SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA TOIMINTASUUNNITELMA 2017

1 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA TOIMINTASUUNNITELMA 2017

2 Suomen Mielenterveysseuran strategia 2016 2020 Tulevaisuuskuva Suomesta Suomi on elinvoimainen kansalaisyhteiskunta. Ihmiset voimaantuvat ottamaan käyttöön voimavarojaan. Suomi on mielenterveyden edistämisen edelläkävijä, joka luo edellytykset psyykkiselle, fyysiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Perustehtävä Suomen Mielenterveysseuran perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ehkäisy. Mielenterveysseura puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta mielenterveyteen. Seura rakentaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä edistää välittämisen kulttuuria. Seura kannustaa aktiivisuuteen yhteiskunnassa. Mielenterveysseura toimii ihmisoikeuksien ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden puolesta Suomessa ja kansainvälisesti. Seura tarjoaa apua elämän kriiseissä ja tukee erityisesti heikoimmassa asemassa olevien mielenterveyttä ja hyvinvointia. Arvot Ihmislähtöisyys Kuulemme ihmistä ja puolustamme rohkeasti oikeudenmukaisuutta ja kohtuutta yhteiskunnassa Luotettavuus Perustamme toimintamme asiantuntemukseen, avoimuuteen, tutkittuun tietoon, kokemusasiantuntijuuteen ja ihmisten arjen tuntemukseen Yhteisöllisyys Edistämme ja toteutamme rikastavaa ja osallistavaa yhdessä tekemistä ja voimaantumista sekä vapaaehtoistyön kulttuuria Strategiset tavoitteet Mielenterveysseuran strategisina tavoitteina on olla Johtava mielenterveyden edistämisen vaikuttaja ja kumppani Arvostettu, tunnustettu ja helposti lähestyttävä tuen ja avun tarjoaja Erottuva toimija ja vahva tekijä digitaalisessa maailmassa Vaikuttavien innovaatioiden johtava kehittäjä ja rantauttaja Hyvä ja vakaa työyhteisö ja vapaaehtoistyön foorumi.

3 Sisällys Suomen Mielenterveysseuran strategia 2016 2020... 2 1. MIELENTERVEYSSEURA KANSALAIS- JA KANSANTERVEYSJÄRJESTÖNÄ... 4 2. KANSALAISTOIMINTA JA YHTEISÖLLISYYS... 5 3. KRIISIAUTTAMINEN... 6 3.1 Kriisiauttamisen valtakunnallinen koordinaatio... 6 3.2 SOS-Kriisikeskus... 7 3.3 Projektit... 8 4. MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN... 9 4.1 Mielenterveyden ensiapu... 9 4.2 Lapset ja nuoret... 9 4.3 Työikäiset... 10 4.4 Ikääntyneet... 11 4.5 Koulutuskeskus... 11 4.6 Lapinlahden lähde... 11 4.7 MIPA-hanke... 12 4.8 MIVA-hanke... 12 5. RIKOSUHRIPÄIVYSTYKSEN VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATIO... 12 6. VIESTINTÄ JA VAIKUTTAMINEN... 13 6.1 Juhlavuosi... 13 6.2 Markkinointiviestintä... 14 6.3 Vaikuttaminen... 14 6.4 Jäsen- ja sisäinen viestintä... 15 7. HENKILÖSTÖ, HALLINTO JA TALOUS... 15

4 1. MIELENTERVEYSSEURA KANSALAIS- JA KANSANTERVEYS JÄRJESTÖNÄ Vuosi 2017 on Suomen Mielenterveysseuran 120-vuotisjuhlavuosi. Seura on maailman vanhin mielenterveysalan kansalaisjärjestö, jonka toiminta kehittyy jatkuvasti vastaamaan toimintaympäristön ja kansalaistoiminnan muutoksiin. Suomen Mielenterveysseuran perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja mielenterveyden ongelmien ehkäisy. Toiminnan lähtökohta on voimavarakeskeisyys sekä mielenterveyttä suojaavien tekijöiden vahvistaminen ja riskitekijöiden vähentäminen. Keskeistä on palkatun henkilöstön ja vapaaehtoisten toimiva ja tavoitteellinen yhteistyö, jota kansalaistoimintojen yksikkö kehittää, organisoi ja tukee. Sisällöllisesti toiminta jäsentyy vuoden 2017 alussa mielenterveyden edistämiseen ja kriisiauttamiseen. Viestintä ja hallinto tukevat kansalaistoimintoja, mielenterveyden edistämistyötä ja kriisikeskustoimintoja, ja osallistuvat niiden kehittämiseen. Lisäksi seura koordinoi järjestöjen yhteistyössä tuottamaa valtakunnallista Rikosuhripäivystystä. Järjestön toiminnan ytimen muodostavat 54 paikallista mielenterveysseuraa. Niiden lisäksi jäseninä ovat myös 30 valtakunnallista järjestöä. Henkilöjäseneksi seuraan ei ole voinut liittyä vuoden 1991 jälkeen, mutta seuralla on edelleen noin 500 henkilöjäsentä liittorakennetta edeltävältä ajalta. Mielenterveysseuran strategisena tavoitteena on ollut johtava mielenterveyden edistämisen vaikuttaja ja kumppani. Seura tekee tiivistä yhteistyötä mielenterveysalan muiden keskusjärjestöjen Mielenterveyden Keskusliiton, Mielenterveysomaisten Finfamin ja Psykosociala Förbundetin kanssa. Vuoden aikana erityisesti Mielenterveyden keskusliiton kanssa selvitetään yhteistyön tiivistämisen alueita ja yhteistoimintarakenteita. Tärkeitä yhteistyön areenoita ovat mielenterveyden alalla toimivien kansalais- ja ammattijärjestöjen Mielenterveyspooli sekä valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen ja eduskunnan Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta, johon kaikki eduskuntapuolueet ovat nimenneet kaksi kansanedustajaa. Tarttumattomien sairauksien verkostossa seura toimii kansansairauksien ehkäisemiseksi yhteistyössä Duodecimin sekä syöpä-, sydän-, diabetes- ja hengitysjärjestöjen kanssa. Yhteiskuntavaikuttaminen on koko seuran tärkeä tehtävä, jota toteutetaan seuran kaikissa yksiköissä. Vuoden 2017 keskeisiä vaikuttamistyön kohteita ovat järjestölähtöisen auttamistyön turvaaminen sote-uudistuksessa, hallituksen kärkihankkeiden valmistelu sekä kevään kuntavaalit. Mielenterveysseura on myös aktiivisesti mukana kansainvälisissä verkostoissa. Eurooppa-tasolla seura vaikuttaa mielenterveyden edistämiseen ennen kaikkea Mental Health Europen (MHE) kautta sekä ESR-rahoitteisessa Kompassi-hankkeessa. Vuoden 2017 erityisiä haasteita ovat uuden mielenterveyden edistämisen yksikön työn käynnistäminen, mukanaolo hallituksen kärkihankkeissa, verkkokriisityön ja varainhankinnan kehittäminen, sekä Lapinlahden sairaalaan liittyvä vaikuttavuusinvestointivalmistelu. Strategian 2016 2020 tavoitteita tukevista kehittämisohjelmista ovat käynnissä seuraavat: 1. Kansalaistoiminta ja yhteisöllisyys: Vapaaehtoistoiminnan vetovoimaisuuden lisääminen ja uudet toimintamuodot 2. Avun saavutettavuus: Kriisiauttamisen asemoituminen uudistuvaan sosiaali- ja terveydenhuollon kenttään

