Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus 29.9.2015
Esityksen sisältö RANKU-hanke, tavoitteet ja toteutus Mikä ravinneneutraali kunta? Miten ravinneneutraaliksi kunnaksi ja miksi? 2 Kuva: Sanna Tikander
Ravinneneutraali kunta hanke (RANKU) Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima kolmivuotinen (2015-2017) kehittämishanke Hanke on osa ympäristöministeriön ravinteiden kierrätystä edistävää ja Saaristomeren tilan parantamista koskevaa ns. Raki-ohjelmaa Hankkeen tavoitteena on edistää orgaanisten ravinteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä mahdollisimman lähellä syntypaikkaansa sekä kehittää Ravinneneutraali kunta - toimintamalli (brändi) 3
Ravinneneutraali kunta -hankkeessa Kartoitetaan teemoittain mahdollisuudet ja puutteet alueella syntyvien orgaanisten ravinteiden kierrätyksessä Etsitään eri alojen yhteistyönä käytännön ratkaisuja, jotka tukevat ympäristön ja talouden kannalta kestäviä ravinteiden kierrätyksen menetelmiä Edistetään eri alojen yhteistyötä orgaanisten ravinteiden kierrätyksen aloilla 4 Kuva: Ilmakuva Vallas Oy, 2010
Ravinneneutraali kunta -hanke etenee 2015 Kuntaorganisaatioiden ravinteiden kierrätystyön edistäminen RANKU-toimintamallin kehitys 2016 Yritystoimijat mukaan Toimintamallista brändiksi Hallinnolliset ongelmat ja mahdollisuudet 2017 Kahden ensimmäisen vuoden työn jalkauttaminen 5
Pilottikunnat ja teemat Kuuden pilottikunnan työn kautta eteenpäin: Pori, Nakkila, Taivassalo, Mynämäki, Vehmaa ja Turku Yhdeksän teemaa: Putsarilta hyötykäyttöön Haja-asutuksen jätevedet Biojätteet Eläinsuojasta pellolle Hyvät viljelykäytännöt Teollisuusravinteet Veneily Biokaasulaitos Kuva: Seppo Salonen, Porin kaupunki Hankinnat Kuva: " Jere Anttila / Turun seudun puhdistamo Oy
Ravinneneutraali kunta Mikä se on? Kunta tai alue, jossa: ravinteet kiertävät järkevästi maaseutu ja asutuskeskukset hyödyttävät toisiaan ravinteiden kierrättäminen nähdään kokonaisuutena, joka hyödyttää aluetaloutta, parantaa ympäristön tilaa ja lisää viihtyvyyttä julkiset organisaatiot, yritykset ja yksityiset ihmiset toimivat yhteisten päämäärien eteen tunnetaan keskeisimmät ravinnevirrat ja pyritään aktiivisesti estämään ravinteiden pääsy vesistöihin (tai käytössä on kompensointi) löytämään ratkaisuja ravinteiden hyödyntämiseksi paikallisessa ja seudullisessa kiertotaloudessa 7 Kuva: Sanna Tikander
Esimerkkejä kuntien teemoista Eläinsuojasta pellolle Lannan tehokas käyttö ja hyödyntäminen, tilayhteistyötä, hevosenlannan keräys ja käyttö peltolannoitteena Hyvät viljelykäytännöt Suojavyöhykeheinän tehokas käyttö, viljelykierto, kerääjäkasvit, (kipsi vai rakennekalkki vai joku muu?) Hankinnat Valmistuskeittiöiden ruokahankinnat, puhdistamolietteen käsittelymenetelmät Hankintalaki nähdään ongelmana Kuva: Sanna Tikander Kuva: Janne Heikkinen
Esimerkkejä kuntien teemoista Biojätteet Yhteisiä keräyskäytäntöjä Teollisuusravinteet Silakan perkuutähteet ja ravinteikas prosessivesi hyötykäyttöön Biokaasulaitos Isot keskitetyt laitokset vai pienet paikalliset laitokset Lanta, yhdyskuntajäte, ruoko, perkuutähteet 9 Kuva: Sanna Tikander
