Ympäristölautakunta 73 12.08.2014 Ympäristölupa eläinsuojalle, Idström Henri, Kiuruvesi 252/11.01.00/2014 Ymplk 73 Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Olli Hirsimäki, puh. 040 568 2619 1. ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisesta ympäristöluvasta. Hakemus koskee lypsylehmätilan toimintaa Kiuruveden kau pun gissa, tiloilla Kivikko RN:o 24:45 ja Salmela RN:o 24:46, osoitteessa Ra pak ko joen tie 181, Kiuruvesi. 2. HAKIJA Henri Idström Rapakkojoentie 181 74700 KIURUVESI Hakija toimii yhteyshenkilönä (puhelin 050-4093415). 3. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tilan eläinsuojassa on muutostöiden jälkeen paikat 35 lyp sy leh mälle, 14 hieholle, 6 kasvavalle ja 6 vasikalle (alle 6 kk). Eläinsuoja sijaitsee Kiuruvedellä Hautajärven rannalla, Kivikko nimi sel lä tilalla RN:o 24:45 (263-405-24-45). Eläinsuojan kart ta koor dinaa tit (YKJ) ovat I: 3482532 ja P: 7054921. Osa eläinsuojaan liit tyvis tä toiminnoista sijoittuu viereiselle Salmela -nimiselle tilalle RN:o 24:46. Tilan kiinteistön omistaa Eero Idström ja Anna Mari Idströmin kuo linpe sä. Tilalla on käynnissä sukupolvenvaihdos ja toiminta on tar koitus aloittaa uudelleen sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Tuleva toi minnan har joit ta ja on Henri Idström, joka hakee ympäristölupaa. 4. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOI- MI VAL TA
Eläinsuojalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Tilalla on har joi tettu aiemmin maidontuotantoa ja kohde on merkitty ym pä ris tön suo jelun tietojärjestelmään 3.6.2004. Tässä yhteydessä ei ole edellytetty ym pä ris tö lu paa. Muuttuvassa tilanteessa ympäristölupaa on tarpeen ha kea eläinmäärien kasvun sekä toiminnan uudelleen aloittamisen vuok si. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a-kohdan mukaan eläin suo ja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on ym päris tö lu pa vel vol li nen. Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 11 a-kohdan mukaan kun nan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee eläinsuojan ym päris tö lu pa ha ke muk sen, joka on tarkoitettu vähintään 30 ja alle 75 lypsy leh mäl le. Kiuruveden kaupungissa ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sena toimii Ylä-Savon SOTE ky:n ympäristölautakunta. 5. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 17.6.2014. Hakemusta on täydennetty 19.6.2014. 6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALU- EEN KAAVOITUSTILANNE Eläinsuojalla ei ole aiempaa ympäristölupaa. Kohde on merkitty ympä ris tön suo je lun tietojärjestelmään 3.6.2004. Tässä yhteydessä ei ole edellytetty hakemaan ympäristölupaa. Tilakeskuksen karjarakennus, siilo-osa sekä lietesäiliö on ra ken net tu vuonna 1984 (rakennuslupa 0204-83). Etäsäiliö on rakennettu 1990-lu vul la. Kalustovaja on rakennettu vuonna 1994 (rakennuslupa 0035-94), viljan kui vaa mo vuonna 1989 ja viljavarasto 2000-luvulla. Lannan levitykseen käytettävä peltoala on tällä hetkellä 70 ha omia pel to ja. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudella 1.5.2008-30.4.2015. Eläinsuojan sijaintipaikalla tarkin voimassa oleva kaava on Pohjois-Sa von maakuntakaava 2030, jossa tilan kohdalla ei ole mer kintää. Kiuruveden kaupunki on suunnitellut rantaosayleiskaavan laa timis ta alueelle. 7. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ
