TOIMINTASUUNNITELMA 2014



Samankaltaiset tiedostot
TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Strategia KOSKA PIENET OVAT SUURIMPIA

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2010

yvä elämä kokonaisvaltaisuus lapsilähtöisyys hteiskunnassa kasvu lapsilähtöisyys hyvä elämä hengellisyys kasvu asvu innovatiivisuus kehittää

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2011

Toimintasuunnitelma 2015

Mediakasvatusseuran strategia

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia

SEURAKUNTIEN LAPSITYÖN KESKUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINNAN YDIN VUOTTA 2012 TAUSTOITTAVAT TEKIJÄT

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

TOIMINTASUUNNITELMA 2007

HESETA RY STRATEGIA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia

KRISTILLINEN KASVATUS

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Pelastusalan naisverkoston toimintasuunnitelma vuosille

Erityispedagogiikka päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Lapsen & perheen kirkkopolku ja perhelähtöinen työote

LAPSEN OIKEUKSIIN JA TIETOON PERUSTUVA TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMASSA

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

Kokemuksia lapsivaikutusten arvioinnista seurakunnissa. Hanna Pulkkinen/ Seurakuntaopisto/

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

Pienten lasten kerho Tiukuset

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Vapaaehtoistoiminnan periaatteet

Vapaaehtoistoimintaa tukevien verkkokoulutusten ja - palveluiden kehittäminen digitaalisten sovellusten kautta. Vapaaehtoisverkostopäivät 7.11.

MITÄ OLEMME OPPINEET VARHAISKASVATUKSESTA. Kohti elinikäistä oppimista Päivi Lindberg

SISÄISESTI YHTENÄISEMMIN ULOS AVAUTUEN. Jyvälän Setlementti ry:n strategia

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

AMEO-strategia

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

1 OAJ Pääkaupunkiseutu

Rattailla. Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja vastuun edistämiseksi Uudellamaalla

Tässä alueellisen toiminnan aluejakoa sekä henkilöitä työn takana. Varmasti monet olette jo tehneetkin paljon yhteistyötä

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola

Työkalupakista apua arkeen

Toimintasuunnitelma 2018

SYKEn strategia

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

Kolehtisuunnitelma

Kasvatuksen erityiskoulutus. Kirkon koulutuskeskus

LTOL - TOIMINTASUUNNITELMA 2016 HALLITUKSEN ESITYS

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Päiväkoti Eväsrepun varhaiskasvatussuunnitelma

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Ennakkotietoa Kirkon koulutuskeskuksen alkavista koulutuksista 2019 KIRKON KOULUTUSKESKUS. Lähijaksojen ajankohdat PASTORAALIKOULUTUS

SPEK2020. strategia

Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia

LAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA

KOTISEURAKUNTA. - yhteinen tehtävämme. Kontiolahden seurakunnan strategia KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

Toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki

Kirkon kansainvälisen työn koulutus kotimaan henkilöstölle. Kirkon koulutuskeskus

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n

viestintä2020! koulutus vuorovaikutus keskustelu some media sanomamme työyhteisö 2o2o

Vammaisohjelma Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

LAPSEN OIKEUS HYVÄÄN ELÄMÄÄN YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus 20 vuotta juhlavuoden avausseminaari

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vihreän yrittäjän asialla

Vastuullisuussuunnitelma 2018

Pesäpuu ry. Historiaa:

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

KJY:n verkostot Verkostojen puheenjohtajat

LISÄARVOA NUORISOTYÖLLE Valtakunnallinen nuorisokeskusverkosto uudisti strategiansa. Alueelliset nuorisotyöpäivät Helena Vuorenmaa 14.8.

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Transkriptio:

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Seurakuntien Lapsityön Keskus TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Suomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry (SLK) on vanhin kirkollinen lapsi- ja perhetyön palvelu-, asiantuntija- ja yhteistyöjärjestö. Sen juuret ovat vuonna 1888 perustetussa Suomen Pyhäkouluyhdistyksessä. Järjestö kehittää ja tukee seurakuntien lapsi- ja perhetyötä sekä osallistuu ja vaikuttaa työhön lasten ja perheiden hyväksi kirkossa ja yhteiskunnassa. Järjestön jäseninä on 349 seurakuntaa ja 4 järjestöä (tilanne 31.12.2012). SLK kuuluu valtionapua nauttiviin nuorisotyön järjestöihin ja on opetusministeriön luokittelussa nimetty valtakunnallisten palvelujärjestöjen ryhmään. Toiminnan peruslähtökohtana ovat yhteiskunnan kasvatustyötä koskevat linjaukset ja päätökset. Toiminnan muotoutumista mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti seurakuntien hyväksi suuntaa kirkkohallituksen kanssa solmittu yhteistyösopimus. Toiminnassa liitytään kirkon strategiaan, Kirkon kasvatuksen linjauksiin ja kehittämisasiakirjoihin sekä niiden teologiseen pohjaan. SLK omistaa 52,3 prosenttia Kustannusosakeyhtiö Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy:n osakkeista ja tuottaa yhdessä sen kanssa korkealaatuista sisältöä lapsille, perheille ja kasvattajille. Yhteistyöstä rakentuu arvostettu, lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja hyvää elämää vahvistava sisällöntuottaja ja kehittämiskeskus. SLK on yksi Suomen Kirkon Seurakuntaopiston perustajataho ja siksi mukana Seurakuntaopiston ja Kirkkopalvelujen yhdistymisen kautta syntyneessä uudessa kokonaisuudessa. SLK tekee esityksen yhdestä Kirkkopalvelujen hallituksen jäsenestä, ja SLK:n edustaja on Seurakuntaopiston johtokunnassa. Osa kokonaisuutta on uusi Agricola-yksikkö, jonka toimikunnan puheenjohtaja on SLK:n pääsihteeri. SLK toimii tiiviissä yhteistyössä muiden kasvatuksen järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Järjestö osallistuu aktiivisesti myös yhteiskunnallisten ja kansalaisjärjestöjen toimintaan ja edustaa seurakunnallista näkökulmaa monissa valtakunnallisissa verkostoissa. Toimintasuunnitelma perustuu vuonna 2012 hyväksyttyyn toimintastrategiaan. TOIMINNAN YDIN SLK:n perustavoite on edistää kristilliseltä arvopohjalta lapsen kokonaisvaltaista kasvua, hengellisyyttä ja hyvää elämää kodissa, seurakunnassa ja yhteiskunnassa. Tavoite on jaettu seitsemään strategiseen tavoitteeseen. SLK:n arvoja ovat lapsilähtöisyys, dialogisuus ja innovatiivisuus. Toimintarooleja on kolme: kehittäjä, vaikuttaja ja seurakuntien palvelija. Valtakunnallisena järjestönä SLK:lla on mahdollisuus vaikuttaa asioihin paikallisseurakuntaa laajemmin ja puolustaa sekä lapsen hyvän kasvun edellytyksiä että lapsuutta niin kirkossa kuin yhteiskunnassa. Erityisesti haluamme nähdä ne lapset, joilla on heikoimmat mahdollisuudet ehjään lapsuuteen. SLK on olemassa, jotta seurakunnilla olisi yhteinen foorumi kehittää lasten kristillistä kasvatusta. Haluamme tukea seurakuntia pitämällä yllä kristillisen kasvatuksen ja yhteiskunnan uskontokasvatuksen asiantuntijuutta. Tavoitteita todennamme o toimintamenetelmien kehittämisen ja muun kehitystyön o koulutusten, neuvottelupäivät ja muiden tapahtumien o työnohjauksen o materiaalien o lehtien ja verkkoviestinnän o verkostoyhteistyön kautta. 1

