ESITYSLISTAN LIITE 1 3.9.2010 HYVÄ HALLINTO

ESITYSLISTAN LIITE 1 3.9.2010 HYVÄ HALLINTO

Konsernihallinto 1. JOHDANTO 3 2. HYVÄ HALLINTO 3 2.1 Hyvän hallinnon periaatteet 3 2.2 Kuntayhtymän hallinnon järjestäminen 4 2.3 Toimivalta ja vastuut 5 2.4 Esteellisyys 5 2.5 Konserniohjaus tytäryhteisöihin 5 3. VALVONTAJÄRJESTELMÄ 6 3.1 Valvonnan järjestäminen HUS:ssa 6 3.2 Ulkoinen valvonta 6 3.3 Sisäinen valvonta 8 3.4 Riskienhallinta 8 4. VALVONTAVASTUUT 9 4.1 Hallitus valtuuston päätösten laillisuusvalvojana 9 4.2 Hallituksen, sairaanhoitoalueen lautakunnan ja liikelaitoksen johtokunnan valvontavastuu alaisensa toiminnan päätösten osalta 9 4.3 Luottamushenkilöiden valvontavastuu hoitamansa tehtävän osalta 10 4.4 Tilintarkastajien valvontavastuu tilivelvollisten osalta 10 4.5 Viranhaltijajohdon valvontavastuu 10 5. MUUT SISÄISEEN VALVONTAAN LIITTYVÄT ASIAT 11 5.1 Väärinkäytösten ehkäisy ja valvonta 11 5.2 Sisäisen valvonnan arviointi ja seuranta 11 6. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET 12 7. OHJEEN VOIMAANTULO 12 8. LISÄTIEDOT 12

1. JOHDANTO Hyvän hallinnon ohjeen tarkoituksena on tukea HUS:n johtamis- ja esimiestehtävissä olevia sekä selkeyttää kaikille HUS:n työntekijöille hyvän hallinnon merkitystä. Ohje on tarkoitettu HUS-konsernin johtamis- ja esimiestehtävissä oleville. Hyvä hallinto on yleisnimike niille toimille, joilla taataan, että asiat käsitellään ja muutoinkin toimitaan asianmukaisesti ja oikeusturvan vaatimukset täyttävällä tavalla. Lainsäädäntö sisältää yleiset säännökset siitä, miten hallintoasioita on käsiteltävä. Hyvään hallintoon kuuluvat olennaisena osana voimassa olevan lainsäädännön ja hyvän hallinnon periaatteiden noudattamisen lisäksi HUS:n arvot ja strategia sekä niitä tukemaan luodut organisaation johtamista, toimivaltuuksia ja vastuita koskevat säännöt ja ohjeet. HUS:n arvot heijastuvat kaikkeen kuntayhtymän toimintaan käytännön potilashoidosta hallintoprosessiin. Toteutuessaan hyvä hallinto johtaa tehokkaampaan ja laadukkaampaan työskentelyyn organisaation sisällä sekä johdonmukaisempaan ja tuloksekkaampaan esimiestyöhön. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa HUS-kuntayhtymän hyvää johtamis- ja hallintojärjestelmää sekä operatiivista johtamista. Niiden tavoitteena on varmistaa lain, viranomaisohjeiden ja johdon päätösten noudattaminen, strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen sekä moitteeton varainhoito. 2. HYVÄ HALLINTO 2.1 Hyvän hallinnon periaatteet Hallintotoimintaa koskevia perustuslain säännöksiä on konkretisoitu pääsääntöisesti hallintolaissa. Hallintolaki on hallinnon toimintaa sääntelevä yleislaki, jonka tarkoituksena on edistää ja toteuttaa hyvää hallintoa ja oikeusturvaa hallintoasioissa sekä edistää hallinnon palvelujen laatua ja tuloksellisuutta. Hallintolaki sisältää erityisesti säännöksiä hallintoasian käsittelystä viranomaisessa aina asian vireille tulosta päätöksentekoon ja muutoksenhakuun asti. Hallintolain määrittelemää viranomaistoiminnan laatutasoa voidaankin pitää yleisenä hyvän hallinnon minimistandardina. Hallinnon oikeusperiaatteet koskevat kaikkea viranomaisten toimintaa sen sisällöstä riippumatta. Hallintolakiin on myös sisällytetty hyvän hallinnon periaatteet. Nämä periaatteet koskevat kaikkea HUS:n toimintaa; potilashoitoa ja hallintoa ja muuta toimintaa, riippumatta siitä liittyykö tähän varsinaista hallinnollista päätöksentekoa. Hyvän hallinnon periaatteita ovat: Yhdenvertaisuusperiaate: viranomaisen ja virkamiehen velvollisuus kohdella hallinnon asiakkaita tasapuolisesti ja johdonmukaisesti. Tarkoitussidonnaisuuden periaate: velvollisuus käyttää viranomaisen toimivaltaa yksinomaan lain mukaan perusteltuihin tarkoituksiin ja kielto käyttää harkintavaltaa väärin. Objektiviteettiperiaate: viranomaisen toimien on oltava objektiivisesti perusteltavia ja puolueettomia. Suhteellisuusperiaate: viranomaisen toimien on oltava oikeassa suhteessa laissa määriteltyyn päämäärään nähden.