Kuva: Janne Heikkinen Esimerkkejä kuntien teemoista Putsarilta hyötykäyttöön - Jätevesilietteen biokaasutus ja mahdollinen peltolevitys - Uudet käsittelymenetelmät uusissa laitoksissa Haja-asutuksen jätevedet Lietteiden keräys ja käsittely paikallisesti Kuva: Sanna Tikander Veneily Septitankkien käytännöllisyys veneilijöiden jätevesille ja veneilyn orgaanisten jätteiden ravinteet kiertoon lähialueilla 10
Miten ravinneneutraaliksi kunnaksi? Ohjaamalla kunnan alueella muodostuvia ravinnevirtoja voidaan kunnan ravinnetasetta viedä kohti neutraalia Määräykset, ohjeet, neuvonta, hankinnat ja oma esimerkki Ravinteiden kierrätys alkaa jätehuoltomääräyksistä (Pori) Tarjoaa tilaisuuden tehostaa ravinteiden kierrätystä Kiinteistöillä tapahtuvan ruokajätteen kompostoinnin kynnyksen madaltaminen Käymäläjätteen kompostoinnin salliminen asemakaava-alueella Vastaanottopaikan osoittaminen puutarhajätteelle, jota ei kompostoida kiinteistöllä Kuva: Sanna Tikander
Ravinneneutraali kunta, miksi? Positiivinen arvovalinta Ravinteita kierrättämällä voidaan siirtyä ratkaisuihin, jotka parantavat maaperän elinvoimaisuutta ja vähentävät Itämeren kuormitusta Kunnallemme tärkeät elinkeinot, ammattikalastus ja maatalous puhtaine elintarvikkeineen ovat riippuvaisia puhtaasta ympäristöstä Ravinteiden kierrättäminen on tulevaisuuden ruokahuollon ja kustannustehokkuuden kannalta välttämätöntä Elinvoimainen saaristomme säilyy puhtaana myös tuleville sukupolville. Haluamme myös tehdä osamme globaalissa taistelussa ilmaston lämpenemistä vastaan Kunta on tärkeä suunnannäyttäjä kunnassa toimiville yrittäjille ympäristöä säästävän ja ekologisen toiminnan harjoittajana ja teknologian käyttäjänä 12
Ravinneneutraali kunta, miksi? Kunnan kestävä toiminta kannustaa myös kuntalaisia kestävään toimintaan Meillä on oiva tilaisuus kehittää jätevedenpuhdistamon toimintaa ja laitteita kohti 0-päästöistä laitosta Hyvä mahdollisuus parantaa vesi- ja viemärilaitoksen kustannustehokkuutta Hyvä mahdollisuus kehittää kaukolämmön tuotantoa vieläkin ympäristöystävällisemmäksi ja lisätä bioenergian käyttöä Kunta voi luoda puitteet ja auttaa elinkeinoja näin kehittymään Alueen viljelijöille ja maatalousyrittäjille tarjoutuu uusia työmahdollisuuksia erikoistumisen takia ja työvoiman tarve kasvaa 13
Kunta voi edistää alueensa ravinteiden kierrätystä ohjaamalla (määräykset ja ohjeet), neuvonnalla, omalla esimerkillä, huomioimalla ravinteiden kierrätyksen tavoitteet kunnan hankinnoissa, luomalla puitteet kuntalaisten ja yritysten ravinneneutraalille toiminnalle Kuva: Taivassalon kunta 14
Hankkeen tuloksena Kriteerit sille millainen on ravinneneutraali kunta Ravinteiden kierrättämisen edistämisen suunnitelma ja toimintamalli Toimintasuunnitelma miten asetetut tavoitteet saavutetaan Suunnittelutyö ei sido toteutukseen, vaan antaa mahdollisuuksia resurssitehokkaaseen toimintaan Kuva: Teho-hanke 15
Kysy lisää RANKU-hanke Sanna Tikander, koordinaattori 0295 023 019, sanna.tikander@ely-keskus.fi Kuva: Sanna Tikander Janne Heikkinen, erityisasiantuntija 0295 023 029, janne.heikkinen@ely-keskus.fi Hankkeen Internetsivut: www.ymparisto.fi/ranku Hanke Facebookissa: www.facebook.com/ravinneneutraalikunta 16