Toiminta sijoittuu maatalousvaltaiselle alueelle. Tilalla on harjoitettu maa ta lout ta 1800-luvulta lähtien. Eläinsuoja ja pellot eivät sijaitse luo ki tel lul la pohjavesialueella. Osa pelloista rajoittuu vesistöihin Mustalampi, Mustapuro, Kä mä ränjär vi, Hautajoki ja Hautajärvi. Lähin vesistö, Hautajärvi, sijaitsee n.100 m etäisyydellä eläinsuojasta pohjoiseen. Tilakeskus sijaitsee Hau ta jär ven-kil pi jär ven vesistöalueella 04.551. Lähin vakituinen asutus sijaitsee yli 700 metrin etäisyydellä eläinsuo jas ta lounaaseen. Lähin vapaa-ajan kiinteistö sijaitsee eläin suojas ta 370 m luoteeseen järven toisella puolella. 8. TOIMINTA 8.1 Yleiskuvaus toiminnasta Lypsykarjatilalla tuotetaan maitoa noin 200 000 kg vuodessa. Li hantuo tan to muodostuu muutamasta teuraslehmästä vuosittain. Kaikki eläimet ovat lietelannalla. Lietesäiliöitä on käytössä kaksi kappa let ta ja niiden tilavuudet ovat 700 m³ ja 500 m³. Lie te kui lu ti la vuut ta on käytössä 300 m³. Ympäristöluvan hakuhetkellä eläinsuoja on tyhjillään. Eläinsuoja on toi mi nut aiemmin lypsyasemajärjestelmällä vuoteen 2008 asti. Muutos töi den (robottilypsyjärjestelmä) jälkeen maidontuotanto aloitetaan uu del leen. Eläinsuojassa tulee olemaan paikat 35 lypsylehmälle, 14 hieholle, 6 kas va val le ja 6 vasikalle (alle 6 kk). Eläinyksiköinä laskettuna määrä on 278 eläinyksikköä. Eläinpaikkojen määrä nykyisessä ja tulevassa tilanteessa on esitetty tau lu kos sa 1. Taulukko 1. Eläinsuojan eläinpaikat Tuleva tilanne Eläinpaikat ennen muutostöitä Lypsylehmät 35 30 Hiehot 14 20 Kasvavat 6 Vasikat 6 15 Hiehot ja kasvavat laiduntavat 2-4 kuukautta vuodessa. Eläimet pide tään yöt ulkona. Laidunalaa on käytössä 6 ha. Laitumet eivät ra joi-
tu vesistöön. Eläinten juottaminen tapahtuu erillisellä juo ma vau nul la. Laitumella ei ole pysyvää tai kiertävää ruokintapaikkaa. Ja loit te lualuet ta tai tarhaa ei ole käytössä. 8.2. Käytettävät raaka-aineet Esikuivattua säilörehua pyöröpaalataan noin 500 tn vuodessa. Käytet tä vää säilöntäainetta ei ole vielä päätetty. Eläinten rehuna käy tetään myös viljaa noin 80 tonnia vuodessa. Vilja kuivataan eikä säilön tä ai nei ta käytetä. Talouskeskuksen vesi on kaupungin vesi. Kasvinsuojeluaineet varastoidaan navetan lukitussa varastossa. Tilalla on käytössä yhteensä 4 kpl yksivaippaisia polttoainesäiliöitä. Säi liöis tä kaksi (1900 l ja 1800 l) on viljankuivaamon käytössä. Säiliöt on sijoitettu betonilaatan päälle. 1900 litran säiliö on varustettu tyyp pi kil vel lä ja säiliö on tehty vuonna 1989. Toisessa säiliössä ei ole tyyppikilpeä. Ajoneuvojen tankkausta varten tilalla on kaksi polttoöljysäiliötä, joiden tilavuudet ovat 4500 l ja 2800 l. Pienempi säiliö on to den nä köises ti 1970-luvulta. Säiliössä ei ole tyyppikilpeä. Isompi säiliö on varus tet tu laponestolla sekä ylitäytönestolla. Muissa säiliöissä ei ole yli täytönes tin tä eikä laponestoa. Kaikki säiliöt ovat lukittavia. Ajo neuvo jen tankkauspaikka ei ole tiivistetty. Tarkastuksella hakija ker toi vievänsä säiliöiden läheisyyteen imeytysainetta. Polttoaineen kulutus on noin 8000 litraa vuosittain. Muita öl jy tuot tei ta säilytetään 100 litraa konehallissa tynnyreissä ja suljetuissa muo vias tiois sa tiiviillä betonilattialla, jossa ei ole viemäriä. 8.3 Lannan käsittely Lietelanta Kaikki eläinten lanta käsitellään lietelantana. Tilalla on käytössä kaksi lietesäiliötä, jotka ovat kooltaan 700 m³ ja 500 m³. Eläin suo jal la on lietteen varastointitilavuutta lietekuilut mukaan laskettuna yh teen sä 1500 m³. Eläinsuojan lietesäiliöt ovat molemmat betonirakenteisia. Ti la kes kuksen yhteydessä oleva säiliö täytetään altapäin ja etäsäiliö päältä. Lie te kui lu jen toimintaperiaate on valutus. Lietesäiliöt tyhjennetään ko ko naan vuosittain. Säiliöt eivät ole katettuja. Tarkastuksella to dettiin, että tilakeskuksen yhteydessä olevan lietesäiliön saumaukset ovat huonokuntoiset. Hakija kertoi, että saumaukset korjataan ennen