VUODEN 2014 TOIMINTASUUNNITELMA ja vuosien 2014 2016 painopisteet strategisten tavoitteiden pohjalta Läpäisyperiaatteella toteutuvat YHTEISET KÄRJET vuonna 2014: I Tila Tarkastelemme työn sisältöä lapsen tila -käsitteen kautta, pedagogiikan ja lapsen hengellisyyden valossa. Mitä tila sallii ja ei salli? Millainen on hyvä pedagoginen tila, millainen tila on pyhä? Miten otamme ja annamme tilaa? Onko lapselle tilaa seurakunnassa, mikä mahdollistaa osallisuuden? Hyödynnämme tilan ajatusta viestinnässä ja tulevien vuosien koulutusten ja toiminnan suunnittelussa. II Järjestön kasvojen kirkastaminen Keskitymme toimintavuonna vaikuttavuuden arviointiin ja vuorovaikutteisuuden lisäämiseen sidosryhmien kanssa. Sen pohjaksi kehitämme arvioinnissa tarvittavia mittareita, määrittelemme suhdetta sidosryhmiin sekä tarkennamme kuvaa järjestön identiteetistä ja ominaispiirteistä. Tuomme työn sisältöä ja vaikuttavuutta esiin ihmisten ja kokemusten ( kasvojen ) kautta. III Dialogisuuden konkretisointi Dialogisuus, yksi järjestön arvoista, toimii kattavana työvälineenä ja toimintatapana. Se on pohjana työyhteisön toiminnassa ja asiakkaiden kohtaamisessa. Se on myös hyvä pohja lapsen ja aikuisen vuorovaikutukselle ja lasten keskinäisille suhteille. Toimintavuonna vahvistamme dialogista ajattelutapaa ja edistämme dialogista työotetta koulutuksissa, neuvottelupäivillä, verkostoissa, materiaaleissa, jumalanpalveluselämässä ja viestinnässä. 1. Lasten mahdollisuudet kasvuun, hengellisyyteen ja hyvään elämään ovat parantuneet Vuosien 2014 2016 painopisteet: Lapsen ääni paremmin kuuluvaksi Lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsiasiahenkilöverkoston edistäminen Lapsen kasvuun ja hengellisyyteen liittyvän ajattelun kehittäminen Lapsille tarkoitettujen sisältöjen kehittäminen VUONNA 2014: *Lapsen ääni Herättelemme aikuisia huomioimaan lapsen ääntä ja luomaan tiloja, joissa lapsen ääni pääsee kuuluviin. Tavoitteena on lapsen osallisuuden lisääminen. Jatkamme lasten mukaan ottamista jumalanpalveluselämään ja varhaiskasvatuksen teologiaan liittyvissä koulutuksissa. Kehitämme keinoja kerätä palautetta lapsilta heidän omasta näkökulmastaan. Mietimme aina lehtien ja verkkomateriaalien osalta mahdollisuuksia ottaa lapset mukaan sisällön tuotantoon. *Lapsi ja teologia Jatkamme lapsi ja teologia -ajattelun syventämistä mm. Seurakuntaopisto/Agricolan kanssa järjestettävässä koulutuksessa. Sakramentti-teemaa (kaste) syvennämme Lapsityönohjaajien ja -teologien neuvottelupäivillä sekä kutsuseminaarissa. Herättelemme keskustelua lapsiteologiasta paitsi omissa myös muissa viestintäkanavissa. 2

*Lasten virsi Jatkamme Lasten virsi -kirjan laulujen tunnetuksi tekemistä ja yhteisen virsilaulun merkityksen vahvistamista. Tätä varten innostamme, rohkaisemme ja koulutamme seurakuntien työntekijöitä virsien käyttöön. Lasten virsi on esillä muutamissa valtakunnallisissa tapahtumissa. Järjestämme yhteistyössä lapsikuorojen, kanttoreiden ja muiden muusikoiden kanssa musiikkitapahtumia eri puolilla maata. Lasten virsi -virikemateriaali ilmestyy keväällä 2014. *Suvilaiva laululaineilla Suvilaiva laululaineilla -risteily yhdistää virren ja pyhäkoulun. Tavoitteena on synnyttää iloa, intoa ja rohkeutta seurakunnassa aktiivisten lasten elämään. Laivalle odotetaan 250 kuorolaista, kuoronjohtajaa, pyhäkoulunapuohjaajaa ja pyhäkoulutyöstä vastaavaa sekä huoltajia. *Virsivisa 3.- ja 4.-luokkalaisten Virsivisa toteutuu yhteistyössä koulujen, seurakuntien, hiippakuntien, Poikien ja tyttöjen keskuksen (PTK), Kirkkohallituksen ja Opetushallituksen kanssa. Toimintavuonna käynnistämme uuden kauden valmistelut. Virsivisaa 2014 2015 varten o kehitämme verkkosivujen elävyyttä ja ylläpitoa o herättelemme luokanopettajissa ja rehtoreissa tarpeen osallistumiseen ja pyrimme luomaan yhteyden Luokanopettajaliittoon o rakennamme yhteistyössä PTK:n kanssa yhteyden nuoriso- ja varhaisnuorisotyöntekijöihin ja koulupastoreihin o kehitämme tiedotusta mahdollisimman monien kanavien kautta. Virsivisan ilmoittautuminen käynnistyy syksyllä 2014. *Lastenkirkko Jatkamme yhteistyössä Lastenkirkon taustatahojen kanssa Vantaan seurakuntayhtymän viestinnän hallinnoiman www.lastenkirkko.fi-palvelun kehittämistä sisällön tuottajana ja hankekoordinaattorin työyhteisönä. Vuosi 2014 tulee olemaan ratkaiseva Lastenkirkon tulevaisuuden osalta: tarvitaan uusi rahoituspohja (aiempi päättyy tai pienenee merkittävästi) ja uusi tai uudistettu toimintamalli (kuten mobiilimaailmaan siirtyminen). Uudistamme työntekijävetoista virtuaalitilaisuus -toimintaa, pyrimme lisäämään päivystystä, vahvistamme lapsilähtöistä sisällöntuotantoa ja etsimme uusia kävijöitä. Lisäämme vuorovaikutteisuutta, jotta lapsi kokee Lastenkirkon entistä enemmän omakseen. Markkinoimme Lastenkirkkoa aiempaa enemmän suoraan kouluihin osaksi uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta. Pidämme asiaa esillä opettajien ja yhteiskunnan varhaiskasvatuksen ammattilaisten täydennyskoulutuksissa ja verkostoissa. Yhteyden luominen Luokanopettajaliittoon on tässä avainasemassa. Teemme Lastenkirkkoon Virsivisa- ja Godly Play -huoneet sekä rekrytoimme innokkaita lapsiryhmiä rakentamaan uusia huoneita täysin lapsilähtöisesti. Selkiytämme Lasten Pyhäkoulu -lehden huonetta. Järjestämme vuoden aikana vähintään yhden workshop sisältöjen tuottamisesta ja yhden koulutuksen Lastenkirkon käyttöönottamisesta media- ja uskontokasvatuksen välineenä. *Lasten Pyhäkoulu Lasten Pyhäkoulu -lehden rakenne tukee lapsen oivaltamisen iloa sekä yhteisiä hetkiä aikuisen sylissä. Uudistamme lehden visuaalisen ilmeen Pienelle parasta -materiaalin 3-vuotiaalle suunnatun Ruusukorva ja kyyhkynen -kirjan mukaiseksi. Lehden teemat liittyvät Pyhäkoululehden teemoihin, mutta teemme Lasten Pyhäkoulua kaikille lapsille riippumatta siitä, osallistuvatko he pyhäkouluun. Painopiste on alle kouluikäisissä käyttäjissä. 3

