NAANTALIN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1
2 1. TYÖSUOJELUN TAVOITTEET Työsuojelun tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot ja tukea työntekijöiden työkykyä. Tehokas työsuojelu on järjestelmällistä ja perustuu työpaikan vaarojen arviointiin ja yhteistyössä tehtyihin suunnitelmiin. Kun työsuojelu on osa jokapäiväistä työntekoa, on työpaikalla helppo luoda yhteisiä työsuojelukäytäntöjä ja toimintatapoja. Työsuojelu on yhteistyötä ja koskee kaikkia työpaikalla työskenteleviä. Jokaisen on tunnettava oman työnsä ja työympäristönsä vaarat ja tiedettävä, miten niiltä suojaudutaan. Jokainen on velvollinen noudattamaan työpaikalla laadittuja turvallisuusohjeita, ottamaan huomioon vaaratekijät ja ilmoittamaan työympäristössään havaitsemistaan puutteista esimiehelleen tai työsuojeluvaltuutetulle. Naantalin kaupungissa työsuojelua ohjaa yhteistyötoimikunta. Tämä toimikunnan alaisuudessa toimii työsuojeluvaliokunta (kaikki yleiset työsuojeluasiat, tapaturmat, läheltä piti ilmoitukset, ohjeistukset..) ja sisäilmatyöryhmä (kaupungin kiinteistöjen sisäilmaongelmat). 2. Työpaikkaselvitykset ja työsuojelutarkastukset vuonna 2014 Työpaikkaselvitys on työterveyshuoltotoiminnan perusta. Työpaikkaselvityksen tavoitteena on työn ja työpaikan olosuhteiden selvittäminen ja niiden terveydellisen merkityksen arviointi. Työpaikkaselvityksessä arvioidaan työpaikan altisteet, työn fyysinen ja psykososiaalinen kuormittavuus, työjärjestelyt sekä tapaturma- ja väkivaltavaarat. Myös ensiapuvalmiuden selvittäminen kuuluu työpaikkaselvitykseen. Työpaikkaselvitystä varten työterveyshenkilöstö selvittää työnantajalta työpaikan tietoja, kuten henkilöstön ikärakennetta, sairauspoissaolotietoja, tapaturmatietoja ja työprosesseja, työmenetelmiä ja työaikoja. Työterveyshenkilöstö suorittaa työpaikkakäyntejä, joilla arvioidaan ja tarvittaessa mitataan työpaikan terveydellisiä vaaroja. Lisäksi kyselyillä ja kartoituksilla selvitetään työilmapiiri- ja kuormitustekijöitä. Työpaikkaselvityksen prosessikuva (tapahtuma + vastuunkantaja) 1. Alkuselvitys: STM:n kaavakkeet kohteelle. Työterveys lähettää ja kokoaa kaavakkeet. 2. Analysointi: Työterveys kokoaa ja analysoi tulokset tarkastusta varten 3. Työpaikkatarkastus: Työterveys Työsuojelu Henkilökunta Työterveys varaa ajan tarkastukseen + kutsuu osalliset tarkastukseen (ajan varaus) 4. Yhteenveto: Työterveys tekee yhteenvedon ja lähettää: Työsuojelu Henkilöstöpäällikkö Henkilökunta TS valiokunta käsittelee asian 5. Seuranta: Työterveys lähettää seurantakaavakkeen esimiehelle. Toimenpide seuranta 12kk päästä (tsv+tsp)