5 3. Digitaaliset toiminnot ja viestinnällisyys: Seuran kaiken toiminnan sähköinen ja viestinnällinen ajantasaistaminen ja uudet avaukset tällä alueella 4. Mielenterveysosaaminen ja uudet areenat 5. Laatu ja vaikuttavuus: Vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnin ja laatutyön vahvistaminen 6. Johtaminen, organisaatiokulttuuri ja talous: Ketterän ja yhteisöllisen toimintakulttuurin ja työ yhteisötaitojen vahvistaminen 2. KANSALAISTOIMINTA JA YHTEISÖLLISYYS Mielenterveysseuran strategisena tavoitteena on olla hyvä ja vapaa vapaaehtoistyön foorumi. Toimintavuonna jatketaan edellisvuonna käynnistynyttä työtä vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi, monipuolistamiseksi ja vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Seuran 120-vuotisjuhlavuosi tarjoaa huomattavan paljon mahdollisuuksia mielenterveyden edistämistyön näkyväksi tekemiseen. Juhlavuodesta rakennetaan koko mielenterveysseuraperheen yhteinen juhla, jossa paikallisilla mielenterveysseuroilla on tärkeä rooli. Toimintansa vakiinnuttanut Mental Health Art Week on kolmeviikkoisena osa juhlavuoden monipuolista ohjelmaa. Mielenterveysseura pyrkii toiminnallaan entisestään parantamaan pitkään tukihenkilötyötä tehneiden valmiuksia tehdä vapaaehtoistyötä, tukemaan heidän jaksamistaan ja monipuolistamaan tukihenkilöiden mahdollisuuksia toimia uusissa tukihenkilötyön muodoissa. Vapaaehtoisille tarjotaan valmiuksia tehtävänkuvansa monipuolistamiseen. Keskeistä on yhteisöllisyys ja mahdollisuus tukea hyvinvointia erilaisia kulttuuri- ja liikuntamenetelmiä hyödyntäen. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen avaa mahdollisuuksia myös rekrytoida uusia vapaaehtoisia uusiin rooleihin mielenterveysseuroissa. Vuoden aikana järjestetään koulutusta muiden muassa tukemaan tukihenkilötyössä toimivia ja uusien ryhmänohjaajien työtä, vapaaehtoistyön työnohjaajakoulutusta ja vapaaehtoistyön johtamiskoulutusta. Toiminnan kehittämistä tuetaan myös lisäämällä paikallisten mielenterveysseurojen markkinointiviestinnän osaamista. Uusina materiaaleina julkaistaan tukiaineistoa hyvinvointiryhmien ohjaajille ja ryhmänohjaajakoulutukseen sekä perehdytysopas uusille paikallisten mielenterveysseurojen hallitustoimijoille. Vuoden 2016 lopussa päättynyt yrittäjien hyvinvointihanke Killassa syntynyt menetelmäosaaminen ja toiminta siirretään hallitusti jalkautettavaksi ja juurrutettavaksi osana uuden Mielenterveyden edistämisen yksikön toimintaa. Uusi hanke: Yksinäisyyden vähentäminen monikulttuuritoiminnan keinoin (2017-2020) RAY:ltä haetun hankkeen tavoitteena on lievittää ja ehkäistä kriisialueilta tulleiden, erityisesti oleskeluluvan saaneiden, maahanmuuttajien yksinäisyyttä ja eriarvoistumista saattamalla yhteen samaa etnistä taustaa olevia henkilöitä. Hankkeessa edistetään ihmisten mielenterveyttä, toimintakykyä ja elämänhallintaa hyödyntämällä toiminnallista monikulttuuritoimintaa ja autetaan maahanmuuttajataustaisia henkilöitä löytämään keinoja käsitellä kokemuksiaan ja tunteitaan taidelähtöisten menetelmien keinoin silloinkin, kun suomenkielen taito on vielä puutteellista. Hankkeen myötä kyetään myös tuomaan monikulttuurisuutta vahvemmin mukaan 120-vuotisjuhlavuoden Mental Health Art Week (MHAW) taideviikoille. Mielenterveyden ensiapukoulutus 1 räätälöidään selkokieliseksi maahanmuuttajataustaisille henkilöille hyödyntäen Mielenterveysseuran OVI- hankkeen koulutusmateriaalia.

6 3. KRIISIAUTTAMINEN 3.1 Kriisiauttamisen valtakunnallinen koordinaatio Kriisikeskustoiminnan tavoitteena on lisätä mielen hyvinvointia auttamalla kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa olevia selviytymään eteenpäin elämässään, löytämään ratkaisuja elämän ongelmiin ja tapoja hallita traumaoireita sekä huolehtimaan omasta mielenterveydestä. Lisäksi tavoitteena on tarjota mahdollisuuksia mielekkääseen vapaaehtoistoimintaan kriisiauttamisen parissa. Mielenterveysseura koordinoi valtakunnallisesti mielenterveysseurojen kriisiauttamista eli kriisivastaanottotoimintaa, kriisipuhelintoimintaa, verkkoauttamista ja kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa olevien ryhmätoimintaa. Kriisikeskusverkostoon kuuluu 22 kriisikeskusta, joiden lisäksi kriisipuhelintoiminnassa on mukana viisi muuta paikallista mielenterveysseuraa. Verkkoauttamiseen osallistuu 18 kriisikeskusta. Valtakunnallinen koordinaatio tukee kriisiauttamista kriisikeskusverkostossa, vahvistaa kriisiauttamisen tarjontaa sekä avun tuloksellisuuden arviointia. Tavoitteena on tehdä kriisiavun löytäminen mahdollisimman helpoksi, huolehtia kriisiavun saatavuudesta, laadukkuudesta ja resurssien mahdollisimman tehokkaasta käytöstä. Kriisipuhelintoiminnan osalta koordinaatio sisältää sisällöllisen ja teknisen koordinaation sekä kriisipuhelimen valtakunnallisen yöpäivystyksen. Kriisipuhelintoiminnassa pyritään hallitusti kasvattamaan volyymiä edellisvuodesta. Vuonna 2015 toiminnassa yllettiin ensimmäistä kertaa yli 50 000 vastatun puhelun rajan. Verkkoauttamisen koordinaatio sisältää aiempien vuosien tapaan Tukinet verkkokriisikeskuksen sisällöllisen koordinaation, minkä lisäksi myös Tukinetin tekninen ylläpito ja kehittäminen siirtyvät vuoden 2017 alussa Sastamalan alueen Mielenterveysseuralta Suomen Mielenterveysseuralle. Tukinet-kehittämistyöhön liitetään myös 2017 alusta käynnistettävä uusi nuorten Sekasinchat. Keväällä 2016 Ylen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kokeiltu Sekasin-chat käynnistyy Me-säätiön kaksivuotisella rahoituksella. Seitsemänä päivänä viikossa, 17 tuntia vuorokaudessa toimivalla palvelulla pyritään vastaamaan noin 10 000 nuoren yhteydenottoon vuosittain. Verkkoauttamisen kanavia ovat verkkokriisikeskus Tukinet, Net tuki live chat sekä nuorille avattava Sekasin chat-palvelu. Palveluvalikoimaa täydentävät järjestön verkkosivuilla olevat tietosisällöt ja oma-apuohjelmat (Selma, Toivo, Oiva). Koordinaatio ylläpitää ja kehittää yhteistä nettipohjaista tilastointia ja tuloksellisuusmittareita kriisiauttamisen käyttöön. Mittareita kehitetään yhteistyössä verkoston kanssa. Kriisiauttamisen linjaukset ajantasaistetaan, jalkautetaan toimijoiden käyttöön sekä seurataan ja arvioidaan niiden toteutumista kriisikeskuksissa. Ryhmätoiminnan koordinaatiolla edistetään yhteisesti hyväksi todettuja toimintaperiaatteiden toteutumista ja levitetään erilaista ryhmätoimintaa tarpeen mukaan eri kriisikeskuksiin. Käynnissä oleva SOTE-uudistus vaikuttaa olennaisesti kriisikeskusverkoston toimintaan, sillä noin viidennes kriisikeskusten rahoituksesta tulee kunnilla. Mielenterveysseura koordinoi vaikuttamistyötä, jolla pyritään huolehtimaan että kriisikeskustoiminta järjestölähtöisenä auttamistyönä huomioidaan sote-valmistelussa ja sen resurssit turvataan.