2. Perheiden side seurakuntaan on vahvistunut. Tämä on vaikuttanut myönteisesti perheiden elämään. Vuosien 2014 2016 painopisteet: Kasteeseen perustuvan jäsenlähtöisen toiminnan kehittäminen ja kotien tukeminen Osallistuminen avointen varhaiskasvatuspalvelujen kehittämiseen seurakunnissa, ja työntekijöiden koulutus perhelähtöisessä työssä VUONNA 2014: *Jäsenyyden vahvistaminen Toimintavuoden aikana selkiytämme, kuinka Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy:n kanssa hahmotellut jäsenyyden vahvistamisen kolme linjaa vastaavat seurakuntien tarpeisiin. Linjat ovat seuraavat: 1. 1. Pienelle parasta on Helsingin seurakuntayhtymän kehittämä kasteeseen liittyvä jäsenyyden tukihanke perheille ja pienille lapsille. Hankkeeseen liittyy materiaaleja, jotka on kohdistettu lapsen eri ikäkausiin. 2. 2. Aika pyhä! -sarja sisältää kirjat pienten lasten vanhemmille, kummeille ja lapselle. Aika pyhä! on myös koulutuksia seurakunnan työntekijöille sekä vaikuttamista mediassa. 3. 3. Kotien rukouskirja, Kirkkovuosi lasten kanssa ja Lapsen Raamattu sopivat perheille, joille kristillinen kieli on tuttua ja siihen suhtaudutaan myönteisesti. Näitä materiaaleja jaetaan tyypillisimmin seurakuntien kotikäynneillä. Lasten virsi soveltuu luontevasti kahteen viimeksi mainittuun. Selvitämme kokemuksia materiaalien käytöstä kyselyllä. Samoin selvitämme yhteistyömahdollisuuksia Kotimaa Oy:n kanssa erityisesti 360 -segmentointityökalun osalta. Kannustamme seurakuntia kehittämään omia toimintatapojaan jäsenyyden vahvistamisessa. Hyödynnämme vuonna 2013 Helsingin seurakuntayhtymässä toteutetun koulutuskierroksen kokemuksia erilaisten koulutuspakettien sisältöjen rakentamisessa. *Perhelähtöinen toiminta Vaikutamme toiminnallamme perhetyön sisällölliseen kehittymiseen, perhetyön painoarvon kasvamiseen seurakunnissa sekä toiminnan pohjana olevaan perhekäsitykseen. Tavoitteena on, että seurakunnat panostavat lapsi- ja perhelähtöiseen työhön ja kehittävät määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti sen sisältöä siten, että perheiden side seurakuntaan vahvistuu. Yhtenä painopistealueena on vaikeissa olosuhteissa olevien perheiden tukeminen. Koulutuksissa kiinnitämme huomiota eri tilanteissa olevien perheiden mahdollisuuksiin saada vertaistukea. Perhelähtöisellä toiminnan vahvistamme myös seurakuntalaisuutta ja seurakuntalaisten osallisuutta seurakunnan elämään. Perheen parhaaksi -koulutuksen ja siihen liittyvien hankkeitten kautta tuemme seurakuntia kehittämään perhelähtöistä työotetta omilla paikkakunnillaan. Jatkamme yhteistyötä kasvatuksen ja diakonian työntekijöiden osaamisen ja yhteistyön kehittämiseksi mm. kirkkohallituksen kanssa. *Lapsimessut Lapsimessuilla osastomme teemana on pääsiäinen ja avoimet varhaiskasvatuspalvelut. Osastolla yhteistyökumppanina ovat Vantaan ja Espoon seurakunnat. Messut järjestetään yhteistyössä Suomen Messujen kanssa. 4