Mikäli työyhteisö on laaja (esim. Kotihoito), voidaan soveltaa laajempaa selvitysprosessia, jossa kohta 4. (yhteenveto) tehdään koko työyhteisön ollessa paikalla (esim. Lukion auditorio). Tällöin työterveyshuolto esittelee yhteenvedon kokonaisuutena ja paikalle kutsutaan työterveyden taholta henkilöstöpäällikkö, työsuojeluvaltuutetut, työsuojelupäällikkö sekä asianosainen työyhteisö. Näin tieto menee koko työyhteisölle kerralla, eikä mahdollisia informaatio katkoksia synny niin helposti kuin ilman yhteiskokoontumista. Työterveyshuolto ja lähiesimies määrittelevät, milloin työyhteisö tarvitsee laajemman työpaikkaselvityksen prosessin. Työpaikkaselvityksiä tehdään vuonna 2014 seuraaviin toimipisteisiin: Tammiston päiväkoti, Velkuan Kummeli, Tuulentupa, Vapaa-aikatulli, viheryksikkö, katurakennus ja mittaustoimi. Ergonomiaan liittyviä työpaikkakäyntejä tehdään yhdessä työfysioterapeutin kanssa kaupungin eri työpisteissä. Ergonomiaan liittyvät työpaikkakäynnit voi tilata oman työterveyshuollon työfysioterapeutilta. Työsuojelutarkastukset tehdään samoihin kohteisiin kuin työpaikkaselvitykset. Työsuojelutarkastuksia tehdään myös tarvittaessa ja pyynnöstä muihin kohteisiin. Aloitteen voi tehdä esimies, henkilöstö ja työterveyshuolto olemalla yhteydessä työsuojeluvaltuutettuun tai -asiamiehiin. Tämän jälkeen asiaa selvitetään ja käsitellään joko sisäilmatyöryhmässä tai työsuojeluvaliokunnassa, jonka jälkeen päätetään siitä, käynnistetäänkö varsinainen työsuojelutarkastus. Tarpeen mukainen työsuojelutarkastus prosessi 3 Aloite/tarve/onge lma Työsuojeluvaltuutettu (mahdollisesti terveystarkastaja/henkilöstöpäällikkö) tekevät tarkastuksen ja selvityksen Asian käsittely työsuojeluvaliokunnassa tai sisäilmatyöryhmässä Päätös jatkotoimenpiteistä Tiedotus Työsuojeluvaltuutettu ja terveystarkastaja tekevät aktiivisesti mittauksia ja tarkastuksia kaupungin eri toimipisteissä, jotta hyvä sisäilma turvattaisiin niissä jokaisessa. Tarkastuksia tehdään sekä spontaanisti että tarpeen mukaisesti. Tarkastuksista tulee koottu raportti sisäilmatyöryhmän jäsenille sekä työsuojelun kansioon (T: asemalle) Lähiesimiehet valvovat työpaikkaselvitysten korjaus/toimenpide ohjeita. He ovat ensisijaisesti vastuussa siitä, että työpaikkaselvityksessä ilmenevät puutteet korjataan ja työntekijöiden työolosuhteet ovat kunnossa ja turvalliset. Lähiesimiehet raportoivat työsuojelua toimenpiteistä ja korjauksista sekä muutosten aikatauluista (seurantailmoitus toteutetuista toimenpiteistä työterveyshuoltoon). Työsuojelupäällikkö ja valtuutettu tekevät sovittuja sekä spontaaneja työpaikkatarkastuksia kaupungin eri työpisteisiin ja työmaille. Näissä tarkastuksissa ensi sijainen painotus on turvallisissa työoloissa; suojavälineet, koneet ja laitteet, suojavaatteet, ohjeistukset ja valvonta sekä kaikki muut turvalliseen työhön liittyvät vaatimukset. Näitä tarkastuksia kutsutaan ns. turvallisuuskävelyiksi, joissa työsuojelun edustajat ja lähiesimies käyvät työpaikan läpi; tekee silmämääräisen arvion työpaikan työturvallisuudesta sekä keskustelee mahdollisista vaaranpaikoista työpisteissä. Turvallisuuskävelyistä annetaan lyhyt tiedoksianto työsuojeluvaliokunnalle. TSkävelyt voivat tuoda esille sellaisia puutteita työturvallisuudessa, että työsuojelulle tulee tarve tehdä kattavampikin työpaikkaselvitys ko. kohteessa.