7 3.2 SOS-Kriisikeskus Mielenterveysseuran ylläpitämä SOS-kriisikeskus on vuonna 1970 toimintansa aloittanut alueellinen kriisikeskus, joka palvelee Uudenmaan alueen asukkaita. Toiminta toteutuu ammattilaisten ja koulutettujen vapaaehtoisten voimin. SOS-kriisikeskuksen kriisivastaanotolla tarjotaan kriisiapua sekä kantaväestölle että maahanmuuttajataustaisille. Kriisikeskus on mukana valtakunnallisessa kriisipuhelimessa ja verkkokriisikeskus Tukinetissa sekä osallistuu viikoittain kokoontuvien ryhmien toteuttamiseen. Vapaaehtoisia rekrytoidaan ja koulutetaan vuosittain kriisiauttamisen eri muotoihin: kriisipuhelinauttamiseen, verkkoauttamiseen, tukikeskusteluihin ja henkilökohtaisiin tukisuhteisiin. SOS-kriisikeskuksessa toimii myös Rikosuhripäivystyksen (RIKU) Etelä-Suomen aluetoimisto ja pääkaupunkiseudun palvelupiste. RIKU tukee rikosten uhreja ja heidän läheisiään selviytymään rikoksen aiheuttamista seurauksista, tutkinta- ja oikeudenkäyntiprosessista sekä hakemaan oikeudenkäyntiavustajaa ja korvauksia. Toimintavuonna vahvistetaan alueen palvelupisteiden henkilö- ja vapaaehtoisresursseja sekä muun muassa maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden tavoittamista ja tukemista. SOS-kriisikeskus tarjoaa kriisiapua eri muodoissaan ja osallistuu aktiivisesti itsemurhien ehkäisytyöhön järjestämällä muun muassa kansainvälisen itsemurhien ehkäisypäivän tapahtuman, tuottamalla aiheesta materiaalia ja kehittämällä tukimuotoja. SOS-kriisikeskus osallistuu myös Surukonferenssi 2017 toteuttamiseen. Konferenssin tavoitteena on tuoda surevien tilannetta ja asemaa näkyvämmäksi ja paremmin huomioon otetuksi yhteiskunnassa ja auttamisjärjestelmissä. Kaikki SOS-kriisikeskuksen kriisityöntekijät vastaavat kriisipuhelimeen sekä toimivat SOS-kriisikeskuksen ja tarvittaessa muiden päivystyspaikkakuntien vapaaehtoisten tukena. Kriisipuhelimessa käytävistä keskusteluista SOS-kriisikeskuksen osuus on 37 prosenttia. Toimintavuonna otetaan käyttöön Ikääntyvien mielen hyvinvointia edistäneessä Mirakle -hankkeessa kehitettyjä toimia ja selvitetään pääkaupunkiseudulle parhaiten soveltuvaa tapaa ikäihmisten varhaisen kriisituen toteuttamiseen. Turun kriisikeskuksen Feeniks hankkeen malli jalkautetaan pääkaupunkiseudulle. Maahanmuuttajatyössä tehdään ihmiskauppakysymykseen liittyvää yhteistyötä Rikosuhripäivystyksen kanssa. SOS-kriisikeskuksen järjestämiin intensiivikursseihin on mahdollista hakeutua mistä päin Suomea tahansa. Viikoittain kokoontuvia ryhmiä järjestetään sekä SOS-kriisikeskuksessa Helsingissä että useissa paikallisissa kriisikeskuksissa eri puolilla Suomea. Maahanmuuttajille tarjotaan kohdennettua ryhmätoimintaa. Syöpäjärjestöjen kanssa jatketaan vertaistukiryhmämallin toteuttamista ja kehittämistä syöpään sairastuneiden läheisille. Krisjour för Unga (Helsinki Missio) kanssa toteutetaan ensimmäinen ruotsinkielinen Löydä oma tarinasi-ryhmä. Kehitysvammaliiton kanssa toteutetaan ensimmäinen Löydä oma tarinasi -ryhmä kehitysvammaisille nuorille aikuisille. Irti huumeista ry:n kanssa toteutetaan uutena ryhmänä nuoren tai aikuisen lapsensa menettäneiden ryhmä päihdekuolemiin liittyen. Nuoret lesket ry:n kanssa toteutetaan kurssijakso perheille, joissa toinen vanhempi on kuollut. Surunauha ry:n kanssa jatketaan yhteistyössä itsemurhan tehneiden läheisten ryhmien toteuttamista. Järjestölähtöinen auttaminen pohjautuu palkattujen ammattilaisten ja vapaaehtoisten hyvään yhteistyöhön. Vapaaehtoisille tarjotaan monipuolista ja ammatillisesti tuettua vapaaehtoistoimintaa joka arkipäivä ja vuoden jokainen yö, kolmena viikonloppuna kuussa sekä juhlapyhinä. Vapaaehtoisia on mukana sekä kriisipuhelinpäivystyksessä, verkossa että kasvokkain tapahtuvassa kriisiauttamisessa. Huoma ry:n kanssa jatketaan kokeilua, jossa vapaaehtoisia koulutetaan tukemaan erityisesti henkirikosten uhrien läheisiä. Kriisikeskus osallistuu aktiivisesti kansainvälisiin verkostoihin ja ottaa myös vastaan lukuisia kansainvälisiä vieraita vuosittain.