kuin lietesäiliö otetaan uudestaan käyttöön. Etäsäiliö on hy vä kun toinen. Molemmat säiliöt on aidattu. Säiliöihin ei pääse räystäsvesiä. Pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Lypsyrobotista ja mai to huo neessa muodostuu vuosittain noin 200 m³ pesuvesiä. Muita pesuvesiä eläin suo jas sa muodostuu 40 m³. Navetassa on vesivessa ja vedet joh de taan lietesäiliöön. WC-vesiä ei voida hakijan mukaan koh tuul lisin menetelmin stabiloida erikseen. Eläinsuojan lietesäiliötilavuuden varastointitarve/mitoitus mak si mieläin mää räl le on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Lannankäsittely Muodostuva määrä m³/vuosi Lietelanta 1122 Sadevedet 122 Pesuvedet 240 Puristeneste - Yhteensä 1484 Hakijan käytössä olevien lietesäiliöiden tilavuus on riittävä lannan, pe su ve sien ja sadevesien 12 kuukauden varastointiin. Lannan levitys Lanta käytetään lannoitteena viljelysuunnitelman mukaisesti tilan omil la pelloilla (70 ha). Eläinsuojan maksimieläinmäärän suhteen laskettuna lannan le vi tys tä varten tarvitaan noin 32,8 ha peltoa. Laskenta perustuu lannan ravin ne pi toi suuk siin ja se on esitetty Ympäristöministeriön Ko ti eläin talou den ympäristönsuojeluohjeessa 29.6.2009. Hakijalla on käy tössään riittävästi peltopinta-alaa lannan levitykseen. Osa pelloista rajoittuu vesistöihin Mustalampi, Mustapuro, Kä mä ränjär vi, Hautajoki ja Hautajärvi. Useissa kohdissa vesistöjen ja peltojen vä lis sä on pajukkoa tai metsää. Mustapuro on valtaoja, jonka var rel la olevan pellon viljelyssä noudatetaan ympäristötukiehtojen mu kai sia suojaetäisyyksiä. Lannan levitys tapahtuu pintalevityksenä. Arviolta noin 80 % lie telan nas ta levitetään keväällä ja loput syksyllä tai kesällä. 8.4 Jätteiden muodostuminen, käsittely ja varastointi
Jätteitä muodostuu rehujen ja lannoitteiden varastoinnissa, kar ja raken nuk ses sa sekä koneiden ja laitteiden huollossa. Tilalla muo dostu vat jätteet on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Tilalla muodostuvat jätteet ja niiden käsittely. Jäte Muodostuva määrä vuosittain Yhdyskuntajäte 7,2 m³ Muovijäte 1 t Kuolleet eläimet 1 t Paperi ja pahvi 300 kg Metalli 3 t Pilaantunut rehu 3 t Jäteöljyt 0,1 t Käytetyt akut ja loisteputket 50 kg - Yhdyskuntajäte varastoidaan 600 litran astiassa ja tyhjennetään ker ran kuukaudessa - Muovijäte toimitetaan muovinkeräykseen - Kuolleet eläimet varastoidaan tiiviillä alustalla ja toimitetaan Hon kajo ki Oy:lle - Paperi ja pahvi poltetaan kattilassa - Metalliromu hyödynnetään omassa käytössä tai kierrätykseen - Pilaantuneet rehut varastoidaan tiiviillä alustalla ja levitetään pel lolle - Jäteöljyt, akut, loisteputket ja muut vaaralliset jätteet toimitetaan vaa ral li sen jätteen keräykseen 9. TOIMINNAN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT JA VAIKUTUKSET YM- PÄ RIS TÖÖN 9.1 Päästöt ja niiden ehkäisy Eläinsuojasta tai lannan varastointitiloista ei johdeta jätevesiä maape rään tai pinta- ja pohjavesiin. Eläinsuojan pesuvedet johdetaan liete säi li öön. Eläinsuojan pohja on tehty tiiviistä betonista, eikä lattialle valuva lanta ja muut nesteet voi aiheuttaa valumia maaperään tai muualle ympä ris töön. Lietesäiliöt ovat tiiviitä, eikä valumia vesistöön ai heu du. Lannan levitys tehdään nitraattiasetuksen, viljelysuunnitelmien ja ym pä ris tö tu ki eh to jen mukaisesti. Vesistöjen äärellä kasvaa luon taisia vesakoita ja Mustapuron varressa olevalla pellolla on ym pä ris tötu ki eh to jen mukainen suojakaista. Lannan levitykseen on käy tet tävis sä riittävästi peltopinta-alaa, joten lanta voidaan käyttää vil je lysuun ni tel man mukaisesti lannoitteena. Laiduntaessaan eläimet eivät pää se vesistöön.
