Laatu ja -ympäristöohjelma TOIMINTAMME PERUSTA

Laatu ja -ympäristöohjelma TOIMINTAMME PERUSTA

Viheraluerakentajat ry. on asettanut jäsenilleen yhteisiä toimintatavoitteita, toimintaperiaatteita ja vaatimuksia. 1. Laadukas toiminta Yritys sitoutuu noudattamaan toiminnassaan kokonaisvaltaista laatuajattelua. Kokonaisvaltainen laatuajattelu kattaa yrityksen koko toiminnan ja yrityksen koko henkilöstö sitoutuu sen noudattamiseen. Laadun kehittäminen on yrityksessä jatkuva, kaikki yrityksen toiminnan osa-alueet kattava prosessi. Yritys noudattaa toiminnassaan sekä yhteiskunnan velvoitteita että asiakkaidensa kanssa sovittuja toimintatapoja. Yritys seuraa lainsäädännön kehitystä ja sitoutuu kouluttamaan yrityksen vastuuhenkilöt. Toiminnassaan yritys käyttää menetelmiä, jotka vastaavat kestävän kehityksen ja hyvän ympäristönhoidon haasteita. Kokonaistaloudellisesti kannattava toiminta on yritystoiminnan jatkuvuuden perusta. Yrityksen asiantuntemus on asiakkaan käytettävissä. Yhteistyössä pyritään löytämään paras tilanteeseen sopiva ja taloudellisesti järkevä ratkaisu. Yritys tuntee suomalaiset kasvuolosuhteet ja niiden asettamat vaatimukset käytettäville materiaaleille. Kasvualustoina käytetään vain tutkittua, kasvualustanormit täyttävää materiaalia. Taimimateriaali hankitaan luotettaviksi tunnetuilta korkealaatuisia taimia tuottavilta toimittajilta. Käytetään luotettaviksi todettujen yhteistyökumppaneiden tuotteita, palveluja ja materiaaleja. Yrityksen tavoitteena on tehdä työ sopimuksen mukaisesti ja kerralla hyvin. Osa laadukasta työtä on hoitaa mahdolliset reklamaatiot viivyttelemättä ja asianmukaisesti. 2. Yrityksen henkilöstö ja työvoima Yrityksellä on ammattitaitoinen työnjohto ja työvoima. Yritys kannustaa työntekijöitään hankkimaan lisäkoulutusta. Yritys sitoutuu järjestämään mahdollisuuden työntekijöiden täydentää puuttuvia tiedollisia ja taidollisia aukkoja. 3. Markkinointi ja tuotekehitys Yritys osallistuu VAR:in yhteisilmoitteluun ja sillä on oikeus käyttää yhteisiä tunnuksia. Yritys kehittää laatuun perustuvaa toimintaansa yhteistyössä muiden jäsenyritysten ja yhteisöjäsenten kanssa. Tavoitteena on edistää, yhdenmukaistaa ja tehostaa laatuun perustuvaa viher- ja ympäristörakentamista sekä ylläpitoa maassamme. Jäsenet kehittävät toimintaansa palveluperiaatteella. Palvelukonseptiin kuuluvat konsultointi ja suunnittelu tarjotaan yhteistyöyrityksen kautta tai omana palveluna. Viheraluerakentajat ry (VAR) Yhdistys on viher- ja ympäristörakentamista, kivirakentamista ja viheralueiden ylläpitoa ammattimaisesti harjoittavien yritysten muodostama järjestö. Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen viheralan keskusjärjestöön Viherympäristöliittoon (VYL) ja alan eurooppalaiseen järjestöön European Landscaping Contractors Association:iin (ELCA) sekä pohjoismaiseen yhteistyöfoorumiin (Nordiska Präsidium).

4. Ympäristövastuu ja jätehuolto Ympäristövastuun ja jätehuollon osalta yritys sitoutuu noudattamaan seuraavia suuntaviivoja: Kaikessa toiminnassa noudatetaan viranomaismääräyksiä Noudatetaan Kestävän kehityksen periaatetta. Toiminta rasittaa mahdollisimman vähän ympäristöä Toiminta suunnitellaan siten, että jätteiden määrä minimoidaan ja suositaan kierrätystä Rakentamisessa syntyvät jätteet lajitellaan ja ongelmajätteet käsitellään asianmukaisesti Suositaan paikallisia materiaaleja Tavarantoimittajat ja aliurakoitsijat valitaan siten, että edellä mainitut periaatteet toteutuvat. Aliurakoitsijoiden toimintaa valvotaan 5. Työturvallisuus ja työsuojelu Yrityksellä on työsuojeluohjelma. Yritys noudattaa työturvallisuudesta annettuja lakisääteisiä työturvallisuusohjeita. Noudatetaan työpaikkakohtaisia määräyksiä.

