EDUSKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMINNAN TUKIRYHMÄN KOKOUS Aika: Tiistai 5.3.2012 klo 14.30 15.30 Paikka: Eduskunta, Sali A 116 MUISTIO 8.3.2013 Läsnä eduskunnasta: Anne Kalmari Merja Kuusisto Sanna Lauslahti Kari Uotila (Kesk) (SDP) (Kok), puheenjohtaja (Vas) Läsnä kansalaistoimijoita ja virkamiehiä: Tero Ipatti Kansalaisareena ry Henrietta Grönlund Kansalaisareena ry, HelsinkiMissio Hannu Pääkkönen Tilastokeskus Jenni Sademies VETY-hanke, Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus Anitta Raitanen Kansalaisareena ry, kokouksen sihteeri 1 Kansanedustaja Sanna Lauslahti avasi kokouksen klo 14.30. 2 Tutkija Hannu Pääkkönen toi terveiset Brysselistä Vapaaehtoistoiminnan mittaamiseen liittyvästä seminaarista. Tavoitteena on saada käyttöön kansainvälinen vertailukelpoinen vapaaehtoistyön mittaristo (ILO Manual on the Measurement on Volunteer Work). Hannu Pääkkösen esitys on tämän muistion liitteenä. Tavoitteena on, että Suomi pääsee mukaan kansainväliseen pilottihankkeeseen ja että meppeihin vaikuttamalla saadaan hankkeelle rahoitus Brysselissä. Liite 1. 3 Projektipäällikkö Jenni Sademies VETY-hankkeesta kertoi työttömien vapaaehtoistyön edistämiseen liittyvästä tilanteesta. TE-toimistojen mukaan ohjeistusta työttömien vapaaehtoistoiminnasta ei ole annettu. (Anni Sinnemäen työministerinä TE-toimistoille tekemä ohje oli tiedote, ei ohje). VETY-hankkeesta otettiin TEMiin yhteyttä syksyllä 2012 ja sovittiin yhteistyöstä asiaan liittyen. Helsingin vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden VALIKKO-verkosto päätti tehdä TEMiin asiasta kirjallisen vetoomuksen, johon pyydettiin mukaan Kansalaisareena ja Espoon vapaaehtoisverkosto. Jenni Sademies keräsi mainituista verkostoista tapaustietoa ja kävi TEMssä henkilökohtaisesti keskustelemassa tilanteesta ja kartoituksen tuloksista. Samanaikaisesti jätettiin verkostojen vetoomus. TEM:ssä on luvattu selvittää pärjätäänkö uudella yleiskirjeellä vai tarvitaanko lakimuutosta. 1
Jenni Sademies esitteli myös muita VETY-hankkeen ja vapaaehtoisverkoston kohtaamia ongelmatilanteita: - Onko vapaaehtoisille oikeus tarjota ateria ilman, että syntyy työsuhde? Keittoa voisi tarjota turvallisesti, mutta pizza ei käy, sanoo työsuhdeasiantuntija pykäliin viitaten. - Voiko laillisesti organisoida vapaaehtoistyötä yleishyödyllisessä yrityksessä? - Hyvin monissa vapaaehtoistyön organisointiin liittyvissä kysymyksissä joudutaan harmaalle alueelle, koska nykymuotoiseen vapaaehtoistyöhön ei ole olemassa pelisääntöjä. 4 Suunnittelija Tero Ipatti esitteli lyhyesti tilanteen Eduskunnan Mentorointikampanjaan liittyen. Väliraportti liitteenä. Liite 2. 5 Seminaari: Vapaaehtoisten ja hoivayritysten kumppanuus kenen asialla? Sovittiin roolituksista: Anne Kalmari juontaa ja Sanna Lauslahti on avaajana. Valmis ohjelma on liitteenä. Liite 3. Toivotaan tukiryhmän jäsenten läsnäoloa mahdollisuuksiensa mukaan. 