4 Luottamuksensuojaperiaate: viranomaisen toimien on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Hallinnon palveluperiaate: viranomaisen on toiminnassaan otettava huomioon asiakasnäkökulma. Tämä ilmenee muun muassa neuvontavelvollisuutena sekä puutteellisen asiakirjan täydennyspyyntönä sekä siten, että viranomaisen on viranpuolesta siirrettävä väärälle taholle tullut asiakirja oikealle. Julkisuusperiaate ja hallinnon avoimuus: jokaiselle kuuluva oikeus saada tieto viranomaisen julkisesta asiakirjasta sekä käyttää hyväksi julkisuusperiaatteen mukaisesti saatua tietoa sekä oikeus levittää sitä edelleen. Hyvä hallinto ei kuitenkaan koostu pelkästään lainsäädännön ja hyvän hallinnon periaatteiden noudattamisesta. Hyvän hallinnon käsite voidaankin ymmärtää suppeana tai hyvin laajana. Käsitteen perusulottuvuuksina pidetään englanninkielisiä käsitteitä good management, good governance ja good administration. Näistä management- näkökulma liittyy hallinnon sisäisen toiminnan tehokkuuteen, governanceen voidaan lukea paitsi julkishallinnon sisäiset laatukriteerit myös yksityisen henkilön ja hallinnon välisen suhteen vaatimukset. Tässä näkökulmassa korostuu erityisesti hallinnon luotettavuus. Good administration kohdistuu puolestaan hallinnon ja asiakkaan välisiin suhteisiin, esimerkiksi potilaan oikeuteen saada hyvää hoitoa. 2.2 Kuntayhtymän hallinnon järjestäminen 2.3 Toimivalta ja vastuut Sairaanhoidon toiminnan organisoimiseksi sairaanhoitopiiri jakaantuu kunnittain sairaanhoitoalueisiin. HUS -sairaalat yhdessä muodostavat erikoissairaanhoitolain 12 :ssä tarkoitetun terveydenhuollon toimintayksikön. HUS:n johtamisjärjestelmän perustana on kuntalaki, jossa säädetään valtuuston ja hallituksen tehtävistä. HUS:n luottamushenkilöorganisaatiosta, toimielinten tehtävistä ja ratkaisuvallasta on määrätty perussopimuksessa ja hallintosäännössä. Ylintä päätösvaltaa HUS:ssa käyttää kuntalain mukaisesti valtuusto. Kuntayhtymän valtuusto hyväksyy hallinnon järjestämiseksi hallintosäännön, jossa on määritelty kuntayhtymän organisaatiorakenne, toimivaltasuhteet sekä johtamisen ja hallinnon yleiset periaatteet, jotka luovat perustan HUS:n johtamis- ja ohjausjärjestelmälle. Kuntayhtymä jäsennetään sisäistä ohjausta ja johtamista varten konsernihallintoon ja sairaanhoidon palveluja tuottaviin sairaanhoitoalueisiin ja tulosyksiköihin sekä sairaanhoidollisia ja muita tukipalveluja tuottaviin yksiköihin. Kuntayhtymän toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa kuntayhtymän toimintaa, huolehtia konserniohjauksesta sekä vastata osaltaan siitä, että valtuuston ja hallituksen asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Säännökset toimivallan edelleen siirtämisestä ovat kuntalaissa, jonka mukaan valtuusto voi johtosäännössä siirtää toimivaltaansa kuntayhtymän muille toimielimille sekä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Päätöksentekijä on aina ensisijaisesti vastuussa tekemästään päätöksestä. Kun päätös tehdään esittelystä, esittelijän on informoitava tekijää ja yksilöitävä käsiteltävä asia, selostettava päätöksenteossa huomioitavat tosiseikat ja sovellettavat oikeusohjeet. Päätöksenteon tulee perustua lainsäädäntöön sekä HUS:n sääntöihin ja ohjeisiin.