3. Lasten ja perheiden parissa tehtävän työn painoarvo on noussut seurakunnissa, ja työn sisältö on kehittynyt Vuosien 2014 2016 painopisteet: Tutkimus- ja kehittämishankkeen valmistelu yhteistyössä eri tahojen kanssa Vuoropuhelu ja kokemusten vaihto seurakuntien, seurakuntayhtymien ja hiippakuntien kanssa, asiantuntijatuki materiaalin ja konsultaatioiden kautta Seurakuntien musiikkityön kehittäminen Valtakunnalliset neuvottelupäivät VUONNA 2014: *Musiikkityö Kirkkohallituksen julkaisema asiakirja Lapsi ja musiikki seurakunnassa, jonka valmisteluun järjestön musiikkisihteeri osallistuu, ilmestyy vuoden 2014 aikana. Asiakirjaan liittyen suunnitellaan vuodelle 2015 kaikkiin hiippakuntiin ulottuvat koulutuskierrokset yhdessä Kirkkohallituksen kanssa. *Kirkkomuskari Kirkkomuskaritoimintaa edistämme koulutusten, verkostoitumisen ja materiaalituotannon avulla. *Jumalanpalveluselämän kehittäminen Hengellisen kasvun kannalta on tärkeää, että seurakunnan jumalanpalveluselämän suunnittelussa ja toteuttamisessa ovat mukana kaikki sukupolvet. Valmistelemme Helgeandin jumalanpalvelusmallia hyödyntäen uutta materiaalia seurakuntien jumalanpalveluselämän kehittämiseksi. Lisäksi osallistumme jumalanpalveluskouluttajien asiantuntijaseminaariin. Työn painopisteen siirtymistä valmiiden toteutusten tuottamisesta yhteiseen suunnitteluun tuemme jokaisessa Pikkuväkilehdessä julkaistulla virikemateriaalilla, joka tarjoaa ideoita osallistavan suunnittelun toteuttamiseen. Tarjoamme seurakunnille mahdollisuutta paikalliseen jumalanpalveluselämän kehittämiseen myös tilauskoulutusten avulla. Papistoa tavoitamme osallistumalla Kirkon koulutuskeskuksen pastoraalikurssien sisällön tuottamiseen. Näissä tilanteissa painotamme ehtoolliskasvatuksen näkökulmaa. Tavoitteemme on vaikuttaa siihen, että lapset otettaisiin tasavertaisina seurakuntalaisina huomioon jumalanpalveluselämän kehittämisessä. Seurakuntien työntekijöille jumalanpalvelusmateriaalia tarjoavaa Jumis.fi -sivustoa ylläpidämme yhteistyössä Kirnujärjestöjen kanssa. *Pyhäkoulu Vuoden aikana käynnistämme pilottihankkeet musiikki-, draama-, liikunta- ja kuvataidepyhäkouluista niin, että näitä työtapoja jo käyttäviä seurakuntia autetaan arvioimaan toimintansa vaikuttavuutta ja mallintamaan käytäntöjä. Pilottiseurakunnat saavat mentorikseen henkilön, joka auttaa heitä rikastuttamaan toimintaansa. Mallien levittäminen toteutuu 2015. Pyhäkoulunohjaajia rohkaisemme luottamaan lapsen osaavuuteen. Tavoitteena on, että jokainen pyhäkoulunohjaaja kokeilee ainakin yhtä uutta lapsen osallisuutta vahvistavaa työtapaa. Pyrimme tukemaan näkökulman esiin nostamista paikallisissa medioissa. Suvilaiva laululaineilla tarjoaa seurakunnille uudenlaisen mahdollisuuden osallistaa 9 14-vuotiaita pyhäkoululaisia ja rakentaa pyhäkoulun apuohjaajatoimintaa. Tavoitteena on, että tapahtuman osallistujista vähintään 20 olisi apuohjaajia. Osallistujien kokemuksia ja ajatuksia hyödynnämme uuden apuohjaajien materiaalin valmistelussa. Pyhäkoulutyössä nostamme esiin myös monikulttuurisuuteen liittyvän rikkauden ja tarjoamme eväitä siihen liittyvien haasteiden kohtaamiseen. Pyrimme lisäämään yhteyttä kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien toimintojen välillä. Pyhäkoulusymposium ja pyhäkoulunohjaajille suunnattu monikulttuurinen taideleiri ovat konkreettisia avauksia yhteistyön suuntaan. Selvitämme muita yhteistyömahdollisuuksia vuorovaikutuksessa maahanmuuttotyöstä vastaavien työtekijöiden kanssa. Pyhäkoulusuunnitelmien rinnalle valmistamme kirkko-teemainen pyhäkoulutyökirja, joka auttaa lasta jäsentämään kirkkotilan symboliikkaa, käyttöä ja omaa paikkaa kirkossa. 5

*Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen Seurakuntavaalikeskustelua lähestymme erityisesti vapaaehtoistyötä tekevän seurakuntalaisen näkökulmasta nostaen esille seurakuntalaisen tilaa toimia lasten hyväksi. Pyhäkoulunohjaajia innostamme olemaan aktiivisia ehdolle asettujia ja äänestäjiä. Vapaaehtoistoimintaa kehitämme yhteistyössä Suomen Pyhäkoulun Ystävät ry:n (SPY) kanssa. Edistämme SPY:n roolia yhdistyksenä, joka ajaa arvojensa mukaisesti seurakuntalaisten osallisuutta, uuden etsimistä yhdessä lasten kanssa sekä kristittynä toimimisen kutsumusta. Nostamme keskusteluun pyhäkoulun roolin avoimena varhaiskasvatuspalveluna. *Varhaispedagogiikka Vahvistamme kirkon varhaiskasvatuksen pedagogista osaamista Tää olis keskellä. Lapsi seurakunnan varhaiskasvatuksessa - kirjan pohjalta rakennettujen koulutusten avulla. Varhaispedagogiikkaa kehitettäessä huomioimme myös seurakunnan vapaaehtoistoimijoiden erityistarpeet ja kotien kristillisen kasvatuksen tukeminen. Tavoitteena on yhteisymmärryksen parantaminen ammattilaisten ja vapaaehtoistoimijoiden välillä. Edistämme pyhä ja pedagoginen tila -ajattelua ja menetelmiä, joissa tila on keskeinen asia. *Lapset seurakuntalaisina Toteutamme kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisessä Lapset seurakuntalaisina -asiakirjan (VAKE) linjauksia ja periaatteita. Edistämme asiakirjan sisältöjä seurakunnissa ja tuemme paikallistason VAKEtyöskentelyjä. Olemme koulutuskumppanina kirkkohallituksen rahoittamissa koulutuksissa, joita toteutetaan eri puolilla Suomea. *Lapsivaikutusten arviointi (LAVA) Toteutamme lapsivaikutusten arviointia ja siihen liittyvää ajattelua pääasiallisesti yhteistyössä Kirnu-järjestöjen ja kirkkohallituksen kanssa. Pidämme asiaa esillä koulutus- ja neuvottelupäivillä sekä järjestön tiedotuksessa. Seurakuntiin lähteneitä ohjeistuksia avaamme viestinnässä ja koulutuksissa erityisesti tila-näkökulmaa painottaen. Liitymme lapsiasiahenkilöille lähetettävään verkostokirjeeseen. LAVA-työryhmä jatkaa uusien menetelmien, koulutusmateriaalien ja tapahtumien kehittämistä tukemaan ajattelun juurtumista seurakuntiin. *Päiväkerho Avointen varhaiskasvatuspalvelujen tilanne yhteiskunnassa on muutoksessa, etenkin jos hallituksen esitykset kotihoidon tuen ja subjektiivisen päivähoidon muutoksista etenevät. Tuemme seurakuntia kehittämään päiväkerhotoimintojaan vastaamaan perheiden muuttuneeseen tarpeeseen. Kokoamme seurakunnista toimivia avoimen varhaiskasvatuksen malleja ja suunnittelemme tulevaa koulutusta niiden pohjalta. Päiväkerhon kehittämistyössä painotamme seurakuntien kanssa käytävää dialogia päiväkerhon rakenteiden, varhaispedagogian ja sisällön kysymyksistä. Näemme myös pedagogisen johtamisen merkityksellisenä. *Aamu- ja iltapäivätoiminta Jatkamme toimintojen kehittämistä yhteisessä kirkkohallituksen aamu- ja iltapäivätoiminnan työryhmässä. Aloitamme aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämiskoulutuksen (KEK/E) PTK:n ja Seurakuntaopisto/Agricolan kanssa yhteistyössä. *Mediakasvatus seurakuntien varhaiskasvatuksessa Otamme tarkempaan tarkasteluun järjestön suhteen mediakasvatukseen ja siihen liittyvään koulutukseen. Tilauskoulutuksena tarjoamme Media lapsen äänen megafonina -koulutusta. 6

