämiä nimityksiä. Toimenpiteet ovat aakkosjärjestyksessä luokiteltuina energian tuotantoon, verkostoon, asiakkaisiin ja omaan toimintaan. 13

2.1 Voimalaitosala 2.1.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet Voimalaitosalalla raportoitiin tuotantoyksikkökohtaisissa vuosiraporteissa kaikkiaan 32 energian tuotantoon liittyvää toimenpidettä, jotka oli toteutettu vuonna 2006 ja joille voitiin esittää laskennallinen tai mitattu säästövaikutus. Lisäksi on raportoitu voimalaitoskiinteistöihin liittyviä säästötoimenpiteitä. Yhteenveto kaikista energiansäästösopimuksen piirissä raportoiduista tehdyistä, päätetyistä tai harkittavista toimenpiteistä on esitetty taulukossa 2. Vuoden 2006 raportoinnissa valtaosa raportoiduista lämmön säästöistä on saavutettu yhden laitoksen pesuri-investoinnilla, jolla savukaasujen lämpötilaa laskettiin. Polttoainesäästöistä yli puolet on saavutettu vesivoimalaitoksen peruskorjaustoimenpiteillä, jotka tosin ovat ajoittuneet usealle vuodelle ja vuoden 2006 raportoinnissa ei toimenpiteelle ollut kirjattu investointeja. Raportoidusta sähkön säästöstä suurin osa on saavutettu ydinvoimalaitoksilla tehdyistä toimenpiteistä, joiden investointitarpeeksi on kirjattu 10 miljoonaa euroa. Vuonna 2006 raportoidut toteutetut säästöt ovat suuremmat kuin edellisvuonna toteutetut. Lämmön ja polttoaineiden osalta raportoitu toteutettu säästö on kaksinkertainen ja sähkön osalta neljänneksen suurempi kuin edellisenä vuonna. Todettakoon lisäksi, että jo vuonna 2003 on raportoitu toteutetuksi 27 miljoonan euron biokattilainvestointi. Koska energiansäästöarviota ei ollut raportointiin tehty, toimenpide ei ole mukana taulukon 2 luvuissa. 14

Taulukko 2. Yhteenveto energiansäästösopimuksen piirissä olevien voimalaitosalan yritysten energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille säästövaikutus on voitu arvioida laskennallisesti tai mittaamalla. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus milj. euroa Lämpö+polttoaineet Sähkö GWh/a GWh/a Toteutetut 11,5 73,2 151,4 toimenpiteet vuonna 2006 Toteutetut 60,9 452,3 461,3 toimenpiteet ennen vuotta 2006 Kaikki toteutetut 72,4 525,5 612,7 yhteensä Toteutettaviksi 17,2 62,7 180,5 päätetyt toimenpiteet Harkittavat 19,8 276,5 59,9 toimenpiteet Toteutetut, 109,4 864,7 853,1 päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä Kuten edellisen vuoden raportoinnissa todetaan, uutta jatkosopimuskautta valmisteltaessa säästötoimenpiteiden määrittelyn ja kirjaamisen ohjeistukseen on syytä kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota. Tämä koskee erityisesti peruskorjaus- ja uudistamishankkeita, jotka eivät ole selkeitä energiatehokkuustoimia. Luettelo voimalaitosalalla raportoiduista säästötoimenpiteistä on esitetty raportin lopussa liitteessä 4. 15

650 613 600 550 525 500 450 416 452 461 Energiansäästö, GWh/a 400 350 300 250 302 350 322 339 200 150 100 50 0 155 140 182 147 151 122 59 42 96 98 17 65 73 8 10 4 8 10 2 3 49 25 48 14 17 36 4 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Säästö sähkö Säästö lämpö+pa Säästö sähkö, kumulat. Säästö lämpö+pa, kumulat. Kuva 4. Voimalaitosalan säästösopimuksen piirissä saavutettu energiansäästö vuosina 1998 2006. 1 000 900 800 60 700 276 180 Säästöpotentiaali, GWh/a 600 500 400 300 62 525 613 200 100 0 Polttoaineet+Ostolämpö Sähkö Toteutettu Päättetty toteuttaa Toteutusta harkitaan Kuva 5. Yhteenveto voimalaitosalan säästösopimukseen liittyneiden yritysten raportoimista energiankäytön tehostamistoimenpiteiden vaikutuksista (vuosina 1998 2006 toteutetut toimenpiteet sekä vuoden 2006 lopussa päätetyt ja harkittavat toimenpiteet. 16