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka tavoitteena on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Laajemmin määriteltynä kestävään kehitykseen kuuluu kolme osa-aluetta, jotka ovat ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys. EKOLOGISESTI KESTÄVÄ KEHITYS pyrkii säilyttämään luonnon monimuotoisuuden, turvaamaan maapallon elämän edellytykset ja saamaan ihmiset ymmärtämään, että luonnon sietokyky ja luonnonvarat ovat rajallisia eikä talouskasvu saa vaarantaa sitä. TALOUDELLISESTI KESTÄVÄ KEHITYS on luonnonvarojen ja energian käytön minimointia, tutkimuksen ja rahoituksen suuntaamista uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen, päättäjien heräämistä näkemään ympäristö ja ihminen yhtenä kokonaisuutena ja jokaisen ihmisen muuttumista ajattelevaksi kuluttajaksi. Taloudellisesti kestävä kehitys on mahdollista ainoastaan ekologisesti kestävältä perustalta. SOSIAALISESTI KESTÄVÄ KEHITYS turvaa ihmiselle tasavertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin, perusoikeuksiin ja elämän perusedellytysten hankkimiseen sekä mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon omassa maassaan ja maailmanlaajuisesti. Kestävään kehitykseen liittyy myös ajatus kulttuurien monimuotoisuuden säilyttämisestä ja kulttuurien keskinäisen vuorovaikutuksen edistämisestä. Mitä on kestävä kehitys? Viherrakentamisen ja viheralueiden hoidon tavoitteena on sosiaalisesti toimivan, esteettisesti tasapainoisen elinympäristön rakentaminen ja ylläpito. Hyvä ja kestävä viheralue palvelee käyttäjän tarpeita. Se on terveellinen, turvallinen ja viihtyisä. Se on elinkaariominaisuuksiltaan kestävä ja taloudellinen. Viherrakentamisessa tehtäviä valintoja on tarkasteltava rakentamisen koko elinkaaren ajalla. Tällöin korostuvat koko rakennetun ympäristön oikeantyyppinen rakentaminen, suunnitelmallinen kunnossapito ja uusiminen. Rakennetun viherympäristön elinkaariperiaatteen edistäminen edellyttää sekä uutta ajattelutapaa että käytännön toimintatapojen, materiaalivalintojen sekä työtapojen ja -välineiden kehittämistä. Rakennetun viherympäristön positiivisista ympäristövaikutuksista huolimatta pyrimme tunnistamaan yhä paremmin sekä rakentamis- että hoitovaiheen kielteiset vaikutukset sekä vähentämään aktiivisesti niistä koituvia ympäristöhaittoja.