Hajuhaittaa ei arvioida aiheutuvan, koska etäisyys lähimpään häi riinty vään kohteeseen on pitkä. Melua aiheutuu työkoneiden käytöstä ja sisäisestä ja ulkopuolisesta lii ken tees tä tilalla. Ulkopuolista liikennettä tilalla on pääasiassa maito au ton käynti joka toinen päivä. Eläinkuljetusauto käy tilalla 2 krt/kk, rehuauto 1 krt/kk ja yhdyskuntajätteen keräysauto 1 krt/kk. Si säi nen liikenne on normaalia maa- ja kotitalouteen liittyvää lii ken net tä. Liikenne on voimakkainta ajoittaisesti erityisesti lannanlevitys- ja säilö re hun tekoaikaan. Melusta ei arvioida aiheutuvan haittaa naa pureil le. 9.2 Vaikutukset ympäristöön Eläinsuojasta ja lannan varastointiloista ei aiheudu haitallisia vai kutuk sia maaperään tai pohja- ja pintavesiin, koska rakenteet ovat tii viitä eikä niistä tule valumia ympäristöön. Eläinsuoja sekä pellot ei vät sijaitse pohjavesialueella. Haju- ja melupäästöt ovat vähäisiä ei kä niistä aiheudu haittaa ympäröivälle asutukselle. Huolehtimalla polttoaineiden ja jätteiden asianmukaisesta säi ly tykses tä ja keräykseen toimituksesta ehkäistään haitallisia ym pä ris tövai ku tuk sia. Tilalla olevat kaksi polttoainesäiliötä ovat jo vanhoja eikä säiliöissä ole tyyppikilpiä. Riski säiliöiden hajoamiselle on olemas sa, mikäli polttoainesäiliöitä ei tarkasteta säännöllisesti tai uu si ta kokonaan. 10. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA Hakijan arvion mukaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa tilan tapauk ses sa on käytössä olevat tiivispohjaiset varastorakennukset kemi kaa lien varastointia varten. Viljely, lannan levitys ja eläinten pito toteutetaan parhaan käyt tö kelpoi sen tekniikan periaatteiden mukaisesti. 11. TOIMINNAN TARKKAILU Toiminnan tarkkailuna on EU-kirjanpito ja navettapäivyri. Rakenteiden tarkkailua tehdään normaalin toiminnan yhteydessä päi vit täin. Lantavarastojen kunto tarkistetaan tyhjennyksen yh teydes sä. Häiriötilanteista, joista voi aiheutua päästöjä ympäristöön, ilmoi te taan viranomaisille. 12. POIKKEUKSELLISET TILANTEET
Riskejä voivat aiheuttaa tuotantotiloista tai lantavarastoista tuleva vuo to, eläinsairaudet sekä tulipalot. Eläintauteja ennaltaehkäistään tarjoamalla eläinsuojassa vie rai le vil le ulkopuolisille suojavarusteet. Eläinlääkäri tekee tilalla sään nöl li ses ti tarkastukset. Tuotantorakennuksen paloa ennaltaehkäistään teettämällä säh kö tarkas tuk set ja asentamalla palohälyttimet. Pelastussuunnitelma on teh ty. Tilalla on sammuttimia käytössä yhteensä 2 kpl. Vesikatkoksen varalle ei ole välitöntä varautumismahdollisuutta. Poik keus ti lan teis sa eläinten juomavedeksi voi olla mahdollista pumpa ta järvivettä. Sähkökatkoksen varalle tilalla ei ole aggregaattia käytössä. Ag gregaat ti on mahdollista hankkia tulevaisuudessa. Lietesäiliön ylitäytön estämiseksi liete siirretään etäsäiliöön. Lie tesäi liön vuotoja ehkäistään pitämällä lietesäiliöt kunnossa. Polttoöljysäiliöiden kunto on hyvä. Polttoöljysäiliöiden vuotoja ehkäis tään pitämällä säiliöt kunnossa ja tekemällä tarkastukset. HAKEMUKSEN LIITELOMAKKEET Hakemuksen täydennys 19.6.2014. Listaus Salmela-tilalle kuuluvista kiinteistöistä Yleiskartta Luettelo naapureista Asemapiirros Pääpiirustukset eläinsuojista ja lietesäiliöistä Peltokartat 1:5000 13. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 13.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Kiuruveden kaupungin ilmoi tus tau lul la 2.7.-31.7.2014 sekä erityistiedoksiantona asian osai sille. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Kiuruvesi lehdessä 2.7.2014. 13.2 Tarkastus Ympäristönsuojelutarkastaja on käynyt hakemuksen johdosta tar kastuk sel la 3.7.2014. Tarkastukseen osallistuivat Henri ja Eero Idström
se kä ympäristönsuojelutarkastaja Olli Hirsimäki. Tarkastuskertomus on liitetty asiakirjoihin. 13.3 Lausunnot Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja 13.4 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. 13.5 Vastine Hakijan vastinetta ei tarvinnut pyytää. Valmistelijan päätösehdotus: 14. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta myöntää Henri Id strö mil le ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläin suo jan toimintaan Kiuruveden kaupungissa tiloilla Kivikko RN:o 24:45 ja Salmela RN:o 24:46. Luvan saajan on noudatettava toi minnas saan lupahakemuksessa esitettyä suunnitelmaa ja tässä lu papää tök ses sä annettuja lupamääräyksiä. 15. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset määräykset 15.1. Eläinsuojaan saa sijoittaa kerrallaan enintään seuraavat eläinmää rät: Lypsylehmät 35, hiehot 14, kasvavat 6 ja vasikat (alle 6 kk) 6 (noin 278 eläinyksikköä). Eläinmäärää voidaan muuttaa edel lyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät kes kimää rin ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lan nan tuo tan toa ja ympäristövaikutuksia. Perustelut: Lupa on myönnetty eläinsuojan enimmäispaikkaluvun mu kai ses ti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kul loi sen kin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uu si misen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen pe rus tee na olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puit teis sa siten, että tuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ym päris tö vai ku tuk sia. (YSL 43 ) Lannan varastointi ja käsittely
15.2. Lantavarastojen tulee riittää 12 kuukauden lantamäärän va rastoin tiin. Perustelut: Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuu kauden laskennallista varastointitilavuutta. Varastotilaisuudessa on otetta va huomioon eläinsuojan pesuvedet ja avoimiin säiliöihin ker ty vät sadevedet. Varastointitilavuudesta voidaan vähentää lai dun kau den tuottama lantamäärä, kuitenkin niin, että lannan va ras toin ti ti la vuu det riittävät myös poikkeustilanteisiin. Riittävän suurilla lan ta va ras toil la varmistetaan, että lannan levitys voidaan toteuttaa sekä vil je lyn että ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta parhaaseen ai kaan. Hakijan käytössä on riittävästi lannan varastointitilavuutta 12 kk:n ajaksi. (YSL 4, 7-8, 43, VNA 931/2000 4 ) 15.3. Eläinsuojan rakenteet sekä lantavarastojen rakenteet tulee yllä pi tää vesitiiviinä siten, etteivät lanta ja muut siellä muodostuvat nes teet pääse valumaan pohjaveteen ja muualle ympäristöön. Raken teet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava vuosittain. Lie te säi liöt on tyhjennettävä ja niiden kunto on tarkastettava vuosittain. Ra kentei den ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei lantalan tyhjennyksen ja lannan siirtojen ja kuljetuksen aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Mah dol li set vuodot on siistittävä. Tilakeskuksen lietesäiliön saumaukset on korjattava ennen toi minnan aloittamista. Perustelut: Tiiviit rakenteet, lantavarastojen tyhjennys ja lannan kulje tus asiamukaisin laittein estävät lannan ja muiden jätevesien pääsyn maaperään ja pohjaveteen sekä ympäristön likaantumisen. Vuosit tai sil la tarkastuksilla varmistetaan rakenteiden kunto ja mah dol liset vauriot havaitaan ja korjataan mahdollisimman nopeasti. Määräys lietesäiliön korjaamisesta ennen toiminnan aloittamista on tar peen, jotta lietesäiliöstä ei aiheudu valumia ympäristöön. (YSL 4, 7-8, 43, NaapL 17 18, JäteL 13, VNA 931/2000 4 ) Lannan käyttö 15.4. Lanta on hyödynnettävä ensisijaisesti lannoitteena pelloilla. Lan nan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärän ja lannan ra vin ne si säl töön nähden riittävästi lannan levittämiseen soveltuvaa pel toa tai lannan hyödyntämiseen muulla tavoin on oltava asian mukai set kirjalliset sopimukset. Peltopinta-alan on oltava luvan mu kaisel le eläinmäärällä vähintään 32,8 ha. Lannan levitysajankohtaa valit taes sa on otettava huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naa purus tol le aiheutuva hajuhaitta. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maa la-
jis ta riippuen vähintään 30-100 m levyinen suojavyöhyke kä sit te lemät tä kotieläinten lannalla. Perustelut: Lannan hyödyntäminen lannoitteena edellyttää muun muas sa sitä, että peltoja ei ylilannoiteta. Huuhtoutumisriski kasvaa myös silloin, jos lantaa levitetään kasvun kannalta epäedulliseen aikaan. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähin tään yksi peltohehtaari 2,5 emolehmää ja siitossonnia kohden, yk si ha 3,5 hiehoa kohden, yksi ha 2,7 sonnia (12-24 kk) kohden, yksi ha 3,5 sonnivasikkaa (6-12 kk) kohden sekä yksi ha 11 va sik kaa kohden. Vähimmäispeltoalan määrittelyn perustana on lannan kes kimää räi nen fosforisisältö sekä ympäristöministeriön ko ti eläin ta lou den ympäristönsuojelusta antama ohje 29.6.2009. Hakijalla on käy tet tävis sä riittävästi peltohehtaareja lannan levitykseen. Lannan le vi tysajan koh taa koskeva määräys on tarpeen mahdollisesti ai heu tu van hajuhaitan ennaltaehkäisemiseksi. Valtioneuvoston antaman asetuksen mukaan maataloudesta pe räi sin olevien nitraattien vesiin pääsyn ehkäisemiseksi (931/2000) ta lousve den hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jä tetään maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riip puen vähintään 30-100 metrin levyinen suojavyöhyke kä sit te lemät tä kotieläinten lannalla. Ympäristöministeriön kotieläintalouden ym pä ris tön suo je lus ta antaman ohjeen 29.6.2009 mukaan eläinten lai dun ta mi ses sa kaivoihin ja vedenottamoihin tulee jättää ta paus kohtai ses ti riittävät suojaetäisyydet, vähintään nitraattiasetuksen suo sitte le mat 30 100 metriä. (YSL 4, 5, 7-8, 43, 45, 46, NaapL 17-18, JäteL 13, VNA 931/2000 5-6, liite 3) Kemikaalien, raaka-aineiden ja jätteiden varastointi ja käsittely 15.5. Kemikaalien, rehujen ja jätteiden (lanta ja pilaantunut rehu mukaan lukien) varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua ter veyshait taa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maa pe rän, pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan hait taa ympäristölle. Pyöröpaalit on avattava tiiviillä alustalla, jotta pyö rö paa leis ta mahdollisesti valuva puristeneste ei imeydy maa perään. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet on varastoitava tii vis poh jai sessa varastossa, josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen. Kuolleet eläimet on varastoitava ennen poiskuljetusta tii vis poh jai sella alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu valumia ympäristöön ei kä kärpäs- tai hajuhaittaa. Kuolleiden eläinten varastoinnissa on otet ta va huomioon myös se, että varastointia voidaan tehdä läm pimään vuodenaikaan ja että haittaeläimet eivät pääse käsiksi eläin jättee seen.
Eläinsuojassa syntyvät kuivikkeet, pilaantuneet rehut ja rehutähteet on säilytettävä tiiviillä alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu ym pä ris tö hait taa. Perustelut: Määräyksellä estetään maaperän ja pinta- ja pohjavesien pi laan tu mis ta. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden va rastoin nis sa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyt tötur val li suus oh jeis sa annetut määräykset. Kuolleet eläimet ovat maa- ja metsätalousministeriön eläinjätteen käsit te lys tä antaman asetuksen mukaan suuririskistä jätettä. Eläin jät teiden varastoinnista ei saa aiheutua maaperän tai pohjaveden pi laantu mi sen vaaraa eikä terveyshaittaa. (YSL 7, 8 ja 43, JäteL 12 ja 13, NaapL 17, VNA 931/2000 7 ) 15.6. Polttonestesäiliöt tulee sijoittaa tiivispohjaiselle alustalle sekä ko nei den tankkauspaikka tulee tiivistää siten, että mahdolliset säi liön vuodot ja tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet on mah dol lis ta kerätä talteen. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna la pon es tol la, lukituksella sekä ylitäytönestolla. Polttonestesäiliöiden kunto on tarkastettava riittävän usein ja tarvittaessa huollettava. Säiliön lä heisyy des sä tulee olla riittävästi imeytysainetta polttoainevuotojen varal le. Mahdollisessa vahinkotilanteessa maahan päässyt öljy on kerät tä vä välittömästi talteen. Polttonestesäiliöiden sijoituspaikka ja säiliövarustus tulee saattaa tämän määräyksen mukaiseksi 31.8.2015 mennessä. Perustelut: Polttonestesäiliöiden ja - varastojen tulee soveltua käyttö tar koi tuk seen sa. Tiivispohjainen alusta mahdollistaa vuotojen nopean havaitsemisen ja vuotojen poistamisen riittävän ajoissa ennen kuin polttoaine pääsee maaperään. Polttonestesäiliöiden varustus pie nen tää säiliön täyttämisen tai tankkaamisen yhteydessä syntyvää öl jy vuo to ris kiä. (YSL 7, 8 ja 43 ) Jätehuolto 15.7. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mah dol lisim man vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet on lajiteltava ja toi mitet ta va niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Hyötykäyttöön kel paama ton jäte on toimitettava kaatopaikalle, jolla on ympäristölupa jätteen käsittelyyn. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai nii hin ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheu tua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon jär jes tä misel le. Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa vaa ral li sen jätteen käsittelyyn. Jätteiden käsittelyssä on nou da tet tava Kiuruveden kaupungin jätehuoltomääräyksiä.