80 72,4 70 60 60,9 50,3 50 Investointi, milj. 40 30 25,7 39,2 20 10 0 14,7 13,5 3,5 4,7 10,0 11,0 11,1 10,6 11,5 0,2 3,3 1,2 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Investointi Investointi, kumulatiivinen Kuva 6. Voimalaitosalan säästösopimuksen piirissä tehdyt energiankäytön tehostamisinvestoinnit vuosina 1998 2006. Pylväillä esitetty vuosittaiset investoinnit ja yhdysviivalla kumulatiivinen investointi. 2.1.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit Yrityksiä on pyydetty erikseen raportoimaan toteuttamansa energiankäyttöön vaikuttavat ympäristönsuojeluinvestoinnit. Vuoden 2006 raportoinnissa on esitetty yksi tällainen ympäristösuojelutoimenpide. 2.1.3 Muut toimenpiteet Voimalaitosalan sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä kysyttiin vuosiraportoinnissa myös käyttötalouden valvontaan ja kunnonvalvontaan liittyviä toimenpiteitä. Näitä olivat mm. hyötysuhdemittausten säännöllisyyteen sekä tuotantoyksiköissä valvonnan yhteydessä seurattaviin suureisiin liittyvät kysymykset. Käyttötalouden valvonnan toimenpiteistä saatujen vastausten perusteella (kuva 7) valtaosalla (yli 70 % voimalaitoksista) on käytössään käyttötalouden seurannan mahdollistava laskentajärjestelmä sekä tulospalkkio, joka on sidottu esim. hyötysuhdetta kuvaaviin suureisiin. Lähes 60 prosentilla voimalaitoksista on käyttötalouden suureille laadittu myös tavoitearvot. Käyttömittareiden tarkistus on tarkasteluvuonna suoritettu 50 prosentilla voimalaitoksista. Muina käyttötalouden valvontaan liittyvinä toimenpiteinä mainittiin jatkuvatoimiset kunnonvalvontamittaukset suurille käytöille, mittaava värähtelylaitteisto kriittisille laitteille sekä voiteluaine ja muuntajaöljyanalyysit laitteille. Lisäksi mainittiin prosessin hallintaan liittyvät päästömittausjärjestelmät sekä yleisesti laatujärjestelmän vaatimukset käyttötalouden valvonnalle. 17

71 Tulospalkkio käytössä 50 Käyttömittareiden tarkistus suoritettu 58 Suureille laadittu tavoitearvot 77 Seurannan mahdollistava laskentajärjestelmä % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Kuva 7. Yhteenveto käyttötalouden valvontaan liittyvistä raportoiduista toimenpiteistä. Yleisimmin seurattavia kunnonvalvonnan suureita ovat omakäyttöenergia ja käytettävyys (yli 80 % voimalaitoksista). Turbiinihyötysuhdetta seurataan myös yleisesti (lähes 70 %). Laajempi hyötysuhdemittaus suoritetaan sen sijaan valtaosalla yrityksistä harvemmin kuin joka toinen vuosi. Hyötysuhdetta mitataan useimmiten tarvittaessa ja revisioiden yhteydessä. Muita kunnonvalvonnan yhteydessä seurattaviksi mainittuja asioita olivat mm. tuotannon ja laitoksen hyötysuhde, tärkeimpien pyörivien koneiden jatkuva kunnonvalvonta, koneiston kombinoinnin seuranta, jatkuva mittaus turbiineilla ja generaattoreilla, kattilan ja syöttöveden massatase, voiteluöljyn lämpötilamittaukset sekä suurimpien sähkömoottoreiden, turbiinien, generaattoreiden, pumppujen ja puhaltimien jatkuva tärinävalvonta. Lisäksi mainittiin tärkeimpien prosessilaitteiden määräaikaiset tärinämittaukset. 18

87 Omakäyttö 86 Käytettävyys 68 Turbiinihyötysuhde 36 Polttoaineiden laatu 37 Kattilahyötysuhde 37 Lisäveden kulutus % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Kuva 8. Yhteenveto kunnonvalvontaan liittyvistä raportoiduista toimenpiteistä. Yhtiöillä oli mahdollisuus raportoida myös sellaisia energiansäästötoimenpiteitä, joiden vaikutusta energiankulutukseen on vaikea arvioida. Toimenpiteet on jaoteltu energiantuotantoon ja omaan toimintaan. Energiantuotantoon liittyvät toimenpiteet on listattu liitteen 4 loppuun. Omaan toimintaan liittyen kysyttiin mm. henkilökunnan motivointiin, koulutukseen ja hankintojen energiatehokkuuteen liittyviä kysymyksiä. Yli puolet ilmoitti, että henkilöstöä on tarkasteluvuonna koulutettu ympäristöasioissa. Reilu kolmasosa ilmoitti, että henkilöstölle on järjestetty palautejärjestelmä energiansäästöideoiden antamiseksi. Myös henkilöstölle järjestetty taloudellisen ajotavan koulutus oli melko yleistä. 19

2.2 Kaukolämpöala 2.2.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet Kaukolämpöyritysten vuosiraporteissa raportoitiin 18 energiansäästötoimenpidettä, jotka oli toteutettu vuonna 2006. Näistä yhdeksälle oli esitetty vuotuinen säästöarvio. Kaukolämpöalan vuonna 2006 toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden säästövaikutus on arvioitu selvästi pienemmäksi kuin edellisenä vuonna toteutetuiksi raportoitujen. Yhteenveto kaikista energiansäästösopimuksen piirissä raportoiduista tehdyistä, päätetyistä tai harkittavista toimenpiteistä on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Yhteenveto kaukolämpöalan sopimukseen liittyneiden yhtiöiden raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille säästövaikutus on voitu arvioida laskennallisesti tai mittaamalla. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus milj. euroa Lämpö+polttoaineet Sähkö GWh/a GWh/a Toteutetut 0,02 0,5 0,1 toimenpiteet vuonna 2006 Toteutetut 14,8 (1 83,2 5,0 toimenpiteet ennen vuotta 2006 Kaikki toteutetut 14,8 83,7 5,1 yhteensä Toteutettaviksi 32,4 (2 103,5 (2 0,1 päätetyt toimenpiteet Harkittavat 0,3 (3 65,0 (4 0 toimenpiteet Toteutetut, 47,5 252,2 5,2 päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä 1) Tähän sisältyy yksi 7,5 miljoonan euron investointipäätös, jonka polttoaineen säästövaikutukseksi on raportoitu 200 MWh. 2) Sisältää jo edellisvuonna toteutettavaksi päätetyn 32 milj. :n lämpöpumppuinvestoinnin 91 MWh/a:n säästöarviolla. 3) Lisäksi harkittu 5 milj. :n kotimaisen polttoaineen kattilalaitosinvestointia, jonka säästövaikutuksia ei ole arvioitu. 4) Sisältää säästötoimenpiteen 50 GWh:n vuotuisella polttoaineen säästöarviolla ilman investointiarviota. 20