6 Keskustelualoite vapaaehtoistoiminnasta: Päivitetään viime vuoden aloite. Tekstissä fokusoidutaan lainsäädäntönäkökulmaan. Jenni Sademies ja Anitta Raitanen Kansalaisareenasta tuottavat uutta tekstimateriaalia keskustelualoitetta varten. Keskustelualoite on liitteenä, liite 4. Päätettiin, että tukiryhmän jäsenet huolehtivat omissa puolueryhmissään, että nimiä tulee kaikista puolueista. 7 Päätettiin tehdä kirjallinen kysymys vapaaehtoistoiminnasta: alakohtina mm: - työttömän vapaaehtoistoimintaan liittyvät kysymykset - vapaaehtoistyön mahdollisuus yleishyödyllisissä yrityksissä - vapaaehtoisille tarjottavat ateriat: ongelmia suhteessa moniin lakeihin (työsuhdelainsäädäntö; arvonlisäverolaki; tuloverolaki ym) - tavanomainen vapaaehtoistyö: käsitteen laajenemisen tuomat ongelmat - selkeiden oikeudellisten puitteiden puutteen aiheuttamat ongelmat ja haasteet: organisoijat ja vapaaehtoiset joutuvat harmaalle alueelle - rikosrekisteriote (erityisesti liittyen lasten parissa tehtävään vapaaehtoistyöhön;ongelmallinen kuitenkin yleisenä vaatimuksena vrt. P.A.V.E) ym. 8 Päätettiin edetä niin, että 1) pyydetään oikeusministeri yhteiseen palaveriin (15 30 minuuttia) 2) valmistellaan kirjallinen kysymys toukokuulle 3) pidetään asiasta seminaari oikeusministeriön kanssa syyskuussa 4) selvitetään erilaisia Euroopassa/maailmalla noudatettuja malleja vapaaehtoistoiminnan säätelyssä. 9 Vuotta 2013 vietetään Euroopan kansalaisten teemavuotena. Vapaaehtoistyölle suotuisien toimintaympäristöjen luomiseksi on tärkeätä, että kiinnitetään erityishuomiota vapaaehtoistyöhön välineenä Eurooppa 2020 strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. On tärkeätä sisällyttää 2
vapaaehtoistyö kansallisiin uudistusohjelmiin, jotta varmistetaan sille annettava tuki (Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ETSK ja Komissio 1.11.2011) 10 Liikuta minua -haastekampanja: Tukiryhmä päätti ottaa vastaan haasteen Liikuta minua kampanjaan kahdella tavalla. Kansanedustajat haastetaan 13.5. ja/tai sen ympärillä olevina päivinä osallistumaan eri tavoin esimerkiksi vanhusten kanssa ulkoiluun ym. Liikuta minua haaste liite 5. 11 Tukiryhmä järjestää yhdessä Kansalaisareenan kanssa 13.5. klo 14 16 keskustelutilaisuuden Liikuta minua miten EU vaikuttaa kansalaisten arkeen? Alustava ohjelma on liitteessä 6. 12 Seuraavan kokouksen ajankohta Päätettiin kokoontua seuraavan kerran 23.4.2013 klo 14.30 15.30 13 Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.30. 3
Liite 2. Eduskunnan mentorointikampanja Väliraportti 5.3.2013 Kampanjan haasteen otti vastaan seitsemän mentoria. Heistä viisi valitsi aktorinsa kampanjassa tarjolla olevista ja kahdella oli oma mentorointitehtävä. Mentori-aktori -parit olivat: Outi Alanko-Kahiluoto (Kansa, Nuorisoasiain keskus) Helsinki Jukka Helin (Ruuti, Nuorisoasiain keskus) Helsinki Miapetra Kumpula-Natri (Luetaan yhdessä verkosto) Vaasa Pirkko Mattila (Tyttöjen talo) Oulu Kristiina Salonen (Satakunnan yhteisökeskus) Satakunta Eivät