Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus
Sisällysluettelo Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen Näkösyvyyden tarkkailu Vedenkorkeuden mittaus Kasvillisuuden ja levien seuranta Muuta havainnoitavaa Mistä tietoa on saatavilla Avoin tieto -palvelu Järviwiki Vesistökunnostusverkosto
Vesistön tarkkailu Omaehtoisen havainnoinnin tulokset täydentävät muita vesistöistä kerättäviä perustietoja ja antavat hyvän pohjan arvioida vesistön tilaa, kunnostustarvetta ja kunnostustoimenpiteiden vaikutusta.
Näkösyvyyden tarkkailu Miksi? Pitkäaikainen seuranta antaa tietoa vesistön tilan luontaisesta vaihtelusta erivuodenaikoina ja eri sääolojen vallitessa sekä mahdollisesta rehevöitymiskehityksestä. Nyrkkisääntö: näkösyvyyden pienentyminen kuvastaa vedenlaadun heikkenemistä Miten? Pyöreän, valkoisen näkösyvyyslevyn avulla. Näkösyvyys on se syvyys, jossa levy on vielä havaittavissa. Lähde: Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito -opas
Vedenkorkeuden mittaus Miksi? Korkeushavainnot tukevat muuta omaehtoista seurantaa. Voimakas vedenkorkeuden vaihtelu haittaa vesikasveja ja lisää rannan kulumista. Miten? Virallisen vedenkorkeusasteikon avulla, joka on asennettu esim. siltaan. Lähde: Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito -opas
Kasvillisuuden ja levien seuranta Kasvillisuus Miksi? Kasvillisuudessa tapahtuvat muutokset kertovat muutoksista vesistön tilassa. Miten? Kasvillisuuden seuranta kannattaa tehdä heinä-elokuussa, jolloin kasvillisuus on runsainta. Levät Miksi? Osa sinilevistä on myrkyllisiä. Miten? Havainnointi kannattaa suorittaa viikoittain kesä-syyskuussa ja kirjata asteikolla: ei havaittu, havaittu vähän, runsaasti, erittäin runsaasti. Lähde: Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito -opas
Jokamiehen levätesti Lähde: Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito -opas
Muuta havainnoitavaa Linnut ja kalat: tapahtuuko lajistossa selviä muutoksia, jotka voisivat viitata esim. rehevöitymiseen? Onko joissa ja puroissa nousuesteitä, kuten tierumpuja, joista kalat eivät pääse liikkumaan? Muuta normaalista poikkeavaa?
Tietoa on saatavilla Suomen vesistöistä on koottu tietoa yhteisiin tietojärjestelmiin, joiden tiedoista suuri osa on katseltavissa internetissä Usein vesistön lähialueen asukkaat tuntevat järven tai joen parhaiten havaintoja voi tallentaa itse Järviwikiin Tietoa vesistöistä on myös ELY-keskuksella, kunnilla, osakaskunnilla, kalastusalueilla ja esim. säätiöillä ja suojeluyhdistyksillä Vesistökunnostusverkosto jakaa tietoa ja kokemuksia vesistöjen kunnostamisesta
Valtiohallinnon tuottamaa tietoa koottu Avoin tieto -palveluun Suomen vesistöistä on saatavilla paljon erilaista tietoa Tietoa on löytyy SYKEn ylläpitästä avoin tieto palvelusta www.syke.fi/avointieto Palvelusta löytyy mm. karttoja, satelliittikuvia, tietoja vesistöjen tilasta ja lajistosta Joidenkin tietojen katseleminen vaatii rekisteröitymisen
Avoin tieto -palvelu
Mikä Järvi-meriwiki? Yhteisöllinen verkkopalvelu Suomen järvistä ja rannikon merialueista Järviwikissä kuka tahansa voi: Kirjoittaa järvestä tai merialueesta Keskustella vesistökohtaisilla tai yleisillä keskustelupalstoilla Perustaa paikkasivuja ja tallentaa valokuvia Ilmoittaa tapahtumista Ylläpitää havaintopaikkaa Järviwiki on toiminut vuodesta 2011 Merialueet lisättiin vuonna 2015 Veden tuntija on se, joka on kastellut siinä varpaansa. Järvi-meriwikin on perustanut Suomen ympäristökeskus (SYKE).
Havainnot pöytälaatikosta jakoon Havaintoja Järviwikiin tallentava saa itselleen näyttävän havaintoarkiston Muut vesistön käyttäjät saavat ajankohtaista tietoa esimerkiksi pintaveden lämpötilasta, jäänpaksuudesta tai levätilanteesta Viranomaiset hyödyntävät havaintoja muun muassa yleisen levätilanteen seurannassa Systemaattisesta seuraamisesta voi myöhemmin olla hyötyä, kun arvioidaan esimerkiksi järvessä tapahtuneita muutoksia tai kunnostustoimenpiteiden vaikutusta
JärviWiki
Vesistökunnostusverkosto välittää tietoa ja kokemuksia vesistöjen kunnostamisesta 15
Kaikki ovat tervetulleita mukaan toimintaan Verkoston kautta vesistöistä kiinnostuneet ihmiset voivat vaihtaa ajatuksia ja jakaa kokemuksia Verkosto on avoin kaikille - tervetuloa mukaan! Toiminnan järjestämisestä vastaa Suomen ympäristökeskus, ideoinnissa mukana vesistökunnostajia ympäri Suomea 16
Miten verkosto toimii? Järjestää tilaisuuksia, joissa ihmisillä mahdollisuus tavata toisensa: Vuosittainen seminaari, joka maksuton ja avoin kaikille (Lappeenrannassa 7.-9.6.2016) Koulutuksia ja opintoretkiä Tiedottaa vesistöjen kunnostamisesta: Uutiskirje ajankohtaisista aiheista www-sivut, joilla paljon tietoa: www.ymparisto.fi/vesistokunnostusverkosto Facebook: www.facebook.com/vesistokunnostusverkosto YouTube-kanavalla videoita vesistöjen kunnostamisesta 17
Kiitos!