*Dialogi ja kokemusten vaihto Vahvistamme dialogia ja kokemusten vaihtoa seurakuntien kanssa erityisesti koulutusten ja neuvottelupäivien yhteydessä. Tarjoamme asiantuntijatukea lehtien, kirjojen ja muun viestinnän kautta seurakuntien työn, työyhteisöjen ja strategioiden kehittämiseen. *Tutkimus- ja kehittämishankkeet Tutkimus- ja kehittämishankkeissa edistämme varhaispedagogista, pyhä ja pedagoginen tila -ajattelua. Kehitteillä on 1. varhaiskasvatustoiminnan kehittämishanke yhteistyössä eri tahojen kanssa 2. yhdessä kirkkohallituksen kanssa toteutettava perhetyön hanke, joka saanee pilottikumppaneita Oulun hiippakunnasta. 4. Synergia lapsen ja perheen hyvän edistämiseksi on lisääntynyt Vuosien 2014 2016 painopisteet: Verkostoyhteistyön tiivistäminen Kirkkopalvelujen ja siihen kuuluvan Seurakuntaopisto/Agricolan, kirkkohallituksen ja Kirnujärjestöjen kanssa sekä yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa Yhdessä maailmassa -hanke ja Vieraanvaraisuuden kirkko Toimintamallin etsiminen syrjäytymisen ehkäisemiseksi Valmistautuminen uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlavuoteen 2017 VUONNA 2014: *Yhteistyön linjoja Vahvistamme edelleen kirkollista ja yhteiskunnallista verkostoyhteistyötä ja edistämme siinä lapsen kokonaisvaltaisen kasvun huomioimista sekä lapsen ja perheen hyvää elämää. Kirkollinen yhteistyö toteutuu mm. seuraavien yhteistyörakenteiden kautta: JärKi-yhteistyön neuvottelukunta; Kirnujohtajien kokoukset; SLK:n, KKP:n (kirkkohallitus / kasvatus ja perheasiat) ja Agricolan työntekijöiden yhteiset suunnittelupäivät; Kirkon kasvatuksen verkostokokous; kirkon yhteisten hankkeiden työryhmät; eri työalojen suunnitteluryhmät. *Jäsenet ja seurakuntayhtymät Järjestämme yhteistyössä jäsenseurakuntien ja -järjestöjen kanssa valtakunnallisia neuvottelupäiviä ja koulutuksia. Tapaamme jäsenjärjestöjä ja seurakuntayhtymien edustajia kokemusten vaihtoa ja yhteistä suunnittelua varten. Vuoden aikana vierailemme myös useissa srk-yhtymissä. Pyrimme tiivistämään vuorovaikutusta etenkin neuvottelupäivien yhteydessä järjestettävillä alueellisilla tapaamisilla. Tehostamme jäsenviestintää, selvitämme seurakuntien tarpeita ja hankimme aktiivisesti palautetta toiminnasta. Jäsenjärjestö Suomen Pyhäkoulun Ystävät ry (SPY) toimii kiinteässä yhteistyössä kanssamme. Sen hallitus on eräänlainen pyhäkoulutyön kehittämisryhmä. SPY tuo toimintaamme luontevan väylän kehittää työtä vapaaehtoisten pyhäkoulunohjaajien kanssa. *Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy Omistamme vuoden 2013 alussa yhdistyneen Kustannusosakeyhtiö Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy:n osakkeista 52,3 prosenttia. Kustantamo toimii kanssamme samoissa toimistotiloissa. Teemme yhteistyötä niin julkaisujen, taloushallinnon, tietojärjestelmien, asiakaspalvelun, viestinnän kuin markkinoinnin osalta. Vaihdamme asiantuntijuutta sekä ajankohtaisten materiaali-ideoiden löytämisen, suunnittelun että toteutuksen osalta. Molempien tahojen työyhteisöillä on yhteisiä tilanne- ja ajankohtaiskatsauksia sekä kerran vuodessa yhteinen kehittämispäivä. Johtokunta tarkastelee SLK:n omistajapolitiikan linjauksia vuosittain. Samassa yhteydessä keskustellaan yhtiön strategisesta tilanteesta. 7