Esittelijän päätösehdotus tulee laatia niin täsmällisesti, että päätös voidaan sen pohjalta tehdä. Asian esittelijä on vastuussa hänen esittelystään tehdystä päätöksestä, jollei hän ole ilmoittanut eriävää mielipidettä. Koska esittelijä on vastuussa esittelemästään päätöksestä, esittelijää on etukäteen informoitava, jos päätöksentekijä aikoo tehdä esittelijän päätösehdotuksesta poikkeavan päätöksen. Valtuusto voi johtosäännössä antaa kuntayhtymän muulle toimielimelle, luottamushenkilölle tai viranhaltijalle oikeuden siirtää sille siirrettyä toimivaltaa edelleen. Viranhaltijan, joka käyttää oikeutta siirtää päätösvaltaansa alaiselleen, on siirtopäätöksessään yksilöitävä asiat, joiden ratkaisuvallan hän siirtää edelleen. Lisäksi viranhaltija on velvollinen valvomaan alaisensa päätöksenteon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä HUS:n sääntöjen ja ohjeiden noudattamista. Päätöksenteosta on annettu Päätöksenteko- ja asiakirjaohje (pysyväisohje 3/2006). 5 2.4 Esteellisyys Päätöksiä valmisteltaessa ja tehtäessä on varmistuttava siitä, etteivät asian käsittelyyn osallistuvat ole esteellisiä. Kuntayhtymän luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja työntekijöiden esteellisyydestä asian valmisteluun ja päätöksentekoon säädetään kuntalaissa ja hallintolaissa. Esteellisyyssäännöksillä turvataan luottamusta hallintoon ja asioiden käsittelyn puolueettomuuteen. Esteellisyyden tulee perustua objektiivisiin syihin. 2.5 Konserniohjaus tytäryhteisöihin Hallitus päättää omistajaohjauksen toimeenpanosta ja konserniohjauksesta. Tätä tarkoitusta varten hallitus on asettanut alaisuuteensa liiketoimintajaoston. Liiketoimintajaoston tehtävänä on muun muassa käsitellä konserniohjaukseen liittyviä liikelaitoksia ja tytäryhtiöitä koskevia linjauksia, määritellä asetettavat tavoitteet sekä käsitellä seurantaraportit ja niiden toimintaa muutoin. Toimitusjohtajan tehtävänä on huolehtia konserniohjauksesta. Toimitusjohtaja voi esimerkiksi antaa tarkemmat toimintaohjeet yhtiökokouksessa tai vastaavissa elimissä kuntayhtymää edustavalle henkilölle konsernijohdon näkemyksestä kokouksessa käsiteltäviin asioihin. 3. VALVONTAJÄRJESTELMÄ 3.1 Valvonnan järjestäminen HUS:ssa Julkisen toiminnan luotettavuus edellyttää riittävää valvontaa. Valvonnan avulla pyritään saamaan kohtuullinen varmuus siitä, että asiat hoidetaan laillisesti ja tarkoituksenmukaisesti, jotta kuntayhtymä saavuttaa asetetut tavoitteet. Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän.