Vuoden 2006 raportoinnissa tehdyt täsmennykset aiheuttavat sen, että arvot eivät täysin vastaa edellisen vuoden raportointia. Yhteinen sopimuskaudella raportoitu toteutunut sähköenergian säästö on nyt 5,1 GWh/a ja lämpöenergian ja polttoaineiden yhteensä 83,7 GWh/a. Luettelo kaukolämpöalalla toteutetuista säästötoimenpiteistä on esitetty raportin lopussa liitteessä 5. Energiansäästö, GWh/a 90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 83,2 83,7 76,9 51,4 28,7 25,5 22,7 13,7 8,6 15,0 5,0 5,1 0,4 8,3 0,0 0,4 0,1 0,1 0,5 1,1 1,5 1,6 0,4 5,0 0,6 0,4 0,1 3,4 6,3 0,1 0,5 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Säästö sähkö Säästö lämpö+pa Säästö sähkö, kumulat. Säästö lämpö+pa, kumulat. Kuva 9. Kaukolämpöalan säästösopimuksen piirissä saavutettu energiansäästö (GWh) vuosina 1998 2006. 21

300 250 65,0 Säästöpotentiaali, GWh/a 200 150 100 103,5 50 83,7 0 Polttoaineet+Ostolämpö 0,0 0,1 5,1 Sähkö Toteutettu Päätetty toteuttaa Toteutusta harkitaan Kuva 10. Yhteenveto säästösopimukseen liittyneiden yritysten raportoimista energiankäytön tehostamistoimenpiteiden vaikutuksista yksikössä GWh/a (vuosina 1998 2006 toteutetut, toimenpiteet sekä vuoden 2006 lopussa päätetyt ja harkittavat toimenpiteet). 16,0 14,8 14,9 14,0 12,0 10,0 Investointi, milj. 8,0 6,0 4,7 7,3 7,5 4,0 3,1 3,4 2,0 0,0 2,6 1,1 2,1 0,2 0,4 1,3 0,2 0,2 0,7 0,3 0,0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Investointi Investointi, kumulatiivinen Kuva 11. Kaukolämpöalan säästösopimuksen piirissä tehdyt energiankäytön tehostamisinvestoinnit vuosina 1998 2006. Pylväillä esitetty vuosittaiset investoinnit ja yhdysviivalla kumulatiivinen investointi. 22

2.2.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit Yrityksiä on pyydetty erikseen raportoimaan toteuttamansa energiankäyttöön vaikuttavat ympäristönsuojeluinvestoinnit. Vuoden 2006 raportoinnissa on esitetty yksi tällainen ympäristösuojelutoimenpide koskien savukaasupesurin asentamista. 2.2.3 Omakäyttöenergia Omakäyttösähköllä tarkoitetaan sähköä, joka kuluu tuotantolaitoksella mm. polttoaineen kuljetuksessa, puhaltimissa ja pumpuissa. Varsinainen kaukolämpöveden pumppaussähkö ei sisälly tähän lukuun. Omakäyttölämmöllä tarkoitetaan lämpöä, joka kuluu mm. palamisilman, öljysäiliöiden, öljyn, lisäveden ja kattilahuoneen lämmittämiseen. Käyttöteknisillä toimenpiteillä tai pienillä taloudellisesti kannattavilla investoinneilla saavutettavissa olevan säästön on omakäyttöenergiassa todettu olevan merkittävä. Omakäyttöjen määrittäminen säästösuunnitelman pohjana olevan energia-analyysin yhtenä osana olisi olennaista. Säästösopimusten eräänä tavoitteena onkin kehittää omakäyttöjen seurantatasoa. Omakäyttöenergia suhteutettuna lämmön nettotuotantoon vaihtelee välillä 2 8 % riippuen mm. käytetystä polttoaineesta. Kuvissa 12 ja 13 on esitetty kaukolämpöyritysten raportoimia omakäyttöenergioiden määriä sekä lämmön että sähkön osalta. Suuret vaihtelut omakäyttöenergian kulutuksissa johtuvat osin tuotantotavoissa tapahtuneista muutoksista. 70 60 50 40 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Kuva 12. Lämmön omakäyttöenergia MWh/ lämmöntuotanto GWh eräissä säästösopimukseen liittyneissä kaukolämpöyrityksissä. 23