4 Henkinen työsuojelu on osa työsuojelua. Jos työntekijän todetaan työssään kuormittuvan hänen terveyttään vaarantavalla tavalla, työturvallisuuslain 25 :n mukaan työnantajan on asiasta tiedon saatuaan ryhdyttävä käytettävissään olevin keinoin toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi. Tällä tarkoitetaan myös henkistä kuormittumista. Keskeisten toimijoiden (työterveyshuolto, työsuojeluhenkilöstö, työnantajan edustus) kesken arvioidaan tilannetta ja sitä, millaiset selvitysmenetelmät ovat kyseisen työpaikan tilanteen huomioon ottaen käyttökelpoisimpia. Yksilöllisen työkuormituksen arvioinnissa ja selvittämisessä yhteistyö työterveyshuollon kanssa on tärkeää. Sisäilman parantamiseen tähtäävät toimenpiteet 2014: - tilapalveluiden esitys liitteenä (Liite 1) 3. Tapaturmien sekä uhka- ja vaaratilanteiden tutkinta ja seuranta Kaupungin talousarvioon on kirjattu tavoitteeksi tapaturmien alenemisen 30%:lla edellisvuoden tapaturmatilastoon nähden. Työsuojelu seuraa aktiivisesti kaupungin tapaturmia sekä uhka- ja vaaratilanteita (tilanne, jossa työntekijän henki ja/tai terveys on vaarassa tai siihen kohdistuu edes selkeä uhka). Uhka- ja vaaratilanne Työntekijä täyttää (intra) heti uhka- ja vaaratilanne ilmoituksen ja toimittaa sen esimiehelleen. Esimies tarjoaa työterveyshuollon kriisiapua, jos sille on tarvetta. Esimies täyttää oman osansa kaavakkeesta ja toimittaa sen työsuojeluvaltuutetulle (sisäinen posti). Työsuojeluvaliokunta käsittelee tapauksen ja antaa tarvittaessa toimintaohjeen vastaavien tilanteiden ennakointiin. Tulevaisuuden tavoite on, että ym. tilanteiden tutkinta prosentti on 100% Naantalin kaupungissa. Esimiesten tulee tutkia tilanteet 7-14 vrk:n kuluessa tai heti kun työntekijä palaa sairaslomalta. Tapaturma Työntekijä täyttää tapaturmailmoituksen (intrasta) esimiehensä kanssa mahdollisimman pian tapaturman jälkeen. Esimies täyttää TTL:n tarkastuslistan tapaturmien tutkinnasta (intra) ja toimittaa sen työsuojeluvaltuutetulle (sisäinen posti) 7-14vrk tapaturman jälkeen tai heti kun sairasloma on ohi. Työsuojeluvaliokunta käsittelee tapaturmailmoituksen ja tarkastuspöytäkirjan. Valiokunta seuraa tapaturmia ja antaa tarvittaessa toimintaohjeita turhien tapaturmien välttämiseksi. Liite 2. TTL.n tarkastuslista tapaturmien tutkintaan. Työsuojelu kohdentaa omaan seurantakaavioonsa (Exel taulukko T: asemalla) tapaturmat sekä läheltäpiti tilanteet yksiköittäin. Kohdentamisen tekee työsuojeluvaltuutettu, joka tuo seuranta-
kaaviot työsuojeluvaliokunnan tietoon 2kk välein (sähköpostiliite työsuojeluvaliokunnan kokouskutsuun). 4. Ensiapuvalmius työpaikoilla 2014: Työsuojelutoimikunta järjestää henkilöstökoulutuksena kaksi EA kurssia vuonna 2014. Vuoden 2014 EA1 kurssit järjestetään keväällä ja syksyllä. Koulutukset on avoinna kaikille kaupungin työntekijöille. Kussakin Naantalin kaupungin toimipisteessä tulee olla ensiapuvalmius. Jokaisessa työyhteisössä on yksi ea-koulutettu henkilö kutakin alkavaa 25 henkilöä kohti. Toimipisteiden lähiesimiehet vastaavat, että työryhmän EA taidot ovat ajan tasalla. Tarvittaessa he nimeävät työntekijät, jotka käyvät EA kurssin. Lisätietoa antaa työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut. Jokaiseen työyksikköön nimetään ensiapukaapista vastaava henkilö. Vastuuhenkilön tehtäviin kuuluu kuukausittain tarkistaa ensiapuvälineiden määrä ja kunto sekä säilytyspaikan siisteys. Ensiapukaapin yhteydessä on vastuuhenkilön yhteystiedot sekä lista ensiapukoulutuksen saaneista henkilöistä. Kuukausittaisen tarkastuksen perusteella kaapin sisältöä uusitaan tarvittaessa. Tilaukset tehdään keskusvaraston kautta. Tässä toimintamalli EA kaappien täydentämisessä: 5 EA kaapissa vajausta Kaapinhoitaja