8 3.3 Projektit Linity eli lyhyt interventio itsemurhaa yrittäneille projekti (2013 2017) Ray C 90 Projektin tavoitteena vähentää itsemurhien määrää Suomessa soveltamalla Sveitsissä kehitettyä ASSIP/ LINITY mallia Suomeen sekä lisätä yhteiskunnallista keskustelua itsemurhista ja niiden inhimillisistä ja taloudellisista kustannuksista. Projektin viimeisen toimintavuoden aikana projektin toimintaa kehitetään ja juurrutetaan käytäntöön kaikilla kolmella Linity -vastaanottopaikkakunnalla Helsingissä, Kuopiossa ja Seinäjoella. Asiakkaiden määrällinen tavoite vuodelle 2016 on 200 250 asiakasta. Projektissa kootaan aineistoa Itsemurhaa yrittäneiden kriisiavun vaikuttavuustutkimukseen, jota toteuttavat yhteistyössä HYKS, Helsingin kaupungin terveyskeskus ja Suomen Mielenterveysseura. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida Linity -intervention vaikuttavuutta verrattuna itsemurhaa yrittäneelle tarjottuun tavanomaisen kriisiapuun. Kotoutujan mielenterveyden tueksi KOTU (2016 2017) Amif-hanke Hankkeen tavoitteena on tukea pakolaistaustaisten henkilöiden mielenterveyttä, parantamalla koulutuksen keinoin niiden toimijoiden mielenterveystaitoja, jotka kohtaavat pakolaisia ja turvapaikanhakijoita työssään ja toiminnassaan. Mielenterveyden tukeminen varhaisessa vaiheessa tukee kotoutumisprosessia. Hankkeessa vahvistetaan pakolaisia kohtaavien toimijoiden mielenterveysosaamista ja edistetään valmiuksia kohdata ja tukea mielenterveys- ja trauma-oireista kärsiviä pakolaistaustaisia henkilöitä. Nuorisotyön kriisivalmiuden kehittämishanke NKK (2016 2018) OKM rahoitus Hankkeen tavoite on nuorten valtakunnallisen yhdenvertaisuuden parantaminen nuoria koskevissa kriisitilanteissa. Tavoitteena on, että hankkeen päättyessä 80 prosentilla kunnista on nuorisotyön kriisisuunnitelma, verkostot ja toimintaohjeet nuorten tukemisesta yllättävien ja erilaisten kriisien sattuessa alueilla. Kriisivalmiuden valtakunnallisen kattavuuden parantamiseksi hankkeessa tehdään kyselytutkimus, levitetään tietoa ja hyviä käytäntöjä, järjestetään alueellisia koulutuksia, luodaan ja jalkautetaan yhteistyömalleja alueellisesti ja täydennetään jo olemassa olevia materiaaleja. Hankekumppani on Nuorisotyö Allianssi ry. Hankkeessa työskentelee osa-aikaisesti hankekoordinaattori. Nuttu -nuoret tuella työelämään (2015 2017) Kuntoutussäätiön koordinoima hanke Tavoitteena on mielenterveyden ongelmista tai oppimisvaikeuksista kärsivien työttömien tai työttömyysuhan-alaisten nuorten opiskelu- ja työelämävalmiuksien parantaminen. Ryhmätoiminnoista on hankkeessa työntekijä 50 prosentin työajalla toteuttamassa ryhmätoimintaa. Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke Paloma (2016 2018) THL:n koordinoima Amif-hanke Hankkeessa kartoitetaan pakolaistaustaisen väestön käyttämien mielenterveyttä tukevien palvelujen ja toimien malleja, hyviä käytäntöjä ja ongelmakohtia. Tavoitteena on luoda toimintamalli mielenterveyspalveluiden ja muiden mielenterveyttä edistävien toimien toteuttamisesta, jossa huomioidaan pakolaisten ja muiden kolmansista maista tulevien maahanmuuttajien erityistarpeet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n koordinoimassa hankkeessa Kriisikeskustoiminnoissa työskentelee hankkeen projektisuunnittelija, jonka vastuualueena on erityisesti pakolaisten kokemusten kokoaminen sekä hankkeen tulosten jalkauttaminen kohderyhmälle.

9 Uusi hanke: Maahanmuuttajanuorten osallisuuden lisääminen MAUNO (2017 2019) Sokra-hanke Aloitetaan nuorten maahanmuuttajien osallisuutta edistävä hanke, jossa koordinaattorina on Mielenterveyden keskusliitto ja kumppaneina, Sosped säätiö, Mielenterveysomaisten keskusliitto Finfami ja Suomen Mielenterveysseura. Mielenterveysseuran osahanke tuottaa maahanmuuttajataustaisille suunnatun selkokieliversion Mielenterveyden ensiapu 1, johon liitetään tietoa myös maahanmuuttokriisistä ja traumaoireiden hallinasta. Tuotoksesta tehdään verkkoversio, jota voidaan käyttää oma-apuaineistona ja se käännetään englanniksi ja arabiaksi. 4. MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN Mielenterveyden edistämisen yksikkö aloittaa toimintansa 1.1.2017. Yksikön tavoitteena on edistää Suomessa asuvien ihmisten mielenterveyttä elämänkulun eri vaiheissa ja erilaisissa elämäntilanteissa sekä ehkäistä ennalta mielenterveyden häiriöitä. Yksikköön muodostuu koulutus- ja kehittämistoiminnasta ja seuran toimintaan juurtuneista kehittämishankkeiden tuloksina syntyneistä hyvistä käytännöistä. RAY-avusteinen toiminta muodostaa yksikön rungon mutta kattaa alle puolet yksikön tuotoista. 4.1 Mielenterveyden ensiapu Mielenterveyden ensiapukoulutusten (MTEA) tavoitteena on vahvistaa kansalaisten mielenterveysosaamista. Mielenterveysseura jatkaa alkuperäisen australialaisen mallin ja tämän rinnalle kehitetyn positiiviseen mielenterveyteen keskittyvän MTEA-koulutuksen levittämistä. Mielenterveysseura ylläpitää ohjaajarekisteriä ja seuraa osallistujapalautteita laadunvarmistamiseksi. Ohjaajille järjestetään kaksi valtakunnallista verkostopäivää täydentämään koulutusta. RAY-avustus mahdollistaa yhden työntekijän palkkaamisen ja kohdentuu MTEA -ohjaajien koulutukseen ja kurssien hallinnointiin, koordinointiin, laadunvarmennukseen, valvontaan sekä opetusmateriaalin tuottamiseen ja päivittämiseen. Vuosina 2017 2018 MTEA-koulutusten saatavuutta on mahdollista huomattavasti laajentaa hallituksen kärkihankerahoituksen turvin. Valtionavustuksella koulutetaan vuoden aikana 200 uutta MTEA-ohjaaja yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Valtionavustus mahdollistaa myös lisähenkilökunnan palkkaamista MTEA-toimintaan ja koulutusmateriaalin ilmaisen jakelun. 4.2 Lapset ja nuoret Lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisen kokonaisuudella vastataan erityisesti lasten ja nuorten kanssa toimivien ammattilaisten osaamistarpeisiin. Tällä varmistetaan, että kasvuympäristöt tukevat edistävät positiivisen mielenterveyden kehittymistä. Koulutukset järjestetään yhteistyössä kesäyliopistojen, kuntien ja kuntayhtymien kanssa. Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistetään myös järjestöjen välityksellä. Paikallisten mielenterveysseurojen vapaaehtoisille ja muille järjestötoimijoille järjestetään kaksi Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen järjestötyössä -koulutusta. Koulutus tukee paikallisten Hyvää mieltä vanhemmuuteen -tilaisuuksien järjestämistä, joiden vetäjiksi koulutetaan 8-10 eri järjestöjen vapaaehtoista. Lapsen mieli -koulutus tukee esiopetuksen OPS 2016 ja varhaiskasvatuksen Vasu 2017 hyvinvointiosaamisen sisältöjä. Avustuksella koulutetaan myös alueellisesti toimiva Lapsen mieli -kouluttajarinki, joka puolestaan jatkossa kouluttaa neuvolaterveydenhoitajia sekä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen työntekijöitä. Lapsen mieli -kouluttajia valmistuu 7-10.