Koska eläinsuojan wc:n jätevedet johdetaan lietesäiliöön, jätevedet tu lee stabiloida tai vesien mikrobiologista turvallisuutta tulee valvoa oma val von nal la siten, että sairaana karjasuojan wc:tä ei käytetä. Jos sta bi loin ti ei ole mahdollista eikä riittävää omavalvontaa voida noudat taa, wc on poistettava käytöstä tai wc:n vedet on johdettava omaan asianmukaiseen käsittelyjärjestelmään tai umpikaivoon. Jos tu le vai suu des sa eläinsuojan sosiaalitiloja remontoidaan wc:n osalta tai ne uusitaan kokonaan, tulee wc-vedet johtaa asianmukaiseen käsit te ly jär jes tel mään tai umpikaivoon. Eläinsuojaan on myös mah dollis ta asentaa kuivakäymälä. Sako- ja umpikaivolietteiden sekä muiden vastaavien lietteiden le vittä mi nen omille pelloille on sallittua, kun lietteet ensin stabiloidaan. Perustelut: Jätteen synnyn ehkäiseminen on jätelain keskeinen tavoi te, minkä takia jätteet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 8 :n mukaiset yleiset vel volli suu det noudattaa lain etusijajärjestystä, jätelain 12 :n mukaiset sel vil lä olo vel vol li suu det sekä jätelain 13 :n mukaiset jätehuollon huo leh ti mis vel vol li suu det. Jätelain 6 :n määritelmän mukaan vanhan lain ongelmajäte -määritelmä on nykylaissa vaarallinen jäte. Valtio neu vos ton jätteistä antaman asetuksen mukaan jätteet on koot tava, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmu kai nen jätehuolto. Lämmityskattilassa poltettavaksi so vel tu vat jätteet (esim. paperi, pahvi sekä käsittelemätön ja puhdas puu jä te) voidaan polttaa. Muiden jätteiden polttaminen on kielletty. Pol tet ta va puu ei saa sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai ras kas metal le ja. Näitä yhdisteitä saattaa olla puunsuoja- tai pin ta kä si tel lys sä puussa. Hakija esittää, että eläinsuojan wc-vedet johdetaan edelleen lie te säili öön. Eläinsuojan wc-vedet voidaan johtaa suoraan lietesäiliöön. Mikä li wc-vesien lietteitä ei voida kohtuullisin menetelmin stabiloida, tulee omavalvonnalla tai muuten varmistua siitä, ettei pellolle kul keu du wc-vesien mukana taudinaiheuttajia. Haja-asutusalueen jä te ve sien käsittelysäädökset koskevat myös eläinsuojan wc:n jä te ve sien käsittelyä. Jos tulevaisuudessa eläinsuojan wc:tä remontoidaan tai uusitaan kokonaan, on tässä yhteydessä kohtuullista vaatia wc-ve sille oma käsittelytapa, jotta wc-vesien käsittelystä ei aiheudu tau ti riskiä. Saostus- ja umpikaivolietteet tai muut vastaavat lietteet voivat si sältää taudinaiheuttajia, joten liete on stabiloitava ennen pellolle le vit tämis tä. (YSL 43 ja 45, JäteL 6, 8, 12, 13, 15, 16 ja 17, Kiuruveden kau pun gin jätehuoltomääräykset 2005) Paras käyttökelpoinen tekniikka
15.8. Luvanhakijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyt tö kel poi sen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin so vel tu van tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Perustelut: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä ai heutta mien sa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja sen takia seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. (YSL 4, 5, 43, YSA 19 ) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 15.9. Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailusta, huollois ta ja korjauksista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tar kas tuksen ajankohdat, tehdyt havainnot ja tehdyt huoltotoimet. Kirjanpidon tulee sisältää myös seuraavat asiat: - Lannan käsittely, lannan levitysajankohdat, paikat ja määrä - Jätteiden määrä, toimituspaikat sekä käsittelytavat - Kuolleiden eläinten määrä, käsittely ja toimituspaikat - Toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset ti lanteet Kirjanpito on oltava ympäristölupaa valvovien viranomaisten saa tavil la. Tilalla tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava ym pä ris tö lu pavi ran omai sel le. Myös toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava. Mikäli tila poistuu ympäristötukijärjestelmän piiristä eikä ole si tou tunut noudattamaan ympäristötuen sitoumusehtoja, muutoksesta on ilmoi tet ta va ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi ympäristölupaviranomaiselle. Il moitus tulee tehdä esimerkiksi lietesäiliön rikkoontuessa. Perustelut: Määräykset tuotantoon liittyvien rakennusten ja ra ken teiden tarkkailusta annetaan ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Mää räyk set kirjanpidosta ja muutosten ilmoittamisesta ovat tarpeen lu pa mää räys ten valvomiseksi. ( YSL 46, 81 ja 90, JäteL 12, 118-122 ) 16. RATKAISUN PERUSTELUT 16.1 Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja nou da te taan lupamääräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.