mukana väliarvioinnissa: Mika Niikko (oma mentorointitehtävä) Eeva-Johanna Eloranta (oma mentorointitehtävä) Missä mennään - Mentorointi alkoi ajallaan yhden parin kohdalla, ja toiminta on jo päättynyt. Yksi pari ei ole vielä aloittanut mentorointia henkilövaihdoksien vuoksi. Neljän parin kohdalla mentorointi on vielä kesken. - Kokemukset mentoroinnista ovat olleet pääosin positiivisia. Jokainen aktori on saanut jotain konkreettista hyötyä mentoroinnista. - Kahden parin kohdalla mentorointi on poikinut toimintaa tulevaisuutta varten: mentorista tuli kumppani, jonka puoleen voi kääntyä tarvittaessa; mentori haastaa itse toisen kansanedustajan jatkamaan toimintaansa. Seuraavaksi Kampanja-aika oli alun perin toukokuu joulukuu 2012. Mentoroinnin aloitus tapahtui hitaasti, joten kampanja jatkuu edelleen. Palautekysely tehdään huhtikuussa. Mentoreille ja aktoreille lähetetään verkkokysely, jossa selvitetään tarkemmin mentoroinnin tavoitteiden toteutumiseen liittyviä asioita. 4
VAPAAEHTOISTEN JA HOIVAYRITYSTEN KUMPPANUUS Aika Ti 19.3.2013 klo 14 16 Liite 3. - KENEN ASIALLA? Paikka Tavoite Järjestäjät Eduskunnan Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3, 00100 Helsinki Tilaisuuden tavoitteena on tarkastella missä ollaan menossa erityisesti hoivayhteisöjen ja hoivayritysten vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä. Käydään päättäjien ja vapaaehtoistoiminnan aktiivien vuoropuhelua. Vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi tarvitaan myös konkreettisia päätöksiä. Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä yhteistyössä VaPari -hankkeen ja Kansalaisareena ry:n kanssa Juontaja OHJELMA KLO 13.45 Kahvi 14.15 Avaus: Ohjelmaa juontaa kansanedustaja Anne Kalmari (Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän vpj) Kansanedustaja Sanna Lauslahti (Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän pj) Lehtori Soili Vento, Laurea ammattikorkeakoulu 14.25 Vapaaehtoistoiminnan ja hoivayritysten kumppanuusmalli mistä on kysymys? Tutkijat Tomi Oravasaari ja Timo Järvensivu, VaPari -hanke Yrityksen näkökulma: Aluejohtaja Tarja Savolainen ja palvelutalon johtaja Marjo Virkkunen, Mainio Vire Vapaaehtoisten näkökulma: Markku Mäkinen ja Liisa Ahola Keskustelu 15.00 Paneeli: Vapaaehtoiset hoivayhteisöissä ja -yrityksissä millaista tulevaisuutta rakennamme ja kenen ehdoilla? Paneelin juontaa kansanedustaja Anne Kalmari Paneelissa kansalaistoiminnan johtaja, Kansalaisareenan hallituksen jäsen Henrietta Grönlund (HelsinkiMissio ja Kansalaisareena ry); vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden VALIKKOryhmän puheenjohtaja Saara Jäämies (Helsingin kaupunki); aluejohtaja Tarja Savolainen ja palvelutalonjohtaja Marjo Virkkunen, Mainio Vire; kehittämispäällikkö Pekka Mykrä (RAY); kehittämisyksikön johtaja Jussi Salo (SUPER); vapaaehtoiset Markku Mäkinen ja Liisa Ahola Keskustelu 15.55 Seminaarin päätössanat 5