tekee tilauksen keskusvarastoon Keskusvarasto toimittaa täydennyksen ja kirjaa tilauksen Keskusvarasto tilaa itselleen täydennykset EA tarvikkeista. Keskusvarasto lähettää tilauksesta kopion TSP:lle, joka käy ne läpi ja hyväksyy tilauksen. TSP lähettää hyväksymästään tilauksesta ilmoituksen henkilöstöpäällikölle, joka hyväksyy laskut ja tiliöi ne TSvaliokunnan menoihin. Ensiapuvalmius on osa turvallisen työyhteisön jatkuvaa toimintaa. Tästä syystä ensiapukoulutus on uusittava kolmen vuoden välein. Työsuojelupäällikkö vastaa koulutuksen järjestämisestä ja työsuojeluvaltuutettu seuraa osallistujia ja koulutuksen tarvitsijoita, jotta ensiapuvalmius ja osaaminen on vaadittavalla tasolle. 5. Palo- ja pelastusvalmiuden ylläpito 2014: Päävastuu pelastusvalmiuden ja -harjoituksien ylläpidosta on yksiköiden esimiehillä. - Tekniset koehälytykset kerran kuukaudessa. - Hälytyssummerien kokeilu kerran vuodessa. - Poistumisharjoitukset kerran vuodessa sovittuun kokoontumispaikkaan. - Alkusammutuskoulutus kaksi kertaa vuodessa kaupungintalon läheisyydessä, jos mahdollista.
6 6. Yksintyöskentely vuonna 2014 Työturvallisuuslaki 29 1 mom: Työssä, jossa työntekijä työskentelee yksin ja johon siitä syystä liittyy ilmeinen haitta tai vaara hänen turvallisuudelleen tai terveydelleen, työnantajan on huolehdittava siitä, että haitta tai vaara yksin työskenneltäessä vältetään tai se on mahdollisimman vähäinen. Työnantajan on myös työn luonne huomioon ottaen järjestettävä mahdollisuus tarpeelliseen yhteydenpitoon työntekijän ja työnantajan osoittaman edustajan tai muiden työntekijöiden välillä. Työnantajan on myös varmistettava mahdollisuus avun hälyttämiseen. Yksintyöskentelyn haittoja voidaan torjua: - suunnittelemalla työt niin, ettei yksintyöskentelytilanteita synny - vähentämällä yksintyöskentelyyn käytettävää aikaa - varustamalla työntekijät ja työskentelytilat toimivilla yhteydenpito-, hälytys ja itsepuolustusvälineillä (TurvaTiimi ja yksiköiden esimiehet) - perehdyttämällä työntekijät työpaikan turvallisuusohjeisiin ja välineiden käyttöön (Turva- Tiimi ja yksiköiden esimiehet) Työnantajan tulee toimia kiinteässä yhteistyössä työntekijöiden ja työsuojelu- ja työterveyshenkilöstön kanssa erityisesti silloin, kun työtehtävät edellyttävät yksintyöskentelyä. Jokaisen esimiehen tulee huolehtia, että niillä työntekijöillä, jotka työskentelevät yksin, on ohjeet poikkeavassa tilanteessa toimimiseen; tapaturma, läheltä piti, yhteydenotot jne. Toimintamalli kasvattaa työturvallisuutta ja yhtenäisiä toimintatapoja poikkeavassa tilaneessa. Tavoite olisi, että jokaisella työpaikalla on selkeä toimintamalli väkivallan kohtaamisesta työssä sekä yksin työskentelystä virastoajan ja toimipisteen ulkopuolella. Virastojen päälliköt huolehtivat tarvittavan toimintamallin laatimisesta. Työsuojelupäällikkö antaa tarvittaessa apua työryhmän kasaamisessa ja toimintamallin laatimisessa. 7. Henkilökunnan perehdyttäminen 2014 Työturvallisuuslaissa edellytetään muun muassa, että työnantaja antaa riittävän perehdytyksen työpaikan työolosuhteisiin, työvälineisiin, tuotantomenetelmiin sekä turvallisuuteen ja terveyteen liittyvistä asioista. Kaupungin yleinen perehdyttämisohjelma on päivitetty syksyllä 2011. Tämän ohjeistuksen lisäksi jokaisessa työyksikössä tulee olla oma perehdyttämisohje ja nimetyt vastuuhenkilöt. Perehdyttämisestä vastaa yksikön esimies/osaston sisältä valitut oman toiminta-alueensa perehdyttäjät. Työsuojelupäällikkö osallistuu uusien työntekijöiden (tulokasinfo) perehdytyskoulutukseen. Hän esittelee kaupungin työsuojeluorganisaation toimintamallin. 8. Varhaisen tuen malli / koulutus Varhaisen tuen malli on ollut käytössä Naantalin kaupungissa jo vuodesta 2008 lukien.