90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Kuva 13. Sähkön omakäyttöenergia / lämmöntuotanto MWh/GWh eräissä säästösopimukseen liittyneissä kaukolämpöyrityksissä. 2.2.4 Asiakkaiden kaukolämmön ominaiskulutus ja kaukolämpöveden jäähtyminen Kaukolämpöyritykset auttavat asiakkaitaan kaukolämmön tehokkaaseen käyttöön antamalla energiankulutuksen palauteraportteja, koulutusta ja ohjeita laitteiden käytöstä sekä energiansäästövinkkejä. Toimenpiteillä voidaan vaikuttaa asiakkaiden kaukolämmön kulutukseen ja asiakaslaitteissa tapahtuvaan kaukolämpöveden jäähdytykseen. Kaukolämpöveden hyvä jäähtyminen parantaa energiantuotannon ja lämmönjakelun tehokkuutta. Jäähtymiseen voidaan vaikuttaa saattamalla rakennusten lämmönjakojärjestelmä toimimaan oikein. Jäähtymistä voidaan lisätä myös hyödyntämällä entistä enemmän matalalla lämpötilatasolla toimivia lämmitystapoja. Mikäli asiakkaiden laitteet toimivat hyvin ja suunnitellusti, on jäähtyminen noin 45 50 C. Kuvassa 14 on esitetty kaukolämpöveden keskimääräinen jäähtyminen sopimukseen liittyneiden kaukolämpöyritysten asiakaslaitteissa niiltä osin kuin tieto on ollut käytössä. Kuvasta voidaan todeta, että noin 50 prosentilla yrityksistä keskimääräinen jäähtyminen jäi alle 40 C:een vuonna 2006. Keskimäärin jäähtyminen oli 39,8 C. 24

60 50 Kaukolämpöveden jäähtyminen 40 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Kuva 14. Kaukolämpöveden keskimääräinen jäähtyminen asiakaslaitteissa eräissä säästösopimukseen liittyneissä kaukolämpöyrityksissä. Lämpöenergian ominaiskulutus on laskenut 35 % 1970-luvun alusta lähtien kiinteistöissä, jotka on lämmitetty kaukolämmöllä. Kuvassa 15 on esitetty säästösopimukseen liittyneiden yritysten asiakkaiden lämpöindeksit (sääkorjattu ominaiskulutus) vuosina 1999 2006. 60 50 Sääkorjattu ominaiskulutus 40 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 ka* *keskiarvo, koko ET:n Kuva 15. Säästösopimukseen liittyneiden yritysten asiakkaiden lämpöindeksit vuonna 1999 2006. 25

2.2.5 Muut toimenpiteet Muita kaukolämpöalan sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä vuosiraportoinnissa kysyttyjä asioita olivat mm. toimenpiteet, joilla pyritään tehostamaan asiakkaiden energiankäyttöä sekä lisäämään oman henkilökunnan koulutusta ja motivointia energiankäytön tehokkuuteen liittyvissä asioissa. Saatujen raportointien perusteella asiakkaita opastetaan kaukolämpölaitteiden käytössä, heille annetaan energiansäästöneuvontaa ja energiankäytön palautetietoa. Kaukolämpöenergian kulutuksen palauteraportin antaa yli 80 % raportoineista yrityksistä, kolmasosa yrityksistä tarjoaa mahdollisuuden kulutuksenseurantaan myös internetin kautta. Kaukolämpöyritykset toimittavat energiansäästömateriaalia kouluille ja noin kaksi kolmasosaa yrityksistä osallistui valtakunnalliseen Energiansäästöviikkoon. Lähes puolet yrityksistä tarjoaa asiakkailleen kaukolämpölaitteiden käytön koulutusta ja kaukolämpölaitteiden katselmuspalvelua. Kaukolämpöyrityksissä toteutetut suosituimmat asiakkaille suunnatut energiansäästöä edistävät toimenpiteet, joiden vaikutusta energiankulutukseen on kuitenkin vaikea arvioida, on esitetty kuvassa 16. 100 % Energiansäästöneuvonta puhelimessa 74 % 96 % Kaukolämpölaitteiden käytön opastus 33 % 83 % Kaukolämpöenergian kulutuksen seurantaraportti 56 % 78 % Energiansäästöneuvonta toimitiloissa 56 % 74 % Energiansäästöesitteitä asiakkaille 52 % 65 % Energiankäytön neuvonta kulutustietojen tarkkailun perusteella 48 % 65 % Energiansäästöviikkoon osallistuminen 30 % 57 % Energiansäästöneuvonta internetissä 22 % 48 % Energiansäästömateriaalin toimittaminen kouluille 41 % 48 % Kaukolämpölaitteiden käytön koulutus 78 % 43 % Kaukolämpölaitteiden katselmukset 30 % 35 % Mahdollisuus seurata omaa kulutusta internetissä 15 % 26 % Kaukolämpölaitteiden huolto 37 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Kuva 16. Kaukolämpöalalla asiakkaille suunnatut suosituimmat toimenpiteet, joiden vaikutusta energiankulutukseen on vaikea arvioida. Raportoinnin antamien tietojen pohjalta noin puolet kaukolämpöyrityksistä pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan myös oman toiminnan energiatehokkuuteen. Monissa yrityksissä seurataan omien kiinteistöjen ja ajoneuvojen energian kulutuksia. Energiankäytön tehokkuuden edistämiseksi on järjestetty henkilökunnan motivointia ja kouluttamista. 26