VIHERRAKENTAMISEN KIELTEISET YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSET JA MUUTOSOHJEISTUKSET Rakennusmateriaalit ja valmistus Kasvualustat (teollisesti valmistetut) Soraharjut (hiekka ), suot (turve, savi) Kuljetus (raaka-aineet ja valmis kasvualusta) Kasvualustassa käytettävien kivennäismaalajien pitää olla vähintään 80 prosenttisesti kierrätettäviä kaivumaita. Kivennäismaalajit seulotaan joko keskitetysti alueellisesti multa-asemilla tai kohdekohtaisesti rakennuspaikalla, jolloin kuljetusmäärät supistuvat. Kasvualusta (luonnonmukaiset) Peltomullat (eroosio, peltomaan hävittäminen) Kompostit (korkeiden fosforipitoisuuksien liukeneminen maaperään) Peltomultaa käytetään vain silloin, kun sitä joudutaan kuorimaan rakennustyömaan alta. Kompostin on oltava riittävän puhdasta ja oikeanlaisen prosessin läpikäynyttä biologista tai teollisuuskompostia, jonka käyttö kasvualustan aineosana on täytettävä Viherympäristöliiton kasvualustanormien vaatimukset. Puutavara, kestopuu Reunalaudat, suoja-aidat, kalusteet ym. (Kyllästysaineiden liukeneminen maaperään, kierrätys lähes mahdotonta ja lopullinen hävitys kallista). Pyritään ensisijaisesti hakemaan vaihtoehtoja kyllästetylle puutavaralle (lehtikuusi, lämpökäsitelty puu ym. korvaavat materiaalit). Pyritään selvittämään, onko lähtökohtaisesti tarpeen käyttää kyllästettyä puuta väliaikaisissa rakenteissa (rajauslaudat, istutusten suoja-aidat ym). Jos kyllästys on ainoa järkevä vaihtoehto, on vaadittava toimittajalta todistus kyllästysmenetelmästä. Pinnoitteet Betonikiveykset (sementtilouhinta, soraharjut) Luonnonkivi (louhimot, kuljetukset, ulkomaat) Jo suunnitteluvaiheessa otetaan huomioon sidottujen pintamateriaalien soveltuvuus ja kulutuskestävyys kyseessä olevaan pintarakenteeseen. Pyritään mahdollisuuksien mukaan suosimaan paikallista valmistusta kuljetusmatkojen vähentämiseksi. Käytetään kestäviksi todettuja materiaaleja ja raaka-aineita sekä tuotteita. Otetaan huomioon pintamateriaalin valinnassa tarve imeyttää sadevesi paikallisesti. Rakentajat Henkilöiden liikkuminen (työmatkat, pakettiautot) Koneiden käyttö Pyritään entistä enemmän yhteiskuljetuksiin tai mahdollisuuksien mukaan käyttämään joukkoliikennettä. Koneet ja liikennevälineet pidetään kunnossa ja huollettuina, jotta polttoaineen kulutus, erilaiset päästöt ja vuodot minimoituvat. Käytetään vähän saastuttavaa, melutonta ja tilanteeseen sopivaa kalustoa.

Toimenpiteet ja elementit, jotka vaikuttavat kestävän kehityksen päämäärien saavuttamiseen viherrakentamisessa Viheralueiden rakentamista ohjaavat valtakunnallisesti ja paikallisesti erilaiset lait, asetukset ja säädökset. Tärkein ohjaava vaikuttaja on maankäyttö- ja rakennuslaki, joka ohjaa kaavoitusta, maankäytön suunnittelujärjestelmää sekä määrittelee toimenpiteet ympäristövaikutusten arvioimiseksi ja kestävän kehityksen päämäärien saavuttamiseksi. EU:n kautta tulevat yleiset vaatimukset pyritään ennakoimaan niin, että yrityksillä on valmius reagoida uusiin vaatimuksiin. Esimerkkinä hulevesien hyötykäyttö, ilmastonmuutokseen varautuminen rakentamalla viherkattoja ja seiniä jne. Ollaan mukana poistamassa vieraslajeja luonnosta. Näitä ovat erityisesti jättiputki, jättipalsami, kurtturuusu saaristossa ja merenrannoilla. Samoin varotaan istuttamasta lajeja, joiden leviäminen luontoon on riskialtista. Viheraluerakentajat ry pyrkii vaikuttamaan sekä kattojärjestönsä (VYL) kautta valtakunnalliseen lainvalmisteluun että suoraan intressiryhmien ja jäsenistön kautta asioihin, jotka edistävät Kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista. KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OHJAUSMENETELMÄT Koulutuksen sisällön ohjaus Ammatillisen peruskoulutuksen sekä työpaikkakohtaisen koulutuksen sisällön uudistaminen ja painottaminen Kestävän kehityksen periaatteita vastaaviksi. Suunnittelun ohjaus (kohdekohtainen ja aluesuunnittelu) Paikalla olemassa olevien materiaalien ja mahdollisuuksien hyväksikäyttöä osana luovaa Kestävän kehityksen periaatteiden soveltamista. Materiaalien koostumus, kierrätettävyys, kestävyys, toimivuus, taloudellisuus ym Rakentamisen ohjaus Kalusto kunnossa ja huollettua Ympäristöasioista valveutunut henkilökunta, joka huolehtii kohteen siisteydestä ja rakennusjätteiden oikeasta lajittelusta Työmenetelmät oikeaoppisia ja Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia Hoitotöiden ohjaus Hoitoluokitukset ajan tasalla Hoitotyökoneet kunnossa ja huollettuina Lannoitukset ja kasvinsuojelu perustuvat vain tarpeeseen Syntyvän biomassan käsittely ja hyödyntäminen Käytön ja kunnossapidon ohjaus Kaluston huolto ja kunnossapitotoimet elinkaaren mukaisia Talvikunnossapidon suunnittelu, ohjeistus ja valvonta niin koneiden, hiekoituksen kuin lumen läjityspaikkojen osalta Kulun ohjaus niille määrätyille reiteille Oikea-aikaiset hoito- ja kunnossapitotoimenpiteet työtehtäviin mitoitetuilla työvälineillä ja henkilökunnalla Suojavälineitä, suojakypärää, suojalaseja, kuulosuojaimia, turvakenkiä, hengityssuojaimia ym välineitä käytetään aina kaikissa työtehtävissä, joissa niiden käyttö on vaadittu Yleisessä informaatiossa lehdistölle ja kuluttajille käytetään aina asiallisia suojavälineitä.