6 3.2 Ulkoinen valvonta Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta, ulkoisen tarkastuksen johtaja ja tilintarkastajat. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoit teet kuntayhtymässä ja konsernissa to teutuneet. Tarkastus lautakunnan on huo lehdittava kuntayh tymän ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Jos kuntayhtymän taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Lisäksi tarkastuslautakunnan tehtävänä on; 1. seurata yleisesti HUS-konsernin hallintoa ja taloutta sekä niissä tapahtuvia muutoksia; 2. kehittää ulkoista tarkastustointa, asettaa sille tavoitteet ja seurata niiden toteutumista; 3. hyväksyä suunnitelma konserniyhteisöjen tilintarkastuksen järjestämisestä ja nimetä ehdokkaat näiden tilintarkastajiksi; 4. valvoa, että toiminnasta vastaavat henkilöt ja tilivelvolliset ovat ryhtyneet tarpeellisiin toimenpiteisiin niiden huomautusten johdosta, joihin hallinnon ja talouden tarkastus sekä tilintarkastus ovat antaneet aihetta; 5. päättää tarkastuslautakunnan alaisuudessa toimivien virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta; ja 6. päättää ulkoisen tarkastuksen johtajan virkaan ottamisesta ja irtisanomisesta. Tarkastuslautakunnan alaisuudessa toimii HUS:ssa ulkoisen tarkastuksen yksikkö, joka on riippumaton kuntayhtymän hallituksesta ja sen alaisesta organisaatiosta. UIkoisen tarkastuksen yksikön esimiehenä toimii ulkoisen tarkastuksen johtaja ja hänen hallinnollisena esimiehenään tarkastuslautakunnan puheenjohtaja. Ulkoisen tarkastuksen yksikkö vastaa tarkastuslautakunnan valmistelu- ja esittelytehtävistä. Valtuuston valitsemien tilintarkastajien (tilintarkastusyhteisön) tehtävänä on selvittää; 1. onko kuntayhtymän hallintoa hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti; 2. onko kuntayhtymän tilinpäätös ja siihen kuuluva konsernitilinpäätös laadittu tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukai-

sesti sekä antavatko ne oikeat ja riittävät tiedot tilikauden toiminnasta, taloudesta, taloudellisesta kehityksestä ja taloudellisista vastuista; 3. ovatko valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annetut tiedot oikeita; sekä 4. onko kuntayhtymän sisäinen valvonta ja konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. Tarkastuslautakunnalla ja tilintarkastajilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada kuntayhtymää koskevia tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, joita pitävät tarpeellisina tarkastustehtävän hoitamiseksi. 7

3.3 Sisäinen valvonta Sisäinen valvonta tarkoittaa kaikkia niitä toimenpiteitä ja menetelmiä, joiden tavoitteena on; 1. kuntayhtymän toiminnan tuloksellisuuden ylläpitäminen ja edistäminen ohjeiden ja säännösten mukaisesti 2. toiminnan jatkuvuuden turvaaminen 3. informaatiojärjestelmien luotettavuuden varmentaminen 4. virheiden, erehdyksien ja väärinkäytösten minimointi, ennakointi ja toteaminen 5. varojen ja muiden resurssien huolellisen ja taloudellisen käytön turvaaminen Sisäisen valvonnan järjestämisvastuu on hallituksella. Kuntayhtymän toimitusjohtajalla on kokonaisvastuu kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä, toteuttamisesta ja toimivuuden varmistamisesta. Sisäinen valvonta on olennainen osa päivittäistä johtamista ja kaikkea esimiestyötä. Sisäinen valvonta jakaantuu sisäiseen tarkkailuun, sisäiseen tarkastukseen ja luottamushenkilöiden suorittamaan seurantaan. Sisäinen tarkkailu on osa kuntayhtymän johtamista ja on jatkuvaa toimintaa. Siitä vastaavat ennen kaikkea esimiesasemassa olevat henkilöt. Sisäinen tarkkailu kytkeytyy tavanomaisiin