10 Yhtenäis- ja yläkoulujen sekä toisen asteen oppilaitosten opetus- ja oppilashuoltohenkilökunnalle sekä nuorisotoimen työntekijöille järjestetään koulutuksia. Sisältö tukee 2016 voimaan astuvaa POPS:ia. Edellä kuvattujen toimintojen juurtumiseksi järjestetään Luovuutta ja innostusta mielenterveyden edistämiseen -työpajapäivä, johon osallistuu 30 ammattilaista. Vuoden aikana levitetään uutta lasten ja nuorten kanssa toimiville suunnattua MTEA-koulutusmallia. RAY-avustuksen avulla koulutetaan Nuoren mielen ensiapu -koulutusten ohjaajia. Vuoden aikana toteutuu noin 25 nuorten MTEA-kurssia. RAY-avustus kattaa yhden lasten ja nuorten työn koordinoivan henkilön kulut ja mahdollistaa vaikuttavaksi todettujen mielenterveyttä edistävien toimintamallien levittämisen (Toimiva lapsi & perhe ja mindfulness -menetelmät). Avustuksella ylläpidetään Toimiva lapsi & perhe -menetelmien kouluttajaverkostoa. Toimiva lapsi & perhe -toiminnassa järjestetään kouluttajien työkokous, neljä koulutuskokonaisuutta ja 5-10 muuta tapahtumaa. Osana muuta RAY-avusteista toimintaa toteutetaan suoraan lapsille ja nuorille suunnattuja mindfulness -ryhmiä lasten ja nuorten luonnollisissa toimintaympäristöissä, kuten kouluissa, nuorisotoimessa ja harrastusjärjestöissä Keskeistä lasten ja nuorten työssä on viedä Mielenterveysseuran verkkoympäristöön digitaalisia sisältöjä ja työvälineitä, jotka ovat kaikkien saatavilla ja palvelevat näin eri-ikäisten lasten ja nuorten kanssa toimivia valtakunnallisesti. Verkkoon tuotetaan sisältöjä ja nuorille suunnattu mielenterveys- ja elämäntaitokurssi, jonka nuorten kanssa toimivat ammattilaiset toteuttavat omassa oppilaitoksessaan tai omalla alueellaan. Lapsia ja nuoria ohjataan käyttämään verkosta jo löytyviä mindfulness -harjoituksia ja erityisesti lapsille ja nuorille soveltuvia harjoituksia tuotetaan lisää. Lasten ja nuorten työssä kuljetetaan eteenpäin myös erillisiä hankkeita ja niiden prosesseja kohdennetuilla opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM), sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja Opetushallituksen (OPH) rahoituksilla. OKM:n erityisavustuksella toteutettava Mielenterveys nuorisotyön voimaksi -juurruttamishanke viedään loppuun alkuvuoden aikana. STM:n terveyden edistämisen määrärahalla toteutettava elapset puheeksi -hanke (2016 2018) kehittää sähköistä koulutusohjelmaa ja tietopakettia ylisukupolvisuuden ehkäisemiseksi. Opetushallituksen henkilöstökoulutuksen valtionavustushanke Hyvää mieltä yhdessä kohdistuu alakoulujen opetus- ja oppilashuoltohenkilökunnalle. Sisältö vastaa vuonna 2016 voimaan astuvan POPS:n sisältöjä mielenterveyden ja yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisen osalta. Hyvää mieltä vanhemmuuteen -vanhempainiltoja järjestetään päiväkodeissa ja kouluissa. Hyvää mieltä yhdessä kouluttajarinkejä täydennetään. Opetushallituksen henkilöstökoulutuksen valtionavustushanke Lapsen mielenterveyden edistäminen varhaiskasvatuksessa -hanke kohdistuu varhaiskasvatuksen henkilöille. 4.3 Työikäiset RAY-avustuksella vastataan myös työelämän mielenterveyden edistämisen tarpeisiin. Toimintakautena Yrittäjien hyvinvointikilta -toiminta on keskeinen toimintamuoto. Toiminnan keinot ovat 1) Yrittäjien hyvinvointikoulutus, 2) vertaisryhmätoiminta ja 3) alueelliset verkostot. Työsuojelurahaston rahoituksen turvin toimintavuonna kehitetään uutena toimintamuotona Työelämän MTEA -koulutuskokonaisuus.