Vihreä infrastruktuuri Euroopan maisemasta on kadonnut enemmän elinympäristöjä kuin muualta, ja se on myös pirstoutuneempi kuin muualla. Tämä on suuri uhka biologiselle monimuotoisuudelle. Tärkeimmät luontoalueet kuuluvat nykyisin suurelta osin Natura 2000 verkostoon. Lajien on kuitenkin pystyttävä liikkumaan luontoalueiden välillä säilyäkseen elossa pitkällä aikavälillä. Vihreällä infrastruktuurilla autetaan liittämään luontoalueita uudelleen yhteen ja parannetaan maaseudun ekologista laatua. Vihreällä infrastruktuurilla autetaan myös ylläpitämään terveitä ekosysteemeitä, jotta ne tuottavat jatkossakin yhteiskunnalle arvokkaita palveluita, kuten puhdasta ilmaa ja vettä. Vihreään infrastruktuuriin panostaminen on taloudellisesti järkevää: on kannattavampaa ylläpitää luonnon omaa toimintakykyä esimerkiksi ilmastonmuutoksen haitallisten vaikutusten lievittämiseksi kuin korvata menetetyt palvelut kalliilla keinotekoisilla ja teknisillä ratkaisuilla. Vihreä infrastruktuuri saavutetaan parhaiten yhtenäisellä lähestymistavalla maankäyttöön ja huolellisella strategisella aluesuunnittelulla. Kaikkien maankäyttäjien ja politiikan eri osa-alueiden tulisi jo varhaisessa vaiheessa sitoutua vihreän infrastruktuurin kehittämiseen, ja niistä kunkin olisi kannettava vastuunsa siitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Euroopan komissio on kehittämässä EU:n laajuista vihreän infrastruktuurin strategiaa, joka on osa vuoden 2010 jälkeistä biologista monimuotoisuutta koskevaa politiikkaa. Ekosysteemipalvelut Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan ekosysteemien tuottamia ilmaisia, aineellisia ja aineettomia hyötyjä ihmiselle. Ekosysteemipalvelut jaetaan neljään luokkaan: tuotanto-, ylläpito-, sääntely- ja kulttuuripalveluihin. Ekosysteemipalvelut jaottelevat ekosysteemien toimintoja ihmisen näkökulmasta. Luonnolla on kuitenkin aina myös itseisarvonsa. Tuotantopalvelut ovat palveluista tutumpia, tuotteita joilla usein on markkinat: puu, maissi, banaani, puuvilla. Tuotantopalvelut: Luonnosta saatavia hyödykkeitä, kuten syötävät luonnonvarat ja maanviljelyn tuotteet, makea vesi, energia ja raaka-aineet. Sääntelypalvelut: Ilmaston säätely, tulvien tasaus ja pohjaveden muodostuminen, veden puhdistus, tautien säätely, eroosion säätely ja kasvien pölyttäminen. Kulttuuripalvelut: Tiede, taide, koulutus, toimeentulo, virkistys, henkinen ja fyysinen hyvinvointi. Ylläpitävät ja säilyttävät palvelut: Geneettinen, lajistollinen ja elinympäristöllinen monimuotoisuus. Ravinteiden sidonta ja kierto, maaperän muodostuminen, veden kierto, vihreiden kasvien yhteyttäminen eli fotosynteesi, hiilen sidonta. ravinto rakennusaineet lääkeaineet ym Tuotantopalvelut Ylläpitävät palvelut yhteyttäminen ravinteiden kierto ym Säätelevät palvelut esteettiset arvot luonto tiedonlähteenä ym Kulttuuripalvelut ilman puhdistuminen veden puhdistuminen eroosion estäminen ym