*Muut kirkolliset yhteydet Kirkkohallituksen kanssa vuonna 2003 solmittu Järjestöt ja kirkko -yhteistyösopimus (JärKi) pyrkii suuntaamaan kummankin voimavarat mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti työn tukemiseen ja kehittämiseen. Yksityiskohdista on sovittu vuodelle 2014 solmitussa yhteistyösopimuksessa. Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston kanssa teemme yhteistyötä laajojen linjausten ja kannanottojen sekä koulutus- ja materiaalisuunnittelun osalta. SLK:ssa työskentelevä lastenkirkko.fi:n hankekoordinaattori on kirkon yhteisen verkkotyön rahoittama. Osallistumme mm. seuraavien aihealueiden kehitystyöhön: järjestöyhteistyö, kasvatuksen painopistetoiminta, jumalanpalveluskasvatus, varhaiskasvatuksen musiikkikasvatus, Kirkon kehittämisasiakirjojen koulutus, päiväkerhon kehittäminen, varhaiskasvatuksen uskontokasvatus, varhaiskasvatuksen kehittäminen. Kirkon tiedotuskeskukselle toimitetaan alaan liittyviä tiedotteita sekä aihe- ja juttuideoita. Hiippakuntasihteereiden kanssa kehitämme työn sisältöä ja toteutamme koulutuksia. Kasvatuksen palvelujärjestöjen ja kirkkohallituksen (SLK, PTK poikien ja tyttöjen keskus, Nuorten Keskus, Suomen Lähetysseura, kirkkohallitus / KKP ja KCSA) yhteistoimintaelin Kirnu kokoontuu kuukausittain. Kirnu toimii mm. lapsi-, perhe- ja nuorisotyön edunvalvojana kirkollisissa ja yhteiskunnallisissa yhteyksissä. Huomattava osa koulutuksistamme järjestetään Seurakuntaopisto/Agricolan ja SLK:n yhteistyönä. Toiminnallinen yhteistyömme jatkuu vuonna 2013 uudistetun yhteistyösopimuksen pohjalta. Yhteistyömme Suomen Kanttori-urkuriliiton, Suomen Kirkkomusiikkiliiton, Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin koulutusohjelman sekä musiikkiammattikorkeakoulujen kanssa tähtää mm. lasten ja nuorten musiikin aseman vahvistamiseen kirkkomusiikin kentässä. Jatkamme myös yhteistyötä alan oppilaitosten kanssa. *Yhteistyöhankkeet Yhdessä maailmassa ja Vieraanvaraisuuden kirkko: Kirnu-järjestöjen käynnistämä Yhdessä maailmassa -hanke laajenee kirkkohallituksen ja yhteistyötahojen toteuttamaksi Vieraanvaraisuuden kirkko -hankkeeksi. Vuoden 2014 alateema on Ole kuin kotonasi. Hankkeille on laadittu erilliset projektisuunnitelmat. Liikkuva seurakunta varhaiskasvatuksessa: Neuvottelemme yhteistyöstä ja integroitumisesta hankkeeseen. Liikkuva seurakunta -hanketta organisoi kirkkohallitus yhteistyössä Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio Valon kanssa. Lapsi on ilo: Neuvottelemme hankkeen jatkuvuudesta yhteistyökumppaneidemme SLS:n ja PTK:n kanssa. Varhaiskasvatuksen diakoniset ulottuvuudet: Hankkeessa kehitetään ennaltaehkäisevää varhaiskasvatustyötä niiden perheiden parissa, jotka ovat vaarassa eristäytyä ja syrjäytyä. Yhteistyökumppanimme on Oulun hiippakunta, jossa on kehitteillä lapsi- ja perhetyön verkostoituminen diakoniatyön ja eri verkostoyhteisöjen kanssa. Pilottiseurakuntien haku on meneillään. Ei tilaa kiusaamiselle -hankeaihio: Toimintavuonna suunnittelemme sisältöjä ja materiaaleja sekä etsimme yhteistyötahoja. *Valtiovalta, viranomaistahot ja järjestökenttä Liitymme toiminnassamme valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan 2012 2015 sekä lapsen oikeuksien sopimukseen. Pääsihteeri on valtioneuvoston asettaman lapsiasianeuvottelukunnan varajäsen sekä Lastensuojelun Keskusliiton ehkäisevän työn neuvottelukunnan jäsen. Tässä yhteistyössä ovat mukana monet merkittävät tahot, kuten lapsiasiavaltuutettu, opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Suomen Vanhempainliitto sekä monet kansalaisjärjestöt. Yhteyksillä valtiovaltaan, viranomaistahoihin ja järjestökenttään pyrimme vahvistamaan valtakunnallisia rakenteita ja toimintatapoja, joilla mahdollistetaan paikallisten verkostojen konkreettinen toiminta lapsen ja perheen hyvän elämän ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Yhteistyötä Opetushallituksen ja alakoulujen kanssa teemme etenkin Virsivisan osalta. Myös lastenkirkko.fi-toimintaa kehitämme kouluja palvelevaan suuntaan. *Muut yhteistyötahot Järjestämme huhtikuussa yhteistyössä Suomen Messujen kanssa Lapsi 2014 -messut. Osallistumme Suomen Ekumeenisen Neuvoston (SEN) kokouksiin kumppanuusjärjestönä. Järjestöllämme on edustaja SENin kasvatusasiain jaostossa. Olemme Lastensuojelun Keskusliiton, Nuorisojärjestöjen yhteistoimintaelin Allianssi ry:n, Aikakauslehtien Liiton sekä Mediakasvatusseuran jäsen. 8

*Kansainväliset yhteydet Erityisesti kansainvälisen kehittämistyön alla ovat toimintavuonna lasten spiritualiteettiin, teologiaan ja jumalanpalveluelämään liittyvät toiminnat. Keskeisiä yhteistyötahojamme ovat ECCEn (The European Conference on Christian Education) osallistujat, International Childrens Spirituality Assosiation, Verband Kindergottesdienst, Godly Play Trainers sekä Englannin ja Walesin kirkon kasvatuksen työntekijät. Tavoitteenamme on hakea luontevia kontakteja myös Venäjän Godly Play -ohjaajiin. Edustajamme osallistuu pohjoismaiseen pyhäkoulutyön kokoukseen. 5. Yhteiskunnassa on tiedostettu uskontokasvatus lapsen hyvän kasvun tärkeäksi osaksi Vuosien 2014 2016 painopisteet: Varhaiskasvatukseen liittyvän lainsäädännön seuraaminen ja siihen vaikuttaminen yhdessä sidosryhmien kanssa Varhaiskasvatuksen uskontokasvatuksen sisällön, ajattelun ja materiaalin kehittäminen sekä yhteistyö alakoulun kanssa Virsivisan ja lastenkirkko.fi-palvelun osalta Seurakuntien ja yhteiskunnan työntekijöiden koulutus yhteiskunnan uskontokasvatukseen liittyvissä asioissa VUONNA 2014: *Yhteiskunnan uskontokasvatus Jatkamme yhteistyötä KKP:n päivähoidon uskontokasvatuksen kehittämisryhmässä. Tehtävänä on seurata ja vaikuttaa tulevan varhaiskasvatuslain uudistamiseen etenkin päivähoidon uskontokasvatuksen linjausten osalta. Kehittämisryhmä tuottaa uusia esitteitä sekä koulutusmateriaalia päivähoidon uskonnollis-katsomuksellisen orientaation avaamiseksi varhaiskasvattajille. Toiminta tukee samalla lasten ja perheiden osallisuutta seurakunnassa ja yhteiskunnassa. Valmisteilla olevat esiopetus- ja varhaiskasvatuslain muutokset vaikuttavat sekä koulutuksen että viestinnän sisältöihin ja tavoitteisiin. Varhaiskasvatuksen uskontokasvatuksen tueksi järjestämme edelleen mentorikoulutuksia sekä valtakunnallisina että tilauskoulutuksina. Koulutukset toteutetaan kolmikantasopimuksen mukaisesti yhteistyönä Seurakuntaopisto/Agricolan ja KKP:n kanssa. Valtakunnallinen varhaiskasvatuksen uskontokasvatuksen kouluttajakoulutus jatkuu. Kehittyvä mentori -seminaareja toteutuu sekä Helsingissä että Oulussa. Toteutamme lisäksi päivähoidolle suunnattuja tilauskoulutuksia kysynnän mukaan ja pidämme uskontokasvatusta esillä eri neuvottelupäivillä sekä messutapahtumissa. Tarjoamme päivähoidon tukemiseksi myös työnohjausta. *Virsivisa-yhteistyö koulujen kanssa Virsivisa toteutamme yhteistyössä Opetushallituksen ja koulujen kanssa erillisen projektisuunnitelman pohjalta. *Lastenkirkko.fi koulujen tukena Kehitämme Lastenkirkon sisältöä ja käyttöä kouluja palvelevaan suuntaan. Mahdollisuuksia pidetään esillä opetusalan tapahtumissa ja kasvatuksen ammattilaisille tarjotaan koulutusta palvelun käyttämisessä. 9