toimintarutiineihin. Sisäisellä tarkkailulla varmistetaan, että tehtävä hoidetaan oikeaan aikaan aiotulla, hyväksytyllä tavalla ja tehtävään osoitettujen voimavarojen puitteissa. Jokaisella esimiehellä ja toimielimellä on vastuu oman toimintansa ja yksikkönsä sisäisen valvonnan toteuttamisesta asianmukaisesti. Sisäinen tarkastus on aktiivista, systemaattista ja julkista toimintaa ja tapahtuu toimivan johdon alaisuudessa. Tarkastuksen kohde tietää olevansa tarkastuksen kohteena. Konsernihallinnon sisäisen tarkastuksen yksikkö toimii toimitusjohtajan alaisuudessa ja ryhmää johtaa tarkastusjohtaja. Toimitusjohtaja päättää sisäisen tarkastuksen vuosittaisesta työohjelmasta. Sisäisen tarkastuksen yksikkö ei osallistu päätöksentekoon eikä päätösten täytäntöönpanoon. Sisäisen tarkastuksen olemassaolo ei vähennä esimiesten velvollisuutta luoda riittävää ja toimivaa sisäistä valvontajärjestelmää. Seuranta kuuluu sekä johtaville viranhaltijoille että luottamushenkilöille. Seurannan keskeisiä tehtäviä ovat raportointivelvoitteiden asettaminen, raportoinnin toteutuksen valvonta sekä tehtyjen päätösten ja raporteissa kuvattujen tulosten vertailu. Raportointivelvoitteen asettamisella toimielimet valvovat myös, miten toimielimen alaiset viranhaltijat hoitavat tehtäviään ja käyttävät toimivaltaansa. 3.4 Riskienhallinta Hallitus vastaa yhdessä toimitusjohtajan kanssa riskienhallinnasta ja vakuuttamisen periaatteista. Riskienhallinnan päämäärät ja tavoitteet on määritelty hallituksen hyväksymässä riskienhallintapolitiikassa. Riskienhallintaan kuuluu keskeisiä toimintoja ja toimintaympäristöä uhkaavien riskien tunnistaminen ja tarvittaessa riskienhallinnan toimenpiteistä päättäminen riskien ennaltaehkäisemiseksi ja niihin varautumiseksi.

Riskienhallinnan menetelmin turvataan toiminnalliset perusedellytykset, jotka tarvitaan HUS:n toteuttaessa perustehtäväänsä häiriöttä ja keskeytyksittä, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Riskienhallinta kuuluu olennaisena osana HUS kuntayhtymän johtamiseen, ohjaukseen ja toimintaan. Sisäinen valvonta tukee ja edesauttaa riskienhallintaa. Riskienhallinta kattaa konsernin oman toiminnan sekä toiminnan, josta konserni vastaa omistuksen, ohjaus- ja valvontavastuun sekä muiden lakimääräisten velvoitteidensa tai sopimustensa nojalla. Organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on toteutettava riittävällä tavalla riskienhallintaa. Johdon tehtävänä on johtaa, ohjata ja valvoa vastuualueensa toiminnan onnistumista tässä tehtävässä. Vastuu riskienhallinnan käytännön toteuttamisesta on jokaisella toimielimellä ja esimiesasemassa olevalla henkilöllä. Operatiivisten ja turvallisuusriskien riskien hallinta kuuluu kuitenkin jokaisen organisaatiossa työskentelevän vastuulle. 9 4. VALVONTAVASTUUT 4.1 Hallitus valtuuston päätösten laillisuusvalvojana Hallitus vastaa HUS:n hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Mikäli hallitus katsoo, että valtuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä taikka että valtuusto on ylittänyt toimivaltansa tai että päätös on muuten lainvastainen, hallituksen on jätettävä päätös täytäntöön panematta. Asia on viipymättä saatettava valtuuston uudelleen käsiteltäväksi. 