Suosituimmat yrityksen henkilökunnan energiankäytön tehokkuutta edistävät toimenpiteet on esitetty kuvassa 17. Omien kiinteistöjen kulutuseuranta Omien ajoneuvojen polttoaineenkulutusseuranta Henkilökunnan motivointi energiansäästöön Henkilöstön kouluttaminen ympäristöasioissa Henkilökunnan tuottamat energiansäästöideat Omien kiinteistöjen energiakatselmukset Henkilökunnan kouluttaminen energiansäästöasioissa Suositukset hankintojen energiatehokkuudesta käytössä Taloudellisen ajotavan koulutus henkilöstölle 13 % 13 % 13 % 17 % 26 % 35 % 48 % 57 % 57 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Kuva 17. Omaan toimintaan suuntautuvat toimenpiteet (suosituimmat), joiden vaikutusta energiankulutukseen on vaikea arvioida. 2.3 Sähkön siirto- ja jakeluala 2.3.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet Sähkön siirto- ja jakelualan vuosiraporteissa raportoitiin 14 toimenpidettä, jotka oli toteutettu vuonna 2006 ja joille yritykset esittivät säästövaikutuksen. Raportoiduista vuonna 2005 toteutetuista toimenpiteistä suurin on yhden yrityksen yhtenä toimenpiteenä raportoima 3 milj. euron investoinneilla ja perusparannuksilla arvioitu 6 GWh:n sähkönsäästö (toimintavuoden investoinnit ja perusparannukset). Suuri osa muista vuoden 2006 toteutuneista sähkönsäästöistä on syntynyt sähköasemauudistuksen, jakeluverkkovahvistusten ja verkostouudistusten seurauksina. 27

Yhteenveto kaikista energiansäästösopimuksen piirissä raportoiduista tehdyistä, päätetyistä tai harkittavista toimenpiteistä on esitetty taulukossa 4. Taulukossa ei ole esitetty alan yritysten asiakkaille toteuttamien toimenpiteiden säästövaikutuksia. Monet sähkön siirto- ja jakelualan yritykset panostavat asiakkaiden energiansäästöneuvontaan, jonka säästövaikutuksia ei ole arvioitu. Taulukko 4. Yhteenveto energiansäästösopimuksen piirissä olevien sähkön siirto- ja jakelualan yritysten energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille säästövaikutus on voitu arvioida laskennallisesti tai mittaamalla. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus milj. euroa Lämpö+polttoaineet Sähkö GWh/a GWh/a Toteutetut 5,2 0 10,4 toimenpiteet vuonna 2006 Toteutetut 45,4 4,0 67,3 toimenpiteet ennen vuotta 2006 Kaikki toteutetut 50,6 4,0 77,7 yhteensä Toteutettaviksi 1,0 0,0 1,8 päätetyt toimenpiteet Harkittavat 0 0 0 toimenpiteet Toteutetut, 51,6 4,0 79,4 päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä Luettelo sähkön siirto- ja jakelualalla toteutetuista säästötoimenpiteistä on esitetty raportin lopussa liitteessä 6. 28

80 77,7 70 67,3 Energiansäästö, GWh/a 60 50 40 30 34,6 50,0 20 10 0 22,0 12,6 17,3 15,4 3,5 3,6 3,7 10,1 3,8 3,8 4,0 4,0 10,4 1,2 0,4 3,5 0,7 0,1 1,3 2,5 0,4 0,1 0,1 0,0 0,2 0,0 4,0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Säästö sähkö Säästö lämpö+pa Säästö sähkö, kumulat. Säästö lämpö+pa, kumulat. Kuva 18. Sähkön siirto- ja jakelualan säästösopimuksen piirissä saavutettu energiansäästö vuosina 1998 2006. 90 80 0,0 1,8 70 Säästöpotentiaali, GWh/a 60 50 40 30 20 77,7 10 0 4,0 Polttoaineet+Ostolämpö Sähkö Toteutettu Päättetty toteuttaa Toteutusta harkitaan Kuva 19. Yhteenveto säästösopimukseen liittyneiden yritysten raportoimista energiankäytön tehostamistoimenpiteiden vaikutuksista (vuosina 1998 2006 toteutetut toimenpiteet sekä vuoden 2006 lopussa päätetyt ja harkittavat toimenpiteet). 29

60 50 45,2 50,4 40 Investointi, milj. 30 25,0 32,7 20 20,6 10 0 12,5 4,4 7,7 1,9 2,2 3,1 5,2 0,1 0,4 1,3 1,8 0,9 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Investointi Investointi, kumulatiivinen Kuva 20. Sähkön siirto- ja jakelualan säästösopimuksen piirissä tehdyt energiankäytön tehostamisinvestoinnit vuosina 1998 2006. Pylväillä esitetty vuosittaiset investoinnit ja yhdysviivalla kumulatiivinen investointi. 2.3.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit Sähkön siirto- ja jakelualan sopimukseen liittyneiden yritysten vuosiraporteissa esiin nostettu ympäristönsuojeluinvestointi vuodelta 2006 koski autokaluston uusimista. 2.3.3 Muut toimenpiteet Muita sähkön siirto- ja jakelualan sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä vuosiraportoinnissa kysyttyjä asioita olivat mm. toimenpiteet, joilla pyritään tehostamaan asiakkaiden energian käyttöä. Saatujen vastausten perusteella lähes kaikki yhtiöt (yli 90 %) antavat energiansäästöneuvontaa puhelimessa ja omissa toimitiloissa sekä pitävät energiansäästöesitteitä asiakkaita varten. Valtaosa yhtiöistä (vajaa 90 %) lainaa asiakkaille kulutusmittareita. Yli 80 prosentilla on internetissä energiansäästöasiaa. Energiansäästöstä kirjoittaminen ja energiankäytön neuvonta kulutustietojen perusteella on lisääntynyt selvästi viimeisen kahden vuoden aikana (lähes 80 %). Suuri osa yhtiöistä (n. 80 %) on myös toimittanut energiansäästömateriaalia kouluille. Muita hyvin yleisesti käytössä olevia toimenpiteitä (yli 70 %) ovat myös tuntitehomittaus ja energiansäästöä edistävä sähkön hinnoittelu sekä Energiansäästöviikkoon osallistuminen. Energiansäästölinkkejä internetissä on myös hyvin yleisesti (noin 70 %). Kuvaan 21 on kerätty yleisimmin käytössä olleet toimenpiteet vuosina 2002 2006. 30