16.2 Luvan myöntämisen yleiset perustelut Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella alueella, jossa ko ti eläin talou den harjoittaminen on alueelle tavanomaista toimintaa. Alueen kaa voi tus ei aseta estettä luvan myöntämiselle. Eläinsuoja ja lannan le vi tyk seen käytettävät pellot eivät sijoitu vedenhankinnan kannalta tär keäl le pohjavesialueelle. Eläinsuojan sijaintipaikka, etäisyydet asu tuk seen ja alueen aikaisempi käyttö huomioon ottaen ei ha kemuk sen mukaisesta toiminnasta aiheudu merkittävää ympäristön pilaan tu mis ta tai kohtuutonta rasitusta lähiasutukselle. Ympäristölautakunta katsoo, että toiminnasta ei aiheudu toiminnan laa tu, lupamääräykset ja sijoituspaikka huomioon ottaen ter veys haittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maa pe rän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luon non olo suh teiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vai ku tus alueel la eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua koh tuu ton ta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset. Edel lytyk set luvan myöntämiselle ovat olemassa. 17. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Muistutuksia ei jätetty eikä lausuntoja pyydetty. 18. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TAR KIS TA MI- NEN Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laa jen ta miseen tai muuttamiseen on haettava ympäristölupa. (YSL 28 ) Luvan haltijan on 31.12.2025 mennessä tehtävä hakemus toi mi valtai sel le ympäristölupaviranomaiselle lupamääräysten tar kis ta mi seksi. Hakemuksessa on esitettävä ainakin tiedot eläinmääristä, käy tössä olevien lietesäiliöiden varastointitilavuuksista, käytössä olevasta lan nan le vi tys alas ta, toiminnan ympä ristövaikutuksista (ml. ha ju ti lanne) sekä selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä ja mah dol li suuk sis ta vähentää toiminnasta aiheutuvia ym pä ris tö hait toja. Lupamääräysten tarkistamisajankohta on määritetty tehtäväksi laa jen nuk sen mukaisen toiminnan aloittamisesta kymmenen vuoden pää hän kyseisen vuoden loppuun mennessä. (YSL 55 ) 19. ASETUSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tätä lupaa ankarampia säännöksiä tai luvas ta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tar kis ta mi sesta, on asetusta noudatettava. (YSL 56 )
20. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen 26.8.2014. Tämä päätös on lainvoimainen 26.9.2014, jos päätökseen ei haeta muu tos ta. Nykyistä toimintaa voidaan jatkaa ennen päätöksen lainvoi mai sek si tuloa. 21. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 41 43, 45 46, 52, 54 56, 81, 90, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) 7, 18, 19, 30 ja 37 Jätelaki (JäteL 646/2011) 6, 8, 12, 13, 15, 16, 17, 118-122 Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17 ja 18 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNa 931/2000) Lisäksi on otettu huomioon Kiuruveden kaupungin ym pä ris tön suo jelu mää räyk set 2012, Kiuruveden kaupungin jätehuoltomääräykset 2005, maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto (MMM-RMO C4, 7.1.2001) sekä Ympäristöministeriön antama ohje Kotieläintalouden ym pä ris tön suo je lus ta 29.6.2009. 22. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Koska hakemus on tullut vireille 17.6.2014, luvan saajalta peritään eläin suo jan ympäristölupahakemuksen käsittelystä 1500 euroa Ylä-Sa von SOTE kuntayhtymän yhtymähallituksen 26.11.2013 214 hy väk sy män taksan mukaisesti. Kuulutuskustannukset peritään todel lis ten kulujen perusteella. 23. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 23.1 Päätös Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätös on toi mitet ta va hakijalle ja niille, jotka ovat päätöstä erikseen pyytäneet sekä val von ta vi ran omai sil le ja asiassa yleistä etua valvoville vi ran omai sille. Päätös toimitetaan seuraaville: - Henri Idström - Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat vas tuu alue - Pohjois-Savon ELY-keskus / Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kult tuu ri vastuualue - Kiuruveden kaupunginhallitus - Kiuruveden kaupungin rakennusvalvontaviranomainen
- Ympäristönsuojelun tehtäväalue/kiuruveden toimipiste 23.2. Tieto päätöksestä Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätöksen an tami ses ta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asias sa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä niille joille YSL 38 :n 2 momentin mukaan annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville: - Ne, joille on annettu tieto lupahakemuksesta 23.3. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Päätös julkaistaan Kiuruveden kaupungin ilmoitustaululla. Kuulutus jul kais taan Kiuruvesi lehdessä. 24. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Julkipanopäivä on 25.8.2014 Päätöksen antopäivä on 26.8.2014 25. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hal lin to-oikeu teen. Lupapäätös annetaan Kiuruveden kaupungin il moi tus tau lulle asetettavassa kuulutuksessa mainittuna päivänä (julkipano), jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Valitus on teh tä vä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä (25.9.2014 men nes sä). Va li tus ai kaa laskettaessa antopäivää ei oteta lukuun. Va li tus kir jel mä liit tei neen on toimitettava Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ym pä ris tölau ta kun nal le osoitteeseen PL 4, 74101 Iisalmi, ympäristö- ja terveys val von ta pal ve lut. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöjohtajan päätösehdotus: Ympäristölautakunta myöntää Henri Idströmille ym pä ris tön suo je lulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojan toimintaan Kiu ru veden kaupungissa tiloilla Kivikko RN:o 24:45 ja Salmela RN:o 24:46 valmistelijan ehdotuksen mukaisesti. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.