7 Mikäli esimiesten puolelta tulee tarvetta varhaisen tuen mallin koulutuksesta, voidaan sitä järjestää kaupungin omana sisäisenä koulutuksena vuonna 2014. Tarvetta seurataan henkilöstöhallinnossa ja työsuojelussa. Huolehditaan, että varhaisesta tukemisesta on Intrassa selkeät ohjeet. 10. Henkinen työsuojelu Työsuojelun eräänä tavoitteena on henkisen hyvinvoinnin edistäminen työpaikalla. Henkinen työsuojelu on käytännön toimintaa, jolla pyritään saattamaan työn vaatimukset ja ihmisen suoritusedellytykset vastaamaan mahdollisimman hyvin toisiaan. Ennen kaikkea henkinen työsuojelu on yhteistoimintaa työpaikalla työolojen kohentamiseksi. Henkinen työsuojelu on sekä ehkäisevää että puutteita korjaavaa toimintaa. Pääpaino on ehkäisevässä työssä. Työoloja kehitetään suunnittelun avulla, jota toteutetaan organisaation eri tasoilla ja jossa työntekijät ovat mukana. Suunnittelu on jatkuvaa ja kaikkia työntekijöitä koskettava asia. Liite 3. Toimintaohje henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi Naantalin kaupungin työpaikoilla (Liite 3 löytyy Intrasta, henkilöstöhallinnon henkilöstöä koskevista ohjeista ja säännöistä (KH_YJ 25.10.2004)). 11. Työsuojelun toimintasuunnitelma 2014 Vuoden 2015 toimintasuunnitelma valmistellaan loka-marraskuun 2014 TS-valiokunnan kokouksessa.
Naantalin kaupunki / Työsuojelu TAPATURMIEN TARKASTUSLISTA TARKASTUSLISTA TAPAHTUMIEN TUTKINNASSA Tekijä Vaikutus tapahtumien syntyyn? Selitä/kuvaile mitä puuttui, oli väärin tai riittämätöntä? 1. LAITTEET JA TYÖKALUT Ei Kyllä Selitys 1.1 Laitteistotarkastukset ja ennakoiva kunnossapito 1.2 Toistuva virhe/vika 1.3 Odottamaton virhe/vika 1.4 Suunnittelu 1.5 Väärä/viallinen työkalu, laite tai osa 1.6 Ensiapuvälineet 1.7 Työkalujen/laitteiden saatavuus 1.8 Ergonomia 2. IHMISET/INHIMILLISET TEKIJÄT Ei Kyllä Selitys 2.1 Työtavat 2.2 Tekeminen poikkesi rutiinista 2.3 Turvallisuuskäyttäytyminen/ ohjeiden noudattaminen 2.4 Kyseisen työn tuntemus 2.5 Henkilönsuojaimet 2.6 Ensiaputaidot 2.7 Kommunikointi 3. JOHTAMISJÄRJESTELMÄ Ei Kyllä Selitys 3.1 Auditoinnit ja tarkastukset 3.2 Työn organisointi 3.3 Riskien arviointi, vaaran tunnistus, tiedottaminen ja torjunta 3.4 Työnopastus, perehdyttäminen ja koulutus 3.5 Työohjeet 3.6 Vastaavat tapahtumat ja niiden toimenpiteet 4. YMPÄRISTÖ Ei Kyllä Selitys 4.1 Laitteistojen, koneiden, kulkuneuvojen, materiaalin ja työntekijöiden sijainti 4.2 Ympäristöolosuhteet (esim. melu, valaistus, lämpöolot, tärinä, kemialliset tekijät, biologiset tekijät) 4.3 Ihmiset ja eläimet 4.4 Liikenne (mm. mopot, mönkijät, autot, polkupyörät, jalankulku) 4.5 Sää, keliolosuhteet 4.6 Siisteys ja järjestys MUUT Ei Kyllä Selitys Työterveyslaitos www.ttl.fi