Energiansäästöneuvonta puhelimessa Kulutusmittarin lainaus Energiasäästöneuvonta toimitiloissa Energiansäästömateriaalien toimittaminen kouluille Energiansäästöesitteitä asiakkaille Energiansäästöviikkoon osallistuminen Energiansäästöasiaa internetissä Tuntitehomittaus käytössä Energiansäästöä edistävä sähkön hinnoittelu Energiansäästöstä kirjoittaminen Energiankäytön neuvonta kulutustietojen perusteella Energiansäästölinkkejä internetissä Energiankulutuksen seurantaraportti (kotitalousasiakkaille) Sähkönkulutuksen laskenta- ja seurantapalvelu internetissä Opettajille suunnattu energiansäästötiedotus Henk.koh. lämmitysjärjestelmäm käytön opastus (uudet asiakkaat) 56 % 56 % 53 % 50 % 94 % 88 % 91 % 81 % 91 % 72 % 84 % 75 % 75 % 78 % 78 % 69 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 % 2002 2003 2004 2005 2006 Kuva 21. Sähkön siirto- ja jakelualalla asiakkaille suunnatut suosituimmat toimenpiteet, joiden vaikutusta energiankulutukseen on vaikea arvioida. Muita melko yleisesti (lähes 60 % yhtiöistä) käytössä olevia toimenpiteitä ovat sähkönkulutuksen laskenta- ja vertailupalvelu internetissä sekä energiankulutuksen seurantaraportti kotitalousasiakkaille. Noin puolet yhtiöistä järjestää opettajille suunnattua energiansäästötiedotusta ja uusille asiakkaille henkilökohtaista lämmitysjärjestelmän käytön opastusta. Lisää asiakkaille suunnattuja toimenpiteitä löytyy liitteestä 6 (kohta asiakkaat). Lisäksi yritykset raportoivat toimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan yhtiön omaan energiankulutukseen sekä henkilöstön aktiivisuuteen energiansäästöasioissa. Näiden toimenpiteiden yleisyys yrityksissä on esitetty kuvassa 22. Vastausten perusteella noin 60 % seuraa omien kiinteistöjen kulutusta ja lähes puolet yhtiöistä seuraa omien ajoneuvojen polttoaineenkulutusta. Edelleen näyttää myös lisääntyneen henkilöstön kouluttaminen ympäristö- ja energiansäästöasioissa. Suurin kasvu edelliseen vuoteen verrattuna toteutui henkilökunnan tuottamissa energiansäästöideoissa ja henkilökunnan motivoinnissa energiansäästöön. Lisää omaan toimintaan liittyviä toimenpiteitä on kirjattu liitteeseen 6 (kohta oma toiminta). Asiakkaisiin ja omaan toimintaan kohdistettujen toimenpiteiden määrällisiä arvioita on erittäin vaikea tehdä, sillä hyvin usein on kyse laadullisista, vaikeasti mitattavista asioista. Myös yrityksen omat seurantajärjestelmät ovat usein puutteellisia. Vuosiraportoinnin perusteella näyttäisi kuitenkin siltä, että lähes kaikissa yhtiössä pyritään myös näitä tässä luvussa käsiteltyjä toimenpiteitä seuraamaan ja entistä useammassa yhtiössä on näille toimenpiteille asetettu myös mittarit. 31

Omien kiinteistöjen kulutusseuranta 59 % Omien ajoneuvojen polttoaineenkulutusseuranta Henkilöstön kouluttaminen ympäristöasioissa Henkilökunnan kouluttaminen energiansäästöasioissa 44 % 47 % 47 % Henkilökunnan motivointi energiansäästöön 31 % Suositukset hankintojen energiatehokkuudesta 25 % Omien kiinteistöjen energiakatselmukset 6 % Henkilökunnan tuottamat energiansäästöideat 31 % Taloudellisen ajotavan koulutus henkilöstölle 13 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 2002 2003 2004 2005 2006 Kuva 22. Omaan toimintaan liittyvät toimenpiteet (suosituimmat), joiden vaikutusta energiankulutukseen vaikea arvioida. 2.4 Ympäristöjärjestelmien yleisyys sopimukseen liittyneissä yrityksissä Ympäristöjärjestelmän ensisijainen tavoite on ympäristökuormituksen vähentäminen, missä energiankäytön tehostaminen on myös keskeisessä asemassa. Yhteisenä tavoitteena sekä energiansäästösopimusmenettelyssä että ympäristöjärjestelmissä on kustannustehokkuuden parantaminen energia- ja raaka-ainesäästöjen avulla. Energiansäästösopimus ja energiaanalyysit tukevat ympäristöjärjestelmän tavoitteiden asettamista. Yrityksen energiansäästötyö (ja säästösopimukseen kuuluva energiansäästösuunnitelma) voidaan liittää osaksi ympäristöjärjestelmää, jolloin energiansäästösuunnitelma tulee osaksi yrityksen johtamisjärjestelmää. Säästösopimusmenettelyn mukainen energiankulutuksen sekä säästötoimenpiteiden toteutumisen ja vaikutusten seuranta palvelee myös ympäristöjärjestelmän toteuttamista. Aikaisempina vuosina saatujen vastausten perusteella voidaan olettaa, että ympäristöjärjestelmä on käytössä noin 90 prosentilla voimalaitosalan sopimukseen liittyneiden yritysten tuotantoyksiköistä. Vuonna 2006 lähes 20 % jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Pääsääntöisesti käytössä oleva järjestelmä on ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä (tai sen mukaelma). Muutamalla tuotantoyksiköllä on lisäksi EMAS-asetuksen mukainen järjestelmä. Sähkön siirto- ja jakelualan sopimukseen liittyneistä yrityksistä noin 80 prosentilla on ympäristöjärjestelmä käytössä (vajaa 10 % jätti vastaamatta). Yleisin järjestelmä on ISO 14001, vain muutamalla yrityksellä oli jokin muu oma järjestelmä. 32