4.2 Hallituksen, sairaanhoitoalueen lautakunnan ja liikelaitoksen johtokunnan valvontavastuu alaisensa toiminnan päätösten osalta Sisäisen valvonnan tehostamiseksi on kuntalaissa annettu kuntien ja kuntayhtymien ylemmille viranomaisille oikeus ottaa alemman toimielimen tai viranhaltijan päätös laillisuus- ja tarkoituksenmukaisuusharkintaansa. Päätös asian ottamisesta ylemmän toimielimen käsiteltäväksi on tehtävä viimeistään samas sa ajassa kuin oikaisuvaatimus pää töksestä on tehtävä eli 14 päi vän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta / nähtävillä olosta. Hallintosäännössä on tarkemmat määräykset otto-oikeuden käyttämisestä HUS:ssa. Hallituksella, sairaanhoitoalueen lautakunnalla ja liikelaitoksen johtokunnalla on oikeus päättää asian ottamisesta kyseisen toimielimen käsittelyyn. Hallituksen osalta asiasta päättää hallitus, hallituksen puheenjohtaja tai toimitusjohtaja; lautakunnan puolesta lautakunta, lautakunnan puheenjohtaja tai sairaanhoitoalueen johtaja ja liikelaitoksen johtokunnan osalta johtokunta, johtokunnan puheenjohtaja tai liikelaitoksen toimitusjohtaja. Hallituksen, lautakunnan ja johtokunnan alaisen viranomaisen on kolmen (3) päivän kuluessa ilmoitettava ko. ylemmälle toimielimelle päätöksistään lukuun ottamatta päätöksiä niistä asioista, joista ylempi toimielin on etukäteen päättänyt otto-oikeuden käyttämättä jättämisestä. Ottamiseen oikeutetun viranomaisen on ilmoitettava asian ottamisesta käsiteltäväkseen päättämässään ajassa siitä, kun se on saanut päätöksestä tiedon ottaen huomi-

10 oon, mitä erikseen on säädetty. Ottamiseen oikeutettu viranomainen voi myös ottaa käsiteltäväkseen asian, josta sille ei ole ilmoitettu. Kuntalain mukaan otto-oikeusme nettelyä ei voida käyttää asiois sa, jotka on nimenomaan säädetty kuntayhtymän jonkun tietyn vi ranomaisen käsiteltäväksi ja joissa toimivaltaa ei voida kunta lain mukaan delegoida. Hallitus, sairaanhoitoalueen lautakunta ja liikelaitoksen johtokunta voivat päättää oman otto-oikeutensa osalta päätöksistä, joita ei voida panna täytäntöön odottamatta hallituksen ottopäätöstä. 4.3 Luottamushenkilöiden valvontavastuu hoitamansa tehtävän osalta Kuntayhtymän luottamushenkilöitä ovat valtuuston jäsenet ja varajäsenet sekä muut kuntayhtymän toimielimiin valitut henkilöt. Pääsääntöisesti kaikki toimielimet ja toimielimen esittelijät varajäsenineen ja sijaisineen ovat tilivelvollisia. 4.4 Tilintarkastajien valvontavastuu tilivelvollisten osalta Tilintarkastajien on annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus, jossa esitetään tarkastuksen tulokset. Kertomuksessa on myös esitettävä, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko toimielimen jäsenelle ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavalle viranhaltijalle eli tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus. Tilivelvollisuus merkitsee vastuullisuutta päätöksistä ja toimista, vastuuta julkisten varojen hoidosta ja niiden tuloksellisesta käytöstä. Tilivelvollisuus siis korostaa sitoutumista vastuullisuuteen. Mikäli tilintarkastajat havaitsevat, että kuntayhtymän hallintoa tai taloutta on hoidettu lakien tai valtuuston päätösten vastaisesti eikä virhe tai aiheutunut vahinko ole vähäinen, tilintarkastuskertomuksessa on tehtävä asiasta tilivelvolliseen kohdistuva muistutus. Tarkastuslautakunnan tulee hankkia tilintarkastuskertomuksessa tehdystä muistutuksesta asianomaisen selitys sekä hallituksen lausunto. Valtuusto päättää toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan valmistelu, tilintarkastuskertomus ja siinä tehdyt muistutukset antavat aihetta. Päättäessään tilinpäätöksen hyväksymisestä valtuusto päättää samalla myös vastuuvapaudesta tilivelvollisille. 4.5 Viranhaltijajohdon valvontavastuu Käytännön vastuu valvonta- ja tarkkailujärjestelmien toimivuudesta on toimitusjohtajalla ja hänen alaisuudessaan tulosalueiden ja liikelaitosten johdolla. Viranhaltijat ja esimiehet vastaavat myös siitä, että henkilöstön toimivalta ja vastuut on asianmukaisesti määritelty. Esimiehen vastuulla on päivittäinen henkilöstö- ja omaisuusriskien valvonta. Tähän liittyen esimies muistuttaa alaistaan hyvän hallinnon menettelytavoista. 5. MUUT SISÄISEEN VALVONTAAN LIITTYVÄT ASIAT 5.1 Väärinkäytösten ehkäisy ja valvonta