11 4.4 Ikääntyneet Ikääntyneiden mielenterveyden edistämiseen tähtäävät Seniori Hyvinvointitreenit vakiinnutetaan RAY-avustuksella. Toiminnalla tavoitetaan sekä vanhustyön ammattilaisia että järjestöjen vapaaehtoisia, joiden valmiuksia edistää ikääntyneiden mielenterveyttä vahvistetaan. Toiminta tavoittaa suoraan valtakunnallisesti järjestöjen ja kuntien vanhus- ja mielenterveystyön ammattilaisia, vapaaehtoisia, oppilaitosten opiskelijoita ja opettajia, joita koulutetaan Seniori Hyvinvointitreenien ohjaajiksi. Ryhmätoiminnalla tavoitetaan niitä ikäihmisiä, joilla on erityistä tarvetta mielenterveyden suojatekijöiden vahvistamiseen. Ensisijaisena kohderyhmänä ovat kotona yksin asuvat, syrjäytymisvaarassa olevat yli 70-vuotiaat henkilöt sekä palvelu- ja senioritalojen asukkaat. MIRAKLE-hanke saatetaan päätökseen alkuvuoden aikana. Tavoitteena on juurruttaa hankkeen aikana kehitetyt työvälineet ja materiaalit Suomen Mielenterveysseuraan sekä paikallisiin mielenterveysseuroihin järjestämällä koulutustilaisuuksia ja tukemalla myös taloudellisesti viiden uuden Seniori Hyvinvointitreeniryhmän käynnistymistä paikallisseuroissa. Hanke julkaisee kaksi ikäihmisten mielenterveyden häiriöiden tunnistamiseen ja mielenterveyden tukemiseen liittyvää opasta. 4.5 Koulutuskeskus Koulutuskeskuksessa kehitetään ja toteutetaan laajan yhteistyöverkoston kanssa mielenterveyden edistämiseen, henkiseen hyvinvointiin sekä psykososiaaliseen ja terapeuttiseen auttamistyöhön liittyviä koulutuspalveluja. Koulutukset (MDFT-suomalainen malli, Perhearviointimenetelmä, MBB, Terapeuttinen työskentely asiakkaan kotona, Psykoterapian perusteet, Pariterapian täydennyskoulutus, Kriisityön koulutukset) on suunniteltu erityisesti sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatus- ja opetustoimen ammattilaisille ja järjestöjen henkilöstölle. Koulutuskeskuksen koulutukset ovat maksullisia, ammatillisia täydennyskoulutuksia ja koulutuksilla rahoitetaan koulutuskeskuksen toiminta kokonaisuudessaan. Uutena koulutustuotteena on suomalainen malli MDFT-toiminnasta. Tällä sekä Perhearviointimenetelmäkoulutuksella Koulutuskeskus tavoittaa lasten ja nuorten toimintaympäristöissä ja heikoimmissa asemissa olevien perheiden kanssa työskentelevät työntekijöitä. Koulutuskeskuksessa toteutuu 2,5 henkilötyövuotta vuonna 2017, lisäksi koulutuksia toteuttaa runsas joukko freelance-kouluttajia. 4.6 Lapinlahden lähde ESR-rahoitteinen Osallistu Lapinlahden Lähteellä -hanke päättyy alkuvuonna 2017. Hankkeen päätösvaiheessa keskitytään juurruttamaan kahvila-, tapahtuma- ja remonttityöpajoissa syntyneet toiminnot ja hyvät käytännöt pysyviin rakenteisiin. Vastuu kahvilatoiminnasta siirtyy Lapinlahden Lähde ry:lle. Kiinteistöön liittyvää toimintaa jatkaa hankkeessa syntynyt, seuran omistama yhteiskunnallinen yritys Lapinlahden Lähde Oy, joka yhteistyökumppaneineen osallistuu Helsingin kaupungin kiinteistöviraston järjestämään ideakilpailuun Lapinlahden alueen toiminnasta. Vuoden aikana selvitetään mahdollisuutta kehittää Lapinlahdesta vaikuttavuusinvestointikohde, jonka myötä toiminta voisi vakiintua. Tapahtumatoiminta siirtyy osittain Pro Lapinlahti ry:lle, joka on hakenut toiminnalle RAY-avustusta. Toimintavuoden aikana pyritään käynnistämään uusia ESR-hankkeita Lapinlahden alueella, kuten alueellinen hanke vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi sekä valtakunnallinen luovan alan ESR-hanke lähitaitelija-toiminnan mallintamiseksi ja levittämiseksi. Pro Lapinlahti ry:n liittyminen Suomen Mielenterveysseuran paikallisseuraksi mahdollistaa paikallisen toiminnan osittaisen siirtämisen uudelle paikallisseuralle.

12 4.7 MIPA-hanke Mielenterveysseura toteuttaa 2017 2018 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA -hanke) osatutkimuksen: Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tavoittamien kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistävät tekijät. Osatutkimuksen tavoitteena on selvittää voimavaroja, keinoja ja olosuhteita, jotka edistävät ihmisten mielenterveyttä ja päihteiden käytön hallintaa sekä tukea järjestöjen ja myös muiden toimijoiden valmiuksia edistää ihmisten mielenterveyttä, hyvinvointia ja päihteidenkäytön hallintaa vahvistuvat. Osahanke lisää myös muiden toimijoiden valmiuksia ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. 4.8 MIVA-hanke STM:n Terveyden edistämisen rahoituksen turvin toteutettavassa MIVA-hankkeessa kehitetään, pilotoidaan ja levitetään sähköinen työkalu ja siihen liittyvä verkkokoulutus kunnallisten päätösten mielenterveysvaikutusten arvioimiseksi. Työkalu arvioi eri hallintokuntien toimien vaikutusta kuntalaisten psyykkiseen hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Hankkeessa kehitetyn MIVA-työkalun pilotoinnissa on mukana kolme kuntaa. Mielenterveysseuran verkkopalvelun lisäksi Kuntaliiton sähköisen hyvinvointikertomuksen portaali toimii hankkeessa syntyvän MIVA-työkalun levityskanavana. 5. RIKOSUHRIPÄIVYSTYKSEN VALTAKUNNALLINEN KOORDI- NAATIO RIKUn tehtävänä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasian todistajan asemaa vaikuttamalla ja tuottamalla palveluita. Ammatillisesti ohjattujen vapaaehtoisten sekä ammattilaisten tuottamilla palveluilla lievitetään rikoksen yksilölle aiheuttamia vaikutuksia ja vahvistetaan uhrien oikeuksien toteutumista. Rikoksen uhri voi saada RIKUsta henkilökohtaisen tukihenkilön. Tukea ja neuvontaa saa myös puhelimitse ja verkossa. Marraskuussa 2015 kansallisesti voimaan tullut EU:n rikosuhridirektiivi vahvisti rikoksen uhrin asemaa ja tukipalveluita. Rikosuhripäivystys on direktiivin edellyttämien yleisten rikosuhripalveluiden tuottaja Suomessa. Vuonna 2017 perustyön rahoitus tulee valtiolta, oikeusministeriön kautta. RIKUn vuoden 2017 toiminnan painopisteitä ovat 1) tukipalveluiden yhdenvertaisen saatavuuden vahvistaminen, 2) verkkopalveluiden juurruttaminen peruspalveluihin, 3) rikoksen uhrin asemaan vaikuttaminen ja 4) RIKUn palveluiden ja brändin tunnettavuuden vahvistaminen suuren yleisön keskuudessa. RIKUa ylläpitävät yhteistyösopimukseen perustuen Ensi- ja turvakotien liitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Kirkkohallitus, Suomen Punainen Risti, Suomen Setlementtiliitto ja Suomen Mielenterveysseura. Mielenterveysseura on toiminut vuoden 2014 alusta alkaen Rikosuhripäivystyksen valtakunnallisena koordinaatiojärjestönä. Toimintaa johdetaan valtakunnallisesti Helsingissä sijaitsevasta keskustoimistosta ja alueellisesti seitsemästä aluetoimistosta. Vuonna 2017 perustetaan kaksi uutta palvelupistettä, minkä jälkeen RIKUn paikallisten toimipaikkojen määrä on 31.