Liite 4. KESKUSTELUALOITE Vapaaehtoistyön lainsäädännön kehittämisestä Eduskunnan puhemiehelle Joka kolmas suomalainen tekee vapaaehtoistyötä ja toinen kolmannes tekisi, jos sille olisi suotuisat olosuhteet. Vapaaehtoistyöllä on suuri kansantaloudellinen arvo, puhumattakaan sen hyvinvointia lisäävästä merkityksestä. Vapaaehtoistyö ei ole vain yhdistysten, vaan yhä useammin myös kuntien ja yleishyödyllisten yritysten organisoimaa tai omaehtoisten ryhmien vapaaehtoista toimintaa. Euroopan Unionin komission mukaan vapaaehtoistoiminnan hyödyt liittyvät välittömästi sosiaaliseen osallisuuteen, työllisyyteen, koulutukseen, ammattitaidon kehittämiseen ja kansalaisuuteen liittyviin politiikan aloihin. Vapaaehtoistoiminta edistää myös Eurooppa 2020 -kasvustrategiaa. Vapaaehtoistoiminnan positiiviset vaikutukset tulevat esiin myös uusissa indikaattoreissa, jotka mittaavat sosiaalista koheesiota ja vapaaehtoistyöntekijöiden onnellisuutta, yhteisöllisyyden tunnetta, aktiivisuutta ja hyvinvointia. (KOM (2011)568 lopullinen) Euroopan Talous- ja sosiaalikomitea suosittaa (2012/C 181/26), että jäsenvaltiot pyrkivät varmistamaan, että lainsäädäntö mahdollistaa vapaaehtoistyön ja kannustaa siihen, suojelee vapaaehtoistyöntekijöitä ja poistaa heidän toimintaansa haittaavia oikeudellisia esteitä. Erityisiä vapaaehtoistyölakeja on voimassa ainakin Belgiassa, Itävallassa, Unkarissa, Italiassa, Espanjassa, Puolassa, Portugalissa, Romaniassa, Liettuassa, Kroatiassa ja Kyproksella. Useissa EU-maissa on Euroopan vapaaehtoistyövuoden (2011) myötä kiinnitetty huomiota vapaaehtoistyön lainsäädäntöpuutteisiin. Suomessa vapaaehtoistyön lainsäädäntö on edelleen vapaaehtoistyölle esteitä asettavaa, ei sitä mahdollistavaa. Vapaaehtoistoimintaa organisoiville on suuri haaste järjestää toiminta lain mukaisesti. Lainsäädännössä on toiminnalle reunaehtoja, jotka syntyvät pitkälle viedyistä tulkinnoista, ei selkeistä kirjauksista itse laissa. Kun vapaaehtoistoimintaa organisoiva kysyy neuvoa juristeilta, hän 6
saa samaan kysymykseen monta eri vastausta. Eri viranomaisilta voi saada samasta kysymyksestä täysin vastakkaisia tulkintoja. Vain hyvin harvassa vapaaehtoistyötä koskettavassa laissa mainitaan vapaaehtoistyö. Työturvallisuuslaki on positiivinen poikkeus. Työttömyysturvalaissa kerrotaan millaiseen vapaaehtoistyöhön työtön saa osallistua, mutta niin tulkinnanvaraisesti, että käytäntö ei toteuta lain perustelujen henkeä. Työttömyysturvalain vapaaehtoistyöpykälä sisältää oletuksen, että kaikki yritystoiminta on voittoa tuottavaa, ja siksi työttömät eivät saa osallistua vapaaehtoistoimintaan yrityksissä. Kuitenkin jopa taloyhtiöt ovat osakeyhtiöitä. Tuskin lainsäätäjän tarkoituksena on ollut estää työttömiä osallistumasta taloyhtiön talkoisiin ja toimintaan? Työ- ja elinkeinoministeriö on luvannut kirjoittaa asiasta selventävät tulkintaohjeet, mutta myös itse lain muuttamisen tarve on ilmeinen. On epäselvää, minkä asioiden täytyy toteutua, jotta vapaaehtoistyö eroaa riittävästi