Kaukolämpöalan sopimukseen liittyneistä yrityksistä ympäristöjärjestelmä on noin 70 prosentilla sopimukseen liittyneistä yrityksistä. Pääsääntöisesti järjestelmä on ISO 14001 - standardin mukainen. Yli 20 % jätti vastaamatta kysymykseen Energiansäästösopimusten voimassaoloaikana ympäristöjärjestelmät ovat yleistyneet huomattavasti energiansäästösopimusyrityksissä. Vuonna 1999 voimalaitosalan sopimuksen piiriin kuuluvista tuotantoyksiköistä vain 35 %:lla oli ympäristöjärjestelmä. Vastaavasti siirtoja jakelualan sekä kaukolämpöalan sopimusyrityksistä vain reilulla 10 %:lla oli ympäristöjärjestelmä käytössään. Voimalaitosala 77 % 5 % 18 % Kaukolämpöala 57 % 22 % 22 % Siirto- ja jakeluala 72 % 19 % 9 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä Ei Ei tietoa Kuva 23. Ympäristöjärjestelmien yleisyys energiansäästösopimukseen liittyneissä yrityksissä. Energiansäästösopimus osana ympäristöjärjestelmää Sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä kysyttiin myös, onko energiansäästösopimus kytketty osaksi ympäristöjärjestelmää ja/tai sen raportointia. Noin 70 prosenttia voimalaitosalan sopimukseen liittyneiden yritysten tuotantoyksiköistä, joilla on ympäristöjärjestelmä, ovat liittäneet sen osaksi ympäristöjärjestelmää tai sen raportointia. Siirto- ja jakelualan sopimukseen liittyneistä yrityksistä reilu 40 prosenttia ilmoitti liittäneensä sopimuksen osaksi ympäristöjärjestelmää. Lisätietoa aiheesta löytyy vuoden 2005 alussa valmistuneesta selvityksestä Energiansäästöasioiden linkittäminen osaksi yrityksen ympäristöjärjestelmätyötä (Adato Energia Oy, Sirpa Leino ja Minna Laitinen). Kaukolämpöalan sopimukseen liittyneistä yrityksistä vajaa kolmasosa ilmoitti energiansäästösopimuksen olevan kytketty osaksi ympäristöjärjestelmää. 33

3 Muuta aihepiiriin liittyvää 3.1 Energia-alan energiakatselmukset KTM:n tukemissa energiakatselmuksissa selvitetään kohteen energiankäytön kokonaistilanne, omakäyttöenergian säästömahdollisuudet ja tuotannon tehostamismahdollisuudet. Energiakatselmuksissa noudatetaan KTM:n katselmustoiminnan yleisohjeita ja toimialakohtaisia katselmusmalleja ja määrittelyjä, joilla pyritään mm. auttamaan katselmuksen suunnittelua ja toteutusta ja yhtenäistämään katselmustoimintaa. Tavoitteet CO 2 -päästöjen rajoittamiseksi ovat nousseet entistä tärkeämmiksi energiansäästötavoitteiden ohella. Energiansäästötoimenpiteillä on yleensä CO 2 -päästöjä vähentävä vaikutus, mutta erityisesti siihen tähtäävät uusiutuvien energiamuotojen edistämispyrkimykset. Vuodesta 2003 lähtien on energiakatselmuksissa osatehtävänä säästöjen rinnalla ollut selvittää uusiutuvien energiamuotojen käyttömahdollisuus ja laskea toimenpide-ehdotusten CO 2 -päästövaikutukset. Uudessa ympäristönsuojelulaissa energiankäytön tehokkuus on nostettu keskeiseen asemaan. Toiminnanharjoittajalta vaaditaan, että tuotannossa käytetään parasta käyttökelpoista ilmansuojelutekniikkaa, ympäristövaikutuksista selvillä oloa sekä energiankäytön tehokkuutta. Energiansäästösopimusmenettelyyn liittyvä KTM:n tukema kokonaisvaltainen energiakatselmus raportointeineen antaa osaltaan ympäristöviranomaisille tarvittavaa dokumentaatiota energiankäytön tehokkuudesta. Energiakatselmustoiminnan on tarkoitus olla osa jatkuvaa prosessia, jossa kohteen energiatehokkuudesta varmistutaan ja sen muutoksia arvioidaan ja seurataan ja jossa sitä entisestään tehostetaan ottamalla huomioon toimintaympäristömuutokset ja investoimalla uusiin kehitettyihin energiatehokkaisiin ja päästöjä vähentäviin ratkaisuihin. 3.1.1 Kaukolämpötoiminnan katselmukset Energiansäästösopimukseen liittyen valmistui keväällä 2001 malli kaukolämpötoiminnan katselmukselle. Katselmusmallissa tarkastellaan aluksi energian hankinnan, jakelun ja käytön kokonaisuutta, jonka jälkeen on mahdollista keskittyä niille alueille, joissa ko. kohteessa merkittävimmät säästö- ja tuotannon tehostamisvaikutukset tai CO 2 -päästövähenemät voidaan saavuttaa. Kaukolämpöalalla on tehty yritysten oman ilmoitusten mukaan energiaselvityksiä ilman KTM:n tukea. Tällaisten omalla rahoituksella tehtyjen selvitysten laajuudesta ja sisällöstä ei kuitenkaan ole yleisesti tarkkaa tietoa, koska raportit eivät ole yleisesti käytettävissä. KTM:n tukemissa katselmuksissa edellytetään nimettäväksi kaksi Motivan hyväksymää vastuuhenkilöä. Kaukolämpöyrityksen omat henkilöt voivat toimia vastuuhenkilöinä omien laitostensa katselmuksissa, jos näin on etukäteen Motivan kanssa sovittu, tai vastuuhenkilö voi olla Motivan auktorisoima ulkopuolinen energiakatselmoija. Katselmustoiminnan tuloksellisuuden kannalta oleellista on se, että katselmus organisoidaan ja suunnitellaan niin, että yrityksen oma asiantuntemus tulee hyödynnetyksi ja tarvittavia lisäresursseja ja mittaus- ym. asiantuntemusta hankitaan katselmukseen tarpeen mukaan. 34