13 6. VIESTINTÄ JA VAIKUTTAMINEN Viestintä ja vaikuttaminen on tärkeä osa Suomen Mielenterveysseuran ja sen kaikkien työntekijöiden työtä. Vuonna 2017 seura jalkauttaa mielenterveysosaamista etenkin juhlavuoden kohtaamisilla ja digitaalisilla sisällöillä. Mielenterveysseuran viestinnän keskeinen periaate on monikanavaisuus. Seuran kanavia ovat mielenterveysseura.fi, Facebook, Twitter, YouTube, Instagram, sähköposti, Mieli uutiskirje ja muut uutiskirjeet, Intranet sekä Mielenterveys-lehti, Perheterapia-lehti, Newsletter sekä esitteet ja muut julkaisut. Resursseja siirretään edelleen painetuista tuotteista verkkoviestintään ja Mielenterveys-lehden julkaiseminen lopetetaan vuoden 2017 päättyessä. Mielenterveysseura painottaa kaikessa toiminnassa sähköisen ja viestinnällisen ulottuvuuden ajantasaistamista ja uusia avauksia. Seurassa on meneillään useita digitaalisia hankkeita, jotka liittyvät viestintään, kuten varainhankintaan sekä eri kohderyhmille suunnattuihin uusiin digitaalisiin sisältöihin. Mielenterveysseuran tavoitteena on olla erottuva toimija ja vahva tekijä digitaalisessa maailmassa. Tavoitteena on, että seuran kaikki sisällöt ja palvelut ovat kiinnostavasti saatavissa ja hyödynnettävissä verkon kautta. Tavoitteena on, että Mielenterveysseuran verkkosivusto ja sosiaalinen media on yhdistysten joukossa mielenterveysalan hyödynnetyin Suomessa. Kuukausittaista kävijämäärää pyritään kasvattamaan vuoden 2016 noin 60 000 eri kävijästä noin 110 000 kävijään. Vuoden aikana kehitetään erityisesti sivuston monimediallisuutta, visuaalisuutta, tarinallisuutta ja hakuominaisuuksia. Paikallisille seuroille tarjotaan yhtenäisen Mieli-ilmeen mukaista verkkosivuratkaisua. Henkilöstölle järjestetään sähköisen viestinnän koulutusta toteutetun digitaalisen osaamisen kyselyn perusteella. Seurassa tarkastellaan koulutusaineiston kehittämistä digitaaliseksi palveluksi. Mielenterveysseura viestii päivittäin sosiaalisessa mediassa ja kehittää sisältömarkkinoinnin osaamistaan eri kohderyhmille (2016; FB 10 200 tykkääjää, Twitter 5 100 seuraajaa) sekä ottaa ketterästi käyttöön uusia kanavia. Kohtaamiset tapahtumien, seminaarien, koulutusten tai kokousten yhteyksissä sekä kaikissa palveluissa ovat tärkeitä vuorovaikutuksen areenoita. Mielenterveysseura 120 juhlavuonna kohtaamisia on poikkeuksellisen paljon ja niissä viestitään mielenterveyden edistämisen keinoista ja auttamismuodoista. 6.1 Juhlavuosi Mielenterveysseuran tavoitteena on synnyttää juhlavuoden kohtaamisissa toivoa, iloa ja voimaa sekä lisätä tietoa mielen hyvinvoinnin edistämisestä ja matalan kynnyksen auttamismuodoista sekä vapaaehtoistyöhön osallistumisesta. Tavoitteena on, että Mielenterveysseura 120 juhlavuoden kaikkien päätapahtumien kävijäpalaute on kiittävää ja niissä on ollut tavoiteltu määrä osallistujia. Juhlavuotta toteutetaan yhdessä paikallisten seurojen, juhlavuoden kumppaneiden ja kaikkien sen viettoon osallistuvien kanssa. Tavoitteena on, että valtaosa paikallisista seuroista on järjestänyt tapahtumia osana juhlavuotta ja viestinyt siitä. Juhlavuoden päätapahtumat ovat: 1) Avajaiset 19.1. Säätytalolla ja Kirjasto Kympissä Helsingissä sekä juhlavuoden tekojen ja tutkimuksen uutisointi

14 2) Hyvää mieltä kulttuurista -MHAW-tapahtumat 15.5. 4.6 ja yleisötapahtuma Lapinlahden lähteellä 19.5. 20.5. 3) Mieli-auton kiertue yleisötapahtumissa 6.5. 15.7. 4) Maailman mielenterveyspäivän (10.10.) kymppikymppikampanja "Toivoa kirjallisuudesta" (Suomi100-tapahtuma) 5) Seurayhteisön gaala Ritarihuoneella 21.10.2017. 6.2 Markkinointiviestintä Markkinointiviestinnän keinoin pyritään huolehtimaan, että Mielenterveysseuran toiminta ja palvelut on tavoittavat ihmiset oikeilla areenoilla ja ne on helppo löytää. Keskeisinä keinoina ovat digitaalinen viestintä, mediaviestintä ja erilaiset kohtaamiset. Mieli-brändin tunnettuutta vahvistetaan eri sidosryhmien joukossa. Seura toteuttaa mainetutkimuksen ja hyödyntää sitä viestinnän kehittämisessä. Kampanjoissa kehitetään kohderyhmäkohtaista viestintää. Mielenterveyden edistämiseen liittyvän toiminnan osalta tavoitteena on, että mielen hyvinvoinnin teemat ja seuran tarjoamat koulutukset ja sisällöt ovat viikoittain mediassa. Mielenterveyden ensiapu -koulutuksen brändiä ja tunnettuutta kirkastetaan sekä yhtenäistetään sen viestintää kouluttajaverkostossa osana juhlavuoden tapahtumia. Kriisitoimintoja tuetaan huolehtimalla siitä, että yhä useampi löytää Mielenterveysseuran matalan kynnyksen auttamismuodot ja vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet. Tavoitteena on, että seuran matalan kynnyksen tuen ja avun muotoja näkyy viikoittain mediassa ja kysyntä kriisiauttamisen vapaaehtoistyöhön lisääntyy. Itsemurhien ehkäisypäivän kampanjaviestintä toteutetaan kriisitoimintojen yksikön ja viestinnän yhteistyönä. Nuorten Sekasin-chatin yhteydessä kehitetään nuorille vetovoimaista viestintää. Mielenterveysseura osallistuu ketterästi mielenterveyttä edistäviin mediakumppanuuksiin ja ohjelmiin. Varainhankintaa ja siihen liittyvää viestintää kehitetään. 6.3 Vaikuttaminen Tavoitteena on, että yhteiskunnallinen päätöksenteko edistää mielenterveyttä. Mielenterveysseuran asiantuntemus on eduskuntapuolueiden, virkamiesten ja muiden yhteiskunnallisten vaikuttajien arvostamaa ja saatavilla. Mielenterveysseura luotaa ja vaikuttaa valmisteilla oleviin päätöksiin kansallisesti ja Euroopan tasolla. Seura vaikuttaa Mielen hyvinvoinnin ja itsemurhien ehkäisyn tavoiteohjelmien toteutumiseksi. Seura kampanjoi yhdessä Mielenterveyspooliin kuuluvien järjestöjen ja paikallisten seurojen ja kriisikeskusten kanssa kuntavaalitavoitteiden toteutumiseksi. Mielenterveysseuran viestit näkyvät viikoittain julkisuudessa. Kuntavaalien kärkitavoite nousee valtakunnalliseen julkisuuteen. Kuntavaalikampanjointiin osallistuu 20 paikallista seuraa kriisikeskuksineen. Vaikuttamisviestinnässä kehitetään ajankohtaista osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun, asiantuntijatiedon palvelevuutta sekä vaikuttamisaineiston tarjoamista paikallisille seuroille kriisikeskuksineen. Mielenterveysseura hoitaa mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan sihteerin tehtävät ja on Mielenterveyspoolin jäsen. Seuran toiminnanjohtaja vaikuttaa Mental Health Europe -järjestön hallituksen kautta. Seura on yksi neljästä järjestöstä, jotka toteuttavat Europan mielenterveyden kehittämishanketta yhteistyössä Euroopan komission kanssa.