työsuhteesta. Yksi tulkinta on, että vapaaehtoistyö ei saa olla millään lailla sitovaa. Kuitenkin myös lakisääteisiä kunnallisia tehtäviä, kuten rikossovittelua, hoidetaan vapaaehtoisten voimin. Yhden tulkinnan mukaan vapaaehtoistoimintaa pitää johtaa, jotta vastuu vahinkotilanteessa olisi selvä. Toisen tulkinnan mukaan taas työn johto kuuluu olennaisesti vain työsuhteeseen, ja siksi vapaaehtoistoimintaa ei saisi lainkaan johtaa, eikä vapaaehtoisten kanssa saisi sopia edes aikoja milloin he toimintaan osallistuvat. Laadukas vapaaehtoistoiminta tarvitsee johtamista ja Suomessa järjestetään enenevässä määrin koulutusta vapaaehtoistoiminnan johtamiseen. Kuinka esimerkiksi pelastus- ja etsintäoperaatioita voitaisiin järjestää ilman että vapaaehtoisia johdetaan? Yksi lakimies sanoo, että vapaaehtoisen kanssa täytyy ehdottomasti tehdä sopimus, ja toinen sanoo että missään tapauksessa vapaaehtoisen kanssa ei saa tehdä sopimusta. On hyvin vaihtelevia tulkintoja siitä, mitä kuluja vapaaehtoiselle voi korvata ja mitä etuja hänelle voi tarjota. Veroviranomaisilta saa monenlaisia vastauksia siitä, saako vapaaehtoistoimintaan osallistuvalle esimerkiksi tarjota aterian. Yhden työsuhdelakiin perustuvan tulkinnan mukaan vapaaehtoisille tarjottava ateria on palkkaan verrattava etuus, jolloin vapaaehtoinen muuttuu 7
työntekijäksi. Toisen tulkinnan mukaan vapaaehtoisille saa tarjota keittoa, mutta ei kiinteätä ruokaa, koska Suomessa on talkoosoppaperinne. Vapaaehtoistyön ja vapaaehtoisen oikeuksien selkeällä kuvaamisella lainsäädännössä helpotetaan vapaaehtoistoiminnan organisointia sekä suojellaan ja tuetaan vapaaehtoistoimintaan osallistuvia (esim. European Comission, Study on Volunteering in the European Union 2010). Eurooppalaisen vapaaehtoistoiminnan toimenpideohjelmassa (P.A.V.E = Policy Agenda for Volunteering in Europe) suositellaan varmistamaan, että vapaaehtoisten oikeudet ja velvollisuudet tunnistetaan ja niitä kunnioitetaan ja että vapaaehtoiset ovat niistä tietoisia. Vapaaehtoistyön lainsäädännön kehittämisen sivuvaikutuksena ei saa olla omaehtoisen kansalaistoiminnan rajaaminen tai byrokratian lisääminen. Tavoitteena on oltava lainsäädännössä jo olevien vaikeasti hahmottuvien reunaehtojen selkeyttäminen ja tulkinnanvaraisten kohtien auki kirjoittaminen, jotta vapaaehtoiset ja vapaaehtoistoimintaa organisoivat eivät joudu tahtomattaan toimimaan lain harmaalla alueella; kuten nyt liian usein tapahtuu. Lainsäädäntöä kehitettäessä tulee kartoittaa ja poistaa nykyisen lainsäädännön vapaaehtoistoiminnalle asettamat tarpeettomat rajoitukset. Ennen kaikkea lainsäädännön tulee mahdollistaa vapaaehtoistoiminnalle mahdollisimman suotuisat olosuhteet. Suomessa on yksi maailman parhaista lähtökohdista vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen. Vapaaehtoistoiminnasta on mahdollisuus tehdä merkittävä kilpailuetu Suomelle. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun vapaaehtoistoiminnan lainsäädännön kehittämisestä Helsingissä xx päivänä xxkuuta 2013 Anne Kalmari /kesk 8