Toimiva sisäinen valvonta ehkäisee ja paljastaa väärinkäytöksiä. Väärinkäytöksinä pidetään paitsi lainsäädännön vastaisia tekoja myös erilaisia HUS:n sääntöjä ja ohjeita rikkovia taikka muutoin epärehellistä, epäeettistä ja/tai muutoin moraalitonta toimintaa. Epäilyt väärinkäytöksistä on tutkittava välittömästi ja ryhdyttävä toimenpiteisiin ja tarvittaessa oikeudellisiin toimiin. 5.2 Sisäisen valvonnan arviointi ja seuranta 11 HUS:n tilintarkastaja antaa vuosittain selonteon siitä, onko konsernin sisäinen valvonta järjestetty asianmukaisesti. Kirjanpitolautakunnan (KILA) yleisohjeen velvoittamana myös kuntayhtymän toimintakertomuksessa on annettava selvitys siitä, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sisäisen valvonnan arviointiin on luotu kansainvälisesti hyväksytty malli, johon HUS:n sisäisen valvonnan arviointi perustuu. Tämän mallin mukaan sisäinen valvonta on prosessi, jonka saavat aikaan kuntayhtymän hallitus, toimiva johto sekä muu henkilöstö. Sisäisen valvontaan liittyy seuraavia osa-alueita: Kuva 2. Sisäisen valvonnan arvioinnin osa-alueet. Johtamistapa ja valvontaympäristö luovat puitteet valvontaprosessille ja edistävät tavoitteiden saavuttamista sekä henkilöstön valvontatietoisuutta. Ne auttavat oleellisesti sisäisen valvonnan muiden osa-alueiden toteutumiseen ja samalla myös organisaation muuhunkin toimintaan. Riskienhallinta. Riskienhallinta kuuluu oleellisesti hyvään hallintotapaan. Riskienhallintaan kuuluu keskeisiä toimintoja ja toimintaympäristöä uhkaavien riskien tunnistaminen ja tarvittaessa riskienhallinnan toimenpiteistä päättäminen riskien ennaltaehkäisemiseksi ja niihin varautumiseksi. Valvontatoimenpiteet (sisäisen kontrollit ja päivittäinen valvonta) auttavat varmistamaan talouden ja toiminnan laillisuuden, toiminnan tuloksellisuuden, hallinnassa ole-

vien varojen ja omaisuuden turvaamisen sekä johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot taloudesta ja toiminnasta. Raportointi ja tiedonvälitys. Toimivan raportoinnin ja tiedonvälityksen avulla kuntayhtymän johto, henkilöstö ja sidosryhmät saavat oikea-aikaisesti olennaista ja käyttökelpoista tietoa toiminnasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tehokas tiedonvälitys organisaatiossa tapahtuu sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti. Seurannalla varmistetaan valvontaprosessien toimivuus. Seurantavastuu kuuluu johtaville viranhaltijoille ja toimielimille. Seurantatiedon perusteella arvioidaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehokkuutta ja edistetään niiden kehittämistä. Seuranta voi olla jatkuvaa tai sitä voidaan toteuttaa erillisillä arvioinneilla tai näiden yhdistelmillä. 12 6. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Suomen perustuslaki 11.6.1999/731 Erikoissairaanhoitolaki 1.12.1989/1062 Hallintolaki 6.6.2003/434 Kirjanpitolaki 30.12.1997/1336 Kuntalaki 17.3.1995/365 Laki kunnallisesta viranhaltijasta 1.11.2003/304 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621 7. OHJEEN VOIMAANTULO Hyvän hallinnon pysyväisohje tulee voimaan 1.11.2010. Ohje kumoaa yleiskirjeen 10/2001. 8. LISÄTIEDOT Lisätietoja tämän ohjeen osalta antavat Hallintojohtaja Ilkka Kauppinen, 09-471 21204, 040 0512292 Kehittämispäällikkö Sinikka Mäkeläinen, puh. 09-471 71277, 040 5640553