15 6.4 Jäsen- ja sisäinen viestintä Kansalaistoimintojen yksikön kanssa toteutetaan jäsenviestintää tavoitteena, että paikalliset seurat kokevat olevansa osa mielenterveyttä edistävää Mielenterveysseura-yhteisöä ja osaavat hyödyntää seuran jäsenpalveluita viestinnässään. Kuntavaaliyhteistyöhön toivotaan toimijoita 20 paikallisesta seurasta. Tavoitteena on, että 40 paikallista seuraa käyttää Mielenterveysseuran tarjoamaa Mieli-verkkosivustoa. Näyttävä ja myös mobiiliin mukautuva sivusto edistää seurojen ja kriisikeskusten viestintää sekä yhtenäistää kampanjointeja. Viestinnän keinoin edistetään vapaaehtoistoiminnan kiinnostavuutta. Tule mukaan -verkkosisältö uudistetaan ja toiminnasta viestitään juhlavuoden tapahtumissa. Sisäisen viestinnän suunnitelma päivitetään. Tavoitteena on, että henkilöstö kokee, että Mielenterveysseuran toiminnasta saa tietoa ajoissa, avoimesti ja johtaminen on osallistavaa. 7. HENKILÖSTÖ, HALLINTO JA TALOUS Hallintoyksikkö tuottaa sisäisinä palveluina taloushallinnon, henkilöstöhallinnon sekä ICT-palvelut. Lisäksi Mielenterveysseuran toimitilat kuuluvat hallinnon vastuulle. Hallinto huolehtii luottamusjohdon kokousten valmisteluista ja järjestelyistä. Hallinto osallistuu seuran tytäryhtiöiden hallinnon ja talouspalvelujen tuottamiseen. Jäsenyhdistyksille hallinto tarjoaa jäsenrekisterien ylläpitopalvelut mukaan lukien jäsenmaksujen laskutuksen. Tavoitteena on, että Mielenterveysseuran johtaminen ja hallinto on avointa, läpinäkyvää sekä oikeudenmukaista. Seurassa on otettu edellisenä toimintavuonna käyttöön liittohallituksen hyväksymä Hyvä Hallinto -ohjeistus. Henkilöstöstrategian johtavina periaatteina ovat ihmislähtöisyys, luotettavuus sekä yhteisöllisyys; näiden toteutumiseen tulee pyrkiä seuran johtamiskulttuurin kehittämisessä kuin myös päivittäisessä työskentelyssä kaikkien seurassa toimivien kanssa. Talouden osalta tavoitteena on rahoituspohjan laajentaminen, jolla pyritään varmistamaan seuran toiminnan häiriötön jatkuminen vähintään nykyisellä toimintatasolla, vaikka toimintaympäristössä taikka nykyisessä rahoituspohjassa tapahtuu muutoksia. Seuran päärahoittaja on Rahaautomaattiyhdistys. Muita merkittäviä rahoittajia ovat Suomen Kansanterveysyhdistys, ministeriöt sekä Euroopan Unioni. Kevään aikana toteutetaan työtyytyväisyyskyselyllä, jolla henkilökunnan työtyytyväisyyttä mitataan kahden vuoden välein. Esille tulleiden kehittämiskohtien korjaaminen aloitetaan loppuvuoden aikana. Osana Mielenterveysseuran toiminnan kehittämistä tehdään ulkopuolisen tahon kanssa kolmen vuoden välein kokonaisvaltainen riskien kartoitus, jossa arvioidaan strategiset, taloudelliset, operatiiviset sekä vahinkoriskitekijät. Syksyn aikana tehtävän kartoituksen perusteella merkittävimmät riskit analysoidaan sekä laaditaan toimenpideohjelma niiden välttämiseksi sekä haittavaikutusten minimoimiseksi. Liittohallitus itsearvioi omaa toimintaansa sekä Hyvän Hallintotavan toteutumista seuran toiminnassa alkuvuoden kokouksessaan. Toimintavuoden aikana vietetään seuran 120-vuotisjuhlia, joka järjestetään seuran ja paikallisyhdistysten yhteistyönä. Juhla-aika alkaa tammikuussa kestäen lokakuulle saakka. Edellisen toimintavuoden aikana niiden suunnittelusta ovat vastanneet liittohallituksen alainen juhlatoimikunta sekä lähinnä seuran johdon jäsenistä muodostettu operatiivinen työryhmä. Juhlien toteutumiseksi tullaan eri yksiköiden henkilöstöresursseja suuntaamaan mahdollisuuksien mukaan tähän toimintaan. Juoksevien asioiden hoitamista varten on tapahtumien ajaksi rekrytoitu tapahtumakoordinaattori.

16 Jo edellisenä vuonna on seuraan rekrytoitu varainhankintapäällikkö uudelleen käynnistämään seuran varainhankinta. Tavoitteena on vedota sekä yhteisöihin että yksityisiin henkilöihin perinteisin, uutta tekniikkaa hyödyntäen että sosiaalisen median välityksellä. Viime vuonna alkaneen strategiakauden tavoitteena talouden osalta on nykyisten rahoitusmuotojen ja niiden pitkäjänteisyyden turvaaminen sekä rahoituspohjan monipuolistaminen. Keinoja, jolla tätä tavoitellaan, on kuvattu edellä. Yksi menossa olevia kehittämisohjelmia on digitaalisen osaamisen vahvistaminen sekä toiminnan sähköisen ulottuvuuden ajantasaistaminen. Viime vuonna suoritettiin kartoitus henkilöstön digitaalisesta osaamisesta ja tämän kyselyn perusteella laaditun kehittämisohjelman toteuttaminen aloitetaan vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana. Viime vuoden syksyllä on aloitettu seuran atk-ohjelmiston uudistamiskartoitus tavoitteena päivittää seuran atk-ohjelmaympäristö vastaamaan tämän hetken vaatimuksia. Tärkeimpinä osina tässä ovat paikallisseurojen jäsenrekisterien hallinnointi, koulutustoiminnan prosessien digitalisointi, verkkokauppasovelluksen modernisointi sekä varainhankintaa tukeva ohjelmisto. Veikkolan entisen parantola-alueen kaavoitus Kirkkonummen kunnan kanssa jatkuu toimintavuoden aikana. Parantolarakennusten vuokrasopimus Kirkkonummen kunnan kanssa päättyy 31.12.2017, jonka jälkeen rakennukset siirtyvät seuran ylläpitovastuulle. Tavoitteena on ennen toimintavuoden loppua löytää ratkaisu, jolla vältetään ylläpitovastuun siirtyminen.