Vapaaehtoistoiminnan keväinen tempaus Kukanpäivänä ma 13.5.2013 Liite 5. Luo uusi vapaaehtoistapahtuma! Kukanpäivän Liikuta minua -kampanja haastaa mukaan toteuttamaan oman vapaaehtoistyön tapahtuman! Liikuttaa voi monella tapaa: - ulkoilla palvelu- ja hoitokodin asukkaiden kanssa - luoda taidetapahtumia kulttuurinälkäisille - innostaa sohvaperunoita luontoon - saattaa eri sukupolvia yhteen - tutustua erilaisiin eurooppalaisiin kulttuureihin - järjestää jalkapallo-ottelu Suomi vastaan muu Eurooppa - kutsua kansalaisraati koolle keskustelemaan EU:sta oman viiteryhmän kannalta - jakaa kukkatervehdyksiä ohikulkijoille yleisellä paikalla (ja tehdä samalla omaa toimintaa tunnetuksi) Voitte luoda täysin oman näköisenne ja kokoisenne tempauksen pop up -tapahtumasta koko päivän kestävään tilaisuuteen. Kampanjan päämääränä on tehdä vapaaehtoistoimintaa tunnetuksi ja rekrytoida uusia vapaaehtoisia toimintaan. Tarkoituksena on herätellä myös yritysten yhteiskuntavastuuta sekä haastaa päättäjiä ja oppilaitoksia osallistumaan kampanjan toteuttamiseen. Vietämme Euroopan kansalaisten teemavuotta Vuosi 2013 on Euroopan kansalaisten teemavuosi. Liikuta minua -tapahtuma on loistava tilaisuus myös juhlistaa EU-kansalaisuutta ja tuoda eurooppalaista näkökulmaa mukaan toimintaan: voitte haastaa vaikkapa europarlamentaarikot tai kansainväliset sisar/veljesyhdistyksenne mukaan tempaukseen. Keräämme Kukanpäivän tapahtumista tapahtumasivustoa osoitteeseen www.kansalaisareena.fi/kukanpaiva. Kukanpäivän tapahtumanne voitte ilmoittaa verkkokyselyllä: http://www.webropolsurveys.com/s/56aee53af6135948.par Lue lisää Kukanpäivän kampanjan historiasta ja aiemmista tapahtumista: http://storify.com/kansalaisareena/liikuta-minua-tapahtuma Lisätkää tapahtumanne ja vapaaehtoispaikkanne myös ToimintaSuomi.fi -sivustolle. 9
Liite 6. LIIKUTA MINUA Miten EU vaikuttaa kansalaisten arkeen? Aika Kukanpäivä ma 13.5.2013 klo 14 16 Paikka Tavoite Eurooppasali, Malminkatu 16, Kamppi Tilaisuuden tavoitteena on tarkastella miten Euroopan Unioni vaikuttaa kansalaisten arkeen ja osallistumiseen ja millaisena kansalaiset, kansanedustajat ja europarlamentaarikot näkevät kansalaisten tulevaisuuden Euroopan Unionissa OHJELMA 13.45 KAHVI 14.15 Avaus 14.25 Miten EU vaikuttaa kansalaisten arkeen - Europarlamentaarikko ex ja ey ee - Kommenttipuheenvuorot kansanedustajilta (1 3) - Kommenttipuheenvuorot kansalaisilta (maahanmuuttaja, nuori, perheellinen, seniori) Keskustelu Vapaaehtoistoiminta EU:ssa Vapaaehtoistoiminta EU:ssa ja Suomessa mittareiden valossa Kati Raunio Vapaaehtoistoiminta Suomessa maahan muuttaneen kokemuksena Keskustelu Suomesta Eurooppaan Euroopasta Suomeen: Miten EU:n eri ohjelmat tukevat vapaaehtoistoimintaan liittyvää ruohonjuuritason vuorovaikutusta (nuoret, seniorit, kansalaiset yleensä, vapaaehtoistoiminnan koordinaattorit) CIMO 15.55 Seminaarin päätössanat 10