Uutta energiansäästösopimuskautta valmisteltaessa tulevat uudestaan arvioitaviksi kaikki sellaiset toimet, joilla ala voi energiatehokkuutta edistää omassa tai asiakkaidensa toiminnassa. 3.1.2 Voimalaitosten energia-analyysit Vuoden 2002 keväällä julkaistiin energiakatselmusmalli Voimalaitosten energia-analyysi. Katselmusmallia sovelletaan KTM:n tukemiin niin teollisuuden kuin yhdyskuntienkin voimalaitoksiin. Voimalaitosten energia-analyyseistä on saatu hyviä tuloksia. Voimalaitosalan energia-analyysien volyymin pitäminen viime vuosien saavutetulla hyvällä tasolla edellyttää kuitenkin edelleen eri osapuolien voimakasta sitoutumista ja markkinointipanostusta. Voimalaitosten oma henkilöstö voi toimia vastuuhenkilöinä KTM:n tukemissa omien laitostensa katselmuksissa, jos asiasta ja vastuuhenkilöiden perehdyttämisestä on etukäteen ennen tuen hakemista Motivan kanssa sovittu. Yksistään resurssitarpeiden johdosta käytännössä voimalaitosten analyysit toteutetaan yleensä yhteistyönä, jossa osallisina voivat olla laitoksen omat asiantuntijat, ulkopuoliset energiakatselmustoimintaan perehtyneet energia- ja kaukolämpöasiantuntijat sekä muut tarvittavat laite-, mittaus- ja järjestelmätoimittajat ja asiantuntijat. Analyysiä käynnistettäessä on tärkeää suunnitella työ niin, että yrityksen oma asiantuntemus tulee hyödynnetyksi ja tarvittavat lisäresurssit ja mittaus- ym. asiantuntemus hankitaan katselmukseen tarpeen mukaan. 3.1.3 Katselmustoiminta sähkön siirto- ja jakelualalla Yhtenäistä katselmusmallia sähkön siirron ja jakelun teknisten järjestelmien energiatehokkuuden analysoimiseksi ja tehostamiseksi ei toistaiseksi ole laadittu. Taustalla lienee päällimmäisenä ollut yleinen arvio ko. sektorin suhteellisen pienestä taloudellisesta oman käytön tehostamispotentiaalista. 3.2 Katselmustuet ja energiankäytön tehostamistoimenpiteiden investointituet 3.2.1 Energiakatselmustuet Voimalaitosala Taulukossa 5 on esitetty yhteenvetona KTM:n myöntämä energiakatselmus/-analyysituki voimalaitosalan säästösopimukseen liittyneille yrityksille sopimuskaudella sekä käynnistyneiden hankkeiden määrä ja kustannukset. Vuosittaisten yhteenvetotietojen lisäksi taulukossa 5 on eritelty voimalaitoksilla tehdyt energia-analyysit omaksi ryhmäksi (Analyysi) ja kiinteistökatselmukset ja ns. muut erillisselvitykset omaksi ryhmäksi (Muu). Kohta Analyysit sisältää siis myös ennen vuotta 2002, jolloin voimalaitosalalle tuli oma katselmusmalli, teollisuuden energia-analyysimallin mukaan tehdyt hankkeet. Kohtaan Muu kirjatut hankkeet ovat vuoden 2002 yhtä virtaamahäviöselvitystä lukuun ottamatta sopimusyritysten kiinteistöissä tehtyjä kiinteistökatselmuksia tai energiakatsastuksia. 35