Vuoden 2014 sisäilmahankkeiden toteutustarpeita Tilapalveluiden esitys sisäilmahankkeista 12.8.2013: 1. Maijamäen koulu viemärilinjasaneeraus jäljellä olevien linjojen osalta (Ilmavuodot viemäristä sisäilmaan. osa -62) Lukion ulkoseinän kosteusvahingon korjaus (kapillaarikosteuden nousun estäminen osa -06) Rehtorin työtilan ilmanvaihdon tehostus (IV-tuloilmamäärä ei riitä palavereissa) Kuraattorinhuoneen ilmanvaihdon tehostus ilmanvaihdon järjestelmän muutostyöt (suunnittelu, automatisointi) 2. Tuulentupa Rakennuksen purkaminen 3. Rymättylän koulu Liikuntatilan ympäristön korjaustyö (kosteusongelman kartoitus ja poisto) 4. Terveyskeskus Välinehuollon toimitilan toteuttaminen rakennukseen Salaojituksen ja sadevesiputkituksen uusiminen loppuosalla rakennusta 5. Kummeli Peruskorjaus: Rakennuksen salaojituksen, sadevesijärjestelmän, vesieristyksien ja ilmanvaihdon peruskorjaus. Lämmitysjärjestelmän toiminnan varmistaminen. Palo-osastointien korjaaminen. 6. Karvetin päiväkodin peruskorjaus peruskorjauksen toteutus (taloteknisesti puutteelliset rakennukset, keskeinen ongelma: sisäilman laatu) 7. Kalevanniemen koulun peruskorjaus peruskorjauksen toteutus (taloteknisesti puutteelliset rakennukset, keskeinen ongelma: sisäilman laatu) 8. Karvetin koulu vanha-osa lahonneiden ikkunoiden uusinta salaojituksen uusinta Kattovuotojen etsintä ja paikkaus 9. Karvetin monitoimitalo Peruskorjaustarve (talotekniikka puutteellinen) 10. Kuparivuoren koulu ilmanvaihdon järjestelmän muutostyöt (automatisointi) 11. Humppi Vesi- ja viemäriputkien sulatusjärjestelmän toteutus (kosteusongelmien esto) Kosteusvaurioituneen alapohjan peruskorjaus (sisäilmaongelman esto) 12. Taimon päiväkoti Alapohjan ontelon mikrobien ja kosteuden hallinta Salaojituksen tarkistus Maapintojen kallistus rakennuksesta poispäin
Terassi-ikkunan peruskorjaus ja leikkihuoneen ikkunavaihto (vuoto-ongelman poisto) Eräiden kylmien tilojen lämmitysjärjestelmäkorjaukset 13. Suopellon koulu Ilmanvaihdon tehostaminen luokissa (tulo- ja poistokanavien edullisempi sijoitus) Kirjastotilan ääneneristystoimenpiteet 14. Soinisten päiväkoti Tuuletusviemärin toiminnan varmistaminen (uusi tuuletusviemäriyhteys, viemärihajujen poisto rakennuksesta) 15. Suovuoren päiväkoti Ilmanvaihdon saneeraus Takan ja savupiipun purku Parvi-ikkunan poisto ja parven peruskorjaus lattialämmitykset kahteen huoneeseen (kylmyysperuste) 16. Kaupungintalo Välipohjaonteloiden tuloilmakanavoinnit (4. kerros, ilmanvaihdon laatu ja määräystenmukaisuus) hissikuilun katutason kosteusongelma (selvitys ja ongelman poisto) valtuustosalin poistumistien kosteusongelma (selvitys ja ongelman poisto) Julkisivun ikkunavuotojen poistaminen 17. Päiväkotien nukkumatilat lämpöpumppuasennukset (lämpötilahallinta) 18. Keittiötilat lämpöpumppuasennukset (lämpötilahallinta) 19. Rymättylän vanhustentalot kuntokartoitus 20. Merimaskun vanhustentalot kuntokartoitus 21. Karvetin päärakennus pohjaviemärien kunnon seurantatarve 22. Keskusvarikko ilmanvaihdon sisäänottopisteen siirto 23. Taimon koulu Kattolyhdyn lisälämmöneristäminen