6. SLK on tuottanut korkealaatuisia sisältöjä, kehittänyt toimintaa, kouluttanut työntekijöitä ja vapaaehtoisia sekä vahvistanut verkostoja Vuosien 2014 2016 painopisteet: Lehtien ja lastenkirkko.fi-verkkopalvelun kehittäminen Koulutusten sisällön ja SLK-Koulutuspalvelujen toimintojen kehittäminen Uuden menetelmän etsiminen tai kehittäminen, menetelmien toimivuuden arviointi ja päivittäminen VUONNA 2014: Tila -kärki antaa hyvän näkökulman toiminnan kehittämiseen. Kehittämishaasteenamme on yhteisen työn tekeminen; muovaamme kehittämisprosessejamme dialogisemmiksi. Koulutustarjonnassa kiinnitämme erityistä huomiota ennakkotietojen oikea-aikaisuuteen, koulutusten vaikuttavuuden arviointiin sekä koulutustoiminnan kannattavuuteen. *SLK-Koulutuspalvelut huomista kantavaa osaamista Koulutustoiminta on merkittävä osa SLK:n toimintaa ja sen merkitys strategisten tavoitteiden edistämisessä on suuri. SLK- Koulutuspalvelut tarjoaa niin ammattitaidon kuin työmotivaation lisäämiseen ja ylläpitämiseen kolmentyyppisiä työkaluja: koulutusta, neuvottelupäiviä ja työnohjausta. Koulutuksen sisällöllisiä painopisteitämme vuonna 2014 läpäisyperiaatteella ovat o kirkon varhaiskasvatuksen pedagogisen osaamisen vahvistaminen (Tää ois keskellä -kirjan avaamien linjausten pohjalta) o yhteisöllisyys, pyhä ja pedagoginen tila, esim. menetelmäkoulutukset (erityisesti Godly Play) o monikulttuurisuus. Uudenlaista koulutusta olemme rakentaneet tunnetaitojen, mediakasvatuksen, lapsen oikeuksien ja kansainvälisen vastuun sekä työyhteisötaitojen alueelle. Uutta on myös voimavarakeskeinen työnohjaus. Luettelo vuoden 2014 koulutustapahtumista on liitteenä (koulutuskalenteri ja luettelo koulutuksista). *Menetelmät Viime vuosina on otettu käyttöön useita menetelmiä, jotka ottavat huomioon lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja hengellisyyden edellytykset. Vuoden 2014 aikana syvennämme ymmärrystä menetelmien mahdollisuuksista ja edistämme niiden käyttöönottoa. Koulutuksia menetelmien monipuolisten käytöstä järjestämme yhdessä Seurakuntaopisto/Agricolan kanssa sekä tilauskoulutuksina. Toimintavuonna tuemme kirkkopedagogiikan jalkautumista varhaiskasvatukseen sekä yhteistyötä päivähoidon ja koulun kanssa. Kehitämme lattiakuva-menetelmän soveltamista yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa; menetelmästä järjestetään perus- ja jatkokoulutus. Olemme sopineet alustavasti Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy:n kanssa Raamattuleikki-kirjan toimittamisesta. *Godly Play Tila on Godly Play -menetelmän keskeinen elementti ja siksi yksi toimiva keino toteuttaa järjestön tila-kärkeä eri tapahtumissa ja viestinnässä. Tavoitteemme on, että Godly Play -menetelmän kokonaisuus hahmottuu kirkon kasvattajille ja laajemminkin hengellisestä ohjauksesta kiinnostuneille tästä näkökulmasta. Tavoitteena on myös, että seurakuntiin hankitut materiaalit otetaan laajemmin käyttöön, kun puhe menetelmän käytöstä ja toimivuudesta lisääntyy. Näin herätetään myös huomaamaan koulutukselliset tarpeet. Helmikuussa järjestämme yhteistyössä Seurakuntaopisto/Agricolan kanssa Godly Play -ajankohtaispäivät, joihin kutsutaan sekä menetelmää jo käyttäviä että aloittelijoita. Tapahtumalla pyrimme vahvistamaan myös kouluttavien laitosten ja järjestöjen asiantuntemusta menetelmistä. Kansainvälisen Godly Play Trainer koulutuksen saanut SLK:n kouluttaja järjestää vähintään kaksi suomalaisten trainerien tapaamista ja osallistuu heidän kanssaan kansainväliseen GP-trainereiden tapaamiseen Englannissa syksyllä. 10

*Viestintä Toimintavuonna keskitymme kehittämään seuraavia alueita: 1. Ilmaisun laatu o Vähemmän sanoja, enemmän sisältöjä. o Lisäämme tarinallisuutta informaation oheen (erityisesti kotisivut) 2. Ajankohtaisuus o Arvioimme eri viestintämuotojen ja -kanavien merkityksellisyyttä o Lisäämme viestinnän reagointinopeutta ajankohtaisten asioiden osalta myös sisäisessä viestinnässä 3. Dialogisuus ja palvelevuus o Lisäämme dialogisuutta eri kanavissamme o Otamme twiittaamisen osaksi toimintaamme o Selvitämme, miten voimme palvella paremmin seurakuntien tiedottajia 4. Verkkoviestintä o Jäntevöitämme some-työskentelyä. Ryhdymme bloggaamaan tavoitteena lisätä vuoropuhelua ja kehittää muun muassa koulutussisältöjä kommentointimahdollisuuden avulla. o Lisätään lapsinäkökulmaa verkkosisällöissä 5. Selvitämme ja arvioimme paikkaamme mediakasvatuksen kentässä *Lehdet Toimintavuonna kehitämme ja yhdenmukaistamme järjestön lehtien näkyvyyttä verkossa. Lisäämme vuorovaikutteisuutta lukijoiden kanssa. Lehtien haasteena on levikkien laskeva kehitys, joka johtuu paljolti seurakuntien toiminnassa ja taloudessa tapahtuvista muutoksista sekä viestinnän sähköisestä kehittymisestä. Pikkuväki (6 numeroa) Pikkuväki-lehti on koulutuksen, työn kehittämisen ja johtamisen kanava, joka vaalii lasten ja perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Jokaisessa numerossa on toteutuksia käytännön työhön. Rakennamme lehdellä myös yhteyttä yhteiskunnan varhaiskasvatukseen. Jäsenlehtenä Pikkuväki pyrkii huolehtimaan järjestön kokonaisnäkyvyydestä sekä pitämään esillä Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy:n tuotantoa. Julkaisemme lehden liitteenä päiväkerhon kausisuunnitelman, perhekerhosuunnitelman ja kesätoimintaliitteen. Toimintavuonna lehdestä tehdään lukijatutkimus. Pyhäkoululehti (6 numeroa) Pyhäkoululehti jatkaa entisellä peruslinjalla eli toimii työvälineenä (pyhäkoulusuunnitelmat ja muut toiminnalliset vinkit) ja lukupakettina. Selkiytämme lehden konseptia ja vahvistamme näkymistä verkossa. Lehdestä ilmestyy kuusi keskimäärin 40-sivuista numeroa. Toimintavuoden yleistavoitteena on kokonaiseksi kasvaminen sekä se, ettei pyhäkoulunohjaaja pelkäisi lapsen omaa ajattelua ja toimintaa. Lasten Pyhäkoulu (8 numeroa) Lehti ilmestyy kahdeksana 20-sivuisena numerona vuodessa. Suuntamme lehden koko varhaiskasvatuksen kenttään, ja painopiste on erityisesti alle kouluikäisissä lukijoissa. Lehti tukee kristillistä kasvatusta perheissä ja seurakunnissa. Jutuissa pyrimme lasta kiinnostavaan sekä eettistä ja esteettistä tajua kehittävään sisältöön, ihmettelyn ja tutkimisinnon herättämiseen, ekologisen tietoisuuden kasvattamiseen, lapsen itsetunnon ja -ilmaisun parantamiseen sekä perheen yhteisen ajan arvostamiseen. Rakennamme lehden sisältöä yhteistyössä lastenkirkko.fi-palvelun kanssa. 11

Kirkkomusiikki-lehti (6 numeroa) Kirkkomusiikki-lehti, jonka yksi julkaisijoista olemme, uudistuu: lehti muuttuu tabloidiksi ja joka toinen kuudesta numerosta ilmestyy Kotimaa-lehden liitteenä. Uudistuminen tarjoaa entistä laajemman lukijakentän myös SLK:n aineistoille lehdessä. Pidämme esillä erityisesti lasten ja nuorten ääntä ja asemaa kirkkomusiikkitoiminnassa. *Julkaisut Olemme julkaisijana seuraavissa Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy:n kustantamissa materiaaleissa: o Lasten virsi, virikemateriaali o Pyhäkoulutyökirja: Kirkko 7. SLK on hyvä työyhteisö, ja siellä työskentelee osaavia ja innostuneita ammattilaisia Vuosien 2014 2016 painopisteet: Työyhteisön yhteistyö, hyvät toimintatavat ja työhyvinvointi Tiimitoiminnan kehittäminen Talouden tasapainottaminen Johtokunnan ja neuvottelukunnan toiminnan kehittäminen VUONNA 2014: *Työyhteisön kehittäminen Jatkamme työyhteisön toiminnan ja yhteistyön kehittämistä. Perusasetelmassa toiminta jakautuu kahteen tiimiin (Seurakunta ja koti -tiimi, Varhaiskasvatustiimi) sekä johtamisen, hallinnon, talouden, koulutuksen ja viestinnän ulottuvuuteen. Vahvistamme tiimien ja tiiminvetäjien roolia. Erityistä huomiota kohdistamme talouden haasteisiin. Johtokunnan ja neuvottelukunnan toiminnassa pyrimme hyödyntämään eri alojen asiantuntemusta ja eri hiippakuntien näkökulmaa. *Työntekijät ja sosiaalinen toiminta Henkilökuntaamme kuuluu 11 päätoimista työntekijää, joista yksi on osa-aikaeläkkeellä (työn osuus 60 prosenttia), yksi osa-aikainen hanketyöntekijä (lastenkirkko.fi) ja sekä yksi osa-aikainen työntekijä. Työpaikkakokous on kerran kuukaudessa. Tiimit ja eri toimintojen työryhmät kokoontuvat säännöllisesti. Yhteistyötä ja sisäistä tiedotusta tuetaan Intranetillä ja muilla verkkopalveluilla. Henkilökunnan virkistys- ja tyky-toiminta on yhteistä Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy:n kanssa. Työntekijöiden työterveydenhoidosta on sopimus Diacor Oy:n kanssa. Henkilökunnan hyvinvointia tuetaan liikunta- ja kulttuuriseteleillä. *Hallinto Vuosikokous pidetään 19.5. Helsingissä. Johtokunnalla on vähintään viisi kokousta, joista kaksi yhdessä neuvottelukunnan ja työntekijöiden kanssa. *Talous Järjestön tulot muodostuvat avustuksista ja kolehdeista sekä omasta varainhankinnasta. Avustuksista merkittävin on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä yleisavustus, jonka toivotaan vuonna 2014 olevan 250 000 euroa. Kirkkohallituksen määräämän virallisen kolehdin tuotoksi arvioidaan 90 000 euroa. Harkinnanvarainen suosituskolehti musiikkikasvatukselle tuottanee 20 000 euroa. Kirkkohallitukselta saadaan yleisavustusta toimintaan 58 000 euroa. Oman varainhankinnan taloudellisesti merkittävimmän osan muodostaa koulutustoiminta. Kurssimaksutuotoiksi budjetoidaan 245 000 euroa, mikä edellyttää suunnitellun koulutustoiminnan täysimääräistä toteutumista. Jäsenmaksuja kertynee 71 000 euroa, vuokratuottoja 99 000 euroa, sijoitustoiminnan muita tuottoja 16 500 euroa. Julkaisukorvauksia lehdistä, kirjoista ja heijastimista on budjetoitu 51 500 euroa. 12

Järjestön suurin kuluerä on henkilöstömenot 613 800 euroa. Järjestön talous on edelleen melko vakaalla pohjalla, mutta vaikeutuvien talousnäkymien ja seurakuntakentän kehityksen vuoksi kulurakenteeseen ja riittävään kustannustietoisuuteen on kiinnitettävä jatkuvaa huomiota. Myös lisärahoituksen hankkiminen ja koulutustoiminnan tuottavuuden lisääminen ovat tarpeen. 13